Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 72 final 2015/0037 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS sinievätonnikalan suojelemista koskevan yleissopimuksen laajennetun komission jäsenyyden saamiseksi käytävän kirjeenvaihdon allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja kirjeenvaihdon väliaikaisesta soveltamisesta FI FI

PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Sinievätonnikalan suojelukomissio (CCSBT) on sinievätonnikalan (SBF) hoidosta koko sen esiintymisalueella vastaava alueellinen kalastuksenhoitojärjestö. Sinievätonnikalan suojelemista koskeva yleissopimus tuli voimaan 20. toukokuuta 1994. CCSBT:n laajennettu komissio luotiin huhtikuussa 2001, jotta muut kalastusyhteisöt kuin valtiot voisivat osallistua CCSBT:n toimintaan. CCSBT:n laajennettu komissio kattaa nykyisin kaikki CCSBT:n jäsenet sekä kalastusyhteisöt. Käytännössä CCSBT hyväksyy laajennetun komission tekemät päätökset ilman lisäkeskusteluja. Euroopan unioni on ollut CCSBT:n laajennetun komission yhteistyötä tekevä ulkojäsen vuodesta 2006 lähtien. Yhteistyötä tekevät ulkojäsenet osallistuvat täysimääräisesti CCSBT:n toimintaan mutta eivät saa äänestää. Yhteistyötä tekevän ulkojäsenen asema edellyttää CCSBT:n hoito- ja säilyttämistoimenpiteiden noudattamista. EU:n laivasto ei kalasta sinievätonnikalaa kohdennetusti. EU:n laivasto saa sinievätonnikalaa saaliiksi kyseisen lajin esiintymisalueella rajallisesti sivusaaliina pitkäsiimakalastuksessa, jossa kalastetaan kohdennetusti tonnikalaa ja sen lähilajeja lähinnä Intian valtameren tonnikalakomission (IOTC) sopimusalueella. Vuodesta 2006 lähtien EU on saanut 10 tonnin vuotuisen kiintiön sinievätonnikalaa sivusaaliina CCSBT:n sopimusalueella. Kalastusmahdollisuuksia koskevassa vuoden 2014 asetuksessa 1 kielletään sinievätonnikalan kohdennettu kalastus ja todetaan nimenomaisesti, että EU:lle myönnettyä 10 tonnin kiintiötä on käytettävä yksinomaan sivusaaliiden pyynnissä. CCSBT:n yleissopimus on avoin vain valtioille, minkä vuoksi EU:n kaltaiset alueelliset taloudelliset yhdentymisjärjestöt eivät voi liittyä siihen. Joulukuun 1. päivänä 2009 neuvosto valtuutti Euroopan komission hakemaan Euroopan unionin puolesta muutosta CCSBT:n sääntöihin, jotta Euroopan unionista voisi tulla sopimuspuoli 2. Useita vuosia kestäneiden keskustelujen jälkeen CCSBT muutti lokakuussa 2013 pidetyssä 20. kokouksessaan laajennettua komissiota koskevaa päätöslauselmaa siten, että alueelliset taloudelliset yhdentymisjärjestöt voivat halutessaan ryhtyä laajennetun komission jäseniksi (siihen saakka alueelliset taloudelliset yhdentymisjärjestöt saivat ainoastaan yhteistyötä tekevän ulkojäsenen aseman). Jäseneksi pääsy edellyttää kirjeenvaihtoa, jossa hakija antaa CCSBT:lle vankan sitoumuksensa noudattaa yleissopimuksen ehtoja ja CCSBT:n laajennetun komission päätöksiä. Kun tämä menettely on saatettu päätökseen, EU voi ryhtyä jäseneksi ja äänestää CCSBT:n laajennetussa komissiossa ja laajennetussa tiedekomiteassa. EU on kiinnostunut CCSBT:stä lähinnä siksi, että sinievätonnikalan (CCSBT) ja tonnikalan (ICCAT) hoidossa on samanlaisuuksia, ja EU haluaa varmistaa, että näitä kantoja hoidetaan yhteneväisesti. Komissio suosittaa sen vuoksi tällaista toimintatapaa, jotta voitaisiin jatkossakin edistää yhdenmukaisuutta lähestymistavassa, jota unioni soveltaa säilyttämiseen, kaikilla valtamerillä 1 2 Ks. unionin vesillä ja unionin aluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2014 20 päivänä tammikuuta 2014 annetun asetuksen (EU) N:o 43/2014 liite IG (EUVL L 24, 28.1.2014). 16936/09 PECHE 364. FI 2 FI

sekä lujittaa unionin sitoutumista pitkän aikavälin säilyttämiseen ja kalavarojen kestävään käyttöön maailmanlaajuisesti. 2. KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Ei sovelleta. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ Ehdotuksella pyritään samaan valtuutus EU:n ja CCSBT:n väliseen kirjeenvaihtoon, jotta EU:sta voisi tulla CCSBT:n laajennetun komission täysjäsen nykyisen yhteistyötä tekevän ulkojäsenen aseman sijasta. Euroopan unioni on ollut CCSBT:n laajennetun komission yhteistyötä tekevä ulkojäsen vuodesta 2006 lähtien. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Vuotuiset menot riippuvat siitä, millaisen rahoitusosuuden EU suorittaa CCSBT:n talousarvioon. Rahoitusosuudesta päätetään CCSBT:n vuosikokouksessa, ja se on tämänhetkisen arvion mukaan noin 70 000 euroa vuodessa. 5. LISÄTIEDOT FI 3 FI

2015/0037 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS sinievätonnikalan suojelemista koskevan yleissopimuksen laajennetun komission jäsenyyden saamiseksi käytävän kirjeenvaihdon allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja kirjeenvaihdon väliaikaisesta soveltamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Unionilla on toimivalta toteuttaa toimenpiteitä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi osana yhteistä kalastuspolitiikkaa sekä tehdä sopimuksia kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. (2) Neuvoston päätöksen 98/392/EY 3 nojalla unioni on sopimuspuolena 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, joka velvoittaa kaikkia kansainvälisen yhteisön jäseniä toimimaan yhteistyössä meren elollisten luonnonvarojen hoitamiseksi ja säilyttämiseksi. (3) Neuvoston päätöksen 98/414/EY 4 nojalla unioni on sopimuspuolena hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyssä sopimuksessa. (4) Joulukuun 1 päivänä 2009 neuvosto valtuutti Euroopan komission hakemaan Euroopan unionin puolesta muutosta sinievätonnikalan suojelemista koskevan yleissopimuksen sääntöihin, jotta Euroopan unionista voisi tulla sopimuspuoli. (5) Sinievätonnikalan suojelukomissio (CCSBT) muutti lokakuussa 2013 pidetyssä 20. kokouksessaan laajennettua komissiota koskevaa päätöslauselmaa siten, että Euroopan unioni voi ryhtyä CCSBT:n laajennetun komission jäseneksi kirjeenvaihdolla. (6) Koska unionin jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivia aluksia kalastaa sinievätonnikalan esiintymisalueella, on unionin edun mukaista allekirjoittaa kirjeenvaihto CCSBT:n laajennetun komission jäsenyyden saamiseksi ja soveltaa kirjeenvaihtoa väliaikaisesti, jotta unioni voi osallistua aktiivisesti yleissopimuksen täytäntöönpanoon. (7) Kun tämä menettely on saatettu päätökseen, EU voi ryhtyä jäseneksi ja äänestää CCSBT:n laajennetussa komissiossa ja laajennetussa tiedekomiteassa. (8) Lisäksi tällaisella toimintatavalla edistetään yhdenmukaisuutta lähestymistavassa, jota unioni soveltaa säilyttämiseen, kaikilla valtamerillä sekä lujitetaan unionin 3 4 EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1. EYVL L 189, 3.7.1998, s. 14. FI 4 FI

sitoutumista pitkän aikavälin säilyttämiseen ja kalavarojen kestävään käyttöön maailmanlaajuisesti, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Hyväksytään unionin puolesta sinievätonnikalan suojelemista koskevan yleissopimuksen laajennetun komission jäsenyyden saamiseksi käytävän kirjeenvaihdon allekirjoittaminen ja väliaikainen soveltaminen. 2 artikla Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa kirjeenvaihto unionin puolesta. 3 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 5 FI

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne 1.4. Tavoite (Tavoitteet) 1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin 3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin FI 6 FI

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1) Ehdotus neuvoston päätökseksi sinievätonnikalan suojelemista koskevan yleissopimuksen laajennetun komission jäsenyyden saamiseksi käytävän kirjeenvaihdon allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja kirjeenvaihdon väliaikaisesta soveltamisesta 2) Ehdotus neuvoston päätökseksi sinievätonnikalan suojelemista koskevan yleissopimuksen laajennetun komission jäsenyyden saamiseksi käytävän kirjeenvaihdon saattamisesta päätökseen Euroopan unionin puolesta 1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 5 11 03: Kestävän kalastuksen ja terveiden merien edistäminen maailmanlaajuisesti (alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt ja kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 6. X Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen. 1.4. Tavoite (Tavoitteet) 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee Edistetään kalastuksen pitkän aikavälin kestävyyttä maailmanlaajuisesti mitattuna niiden symboliarvoltaan merkittävien tonnikalakantojen määrällä, joita asiaan liittyvän tieteellisen lausunnon mukaan kalastetaan sellaisella kalastuskuolevuuden tasolla, joka on suurimman kestävän enimmäistuoton antavan kalastuskuolevuuden (FMSY) tasolla tai alittaa sen. 1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä Eritystavoite ALUEELLISET KALASTUKSENHOITOJÄRJESTÖT ja KESTÄVÄÄ KALASTUSTA KOSKEVAT KUMPPANUUSSOPIMUKSET : Erityistavoite Alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt ja kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset : Edistetään kalastuksen pitkän aikavälin kestävyyttä maailmanlaajuisesti osallistumalla aktiivisesti kansainvälisten järjestöjen toimintaan 5 6 ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi. Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa. FI 7 FI

ja tekemällä kestävän kalastuksen alalla kumppanuussopimuksia kolmansien maiden kanssa. Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä Toiminto 11 03: Kestävän kalastuksen ja terveiden merien edistäminen maailmanlaajuisesti (alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt ja kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset) FI 8 FI

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että EU edistää sinievätonnikalan pitkän aikavälin hoitoa tieteellisten lausuntojen mukaisesti, kun se liittyy CCSBT:n laajennetun komission ja laajennetun tiedekomitean jäseneksi eikä enää ole yhteistyötä tekevän ulkojäsenen asemassa. Yhteistyötä tekevät ulkojäsenet osallistuvat täysimääräisesti CCSBT:n toimintaan mutta eivät saa äänestää. Yhteistyötä tekevän ulkojäsenen asema edellyttää CCSBT:n hoito- ja säilyttämistavoitteiden ja -toimenpiteiden noudattamista. 1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan EU:n osallistuminen CCSBT:n kokouksiin Sinievätonnikalakantojen pitkän aikavälin kestävyyden parantuminen 1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä CCSBT mahdollisti vuonna 2013 pidetyssä vuosikokouksessaan sen, että alueellisista taloudellisista yhdentymisjärjestöistä voi tulla CCSBT:n laajennetun komission jäseniä. Neuvoston päätöksen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa se, että EU:sta tulee CCSBT:n laajennetun komission jäsen. Tämä on tarpeen, jotta EU voisi äänestää CCSBT:n menettelyissä; CCSBT:n keskeisenä tavoitteena on varmistaa sinievätonnikalan pitkän aikavälin säilyttäminen ja kestävä hyödyntäminen sopimuspuolten välisen yhteistyön avulla. 1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo EU on kiinnostunut CCSBT:stä lähinnä siksi, että sinievätonnikalan (CCSBT) ja tonnikalan (ICCAT) hoidossa on samanlaisuuksia, ja EU haluaa varmistaa, että näitä kantoja hoidetaan yhteneväisesti. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset EU, jota edustaa komissio, osallistuu aktiivisesti kuuden tonnikalajärjestön ja 11:n muuta kuin tonnikalaa käsittelevän alueellisen kalastuksenhoitojärjestön toimintaan. Alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt ovat sellaisten maiden muodostamia kansainvälisiä järjestöjä, joilla on asianomaisella alueella kalastusintressejä. Jotkut niistä hallinnoivat kaikkia tietyllä alueella esiintyviä kalakantoja, kun taas toiset keskittyvät yksittäisiin laajoilla maantieteellisillä alueilla esiintyviin laajasti vaeltaviin lajeihin, erityisesti tonnikalaan. Järjestöjen jäseneksi voivat liittyä sekä kyseisellä alueella sijaitsevat maat ( rannikkovaltiot ) että kyseisestä kalastuksesta kiinnostuneet maat. FI 9 FI

Vaikka joillakin alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä on pelkästään neuvoaantava tehtävä, useimmilla on valtuudet vahvistaa saalis- ja pyyntiponnistusrajoituksia, teknisiä toimenpiteitä ja valvontavaatimuksia. Aiemmat kokemukset osoittavat, että EU:n olisi suunnattava huomionsa niiden keskeisten ongelmien ratkaisemiseen, jotka estävät alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä suoriutumasta tehtävistään onnistuneesti. EU:n olisi tällöin toimiensa suuntaamisessa noudatettava seuraavia toimintalinjoja: Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen toimintaa olisi tehostettava siten, että niiden suoritusta arvioidaan suunnitelmallisesti YK:n päätöslauselmien mukaisesti. Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen käyttöön olisi saatava luotettavampia tieteellisiä tietoja ja lausuntoja lisäämällä EU:n investointeja tiedonkeruuseen, soveltavaan tutkimukseen, tieteelliseen tietoon ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tieteelliseen toimintaan ja kannustamalla samalla muita alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen jäseniä tekemään samoin. EU:n olisi myös omalta osaltaan pyrittävä laajentamaan tieteellisten lausuntojen alaa, erityisesti soveltamalla ennalta varautuvia ja ekosysteemeihin perustuvia lähestymistapoja ja täydentämällä niitä sosioekonomisen analyysin välineillä. Jotta voitaisiin korjata nykytilannetta, jossa osa alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen jäsenistä noudattaa huonosti näiden järjestöjen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, EU:n olisi pyrittävä seuraavaan: Tarkastellaan määräajoin, miten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen yksittäiset sopimuspuolet ovat noudattaneet vaatimuksia. Yksilöidään syitä sille, miksei vaatimuksia ole noudatettu (esimerkiksi kapasiteetin puute kehitysmaissa) ja pyritään ongelmien ratkaisemiseen tarkoituksenmukaisella, keskitetyllä tavalla. Kehitetään ja sovelletaan avoimia ja syrjimättömiä seuraamuksia, jos sopimuspuolet eivät selvästikään ole noudattaneet vaatimuksia tai niiltä puuttuu poliittista sitoutumista. Tähän voitaisiin yhdistää kannustimia, joilla palkitaan vaatimuksia noudattavia ja avoimia toimijoita (lippuvaltiot tai laivastot). Liikakapasiteettiin on puututtava niin monenvälisellä tasolla (EU käynnistää aloitteen yhdessä tärkeimpien kumppaneidensa kanssa) kuin alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tasolla. EU:n olisi edistettävä liikakapasiteettiin puuttumista siten, että tarkastellaan uudelleen parhaita saatavilla olevia tieteellisiä lausuntoja, jotka koskevat saaliiden kestävää tasoa, ja harkitaan asian osalta toteutettavia toimenpiteitä. Tällaisiin toimenpiteisiin voisi sisältyä kapasiteetin jäädytys tai pienennys samalla kun otetaan huomioon kehitysmaiden toiveet oman kalastusalansa kehittämisestä. Hoitotoimenpiteitä koskevien päätösten hyväksyminen yhteisymmärryksessä on paras tae siitä, että vaatimuksia noudatetaan parhaalla mahdollisella tavalla. EU:n olisi kuitenkin edistettävä alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen päätöksentekojärjestelmien uudistamista, jotta erityisesti äänestäminen olisi tarvittaessa mahdollista. FI 10 FI

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut Ehdotuksella viedään eteenpäin kestävää kalastusta edistävää maailmanlaajuista ja monenvälistä asialistaa. Tavoitteena on puuttua senkaltaisiin ratkaisevan tärkeisiin seikkoihin kuten laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen lopettaminen tai pyrkiä vähentämään liikakapasiteettia. Yhdennetään kalastus-, kehitys-, ympäristö-, kauppa- ja muu politiikka paremmin toisiinsa, jotta edistettäisiin kestävän ja vastuullisen hallinnan tavoitteita. FI 11 FI

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV. Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV. X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu. Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV, minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa. 1.7. Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään toimeenpanovirastoja Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (täsmennettävä) Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille julkisoikeudellisille yhteisöille sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä. Huomautukset: Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja. FI 12 FI

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset CCBST:n talousarvio hyväksytään vuosittain. Laajennettu komissio voi tarkastella ja tutkia CCSBT:n sihteeristön toimittamaa talousarvioluonnosta ja kommentoida sitä. Sopimuspuolet myös tarkastelevat vuosittain talousarvion täytäntöönpanoa. Sopimuspuolet hyväksyvät talousarvion yksimielisesti. CCSBT:n sihteeristö huolehtii vuotuisesta raportoinnista. 2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit CCSBT:n jäsenet maksavat säännöllisesti omat rahoitusosuutensa. Tällä hetkellä ei ole maksamattomia rahoitusosuuksia. 2.2.2. Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä Rahoitus- ja hallintokomitea tarkastelee CCSBT:n menoja. Joillekin tietyille ohjelmille tehdään tarkastuksia. 2.2.3. Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta Kustannukset ovat rajalliset. Vertaisarviointi. Myöhemmin tehtävät tarkistukset. 2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet CCBST:n sihteeristö valmistelee talousarvion ja menoarvion. Rahoitus- ja hallintokomitea tarkastelee tämän jälkeen niitä ja vahvistaa ne, ja CCSBT:n laajennettu komissio hyväksyy ne. FI 13 FI

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä. Määrärahalaji Monivuotisen rahoituskehyksen otsake Numero Budjettikohta JM/EI-JM Rahoitusosuudet EFTAmailta ehdokasmailta kolmansilta mailta varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 11 03 02 Kansainvälisille järjestöille maksettavat rahoitusosuudet (2) JM EI EI EI EI 11 01 04 01: Kansainvälisille järjestöille maksettavat rahoitusosuudet hallintomenot (2) EI-JM EI EI EI EI 11 01 02 11: Muut hallintomenot (5) EI-JM EI EI EI EI Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä. Määrärahalaji Monivuotisen rahoituskehyksen otsake Numero Budjettikohta JM/EI-JM Rahoitusosuudet EFTAmailta ehdokasmailta kolmansilta mailta varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet FI 14 FI

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin Vuotuiset menot riippuvat siitä, millainen rahoitusosuus EU:n on myönnettävä järjestön talousarvioon. Rahoitusosuudesta päätetään CCSBT:n vuosikokouksessa (tämänhetkisen arvion mukaan noin 70 000 euroa). 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake Numero: 2 Kestävä kasvu, luonnonvarat MARE-pääosasto 2015 2016 2017 2018 2019 2020 YHTEENSÄ Toimintamäärärahat 11. 03 02 Budjettikohdan numero Sitoumukset 1) 0,070 0,070 0,070 0,070 0,070 0,070 0,42 Maksut 2) 0,070 0,070 0,070 0,070 0,070 0,070 0,42 Sitoumukset (1a) Maksut (2 a) Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat Budjettikohdan numero 11.01 04 01 3) 0,010 0,010 0,010 0,010 0,010 0,010 0,060 Sitoumukset =1+1a +3 0,080 0,080 0,080 0,080 0,080 0,080 0,48 MARE-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ Maksut =2+2a +3 0,080 0,080 0,080 0,080 0,080 0,080 0,48 FI 15 FI

Toimintamäärärahat YHTEENSÄ Sitoumukset 4) 0,070 0,070 0,070 0,070 0,070 0,070 0,42 Maksut 5) 0,070 0,070 0,070 0,070 0,070 0,070 0,42 Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ 6) 0,010 0,010 0,010 0,010 0,010 0,010 0,60 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 2 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ Sitoumukset Maksut =4+ 6 =5+ 6 0,080 0,080 0,080 0,080 0,080 0,080 0,48 0,080 0,080 0,080 0,080 0,080 0,080 0,48 Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen: Toimintamäärärahat YHTEENSÄ Sitoumukset 4) Maksut 5) Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ 6) Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä) Sitoumukset =4+ 6 Maksut =5+ 6 FI 16 FI

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake 5 Hallintomenot milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) 2015 2016 2017 2018 2019 2020 YHTEENSÄ MARE-pääosasto Henkilöresurssit 0,026 0,026 0,026 0,026 0,026 0,026 0,156 Muut hallintomenot 0,008 0,008 0,008 0,008 0,008 0,008 0,048 MARE-pääosasto YHTEENSÄ Määrärahat 0,034 0,034 0,034 0,034 0,034 0,034 0,204 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) 0,034 0,034 0,034 0,034 0,034 0,034 0,204 milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) N N+1 N+2 N+3 N+4 N+5 YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen Sitoumukset 0,114 0,114 0,114 0,114 0,114 0,114 0,684 OTSAKKEISIIN 1 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ Maksut 0,114 0,114 0,114 0,114 0,114 0,114 0,684 FI 17 FI

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) 2015 2016 2017 2018 2019 2020 YHTEENSÄ Tavoitteet ja tuotokset TUOTOKSET Tyyppi lkm lkm lkm lkm lkm lkm Keskimäär. kustannukset Kustannus Kustannus Kustannus Kustannus Kustannus Kustannus Lukumäärä yhteensä Kustannukset yhteensä ERITYISTAVOITE 1 ALUEELLISET KALASTUKSENHOITOJÄRJESTÖT ja KESTÄVÄÄ KALASTUSTA KOSKEVAT KUMPPANUUS- SOPIMUKSET : Edistetään kalastuksen pitkän aikavälin kestävyyttä maailmanlaajuisesti osallistumalla aktiivisesti kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja tekemällä kestävän kalastuksen alalla kumppanuussopimuksia kolmansien maiden kanssa. CCSBT:n jäsenyys Tuotos Tuotos 1 0,07 1 0,07 1 0,07 1 0,07 1 0,07 1 0,07 1 0,42 Välisumma erityistavoite 1 1 0,07 1 0,07 1 0,07 1 0,07 1 0,07 1 0,07 1 0,42 FI 18 FI

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1 0,07 1 0,07 1 0,07 1 0,07 1 0,07 1 0,07 1 0,42 FI 19 FI

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) 2015 2016 2017 2018 2019 2020 YH- TEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 Henkilöresurssit 0,026 0,026 0,026 0,026 0,026 0,026 0,156 Muut hallintomenot 0,008 0,008 0,008 0,008 0,008 0,008 0,048 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma 0,034 0,034 0,034 0,034 0,034 0,034 0,204 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät Henkilöresurssit Muut hallintomenot 0,010 0,010 0,010 0,010 0,010 0,010 0,060 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma 0,010 0,010 0,010 0,010 0,010 0,010 0,060 YHTEENSÄ 0,044 0,044 0,044 0,044 0,044 0,044 0,264 Henkilöresursseihin ja muihin hallintomenoihin käytettävien määrärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutetulla määrärahojen uudelleenjärjestelyillä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. FI 20 FI

3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna N N+1 N+2 N+3 N+4 N+5 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna): XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) XX 01 04 yy päätoimipaikassa EU:n ulkop. edustustoissa XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) Muu budjettikohta (mikä?) YHTEENSÄ XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Kuvaus henkilöstön tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt Valmistella omalta osaltaan kansainvälisen kalastuksen alalla harjoitettavan kansainvälisen yhteistyön poliittisia, taloudellisia ja teknisiä näkökohtia koskevaa EU:n politiikkaa. Edustaa unionia CCSBT:n järjestämissä kokouksissa, jotta voidaan esittää tarkoituksenmukaisten sisäisten ja institutionaalisten menettelyjen avulla määritelty unionin kanta ja puolustaa sitä. Toimia laajennetun komission, jäsenvaltioiden ja CCSBT:n sihteeristön välisenä yhteystahona niiden CCSBT:hen liittyvien töiden ja tehtävien osalta, jotka suoritetaan kokousten välisellä ajanjaksolla. FI 21 FI

Ulkopuolinen henkilöstö FI 22 FI

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa X Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista. Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät. Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista. Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät 3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja. Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) N N+1 N+2 N+3 ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) Yhteensä Rahoitukseen osallistuva taho Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ FI 23 FI

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin. Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: vaikutukset omiin varoihin vaikutukset sekalaisiin tuloihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta: Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna N N+1 N+2 Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 7 N+3 ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) Momentti. Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa: Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä 7 Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus. FI 24 FI