Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä KUUMA-johtokunta 5.10.2016 / Jukka-Matti Laakso
Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn periaate Määritellään joukkoliikennelaissa (869/2009) Toimivaltaiset viranomaiset määrittelevät toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason yhteistyössä kuntien ja maakunnan liittojen kanssa. Valtakunnallisen liikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Eri väestöryhmien tarpeet on otettava palvelutason määrittelyssä huomioon. Palvelutason määrittelyä valmistellessaan viranomaisen tulee toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Palvelutason määrittely on voimassa määräajan. Palvelutason määrittely ei velvoita toimivaltaista viranomaista tarjoamaan määritetyn palvelutason mukaista liikennettä. Ei luo subjektiivista oikeutta joukkoliikennepalvelujen saamiseen.
Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn kysymykset Mitä alueen asukkaat ja elinkeinoelämä odottavat joukkoliikenteen palveluilta? Miten joukkoliikenteen kysyntäpotentiaaliin voidaan vastata palvelutason parantamisella? Millä alueilla voidaan tavoitella henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyistä palvelutasoa? Millä alueilla joukkoliikenteen kysyntää ei ole merkittävästi, jolloin riittää peruspalveluiden turvaaminen; kysyntää on vähän, jolloin tarjotaan vain minimitasoa tai vähäisen kysynnän vuoksi ei tarjota joukkoliikennettä? Miten osapuolet sitoutetaan toteuttamaan määritellyt palvelutasotavoitteet? Miten joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten määrärahojen käyttöä voi tehostaa ja kohdentaa joukkoliikenteen käyttöä edistäviin palveluihin?
Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn tehtävät Ilmaista yhteinen tahtotila joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista lähtökohtina käyttäjätarpeet ja liikennepoliittiset tavoitteet. Yhteistyömuotojen kehittäminen eri osapuolten kesken ja yhteistoiminnan vakiinnuttaminen. Osapuolten sitouttaminen palvelutason toteuttamiseen. Palvelutasomäärittelyn toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten arvioiminen sekä lisäkustannusten arvioiminen, mikäli palvelutasoa halutaan parantaa. Kytkeä joukkoliikenteen palvelutason määrittely seudun ja kuntien maankäytön, liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnitelmiin sekä muihin liikkumiseen vaikuttaviin suunnitelmiin.
Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista päättäminen Keski-Uudellamaalla Uudenmaan ELY-keskus tekee toimivaltaalueensa päätökset palvelutasotavoitteista. Päätöksenteko perustuu palvelutasomäärittelyyn sekä siitä annettuihin lausuntoihin. Lausunnot pyydetään kaikilta alueen kunnilta ja muilta työhön osallistuneilta tahoilta. Päätökset palvelutasotavoitteista tehdään vuoden 2016-17 vaihteessa vuosille 2017-2020 Kuntien lausuntojen ja sitoutumispäätöksenteon tueksi lausuntopyynnössä ja päätöksessä tulisi esittää palvelutason toteuttamisen vaatima rahoitustaso sekä vaikutusarvioita.
Muutokset 2011-2016 Edellinen palvelutasomäärittely on tehty 2011 vuosille 2012-2016 Liikennevirasto on julkaissut 2015 uuden palvelutason määrittelyohjeen sitä on nyt sovellettu vuoden 2016 määrittelytyössä Keski-Uudenmaan tarkastelualue on hieman supistunut vuodesta 2011 kun Sipoo on liittynyt HSL:een vuonna 2012. Alue nyt Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Kehärata on otettu käyttöön vuonna 2015 Alueen linja-autoliikenteestä merkittävä osa on nyt kuntien, kaupunkien ja ELY:n yhdessä hankkimaa tai kuntien ja kaupunkien hankkimaa. Vuonna 2011 toimivaltainen viranomainen vasta ennakoi siirtymistä tällaiseen tilanteeseen.
Palvelutasoluokat 2016
Palvelutasoluokat 2016
Palvelutasoluokat 2016
Esitetty palvelutaso 2017-2020
Palvelutasopäätöskauden kehitysnäkymät Palvelutasoselvityksen joukkoliikennekysely (kevät 2016 yhteensä n. 3 100 vastausta): vastanneet mainitsivat tärkeimmiksi palvelutasotekijöiksi vuorojen määrän työ- ja opiskelumatkoilla, aikataulujen sopivuuden sekä aikataulu- ja reittitietojen saatavuuden ja selkeyden internetissä. Liikennöitsijät: 2018 ja 2019 ulottuviin siirtymäajan liikennöintisopimuksiin perustuvat liikenteet ajetaan tn. nykymuodossaan sopimuskausien loppuun saakka. Helsinkiin suuntautuvia liikenteitä tullaan järjestämään markkinaehtoisina reittiliikenteinä viimeistään siirtymäaikojen päätyttyä. Kaudella 2017-2020 ajankohtaista tai panostuksen kohteena: lippujärjestelmien uudistuminen, pienkalustolla hoidetun ja kutsuohjautuvan liikenteen merkityksen lisääntyminen reaaliaikaisen paikkatiedon hyödyntäminen joukkoliikenteen tiedotuksessa (matka.fi).
Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti