Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä Kalatalousneuvoja Ismo Kolari ismo.kolari@ahven.net Pirkanmaan Kalatalouskeskus Pohjois-Savon kalastusaluepäivä Kuopio, Hotelli Iso-Valkeinen2.10.2017 Tässä esitelmässä on esitetty eräitä tietoja kaikilta kuhatutkimuksen kohdejärviltä.nämä tulokset perustuvat osittain KVVY:nAri Westermarkin aineistoihin. Pirkanmaan kuhatutkimuksen raportti ladattavissa osoitteesta www.kuhamaa.fi/kuhaseminaari
Kuhatutkimus 2014 2017 Kuhan lisääntymisikä- ja koko Pirkanmaalla MIKSI? Päätavoite: Tuottaa kalastus- ja kalatalousalueille taustatietoa kalastuksen järjestämisen kannalta Mikä tulisi olla kuhan alamitta tällä järvellä? Tulevissa käyttö-ja hoitosuunnitelmissa otetaan kantaa alueellisesti kalastuksen säätelyyn; tarpeen mukaan mm. alamittoihin ja pyyntapoihin Tulosten perusteella voidaan myös tarkastella luonnollisen lisääntymisen, vuosiluokkavaihtelun ja istutusten merkitystä tutkimusjärvillä Eräillä järvillä pidettiin taukoa kuhaistutuksissa niiden merkityksen ja luonnonlisääntymisen selvittämiseksi Aloite hankkeelle Pirkkalan kalastusalueen hallituksen edesmenneeltä aktiivilta
Kuhatutkimus 2014 2017 8 kalastusalueen toteuttama ja päärahoittamayhteishanke Osarahoitus: P-Savon ELY-keskus; khm-varat Laadittiin hankesuunnitelma konkreettisine toimenpiteineen 3 vuoden hankekokonaisuudesta Kartoitettiin halukkaiden kalastusalueiden osallistuminen Kalastusalueet valitsivat itse tutkimuskohteensa ja niiden määrän (1-3 / kalastusalue, yhteensä 15 vesialuetta) Hankehakemukset ELYYN vuosittain (3); kaikki hakijat käyttivät valmiiksi työstettyjä hakemuspohjia Talviverkkokalastajat koulutettiin näytteenottoon; 1. koulutustilaisuus ennen 1. näytteenottotalvea, 2. koulutustilaisuus ennen 2. talvea, samalla esiteltiin välituloksia Niille kalastajille, jotka eivät tulleet koulutustilaisuuteen, annettiin ohjeet henkilökohtaisesti Koulutus ja hyvä ohjeistus välttämätöntä! Kalastajille korvaus näytteenotosta Hankkeen käytännön toteutus: Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY)
Pirkanmaan kuhatutkimus 2014 2017 Kalastajat keräsivät kuhanäytteitä kahden talven verkkokalastuksen saaliista, tavoitekoko 30 55 cm (tälle välille 1. kutukerran oletettiin pääasiassa osuvan) Talviverkkokalastajat tarkastivat kuhien sukukypsyyden silmämääräisesti avatun kuhan vatsaontelosta (raaka, uros tai naaras) mittasivat kalan pituuden pääosin 1 mm ja painon 1-10 gramman tarkkuudella ottivat suomunäytteet Pieni osa näytteistä loppusyksyllä kasvukauden jälkeen tai alkukeväällä ennen kutua, myös hiukan vapapyyntiä Kuhien ikä ja kasvu määritettiin suomuista takautuvan kasvunmäärityksen avulla Kuhien sukukypsyyskoosta ja - iästä järvikohtaisia tuloksia Vuosiluokittainen tarkastelu Järvikohtaiset kasvutiedot ja kuhien kuntokertoimet
Sukukypsyyden määrittäminen Koiras Naaras Raaka Mallasveden lihavia kuhatutkimuksen näytekuhia Kuvat: Ari Riekki Yksiselitteiset kysymykset ja merkinnät suomupussiin, kalan sukupuolta ei lähdetä arvuuttelemaan. Jos sukutuotteet eivät ole kehittyneet; merkitään raaka.
Kuhajärvet (12 kpl, 15 selkäaluetta) 1. Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi kirkasvetisiä ja karuja altaita, perinteisiä muikkujärviä, koko a n. 5 000 ha, keskisyvyys 7 8 m. 2. Kerteselkä (500 ha), Ruovesi (11 000 ha) ja Ukonselkä (2 100 ha) melko karuja ja tummavetisiä, keskisyvyys 6 7 m 3. Kyrösjärvi (10 000 ha, keskisyvyys 10 m) ja Mouhijärvi (700 ha, keskisyvyys 3,5 m) tummavetisiä ja verrattain reheviä 4. Längelmävesi (17 000 ha, keskisyvyys 7 m), rehevöityminen näkyy alun perin karun ja kirkkaan vesistön samentumisena 5. Näsijärvi (25 000 ha, keskisyvyys 14 m) ja Pyhäjärven pohjoisosa (2 000 ha, keskisyvyys 9 m) karuja ja lievästi humussävytteisiä, Pyhäjärven pohjoisosa Näsijärvestä tulevan veden läpivirtausallas (viipymä 38 vrk), Tampereen kuormitus rehevöittää Pyhäjärveä 6. Pyhäjärven Sorvanselkä (2 700 ha, keskisyvyys 6,5 m) ja Rautavesi (3 000 ha, keskisyvyys 5 m) reheviä ja savisameita kuha-aittoja Rautavesi on Pirkanmaan parhaita kuhavesiä
Kohdejärvi/selkäalue Kalastusalue 1. Kyrösjärvi Kyrösjärven 2. Längelmävesi, Isoniemens. Längelmäveden 3. Längelmävesi, Pappil.-Ristins. Längelmäveden 4. Längelmävesi, Ponsanselkä Längelmäveden 5. Näsijärvi, Koljonselkä Näsijärven 6. Pyhäjärvi, pohjoisosa Pirkkalan 7. Pyhäjärvi, Sorvanselkä Pirkkalan 8. Mallasvesi R-M-P:n 9. Pälkänevesi R-M-P:n 10. Roine R-M-P:n 11. Kerteselkä (Kertejärvi) Ruoveden-Kuoreveden 12. Ruovesi Ruoveden-Kuoreveden 13. Ukonselkä Ruoveden-Kuoreveden 14. Mouhijärvi Suodenniemen 15. Rautavesi Vammalan seudun R-M-P = Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden Kuhajärvet MML, Pirkanmaan Kalatalouskeskus 2017
Kuhatutkimuskohteet, tavoite ja toteuma (Tavoitteet vaihtelivat hieman kohteittain, mm. Mallasvesi ja Roine a 180 näytettä) Pituusluokka (mm) 300-349 350-399 400-449 450-499 500-549 Yhteensä Tavoitemäärä 2015-2016 (kpl) 10 70 70 70 20 240 Kerteselkä 0 1 15 16 4 36 Kyrösjärvi 21 76 78 48 12 235 Längelmävesi (Isoniemenselkä) 2 24 31 25 5 87 Längelmävesi (Ponsanselkä) 10 70 70 69 20 239 Längelmävesi (Ristin- ja Pappilanselkä) 12 72 74 78 21 257 Mallasvesi 6 20 37 46 15 124 Mouhijärvi 11 32 64 63 37 207 Näsijärvi (Koljonselkä) 14 62 77 84 19 256 Pyhäjärvi (Sorvanselkä) 8 70 71 82 30 261 Pyhäjärvi (Tammerkoski-Rajasalmi) 13 48 97 61 15 234 Pälkänevesi 0 5 13 23 18 59 Rautavesi 10 82 75 78 21 266 Roine 10 49 52 54 14 179 Ruovesi 7 36 64 81 12 200 Ukonselkä 1 11 24 37 29 102 Yhteensä 125 658 842 845 272 2742 Aineistoa kertyi kaikkiaan yli 2700 kuhasta
Pälkänevesi ja Ukonselkä, sukukypsyysaste pituusluokittain 2015 ja 2016 100 % 2015 Pälkänevesi (n=20) 100 % 2015 Ukonselkä (n=57) 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 100 % 2016 Pälkänevesi (n=39) 0 % 100 % 2016 Ukonselkä (n=44) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 90 % Huom! 80 % Vajaat 70 % näytemäärät ja 60 % painottuminen naaras 50 % isompiin koiras 40 % yksilöihin raaka 30 % 20 % 10 % 0 % naaras koiras raaka Kuhien pituusluokat cm
Kerteselkä, näytemäärä ja sukukypsyys pituusluokittain 2015 2016 kpl 60 50 40 30 20 10 0 100 % 90 % 80 % Kerteselkä Kerteselkä naaras koiras raaka Kerteselän (Kertejärven) näytemäärä (36 kpl) jäi hyvin pieneksi, tulokset lähinnä suuntaa antavia. Näytemäärä jäi vajaaksi myös eräillä muilla järvillä ja kokojakauma ei ollut aivan haluttu. Huomioitavaa: Riittävän ja edustavan näytemäärän kokoonsaamiseksi kalastajat tulee sitouttaa näytekeruuseen hankkeen alkuvaiheessa. 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % naaras koiras raaka Riittävä määrä kalastajia suhteessa normisaaliisiin ja varasuunnitelma jos esim. kalastaja sairastuu. 20 % 10 % 0 % Tarkka etukäteisohjeistus, kontrollointi keruun edistyessä ja korjaavat toimenpiteet tarvittaessa. Kuhien pituusluokat cm
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Ruovesi ja Mouhijärvi, sukukypsyys pituusluokittain 2015 ja 2016 2015 Ruovesi (n=114) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 2015 Mouhijärvi (n=86) 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 2016 Ruovesi (n=86) 0 % 2016 Mouhijärvi (n=121) 100 % 90 % Monilla järvillä sukukypsien kuhien osuus 80 % lisääntyi toisena näytevuonna 70 % kun vahvat 60 % vuosiluokat olivat vuoden vanhempia naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % Kuhien pituusluokat cm
Ruovedellä sukukypsyysikkuna alkaa avautua noin 40 cm koossa, 5-vuotiaista kuhista osa kuitenkin raakoja myös isompina Kuhavuosiluokan 2010 kokojakauma Ruovedellä 2015 1050 850 paino (g) 650 450 250 325 345 365 385 405 425 445 465 485 pituus (mm) naaras (3) raaka (24) koiras (9)
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Roine ja Mallasvesi, sukukypsyys pituusluokittain 2015 ja 2016 2015 Roine (n=60) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 2015 Mallasvesi (n=58) 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 2016 Roine (n=119) 0 % 100 % Poikkeava tilanne: raakojen osuus suurempi 90 % v. 2016, koska saaliissa jo muutamia 80 % nopeakasvuisia vl. 2012 ja 2013 kuhia 70 % 60 % 2016 Mallasvesi (n=66) 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % Kuhien pituusluokat cm
Roine ja Mallasvesi Sukukypsyysaste pituusluokittain 2015 2016 keskiarvo 100 % Roine (n=179) 100 % Mallasvesi (n=124) 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % naaras 50 % naaras 40 % koiras 40 % koiras 30 % raaka 30 % raaka 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % Kuhien pituusluokat cm Kahden vuoden aineistolla saadaan luotettavampi käsitys normitilanteesta verrattuna siihen, jos näytteitä olisi kerätty vain yhtenä talvena. Kuhat saavuttavat 80 %:sti sukukypsyyden: Roineella n. 42 43 cm koossa Mallasvedellä n. 44 45 cm koossa (41 42 cm naaraskuhista sukukypsiä yli 50 %)
Sukukypsyys kaikki kuhajärvet alamittaa lähestyvät kuhat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Näytekuhat 39,0-41,9 cm naaras koiras raaka Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Sukukypsyys kaikki kuhajärvet alamitan saavuttaneet kuhat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Näytekuhat 42,0-44,9 cm naaras koiras raaka Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Vuosiluokka 2010 hallitseva aineistossa (45 %) 100 % 90 % 80 % 70 % Koko kuha-aineisto vuosiluokittain vuosil. 2003 vuosil. 2004 vuosil. 2005 vl. 2011 vahva, ei vielä kunnolla pyynnin kohteena kaikilla järvillä talvina 2015 ja 2016 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % Kyrösjärvi (n=235) Näsijärvi (n=256) Pyhäjärvi poh (n=234) Sorvanselkä (n=261) Ponsanselkä (n=239) Risti/Pappilans. (n=257) Koko kuha-aineisto vuosiluokittain Isoniemens. (n=87) Rautavesi (n=266) vuosil. 2006 vuosil. 2007 vuosil. 2008 vuosil. 2009 vuosil. 2010 vuosil. 2011 vuosil. 2012 vuosil. 2013 vuosil. 2003 vuosil. 2004 70 % vuosil. 2005 vl. 2009 paikoin merkittävä, paikoin heikko 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % vuosil. 2006 vuosil. 2007 vuosil. 2008 vuosil. 2009 vuosil. 2010 vuosil. 2011 vuosil. 2012 vuosil. 2013 Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja KVVY 0 % Roine (n=178) Mallasvesi (n=123) Pälkänevesi (n=59) Kerteselkä (n=36) Ukonselkä (n=102) Ruovesi (n=198) Mouhijärvi (n=195)
Vuoden 2015 kuha-aineisto vuosiluokittain 7 järvellä 100 % Kuhavuosiluokat järvittäin 2015 (30-54,9 cm) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 2003 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 10 % 0 % Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä
Vuoden 2016 kuha-aineisto vuosiluokittain 7 järvellä 100 % Kuhavuosiluokat järvittäin 2016 (30-54,9 cm) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 10 % 0 % Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä
4 5-vuotiaiden kuhien sukukypsyys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 4-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste naaras 3-vuotiaat kuhat (n=15) vielä raakoja yhtä nopeakasvuista Mallasveden koirasta lukuun ottamatta. 40 % koiras 30 % 20 % raaka 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi 5-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste naaras Mallasvedellä ja Pälkänevedellä merkittävä osa kuhista myös naaraista sukukypsiä jo 4-vuotiaana ja yli 90 % 5-vuotiaana. 40 % koiras 30 % 20 % raaka 10 % 0 % Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi
6 7-vuotiaiden kuhien sukukypsyys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 6-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste naaras koiras raaka Roineella, Pälkänevedellä ja Ukonselällä kaikki 6- vuotiaat kalat sukukypsiä. Huom! Mallasvesi 6-v pieni kpl-määrä (5); 1 raaka kala 10 % 0 % Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi 100 % 7-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % naaras 40 % koiras 30 % 20 % raaka 10 % 0 % Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi Kaikki 8-vuotiaat kuhat olivat sukukypsiä.
Takautuva kasvunmääritys suomusta Ensiarvoisen tärkeää ottaa puhtaita suomuja! Lima ja epäpuhtaudet tulee pyyhkäistä kuhan kyljestä pois veitsellä ennen suomunäytteenottoa. Määritysvaiheessa säästyy rutkasti aikaa, kun suomunäytteet on otettu oikein. Iänmääritys muutenkin haastavaa, etenkin hidaskasvuisilla vanhoilla kaloilla. Mouhijärven kuhan suomu
Likainen suomu sopii DNA-määritykseen muttei iänmääritykseen Likaisista suomuista iänmääritys mahdotonta / epäluotettavaa
Mallasvedellä kuhan kasvunopeus erittäin hyvä 4-vuotias sukukypsä koiras, vuosiluokka 2012 huippunopea kasvu 500 pituus (mm) 400 300 200 242 359 444 100 117 0 1 2 3 4 vuosia
Kuhat kasvavat nopeimmin karuissa ja kirkasvetisissä järvissä 700 Kuhan pituuskasvu 600 mm 500 400 300 200 100 Pälkänevesi Mallasvesi Roine Kertejärvi Mouhijärvi Ukonselkä Ruovesi 0 1 2 3 4 5 6 7 8 vuosia
5 kasvukaudessa kuhan kasvunopeuden järvikohtaiset piirteet tulevat selkeästi näkyviin; haitari yli 10 cm ja 0,8 kg Keskipaino 1,3 kg Kasvuerot lisääntyvät järvien välillä merkittävästi erityisesti 3. kasvukaudesta eteenpäin Keskipaino 0,5 kg Kuvan kasvutiedoissa korostuvat vuosiluokan nopeakasvuisimmat kuhat
Kuhavuosiluokan 2010 kasvu kaikilla tutkimusjärvillä isot erot alku- ja loppuvaiheen kasvuvauhdissa Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Kuhavuosiluokan 2010 kasvu 550 550 500 500 450 450 400 400 350 350 pituus (mm) 300 250 200 pituus (mm) 300 250 200 150 150 100 100 50 1 2 3 4 5 6 ikä (kok. kasvukausia) Mallasvesi Pälkänevesi Roine Kerteselkä Ukonselkä Ruovesi Mouhijärvi 50 1 2 3 4 ikä (kok. kasvukausia) 5 6 Ponsanselkä Isoniemenselkä Ristin-Pappilans. Sorvanselkä Rautavesi Näsijärvi Kyrösjärvi Pyhäjärvi pohj. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Kasvunopeudesta saatava kuva vaihtelee vuosiluokittain ja vuosittain, koska ensin pyynnin kohteeksi tulevat nopeakasvuisimmat kuhat mm 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Vuosiluokkien 2009 ja 2010 kasvu Ruovedellä 413 452 464 421 349 376 280 316 248 195 165 110 91 1 2 3 4 5 6 7 8 vuosia Ruovesi vl. 2009 (2015, n=21) Ruovesi vl. 2010 (2015, n=36)) Ruovesi vl. 2009 (2016, n=21) Ruovesi vl. 2010 (2016, n=34) Kasvukauden lämpötila, vesistön olosuhteet ja ravintotilanteen muutokset (esim. muikku- ja kuorekannan vaihtelu), kuhavuosiluokan vahvuus ja kuhan yksilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat kasvunopeuteen Vain yhden vuoden kuhanäytteillä saadaan harhainen kuva kasvunopeudesta Näytteenoton jakaminen useammille vuosille lisää näin myös kasvutietojen luotettavuutta
Vanhempien ikäluokkien kasvunopeudesta muodostuva käsitys on aliarvio ja nuorempien ikäluokkien kasvukäyrä yliarvio Kuhan pituuskasvu vuosiluokittain Ruovedellä (2015 näytteet) 600 500 Todellinen keskimääräinen kasvunopeus lienee tätä luokkaa mm 400 300 200 100 Ruovesi vl. 2012 (n=4) Ruovesi vl. 2011 (n=16) Ruovesi vl. 2010 (n=36) Ruovesi vl. 2009 (=21) Ruovesi vl. 2008 (n=9) Ruovesi 2007 (n=10) Ruovesi 2006 (n=12) Ruovesi 2005 (n=6) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 vuosia
Pituuskasvu heikkenee selvästi 4 vuotta vanhemmilla kaloilla. Painoa tulee kuitenkin huomattavasti lisää: esim. Pälkänevedellä 4-vuotias 40 cm kuha painaa noin 700 g, 6-vuotias 51 52 cm kuha noin 1,5 kg. 120 Kuhan keskimääräinen yksilökohtainen pituuskasvu Pälkänevedellä, Ruovedellä ja Ukonselällä (5-7 vuotiaat kuhat) 100 80 mm 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 vuosia Pälkänevesi Ruovesi Ukonselkä
Naaraat ja koiraat kasvavat suurin piirtein yhtä nopeasti Kuhan kasvu, kaikki järvet (n=709) Kalatalouskeskuksen aineisto 600 500 400 mm 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 vuosia naaras (n=325, keskikoko 461 mm, 940 g ) koiras (n=384, keskikoko 452 mm, 895 g )
Ensimmäisenä kesänä tullut kasvuero näkyy aikuisten kuhien koossa, mutta osa kuhista kuroo myöhemmin kokoeron kiinni 550 Vuosiluokan 2010 kuhien koko 6-vuotiaina alle 9 cm ja yli 11 cm 1-vuotiaiden poikasten kokoryhmissä 500 pituus 6-vuotiaana (mm) 450 400 350 300 60 70 80 90 100 110 120 130 140 pituus 1-vuotiaana (mm) Mouhijärvi alle 9 cm Mouhijärvi yli 11 cm Roine alle 9 cm Roine yli 11 cm
Samanikäisten kuhien koossa ja lihavuudessa huima ero järvien välillä; esim. Mallasvesi ja Ukonselkä 1800 Kuhan pituus-painosuhde vuosiluokka 2010 1600 1400 1200 g 1000 800 600 400 200 350 400 450 500 550 Mallasvesi Ukonselkä
Nopeakasvuisten kantojen kuhat yli 2 kertaa painavampia kuin samanikäiset hidaskasvuisten kantojen kuhat 1600 5 7 vuotiaiden kuhien paino 4 järvellä 1400 1200 1000 paino (g) 800 600 400 200 0 4 5 6 7 vuosia Mouhijärvi Ukonselkä Roine Mallasvesi
Samoissa pituusluokissa Ruoveden kuhat ovat Ukonselän kuhia tukevammassa kunnossa. Ukonselän alle 45 cm kuhat ovat pääosin huomattavasti laihempia, mikä kuvastaa vallitsevaa ravintotilannetta. 1400 Vuosiluokan 2010 pituus-painosuhde Ruovesi ja Ukonselkä 1200 1000 g 800 600 400 200 Ukonselällä kuhille sopivaa ruokaa on ollut kannan tiheyteen nähden selvästi vähemmän tarjolla kuin Ruovedellä. 0 325 375 425 475 525 mm Ruovesi Ukonselkä
Hidaskasvuisten kantojen kuhat kasvavat pari ensimmäistä vuotta suurin piirtein yhtä nopeasti tai jopa nopeammin (esim. Ruovesi) kuin nopeakasvuisten kantojen kuhat 500 Kuhavuosiluokan 2011 kasvu Mallasvedellä ja Ruovedellä (2015 ja 2016 näytteet) 450 400 350 300 Ruoveden vl. 2011 kuhien kasvunopeus on hyvä 3 ensimmäistä vuotta Mallasvesi 2015 Mallasvesi 2016 mm 250 200 150 100 50 Ruoveden kuhien kasvu heikkenee selvästi 4. kasvukaudesta eteenpäin; ravintotilanne ilmeisesti muuttuu ratkaisevasti Mallasveden tilanteeseen nähden Ruovesi 2015 Ruovesi 2016 0 1 2 3 4 5 vuosia
Hidaskasvuisten kantojen kuhilla täytyy olla pulaa ravinnosta myös rehevissä vesissä (esim. Mouhijärvi). Viime aikoina selitystä kuhien hitaalle kasvulle on usein teorisoitu lähinnä genetiikan pohjalta. Olisi ehkä syytä tarkemmin miettiä myös itse perusasiaa; ravintotilanteen merkitystä suhteessa kuhakannan tiheyteen? 500 450 400 350 300 mm250 200 150 100 50 Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Roineella ja Mouhijärvellä (2015 ja 2016 näytteet) Mouhijärven kuhien kasvupotentiaali näkyy alussa yhtä nopeana tai jopa nopeampana kasvuna Roineen kuhiin verrattuna Mouhijärven ilmeisen tiheän kuhakannan kuhien kasvu heikkenee selvästi; syynä mitä todennäköisimmin vaje sopivasta ravinnosta, ei huonot geenit! Roine 2015 Roine 2016 Mouhijärvi 2015 Mouhijärvi 2016 0 1 2 3 4 5 6 vuosia
Hidaskasvuisissa kannoissa kuhien kunto on selvästi heikompi kuin nopeakasvuisissa kannoissa 1,2 Kuhan kuntokerroin 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 30-34,9 cm 35-39,9 cm 40-44,9 cm 45-49,9 cm 50-54,9 cm kaikki Pirkanmaan Kalatalouskeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
4-vuotiaiden kuhien kokohaitari jopa 13 cm samassa järvessä. Hitaammin kasvaneet ja laihemmat 4- vuotiaat kuhat raakoja, hyvin kasvaneet jo kypsiä 1200 Vuosiluokan 2011 kuhayksilöiden koko Mallasvesi (4-vuotiaat kuhat, 2015 näytteet) 1100 1000 900 g 800 700 600 500 naaras raaka koiras 400 300 325 345 365 385 405 425 445 465 485 505 525 mm
Hyvä pituus- ja paksuuskasvu nopeuttavat sukukypsymistä 500 450 400 Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Mouhijärvellä (n=83) pituus (mm) 350 300 250 200 150 100 50 Raakojen kuhien pituuskasvu alkuun yhtä nopeaa Raakojen kuhien kasvu hidastui, kuntokerroin myös pienempi kuin sukukypsillä 0 1 2 3 4 5 6 vuosia naaras (n=45, keskipit. 426 mm) koiras (n=23, keskipit. 415 mm) raaka (n=15, keskipit. 374 mm)
Vuosiluokat 2010 ja 2011 hallitsevia Mouhijärvellä, Ruovedellä ja Ukonselällä vuosiluokkien 2005 2009 osuus iso 100 % Kuhavuosiluokatjärvittäin2015-2016 (30-54,9 cm) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 2003 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 10 % 0 % Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä
1. kesän lämpötila ratkaisee pyynnin kohteeksi tulevan kuhavuosiluokan suuruusluokan (vahva - heikko) 23 22 Veden keskilämpötila Längelmävesi Kaivanto, Kangasala kesä-ja heinäkuu 2000-2017 (kesäkuun 2007 tieto puuttuu) Vertailuna Tampere Härmälän kesä- ja heinäkuun ilman lämpötilan keskiarvot 22,4 lämpötila ( C) 21 20 19 18 17 16 15 14 19,5 13,9 vesi heinäkuu x=20,1 C ilma heinäkuu 2000-16 x=18,2 C iii 17,9 ilmaheinäkuu 1986-16 x=17,6 C vesi kesäkuu x=16,2 C ilma kesäkuu 1986-2016 x=14,6 C 13 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 kesäkuu vesi heinäkuu vesi Lähde: SYKE Ilman keskilämpötila heinäkuu 2000 2016 llman keskilämpötila heinäkuu 1986 2016 Veden lämpötila heinäkuun keskiarvo 2000-2016 Ilman keskilämpötila kesäkuu 1986 2016 Veden lämpötila kesäkuun keskiarvo 2000-2016 Lähde: Ilmatieteen laitos, Tampere Härmälä
Heinäkuu 2010 tilastohistorian lämpimin, heinäkuu 2008 kylmä C 27 25 23 Veden lämpötila 2008-2010 Längelmävesi Kaivanto 15.5.-31.8. Lähde: Suomen ympäristökeskus Kesän 2009 nopea lämpeneminen juhannuksen jälkeen ja vl. 2007 ja 2008 pienuus (tilaa järvessä; vähän kannibalismia ja ravintokilpailua) edesauttoi joillakin järvillä vahvan kuhavuosiluokan muodostumista 24,8 ⁰ (14.7.2010) 2010 Supervuosiluokan syntytarina 21 19 15. kesäkuuta 2009 17 15 13 11 9 2008 Kylmän kesän 2008 luontainen kuhatuotanto heikkoa: näkyi monissa järvissä saalistason tippumisena kuhan kasvunopeudesta riippuen vuosina 2012 2015. Viileähköjen kesien 2007 ja 2009 lisääntymistulos korosti asiaa (= 3 kesää peräkkäin ei erityisen suotuista lisääntymiselle). 2008 2009 2010 7 15.touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo
27 25 23 21 19 17 15 13 11 9 7 Kesä 2011 ja alkukesä 2013 erittäin lämpimiä Veden lämpötila 2011-2013 Längelmävesi Kaivanto 15.5.-31.8. Lähde: Suomen ympäristökeskus 24,4 ⁰ (28.7.) 15. kesäkuuta 2011 2013 2012 2011 2012 2013 15.touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo C Vuosiluokka 2011 vahva monilla tutkimusjärvillä, vuosiluokan 2013 nopeakasvuisimmat kuhat alkaneet nyt tulla jo pyyntikokoon
Kesä 2014 lämmin, miten lämpötilan sahaus vaikutti kuhatuottoon? Kesät 2015 ja 2017 poikkeuksellisen kylmiä, kuhatuotanto jäänee hyvin heikoksi. C 27 25 23 21 19 Veden lämpötila 2014-2017 Längelmävesi Kaivanto 15.5.-31.8. Lähde: Suomen ympäristökeskus Alkukesä 2016 erittäin lämmin, välillä viileämpää, merkkejä onnistuneesta poikastuotannosta on saatu 2016 15. kesäkuuta 25,6 ⁰ (26.7.) 2014 17 2017 2014 2015 15 13 11 2015 Ilmaston lämpeneminen suosii kuhaa paitsi, jos lämpeneminen tarkoittaa jatkossakin vuosien 2015 ja 2017 kaltaisia kesiä Suomessa! 2016 2017 9 7 15.touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo
Päiväasteiden määrä Längelmäveden Kaivannossa 50 vrk sen jälkeen kun veden lämpötila saavutti pysyvästi 15 C 1100 päiväasteita 1050 1000 950 4.7-22.8.2014 Poikkeus: kesäkuun 2014 loppupuolella lämpötila romahti uudestaan alle 15 asteen pariksi viikoksi. Kuha lienee kuitenkin kutenut monissa järvissä jo toukokuun lopulla tai viimeistään kesäkuun alkupuolella. 4.6-23.7.2014 2016 lämmin alkukesä ja viileä keskikesä 900 850 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Suomen ympäristökeskus
Päiväasteiden määrä Längelmäveden Kaivannossa 50 vrk sen jälkeen kun veden lämpötila saavutti pysyvästi 15 C ja 15.5.-31.7 1500 1400 2016 lämmin alkukesä, viileä keskikesä 1300 päiväasteita 1200 1100 1000 900 800 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Suomen ympäristökeskus päiväasteet 50 vrk 15 asteen saavuttamisen jälkeen päiväasteet 15.5.-31.7
Kuha-aineiston enemmistöllä (vl. 2009 2011; 85 %) takanaan 3 4 lämmintä (2010, 2011, 2013, 2014) ja 1 2 viileää (2012, 2015) kasvukautta. Tavanomainen kasvukausi 2009 päättyi viileään lokakuuhun (ilma ka. 3,3 C). Veden (Längelmävesi Kaivanto) ja ilman (Tampere Härmälä) lämpötila kasvukausina 2000-2017 20 15 19 14 veden lämpötila ( C) 18 17 13 12,3 12 ilman lämpötila ( C) 16 11 15 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 vesi, kesä-syyskuu ilma, touko-loka ka. ilma 1986-2017 10 Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus Vuoden 2007 veden lämpötilatieto puuttuu
Kuhayksilöiden ominaisuudet vaikuttavat usein kasvuun enemmän kuin olosuhteet Kahden talvella 2017 pyydystetyn vl. 2010 kuhan kasvu Näsijärvellä 550 450 464 506 pituus (mm) 350 250 Lämmin kasvukausi yksin ei automaattisesti takaa nopeaa kasvua 219 326 259 390 321 366 403 150 138 177 86 131 50 90 2010 lämmin 2011 lämmin 2012 viileä 2013 lämmin 2014 lämmin 2015 viileä 2016 tavanom. kasvukaudet
Jokaisen kuhan tulisi päästä kutemaan vähintään kertaalleen Hieman absurdi ajatus! Lähtökohtia Riittävän vahva ja geneettisesti monimuotoinen aikuisten kuhien joukko on tärkeää kannan uusiutumisen kannalta (Yli)suuri emokalamäärä ei kuitenkaan tuota automaattisesti vahvaa vuosiluokkaa (esim. vl. 2007 2008 jäivät heikoiksi, vaikka tuolloin emokuhia oli runsaasti vahvojen vl. 2001 2003 ansiosta) Pieni tai kohtalainen emokalasto voi tuottaa erittäin vahvan vuosiluokan suotuisissa olosuhteissa (korkea kesän lämpötila) Tiedossa ei ole, kuinka monta emokuhaa oikeasti tarvitaan, hyvin luultavasti pidemmässä juoksussa kuitenkin selvästi enemmän kuin yksi! Luonnontieteellisiä faktoja Kiloisella naaraskuhalla on noin 150 000 mätimunaa Vahvassa kuhakannassa sukukypsiä kuhia uiskentelee yhdestä useampaan kappaleeseen vesihehtaarilla 100 200 km² kokoisella kuhajärvellä poikasia kuoriutuu alkukesällä valtavasti (satoja miljoonia, jopa yli 1 miljardi kpl) Poikasista valtaosa kuolee ensimmäisten elinviikkojen aikana; vuoden kuluessa noin 99,9 % (petokalat, ravintokilpailu, nälkiintyminen, taudit, linnut) Luonto karsii kovalla kädellä ja kalastukselle (ihmiselle) jää joka tapauksessa vain rippeet jäljelle
Kannibalismi säätelee kuhakannan kokoa Varmoja merkkejä onnistuneesta vuoden 2016 poikastuotannosta 18 kuhasta 10 oli syönyt jotain: 3 kpl oli syönyt ahvenen, yhdellä oli tuore kuore,yhdellä törö ja jokunen mysis relicta ötökkä, kuhanpoikasia oli 5 yksilöllä Tämä on tyypillistä tähän aikaan vuotta ja ainoastaan muikut puuttui, niitä ja kiiskiä näkee myöskin usein... Tampereen Pyhäjärven saaliskuha 23.3.2017. Ravintona edellisenä kesänä syntyneitä kuhanpoikasia. Kuva: Pekka Rintamaa.
Kuhakanta ei voi kasvaa rajattomasti. Mitä enemmän isompia kuhia, sitä enemmän 0+ ja 1+ poikasia syödään pois; vahvat aiemmat vuosiluokat ja isot kuhat rajoittavat tulevien ikäluokkien suuruutta. Kannibalismia esiintyy kesällä ja talvella. Kalastuksen säätely ei ole itseisarvo; sitä tarvitaan, jos kalastus uhkaa tehostua liikaa ja kannan lisääntyminen vaarantuu. Tarpeeton säätely heikentää kalavarojen hyödyntämismahdollisuuksia. Saaliskaloja on. Kalastajien väheneminen ehkä suurin huolenaihe kalataloudessamme! Voisiko (sopivan) tehokas kuhankalastus tasoittaa kuhakantojen vaihtelua? (Vrt. muikku ja sen kannan vaihtelut.) Perinteisillä kuhavesillä saalistaso on säilynyt korkealla vuodesta toiseen. Hyvien lisääntymisvuosien ansiosta yksikkösaaliit ovat saavuttaneet huippunsa viimeisten 10 vuoden aikana. Pyhäjärven saaliskuha ja sen saaliskuha kevättalvella 2017. Kuva: Pekka Rintamaa.
Kuhaistutukset tutkimusjärviin 2007 2012 (1-k poikasia) Keskiarvo kpl 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä kpl/vuosi Kerteselkä 4050 0 4000 3700 2835 0 14585 2431 Kyrösjärvi 70636 46456 56951 74584 148322 111044 507993 84666 Längelmävesi 31674 86683 12223 59710 74033 40424 304747 50791 Mallasvesi 59917 37117 59456 63441 0 0 219931 36655 Mouhijärvi 0 0 4500 3353 2040 2122 12015 2003 Näsijärvi 108720 104205 95160 69440 69721 65020 512266 85378 Pyhäjärvi 42460 68870 30700 20464 19267 37700 219461 36577 Pälkänevesi 11117 11628 54500 81935 0 0 159180 26530 Rautavesi 16457 8529 18802 9282 5568 11526 70164 11694 Roine 11117 18112 13033 8776 0 0 51038 8506 Ruovesi 9780 23135 10175 7671 11163 2011 63935 10656 Ukonselkä 1071 0 10000 0 19980 17500 48551 8092 Yhteensä 366999 404735 369500 402356 352929 287347 2183866 363978 Pinta-ala Keskiarvo kpl/ha 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ha kpl/ha/v Kerteselkä 7,7 0,0 7,6 7,1 5,4 0,0 524 4,6 Kyrösjärvi 7,4 4,8 5,9 7,8 15,4 11,6 9607 8,8 Längelmävesi 1,8 5,0 0,7 3,4 4,3 2,3 17351 2,9 Mallasvesi 10,8 6,7 10,7 11,4 0,0 0,0 5571 6,6 Mouhijärvi 0,0 0,0 6,6 4,9 3,0 3,1 687 2,9 Näsijärvi 4,3 4,1 3,7 2,7 2,7 2,6 25464 3,4 Pyhäjärvi 3,5 5,7 2,5 1,7 1,6 3,1 12161 3,0 Pälkänevesi 2,4 2,5 11,8 17,7 0,0 0,0 4633 5,7 Rautavesi 5,4 2,8 6,2 3,1 1,8 3,8 3028 3,9 Roine 2,0 3,3 2,4 1,6 0,0 0,0 5459 1,6 Ruovesi 0,9 2,1 0,9 0,7 1,0 0,2 10880 1,0 Ukonselkä 0,5 0,0 4,7 0,0 9,4 8,2 2130 3,8 Kuha lisääntyy luontaisesti kaikissa tutkimusjärvissä. Roineen, Mallasveden ja Palkäneveden näytteissä luonnossa syntynyt vuosiluokka 2011 oli yleisin; vaikka ko. vuonna istutuskielto. Myös vl. 2012 näkyi jo Mallasveden ja Roineen näytteissä, ei kuitenkaan Pälkänevedellä. Mallasveden ja Pälkäneveden kuhasaaliit pudonneet 2 viime vuoden aikana (luultavasti pieni luonnonpoikasten eloonjäänti v. 2012). Kuhaistutuksilla voi olla näillä järvillä saaliita lisäävä vaikutus, varsinkin heikkoina lisääntymisvuosina. Ukonselällä, Ruovedellä ja Mouhijärvellä istutusten hyöty erittäin kyseenalainen. Saaliissa 7 8 vuosiluokkaa, myös istuttamattomien viileiden kesien kuhia runsaasti.
Jatkoselvitykset 2017 Kuhajärvien kalastusselvitys 2017-2018, mukana 7 Pirkanmaan kalastusaluetta; tavoitteena selvittää miten kalastus on vaikuttanut siihen, missä tilassa kuhakannat ovat tällä hetkellä eri järvissä, käytännön toimenpiteet aluillaan (P-Savon ELY osarahoittaa khmvaroin) DNA-selvitykset 2017-; selvitetään mikä on istutusten vaikutus tutkimusjärvien kuhakantoihin ja miten kannat eroavat toisistaan; käynnistynyt jo Hirvenniemen osakaskunnan hankkeena Näsijärvellä (näytteet keväältä 2017 analysoitavana Helsingin yliopistossa). Kalastusalueiden kohteet tulevat mukaan vuonna 2018 (hakemukset loppuvuodesta P-Savon ELYYN)
Kuha merkittävä saalis kotitarvekalastuksessa
Kuha merkittävä saalis kaupallisessa kalastuksessa Kuva: Päivi Pyyvaara
Kuha tavoitelluin saaliskala kesäkauden vapaa-ajankalastuksessa
Kuha merkittävä myös kalastusmatkailun saalislajina, vaikka hauki on predaattori nro 1! Pietarilainen toimittaja Sergei Jenikejev kuvaamassa Pocydazim ( Hei, kalastetaanpa kuhaa ) -TV-filmin materiaalia Ruovedellä Vilppulassa kesällä 2005.
Miten kuhatuotto tulisi mitata? Kalastajaryhmiä, odotuksia ja tarpeita on monenlaisia. Sopivan kokoinen kuha ja hyvä saalisvarmuus ovat kaikkien mieleen. Kalastusmatkailussa ja muussa virkistyskalastuksessa suuret saaliskalat ovat toivelistan kärjessä kalansyöjillä tuore, terveellinen ja herkullinen ateria kotimaisesta kuhasta. Asiaa pitää pohtia hyvin tarkkaan tulevia kalatalousalueiden käyttö-ja hoitosuunnitelmia laadittaessa.
Kiitoksia!