Raja-Karjalan kielioloista ja niiden heijastumisesta nykypäivään. Tapani Salminen

Samankaltaiset tiedostot
VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht.

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

yht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62

Pisterajat Vuosi

Sofia-opisto, Fuengirola Yrjö Lauranto

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi

Pisterajat Vuosi

Pisterajat Vuosi

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Arvosanajakaumia syksy

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Maailman valutuotanto

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

Coloplastin paikallistoimistot

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Kirjaston tilastot. Kokoelma Kirjaston lainaajat toimipisteittäin Kirjakokoelma, hankinta ja poistot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Schildtissä... Kansainvälisyyttä

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019

ENERGIALIIGA TIISTAI kellonaika kenttä sarja

Työelämä muuttuu monipuolisen

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

Liite I. Luettelo nimistä, lääkemuoto, lääkevalmisteen vahvuudet, antoreitti, hakija jäsenvaltioissa

Pääkirjaston lainat osastoittain v. 2012

Yleisen kielitieteen opetus

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Humanistiset tieteet

Kiinan kielen kasvava merkitys

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet. Riitta Pyykkö Kari Sajavaara -muistoluento Jyväskylä 12.1.

EUROOPAN PARLAMENTTI

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kirjaston tilastot 2005

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

Sanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin?

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Itsenäisen Suomen kielet

Kirjakori 2012 Lastenkirjainstituutti / Päivi Nordling

Mainio Takura Matswetu - Koordinaattori

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Suosituimmat kohdemaat

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista

Kirjaston tilastot. Kävijät vuonna Lainaus Kirjaston lainaajat toimipisteittäin

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Kielikysely syksyllä luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus, saamelainen kulttuuri

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

Itämerensuomalaiset. Atena Kustannus Oy Jyväskylä

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Käyttötilastot - toukokuussa 2007

RDA liitteet A, B, C, F, G ja H

Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan

Transkriptio:

Raja-Karjalan kielioloista ja niiden heijastumisesta nykypäivään Tapani Salminen

kantasuomen murteet ja tytärkielet

muinaiskarjalan jakaantuminen

livvin puhuma-alueen asukasmäärä Raja-Karjalassa 1930-luvulla Hyrsylän mutka : 1 000 Salmi : 14 000 Impilah: : 7 000 yhteensä : 22 000 (v)karjalan puhuma-alueen asukasmäärä Raja-Karjalassa 1930-luvulla Korpiselkä : 2 500 Soanlah: : 2 000 Suistamo : 7 500 Suojärvi ilman Hyrsylän mutkaa : 14 000 Ilomantsi : 2 000 yhteensä : 28 000

Lauri KeCunen: Suomen lähisukukielten luonteenomaiset piirteet. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 119; Helsinki 1960. (KeCunen 1960: 5)

Das Olonetzische oder die olonetzischen Dialekte bzw. das «Livvische» ist sehr deutlich abgegrenzt (Virtaranta 1972: 13) PerZ Virtaranta: Die Dialekte des Karelischen. Советское финноугроведение 8 (1972): 7 31. Arvo Laanest: Einführung in die ostseefinnischen Sprachen. Hamburg: Buske, 1982. Tapani Salminen: Pohjoisten itämerensuomalaisten kielten luokicelun ongelmia. Oekeeta asijoo: CommentaUones Fenno- Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii 16. V. 1998. Toim./ Ed. by Riho Grünthal & Johanna Laakso. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 228; Helsinki 1998. 390 406. Tapani Leh:nen: Kielen vuosituhannet: suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Tietolipas 215; Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.

kieli kieliryhmä : esimerkkejä saame mari mansi han: enetsi nenetsi selkuppi (vrt. komi, mordva) altai burjaaz nanai jukagiiri jupikki arabia kiina italia saksa espanja ranska ruotsi serbokroaaz ukraina (vrt. kveeni-meänkieli-suomi, gallego-portugali) friisi oksitaani kurdi amazight (berberi)

kielten eroavaisuuksia (1) suomi (v)karjala livvi jalka jalga jalgu leipä leibä leibü koura ~ kopra kobra kobru metsä meččä meččü haukunta haukunda hawkundu kätkycä kätücä kätkücü

kielten eroavaisuuksia (2) suomi (v)karjala livvi kiskoa kiskuo kiškuo laiska laiska lašku valmis:n valmissin valmiš:n alaista alaista alaštu

kielten eroavaisuuksia (3) suomi (v)karjala livvi käsi : käden ~ käen käži : keän käzi : käin mäki : mäen mägi : meän mägi : mäin korkea korgie korgei valkea valgie valgei makea magie magei

kielten eroavaisuuksia (4) suomi (v)karjala livvi ahdas ~ ahas ahaš ahtas lähden ~ lähen lähen lähten ei tahdo ~ ei taho ei taho ei tahto

kielten eroavaisuuksia (5) suomi (v)karjala livvi uskoa : uskon ~ uson uškuo : ušon uskuo : uskon kaste kašše kaste valmis:n valmissin valmiš:n juosta ~ juossa juošša juosta

kielten eroavaisuuksia (6) suomi (v)karjala livvi matkassa matašša matkas itken iten itken kätkyt kätüt kätküt

kielten eroavaisuuksia (7) suomi (v)karjala livvi nahan ~ nahkan nahkan nahkan pyyhin püühin pühkin he[ηη]en ~ henken hengen [heηgen] hengen [heηgen] metsästä mečäštä mečäs(päi)

kielten eroavaisuuksia (8) suomi (v)karjala livvi märät jalat märät jalat ~ märrät jallat märrät jallat nuoremmalle nuoremmalla nuorembale avannosta avannošta avandos vihellellä vihellellä viheldellä haukunnan haukunnan haukundan

kielten eroavaisuuksia (9) suomi (v)karjala livvi vanha vanha ~ vahna vahnu ~ vanhu mennä ~ männä männä mennä kazla kazla kazl jumala jumala jumal

kielten eroavaisuuksia (10) suomi (v)karjala livvi korvo korvo korvoi kukko kukko kukoi metso meččo mečoi tappoi tappo tapoi

kielten eroavaisuuksia (11) suomi (v)karjala livvi kädessä keäššä käis kädestä keäštä käis(päi) käteen kädeh kädeh kädellä keällä käil kädeltä keäldä käil(päi) kädelle keällä käile

(v)karjalan pohjois- ja etelämurteet (1) suomi (v)karjala P (v)karjala E livvi jalka jalka jalga jalgu akana akana agana agan kaulassa ~ kaklassa kaklašša kaglašša kaglas

(v)karjalan pohjois- ja etelämurteet (2) suomi (v)karjala P (v)karjala E livvi rauta rauta rauda rawdu kon:o kon:e kondie kondii aurassa ~ atrassa atrašša adrašša adras

(v)karjalan pohjois- ja etelämurteet (3) suomi (v)karjala P (v)karjala E livvi leipä leipä leibä leibü lampaita ~ lampahia lampahie lambahie lambahii koura ~ kopra kopra kobra kobru

(v)karjalan pohjois- ja etelämurteet (4) suomi (v)karjala P (v)karjala E livvi viisi viisi viizi viiži kuusi kuuši kuuži kuwzi ohra ~ otra osra ozra ozru

loppukaneeceja (1) karjala eli varsinaiskarjala livvi eli aunus lyydi (v)karjalan lähimmät kielimuodot sekä historiallises: ecä nykykielten kannalta suomen kaakkoismurteet ja inkeroinen kieliraja (v)karjalan ja livvin välillä hyvinkin itämerensuomalaisten kielten jyrkimpiä

loppukaneeceja (2) Karjalan tasavallan kielipoli:ikka poikkeuksellista (muca Suomen ei tarvitse ocaa oppia) määritelmät ja nimitykset eivät sinänsä tärkeintä vaan ihmis- ja kansalaisoikeudet pätevät ja tarkat :edot kuitenkin kaikkien etu ja paras yhteistyön perusta erinomainen teema: kieli elää puhu@una!