NURMIJÄRVEN SKENAARIOT 2030

UUDENMAAN SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSET NURMIJÄRVEN STRATEGIAAN NURMIJÄRVEN SKENAARIOT 2030 Uudenmaan skenaariot fokusoituna Nurmijärven kuntaan Loppuraportti Tiivis versio 19.10.2017 Kimmo Kivinen, Lotta Takala Capful

2 NURMIJÄRVEN SKENAARIOT 2030 Johdanto ja lukuohjeet Seuraavilla sivuilla esiteltävät Nurmijärven skenaariot ovat kuvauksia kunnan ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisista tulevaisuuksista vuoteen 2030. Skenaariot pohjaavat vahvasti Uudenmaan liiton syksyllä 2016 laatimiin Uudenmaan skenaarioihin 2050, jotka on myöhemmin fokusoitu Nurmijärvelle sopiviksi yhdessä kunnan edustajista koostuvan työryhmän sekä keskeisille sidosryhmille järjestetyn työpajan avulla. Skenaariotyössä on tunnistettu Uudenmaan skenaarioista Nurmijärvelle keskeisimpiä epävarmuustekijöitä, joiden vaihtoehtoisten tilojen hahmottamisen ja yhdistelemisen pohjalle skenaariot ovat rakentuneet. Näitä epävarmuustekijöitä ovat olleet esimerkiksi: Suomen kansantalous, julkisen ja yksityisen sektorin roolit, älykkäät järjestelmät ja koneet, elinkeinoelämän ja työn uudet muodot, alue- ja yhdyskuntarakenne sekä saavutettavuus, liikkuminen ja logistiikka. Tämän lisäksi skenaarioissa on otettu huomioon trendeinä esimerkiksi ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Skenaarioiden lisäksi tehtiin myös erillinen kuntakenttään keskittyvä trendianalyysi. Skenaariotyön avulla ei ole pyritty yhden todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan Nurmijärven kunnan strategisen ajattelun ja tulevaisuuteen liittyvän näkemyksen kehittämiseen. Skenaarioiden pohjalta ei yritetä väittää mitä tulee varmasti tapahtumaan toimintaympäristössä. Niiden tarkoituksena on vahvistaa edellytyksiä ymmärtää ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaihtoehtoisia kehityskulkuja sekä parantaa kunnan reagointikykyä ja muutosvalmiutta. Kuntakenttään fokusoidut skenaariot ja keskeiset trendit huomioidaan Nurmijärven kuntastrategian valmistelussa. Kuvatut skenaariot voivat tuntua eri henkilöiden mielestä enemmän tai vähemmän todennäköisiltä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole valita yhtä skenaariota muiden joukosta, vaan tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Antoisia lukuhetkiä!

TRENDIT JA JATKUVUUDET Vuoteen 2030

4 KESKEISET TRENDIT JA JATKUVUUDET Uudenmaan tulevaisuustarkastelu Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus Teknologian murros ja digitalisaatio Kaupungistuminen Työn muutos Ikääntyminen ja huoltosuhde Globalisaation uudet muodot Moninaistuvat elämäntavat ja arvot Eriarvoistuminen Alustatalous ja palvelullistuminen Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus

5 KESKEISET TRENDIT JA JATKUVUUDET Vuoteen 2030 Nurmijärven kannalta TRENDI KUVAUS VAIKUTUKSET KUNTAKENTTÄÄN Väestön ikääntyminen Kaupungistuminen Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus Globalisaatio ja verkostotalous Eliniän odote nousee eikä yhteiskunnan syntyvyydessä ole odotettavissa merkittävää muutosta. Ikääntyvä väestö on keskimäärin terveempää kuin aiemmin. Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti samaan aikaan kuin työikäinen väestö vähenee. Työikäisten osuus vaihtelee kunnittain noin 50 %:sta 70 %iin. Väestö keskittyy kaupunkeihin. Suomessa kaupungistumista kiihdyttävät myös rakennemuutosten aiheuttama työmarkkinoiden turbulenssi ja lisääntyvä maahanmuutto. Kaupungeissa asuu arvioiden mukaan vuonna 2030 yli 70 % maailman väestöstä. Yli 70 % suomalaisista asuu 30 minuutin aikaetäisyydellä maakuntien keskuskaupungeista. Ilmasto lämpenee maailman väestön tuottaessa yhä enemmän hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Ilmastonmuutokseen liittyvät sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, rankkasateet ja helleaallot yleistyvät. Lisäksi kriittiset luonnonresurssit, kuten puhdas vesi ja ilma, viljelyskelpoinen maa ja erilaiset mineraalit, niukkenevat kysynnän ja kulutuksen kasvaessa. Kuluttava keskiluokka kasvaa nopeasti erityisesti Aasiassa. Vuodessa kulutamme nyt globaalisti 1,5 maapallon resurssit. Myös paikallisen turvallisen ja terveellisen elinympäristön ylläpidon ja luonnonympäristön pilaamisen ehkäisemisen merkitys kasvaa entisestään. Globaali keskinäisriippuvuus tiivistyy ja maailman ihmisten ja alueiden välinen vuorovaikutus lisääntyy. Työ, pääoma, ideat ja resurssit liikkuvat yhä helpommin nopeammin ja yli kansallisten rajojen erityisesti tietoteknisen kehityksen myötä. Myös maailman taloudet ovat yhä enemmän kietoutuneita toisiinsa kaupan, investointien ja finanssijärjestelmien kautta. Suomen kansantalous ja yhteiskunnan toiminta verkottuu yhä tiiviimmin kansainväliseen toimintaympäristöön, joka lisää epävarmuutta ja riskejä. Toisaalta kansalliset intressit, protektionismi ja uudet innovaatiot, kuten 3D-tulostus ja robotiikka, vaikuttavat kansainvälistymisen vastavoimana paikallistaen tuotantoa. Taloudellisen huoltosuhteen aiheuttamat ongelmat Ikääntyvien kuntalaisten palvelutarpeet Keskusten kilpailu osaajista, asukkaista ja yrityksistä Lisääntyvät vaatimukset (eko)tehokkaalle yhdyskuntasuunnittelulle Ilmastonmuutoksen vaikutukset maankäyttöön, rakentamiseen, energiantuotantoon, liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon jne. Ilmastosopimusten toimeenpano ja päästövähennykset Kaupallisten toimijoiden houkuttelu ja elinvoiman lisääminen Hankinta- ja kilpailutusosaamisen kehittäminen Paikallisten näkökulmien ja tarpeiden hälveneminen

6 KESKEISET TRENDIT JA JATKUVUUDET Vuoteen 2030 Nurmijärven kannalta TRENDI KUVAUS VAIKUTUKSET KUNTAKENTTÄÄN Teknologian murros ja digitalisaatio Työn muutos Palvelullistuminen ja alustatalous Teknologiakehitys on nopeampaa kuin koskaan aiemmin. Internetin mahdollistamien uusien toimintatapojen ansiosta tiedon määrä kasvaa ja sen siirron ja käsittelyn kustannukset halpenevat. Tekoäly, robotiikka, esineiden internet ja muut uudet innovaatiot valtavirtaistuvat ja muuttavat yritysten, julkisten organisaatioiden sekä yhteiskuntien toimintatapoja ja ansaintalogiikoita. Tällä hetkellä teknologian kehitys näkyy erityisesti työelämään, toimeentuloon, eriarvoistumiseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Automaation, digitalisoitumisen ja kansainvälistymisen vuoksi työn tekeminen on murroksessa, johon viitataan usein 4. teollisena vallankumouksena. Uudet teknologiat ja innovaatiot muovaavat eri aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Työn tekeminen yksilöllistyy ja säännöllisestä palkkatyöstä tulee yhä enemmän useista lähteistä kerättävää toimeentuloa. Työn sisältö muuttuu asioiden tuottamisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun ja työpaikat siirtyvät hierarkisista ja pysyvistä organisaatioista väliaikaisiin ja itseohjautuviin rakenteisiin. Akava arvioi yksinyrittäjien määrän kasvavan 300 000:een kymmenessä vuodessa. Useamman työn tekijöitä on Suomessa jo 150 000 ja määrää kasvattanevat tulevaisuudessa mm. alustatalouden yleistyminen ja joukkoistettu työ. Palvelullistuminen sekä tiedon demokratisoituminen ja läpinäkyvyys ovat vauhdittaneet erilaisten digitaalisten joukkoalustojen yleistymistä. Palveluiden digitalisoituminen mullistaa arvoketjuja ja tapoja tuottaa palveluja. Esimerkkeinä alan toimintatapoja muuttavista digitaalisista joukkoalustoista ovat mm. Über, Airbnb, App Store, Tori.fi, Kickstarter ja Skillshare. Suomalaisessa mittakaavassa alustoja on syntynyt myös paikallisesti esimerkiksi työntekoon, naapurustotoimintaan ja ruuan jakeluun. Älykkään teknologian vaikutukset mm. asumiseen, liikkumiseen, elinkeinoihin, hyvinvointiin, päätöksentekoon Teknologiaosaamisen kehittäminen ja hankinta Kyberturvallisuus ja tietosuoja Taloustilanne ja työllisyys Uudet työnkuvat ja -tehtävät Osaamisen kehittäminen ja elinikäinen oppiminen Työmarkkinoiden polarisaatio, ihmisten osallisuus Poliittinen keskustelu tulevaisuuden toimeentulosta ja vaurauden jakautumisesta Resurssien jakaminen ja yhteiskäyttö Pienyrittäjyyden lisääntyminen Kuntalaisten itseohjautuva toiminta ja verkostoituminen Datan ja tietokantojen avoimuus, lainsäädäntö

7 KESKEISET TRENDIT JA JATKUVUUDET Vuoteen 2030 Nurmijärven kannalta TRENDI KUVAUS VAIKUTUKSET KUNTAKENTTÄÄN Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen Työvoiman liikkuvuus ja monikulttuurisuus Arvojen ja elämäntapojen muutokset Uudet demokratian ja päätöksenteon muodot Kansalaisten tuloerot sekä erot elintavoissa ja hyvinvoinnissa lisääntyvät niin globaalisti kuin myös Suomessa. Perhetaustan nähdään vaikuttavan entistä enemmän koulutukseen ja tulotasoon. Ylimmän ja alimman yhteiskuntaluokan välinen kuilu kasvaa entisestään. Työn murros ja globalisaatio ovat jakaneet ihmisiä yhä voimakkaammin voittajiin ja häviäjiin. Pitkäaikaistyöttömyys, näköalattomuus ja vieraantuminen yhteiskunnallisista rakenteista tuottaa syrjäytyneisyyttä, joka on kasvava haaste yhteiskunnalle. Maahanmuuton myötä väestön monikulttuurisuus ja diversiteetti lisääntyy. Muutto ulkomailta Suomeen on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina, myös pakolaisuuden kasvaessa. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 500 000 henkeen. Maahanmuutto keskittyy suurimpiin kasvukeskuksiin. Väestön ikääntyminen, alhainen syntyvyys ja kantaväestön haluttomuus ottaa vastaan matalapalkka-alojen töitä kasvattaa paineita työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi Suomessa. Yksilöllistymisen myötä ihmisten arvot ja elämäntavat moninaistuvat. Arvomaailma on pitkällä aikavälillä maallistunut ja liberalisoitunut, mutta myös ääripäät ovat viime aikoina korostuneet. Lisäksi ympäristötietoisuus ja vastuullisuus vahvistuvat arvoina. Entistä useammat tahot vaikuttavat ihmisten arvoihin ja asenteisiin yksilöiden saadessa äänensä kuuluviin erilaisten kanavien kautta ja toisaalta löytäessään kaltaisiaan esimerkiksi verkkoyhteisöistä. Äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat laskeneet tasaisesti useita vuosikymmeniä. Teknologian nopea kehitys ja kansainvälistyminen on muuttanut yhteiskunnan koostumusta ja hallintovallan rakenteita. Myös kasvava eriarvoistuminen ja luottamuksen rapautuminen luovat haasteita edustukselliselle demokratialle. Uudet yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodot tulevat haastamaan länsimaista päätöksentekoa ja politiikkaa. Lähidemokratian ja osallisuuden kehittämisestä tulee yhä tärkeämpää. Ihmisten ja alueiden välinen polarisaatio, yhteiskuntarauha Ennaltaehkäisevän hyvinvointityön rooli Teknologiaosaamisen merkitys Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen Kansainvälistyvä toimintaympäristö ja monikulttuurinen asiakaskunta Palveluosaaminen ja -tarjonta Aiempien toimintatapojen kyseenalaistaminen Toiminnan eettisyyden korostuminen Merkityksellisyyden ja elämyksellisyyden rooli Matalan kynnyksen osallistaminen Kansalaisjärjestöjen merkitys Uusyhteisöllisyys ja palvelujen yhteiskehittäminen

NURMIJÄRVEN SKENAARIOT 2030 Uudenmaan tulevaisuustarkastelun pohjalta

NURMIJÄRVEN SKENAARIOT 2030 Tiivistelmä Sulkeutuminen ja perinteinen valtiovalta Polarisoitunut yksilökeskeisyys ja asiantuntijavalta Turvautuminen paikallisiin yhteisöihin Globaali verkostomainen tech-imperialismi Kasvu ja EU-vetoinen kansainvälinen yhteistyö Kansainväliset konfliktit ja ilmastonmuutoksen voimistuminen aiheuttavat kansojenvaelluksia Eurooppaan ja Suomeen. Protektionismi ja nationalismi voimistuvat ja kansallismieliset puolueet nousevat hallituksiin. Valtioiden ja alueiden välille nostetaan fyysisiä ja markkinataloudellisia raja-aitoja. Euroalue hajoaa ja EU:n tehtäväksi jää alueen ulkorajojen turvaaminen. Julkisen sektorin rooli kasvaa. Yhteiskunnan palvelut ja sosiaaliturva ovat julkisen toimijan vastuulla ja ne rahoitetaan pitkälti lainarahalla. Suomessa tehdään rakenteellisia uudistuksia ja kotimaista teollisuutta tuetaan. Elinkeinorakenne ja työn tekeminen säilyvät suhteellisen perinteisinä. Palkkatyöhön perustuva malli pyritään säilyttämään. Raaka-ainepula, kyberhyökkäykset sekä internetin epäluotettavuus hidastavat teknologiakehitystä. Yksilölliset arvot voimistuvat, ja vapaus ja vastuu korostuvat myös valtiotasolla. Oma vastuu palveluiden rahoittamisessa kasvaa. Omistamisen merkitys vähenee, palvelullistuminen voimistuu ja kaikki tuotetaan as-a-service. Alusta- ja jakamistalous sekä mikroyrittäjyys syrjäyttävät perinteiset työsuhteet. Osuuskuntamaiset alustat sekä uudenlainen verotus jakaa varallisuutta tasaisemmin. Matala perustulo otetaan käyttöön työn muutokseen vastaamiseksi. Lohkoketju mahdollistaa yksilöiden välisen kaupankäynnin ilman että suuryritykset/pankit saavat osuutta. Suomi Oy:tä johdetaan yritysmäisesti. Asiantuntijavalta ja yksilöiden välinen sopiminen korvaavat edustuksellisen demokratian. Kaupunkeihin syntyy erikoistuneita ja eriytyneitä alueita. Liikkuminen on päästöttömien pienkulkuneuvojen varassa. Hallitsematon robotisaation luoma massatyöttömyys ja globaali rahoitusjärjestelmän kaatuminen vievät Suomen syvään lamaan. Mahdollisuus tuottaa julkisrahoitteisia palveluja romahtaa. Valtioon tukeutumisen sijasta turvaudutaan yhteisöihin ja omiin verkostoihin. Kolmannen sektorin rooli kasvaa palvelujen tuottajana. Ihmisten välinen interaktio korostuu vastareaktiona nopealle teknologiakehitykselle ja tekoälylle. Poliittinen päätöksenteko keskittyy kuntiin ja alueellisiin yhteisöihin. Elinkeinot, asuminen sekä ruoan ja energian tuotanto hajautuvat. Suomeen syntyy paikallisyhteisöjä, jotka hyödyntävät vaihdantataloutta omavaraisuuden lisäämiseksi. Kauppaa käydään ja työtä tehdään verkostomaisesti yhteisön hyväksi. Ratkaisuja kehitetään pääosin paikallisiin tarpeisiin kansainvälisen ulottuvuuden sijaan. Analytiikka korvaa ihmisen rutiinija asiantuntijatyössä. Koneiden tekemiä päätöksiä pidetään ihmismieltä luotettavampina. Ubiikkiyhteiskunta realisoituu ja virtuaalisuus on kaikkialla. Kehitys haastaa perinteiset tavat aina perhemalleista asumiseen. EU ja Suomi eivät pysy muutoksessa mukana. Muuttoliike suuntautuu Suomesta suurimpiin metropoleihin. Suuryritysten tech-imperialismi valtaa maailmaa. Valta on monialaisten korporaatioiden käsissä. Globaalit yhtiöt ja yhteisöt istuvat valtioiden kanssa samoissa päätöksentekopöydissä. Mikroyrittäjyys tapahtuu suuryritysten omistamilla alustoilla. Yhteiskunta jakaantuu palveluksia tilaaviin ja niitä toimittaviin. Digitaaliset alustat mahdollistavat ylikansallisten heimojen nousun. Ihmiset haluavat toimia huippuunsa kehitetyissä keskuksissa. Suomi keskittyy pääkaupunkiseudulle. Yhteistyö nähdään eristäytymistä paremmaksi keinoksi turvallisuus-, talous- ja ilmastopolitiikassa. Maailmantalous ja vienti nousevat kehittyvien maiden keskiluokan nousun vetämänä. Kasvu mahdollistaa hyvinvointivaltiomallin laajentumisen EU:ssa. EU:n liittovaltiokehitys voimistuu. Keskeinen päätösvalta siirretään kokonaan jäsenvaltioilta EU:lle. Suuryritysten valtaa rajoitetaan kansainvälisillä sopimuksilla. Sääntely datan ja rajapintojen avaamiseksi luo uutta liiketoimintaa. Dataa hyödyntävä EU-tasoinen verkosto järjestää liikkumista ja kuljettamista. Varastoinnin kehitys johtaa energiavallankumoukseen. Energia on reservimaksuja lukuun ottamatta ilmaista. Massamuutto demokratian ja paremman elintason perässä Idästä EU:hun koettelee alueen kantokykyä. KANSALLISVALTIOT YKSILÖT JA ASIANTUNTIJAT YHTEISÖT LAITTEET JA YRITYKSET 19.10.2017 9 EU

SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSET NURMIJÄRVEN KUNTAAN Skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat ja skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet

SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSET Nurmijärven skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat Sulkeutuminen ja perinteinen valtiovalta Polarisoitunut yksilökeskeisyys ja asiantuntijavalta Turvautuminen paikallisiin yhteisöihin Globaali verkostomainen tech-imperialismi Kasvu ja EU-vetoinen kansainvälinen yhteistyö Pyritään entistä tiiviimpään rakentamiseen keskuksissa ja turvataan riittävä infrastruktuuri myös vaihtoehtoiseen asumiseen kylissä Lisätään vuokra-asumisen mahdollisuuksia keskuksissa Maltillinen kasvu ei lisää eriarvoistumista kunnan eri osissa Panostetaan energiatehokkaan julkisen liikenteen kattavaan kehittämiseen (raideliikenneyhteys Klaukkalaan 2040 mennessä) Varaudutaan maahanmuuttajien määrän kasvuun julkisissa palveluissa Tehostetaan julkista palveluntuotantoa ja tuotetaan vain lakisääteiset palvelut Huolehditaan riittävästä yritystonttitarjonnasta (erityisesti pk-yritykset) Tuetaan palvelu- ja hoivasektorin laajentumista, uudelleenkoulutusta sekä työttömyyttä ennaltaehkäiseviä ratkaisuja Vahvistetaan kunnan roolia asukkaiden aktivoimisessa ja kolmannen sektorin toiminnan tukemisessa Mahdollistetaan monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta sekä yritystoiminnan sekä palvelujen laajentaminen toimipaikkaalueilla ja taajamissa Ohjataan päätaajamien kasvua tiivistäen ja edistäen niiden luontaista erilaistumista sekä kehitetään erityisryhmille (ekoasuminen ym.) tarkoitettuja asuinalueita haja-asutusalueille Varaudutaan liikenteessä monipuolisempiin polttoainemahdollisuuksiin ja jakeluverkostojen toteuttamiseen Varaudutaan tiemaksuihin kehittämällä liityntäpysäköintiä ja lisäämällä julkista liikennettä syöttöliikenteenä kehäradalle Tarjotaan sähköisiä palvelualustoja esimerkiksi kolmannen sektorin toiminnan tueksi ja kehitetään sähköistä asiointia Markkinoidaan kunnan tilojen käyttömahdollisuuksia myös yksityisille palveluntuottajille ja laajennetaan palvelusetelien käyttöä Kannustetaan yritysyhteistyöhön erityisesti matkailualalla ja edistetään alueellista yhteistyötä matkailupalveluiden tuottamisessa. Sairaaloiden hyödyntäminen matkailussa. Hyödynnetään paikallisia toimijoita tapahtumatuotannossa ja paikallisen kulttuurin sekä matkailun kehittämisessä Osallistetaan kuntalaisia palveluntuotannossa ja otetaan heidät mukaan aktiivisesti palvelujen kehittämistyöhön Helpotetaan, nopeutetaan ja joustavoitetaan maankäyttöä Sallitaan yhteisöjen erilaistuminen väljentämällä kaavoituksen ohjaavuutta Turvataan alueen omavaraisuus ja riittävä paikallinen tuotanto Ylläpidetään nykyistä infrastruktuuria Lisätään pienempien asunto- ja yritystonttien tarjontaa Kehitetään etäkoulutusmahdollisuuksia ja kannustetaan omaehtoiseen oppimiseen Vahvistetaan kolmannen sektorin valmiuksia peruspalvelujen tuotannossa Kehitetään osallistavaa budjetointia ja yhteisöjen välistä vaihdantaa Mahdollistetaan joustava yritystoiminta vähentämällä byrokratiaa ja sääntelyä Pyritään pitämään yllä kaikille yhteistä arvomaailmaa ja lisäämään yhteisöllisyyttä yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi Etsitään ja luodaan tarpeellisia kumppanuuksia Panostetaan infrastruktuurin voimakkaaseen kehittämiseen ja ylläpitoon (esim. teknologia) Kehitetään palveluntarjoajien toiminnan valvontaa (esim. eettiset periaatteet) Kyberturvallisuuden varmistaminen Edistetään mikroyrittäjien verkostoitumista ja osuuskuntatyyppisen toiminnan kehittämistä Turvataan kaikenikäisten kuntalaisten riittävä teknologiaosaaminen ja palveluiden yhtäläiset käyttömahdollisuudet Vahvistetaan kunnan profiilia luonnonläheisenä asuinpaikkana, jossa toimiva teknologiainfra mahdollistaa hyvät etätyömahdollisuudet Varmistetaan sujuvat liikenneyhteydet ja -ratkaisut hyvään logistiseen sijaintiin tukeutuen Reagoidaan hiljaisiin signaaleihin rohkeasti, nopeasti ja ketterästi hyödyntämällä erilaisia kumppanuuksia Tuetaan ja ohjataan kuntalaisten arkista jaksamista elämän eri osaalueilla alati muuttuvassa maailmassa Kehitetään pikakaavoitusta suuren väestömäärän asuttamiseksi Tiivistetään kuntien välistä yhteistyötä (maankäytön suunnittelussa) Kehitetään monipuolista asuntotarjontaa ja houkuttelevaa markkinointia Investoidaan palvelutuotannossa ydinpalveluihin seinien sijasta Tarjotaan asiointipalvelujen kokonaisuuksia Edistetään erilaisten yrityskampuksien syntyä arjen eri palveluineen Tuetaan pienten palveluyritysten lähipalvelutoimintaa Rakennetaan yhteisöllisyyttä esimerkiksi erilaisia palveluja (vanhusja koulutuspalvelut) ja toimintoja yhdistämällä Luodaan avoimia kohtaamistiloja palveluiden läheisyyteen Tuotteistetaan vapaa-ajan palveluita ja uudenlaisia innovaatioita sekä parannetaan niiden saatavuutta 19.10.2017

12 SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSET Skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet ASIAKASLÄHTÖISYYDEN LISÄÄMINEN JA YKSILÖLLISYYDEN MAHDOLLISTAMINEN Kunta mahdollistajana ja kehityksen tukijana Erilaistuvat palvelut ja asuinalueet Tavoitteellisen kuntamarkkinoinnin kehittäminen Kuntalaisten omaehtoisen toiminnan ja keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen (eri toimijoiden aktivointi) Byrokratian ja sääntelyn vähentäminen Sähköisten palvelujen kehittäminen (24/7 ratkaisut) Luovat ratkaisut toiminnan tehostamiseksi (esim. kunnan tilojen yhteiskäyttö ja vuokraus) Kumppanuuksien tavoitteellinen luominen ja kehittäminen Paikallisten palveluiden kehittäminen (esim. matkailu, vapaa-ajan palvelut) Mahdollistetaan, että asiakas voi hakea palveluja eri kuntien alueelta ja kunnat voivat erikoistua erilaisiin palveluihin tarjoten niitä naapurikunnille Alueiden ja taajamien erilaistumisen mahdollistaminen (monipuolinen asuntotarjonta) Vuokra-asuntojen lisääminen Asuinympäristöjen kehittäminen viihtyisämmiksi (esteettisyys, puistot, yms. Infrastruktuuri) Kuntakuvan kirkastaminen Asukkaiden ja yritysten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen Kohdennettua markkinointia tunnistetuille ja halutuille yritys- ja asukassegmenteille Palveluiden profiloiminen, joilla houkutellaan asukkaita, esim. jalkapallopainotteinen koulu

13 SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSET Skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet MUUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA NOUSEVAT TEEMAT Mikroyrittäjyyden ja keikkatalouden lisääntymiseen vastaaminen Eriarvoistumisen aiheuttamien ristiriitojen ehkäiseminen Kansalaisaktiivisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Liikkumiseen ja liikenteeseen liittyviin muutoksiin varautuminen Etätyöpisteiden lisääminen Lähipalvelut paikallisilta yrityksiltä kuntalaisille Pienten yritystonttien lisääminen Yritystoiminnan kokonaisvaltaisempi tukeminen kunnan kaikella toiminnalla Merkityksellisen tekemisen roolin tiedostaminen työn murroksessa Osaamisen kehittämisen ja elinikäinen oppimisen tukeminen Ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen Lisääntyvään maahanmuuttoon varautuminen ja kotouttamisen haasteisiin vastaaminen Yhteisen arvopohjan ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen Ihmisten osallisuuden kasvattaminen uusien vaikutusmallien ja -kanavien kautta Teknologiaosaamisen kasvattaminen Erilaisten palvelujen (esim. vanhus- ja koulutuspalvelut) ja toimintojen yhdistäminen Avoimien kohtaamistilojen luominen palveluiden läheisyyteen Sähköisten ja muiden alustojen rakentaminen erilaisten toimijoiden ja yhteisöjen verkostoitumiseen Paikallisten näkökulmien ja tarpeiden esilletuominen Tiemaksujen käyttöönottoon varautuminen Liikkumistarpeen väheneminen sähköisten palveluiden lisääntyessä ja etätyön yleistyessä (esim. koulujen etätyöskentely) Liikkumista helpottavien itseohjautuvien kulkuneuvojen yleistyminen (esim. riippumattomuus joukkoliikenteestä, lasten liikkuminen) Yhteiskäyttöautot, jakamistalous (kimppakyydit) Vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen tarjonta Liityntäpysäköinnin vahvistaminen