VALINTAKOE/SIVUAINEKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI / FINSKA SPRÅKET 28.5.2010 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Lämna tomt i papprets övre marginal för övervakarens anteckningar. Kokeessa on vastattava suomeksi. Obs: Sökande till finska språket skall besvara frågorna i urvalsprovet på finska. Kokeessa on kaksi osaa. Merkitse osan I tehtävien vastaukset niille varattuun tilaan. Kirjoita osan II tehtävien vastaukset erilliselle konseptipaperiarkille. Vastausten maksimipistemäärä on mainittu kunkin tehtävän kohdalla. Koko kokeen maksimipistemäärä on 100 pistettä. Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 40. Vastaa lyhyesti ja ytimekkäästi selvällä käsialalla kaikkiin kysymyksiin. Sivuainekokeen kautta hakevien (siis niiden, jotka jo opiskelevat yliopistossa) tulokset ovat suomen kielen oppiaineen ilmoitustaululla torstaina 29.7.2010 klo 10.00.
OSA I (50 pistettä) Kirjoita tämän osan vastaukset tehtäväpaperiin. Tehtävä 1 (12 pistettä) a) Etsi sivun 8 kolumnista (aineisto 1) esimerkkilause jokaisesta suomen kielen aikamuodosta. Yksi esimerkkilause aikamuotoa kohden riittää. (4 p.) preesens: imperfekti: perfekti: pluskvamperfekti: b) Kerro, mikä on kunkin kohdassa a) ilmoittamasi esimerkkilauseen aikamuodon tehtävä siinä kohdassa tekstiä, missä se esiintyy. (8 p.) preesens: imperfekti: perfekti: pluskvamperfekti: Sivu 2 / 10
Tehtävä 2 (18 pistettä) a) Etsi sivun 8 kolumnista (aineisto 1) seuraavassa laatikossa nimettyjä kieliopin ilmiöitä kuvaavat esimerkkilauseet. Yksi esimerkkilause ilmiötä kohden riittää. (6 p.) b) Kirjoita kunkin kohdassa a) valitsemasi esimerkkilauseen subjektilauseke sille varattuun kohtaan laatikossa. Mikäli lauseessa ei ole subjektia, kirjoita laatikkoon ei subjektia. (6 p.) Ilmiö Esimerkkilause Subjektilauseke Transitiivilause Nollapersoonalause Kopulalause Eksistentiaalilause Intransitiivilause Lause, jossa on passiivimuotoinen predikaatti Sivu 3 / 10
c) Etsi sivun 8 kolumnista (aineisto 1) seuraavia kieliopin ilmiöitä kuvaavat esimerkkilauseet. Yksi esimerkkilause ilmiötä kohden riittää. (2 p.) Ilmiö Lause, jossa on totaaliobjekti Esimerkkilause Lause, jossa on partitiiviobjekti d) Selitä, miksi kohdassa c) valitsemissasi esimerkkilauseissa käytetään kyseistä objektinsijaa. Mainitse myös objekti ja kerro, mikä sijamuoto on kyseessä. (4 p.) Totaaliobjekti Partitiiviobjekti Sivu 4 / 10
Tehtävä 3 (8 pistettä) Määrittele seuraavat kielentutkimuksen käsitteet. Konjunktio Konstruktio Lausuma Prosodia Sivu 5 / 10
Tehtävä 4 (12 pistettä) Tehtävän aineistona on kaksi katkelmaa suomea äidinkielenään ja suomea toisena kielenään puhuvien keskustelusta (katkelmat ovat sivulla 9; aineisto 2). Viittaa vastauksissasi keskustelujen puheenvuoroihin katkelman numeron ja rivinumeroinnin avulla (esim. katkelman 1 rivi 3). Litterointimerkit on selitetty sivulla 10. a) Millaisin kielellisin keinoin katkelmissa tehdään korjausaloite, ja minkälaisia funktioita korjausaloitteilla on? (8 p.) b) Kuinka keskusteluissa mahdollisesti näkyy se, että keskustelijoiden yhteiset kielelliset resurssit ovat rajallisia? (4 p.) Sivu 6 / 10
II OSA (50 pistettä) Tämän osan tehtävien vastaukset kirjoitetaan erillisille konseptipapereille. Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspapereihin. Jätä tilaa niiden yläreunaan valvojan merkintöjä varten. Älä ylitä annettua enimmäispituutta: tarkastaja ei lue sen ylittäviä osuuksia. Kirjoita joka riville, ja jätä paperin oikeaan reunaan noin 3 cm:n marginaali. Tarkastaja jättää lukematta epäselvästi kirjoitetun tekstin. Tehtävä 5 (20 pistettä) Muodosta ja selitä säännöt siitä, millä perusteilla suomen kielessä valitaan illatiivin taivutuspääte. Käsittele vastauksessasi erikseen yksikkö ja monikko. Vastauksen maksimipituus on 120 sanaa. Käytä sääntöjen muodostuksessa apuna seuraavia sanoja: alennus, kivi, kuntoilu, lyhyys, mies, minä, ollut, ontuva, sana, syöminen, taivas, talo, toive, vaate, vesi, yö Tehtävä 6 (30 pistettä) Kirjoita pääsykoekirjojen pohjalta ytimekäs essee, jossa vastaat kysymykseen Millaisia kielioppeja on olemassa ja miksi?. Vastauksen maksimipituus on 250 sanaa. Vastauksen arvioinnissa käytetään perusteena sisällön hallinnan (20 p.) lisäksi sitä, kuinka vastaus muodostaa hyvin jäsennellyn tekstin, joka noudattaa yleiskielen normeja (10 p.). Sivu 7 / 10
Aineisto 1 Aineistona on Aamulehden Ruoka-sivun Ohukainen & Paksukainen -palstalla ilmestynyt kolumni. Hedelmä on huomaavaisuutta [Oheisteksti poistettu tehtäväpaperin verkkoversiosta.] (Jussi Lähde & Mika Jokela, Aamulehti 15.4.2010) Sivu 8 / 10
Aineisto 2 Katkelma 1. Virkailija avustaa suomea toisena kielenä puhuvaa asiakasta lomakkeen täytössä. 01 VIR: mm:? (2.0) mm (1.5) tähän pitäisi vielä (.) ää (.) Suomeen muuton 02 ajankohta äiti si 03 (1.2) 04 VIR: ja jos hän on ollut työssä (.) ni kuka on ollut työnantaja. 05 (1.2) 06 ASI: ((lukee mumisten lomaketta)) 07 VIR: muuton ajankohta. 08 ASI: mikä se on. 09 VIR: öö milloin äitisi on muuttanut Suomeen 10 ASI: ehaa. sama aikaa. (0.8) vähän (1.0) sitten. minä muutin 11 (.) 12 VIR: m- 13 ASI: [ja- 14 VIR: [tämä sama päivä (sit ten) Katkelma 2. Suomea toisena kielenä puhuvan opiskelijan pitäisi hakea opintokirjansa yliopiston toimistolta. Sihteeri yrittää selvittää opiskelijalle, milloin tämä voisi tulla hakemaan kirjaansa. 01 SIH: tota sovitaanko niin että (.) mikäs nyt on maanantai. (1.0) öööh 02 (.) kyllä: varmaan tää (.) v:iikko menee siinä että jos (.) ensi 03 viikolla (.) tulisit uudestaan toimistoon niin >sitte se kirja< olisi 04 taas minulla täällä. 05 OPI: >ahaa siis< ensi maanantaina. 06 SIH:.h no esimerkiksi maanan- milloin tulet tänne yliopistolle nin.hh 07 OPI: a[ha 08 SIH: [jos ei siit- jos et tarvitse nii- (.) tuota kirjaa. Sivu 9 / 10
Liite: litterointimerkit aineistoa 2 varten. 1. Sävelkulku Prosodisen kokonaisuuden lopussa. laskeva intonaatio, tasainen intonaatio? nouseva intonaatio Prosodisen kokonaisuuden sisällä sävelkorkeuden nousu sävelkorkeuden lasku heti (alleviivaus) painotus 2. Päällekkäisyys ja tauot [ päällekkäispuhunnan alku ] päällekkäispuhunnan loppu (.) mikrotauko: 0.2 sekuntia tai vähemmän (0.4) mikrotaukoa pitempi tauko; pituus ilmoitettu sekunnin kymmenesosina = kaksi puhunnosta liittyy toisiinsa tauotta 3. Puhenopeus ja äänen voimakkuus > < (sisäänpäin osoittavat nuolet) nopeutettu jakso < > (ulospäin osoittavat nuolet) hidastettu jakso e::i (kaksoispisteet) äänteen venytys nyt ympäristöä vaimeampaa puhetta AHA (kapiteelit) äänen voimistaminen 4. Hengitys ja nauru.hhh sisäänhengitys; yksi h-kirjain vastaa 0.1 sekuntia hhh uloshengitys.nii (piste sanan edessä) sana lausuttu sisäänhengittäen he he naurua j(h)oo suluissa oleva h sanan sisällä kuvaa uloshengitystä, useimmiten kyse nauraen sanotusta sanasta 5. Muuta hymyillen tuotettu sana tai jakso # # nariseva ääni @ @ äänen laadun muutos si- (tavuviiva) sana jää kesken sitä< sanan loppu tavallista lyhyemmin sanottu s tä (rivinylinen pilkku) vokaalin kato (tai) sulkeiden sisällä epäselvästi kuultu jakso tai puhuja (-) sana, josta ei ole saatu selvää (- -) pitempi jakso, josta ei ole saatu selvää (( )) kaksoissulkeiden sisällä litteroijan kommentteja ja selityksiä tilanteesta Sivu 10 / 10