Harakatkin hikoilevat - Asumisen veden- ja energiansäästö Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Laura Korhonen, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun veden- ja energiankulutusta käsittelevän koulutuksen taustamateriaali. Koulutusmateriaali on tarkoitettu vertaisoppimiseen, eli koulutuksen vetäjän ei itse tarvitse olla käsiteltävän aiheen asiantuntija. Materiaalissa kuvataan miten koulutus etenee ja jokaiseen diaan annetaan taustatietoja. Kysymysdiojen avulla on tarkoitus saada osallistujia mukaan keskusteluun ja kannustaa on heitä ajattelemaan asioita omalla kohdallaan. Riippuen osallistujien määrästä kysymyksiä voidaan käydä läpi pienissä ryhmissä tai yhdessä. Tarkoitus on herättää keskustelua. DIA 1: Otsikko DIA 2: Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian käyttöä? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön DIA 3: Kysymysdia Mitä hyötyä veden ja energian säästämisestä on? Vastaus: Kun säästää energiaa, säästää luonnonvaroja ja hillitsee ilmastonmuutosta. Lisäksi säästää rahaa omassa ja taloyhtiön sähkö-, energia- ja vesilaskussa. Veden, lämmön ja sähkön käyttö ovat yhteen laskettuna merkittävä kotitalouksien menoerä. Kaikki käyttö ei näy suoraan laskuina ja euroina, mutta kyseinen kulutus ei kuitenkaan ole ilmaista. Suomi on kotitaloussähkön suhteen EU:n edullisimpia maita, joten paineita hintojen nousuun on. Esimerkiksi vuonna 2008 Suomessa sähkön kwh maksoi alle 13 senttiä, Ruotsissa ja Norjassa se oli yli 17 senttiä ja Tanskassa yli 27 senttiä (Eurostat).
Tiedätkö sähkösi alkuperän eli mikä on ostamasi sähkön raaka-aine? DIA 4: Uusiutumaton ja uusiutuva energia Teollisuusmaissa asuu noin 20 % maailman väestöstä, mutta me käytämme noin 80 % maailman luonnonvaroista. On arvioitu, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin me suomalaiset, tarvittaisiin neljän maapallon luonnonvarat. (WWF Living planet report 2008) Kulutuksen kolme kuormittavinta osa-aluetta ovat asuminen, ruoka ja liikkuminen. (KotiMIPS ja ENVIMAT) Asumisella on siis väliä! Maapalloja on vain yksi, joten on syytä miettiä mihin asioihin ja millaiseen kulutukseen me elämämme perustamme. Hyvinvointi on mahdollista pienemmälläkin ympäristökuormituksella! Energian tuottamiseen kuluu luonnonvaroja. Energiaa voidaan tuottaa sekä uusiutumattomista että uusiutuvista luonnonvaroista. Uusiutumattomia luonnonvaroja ovat fossiiliset polttoaineet öljy, kivihiili, maakaasu ja turve sekä mineraalit kuten uraani. Uusiutumattomia luonnonvaroja on käytettävissä vain rajallinen määrä ja niiden hinta nousee jatkuvasti, mitä vähemmäksi niiden varannot käyvät. Esimerkiksi öljyn on arveltu loppuvan 40 vuoden päästä vuonna 2050 (Saksan liittovaltion raaka-ainevirasto). Fossiilisten polttoaineiden käyttö tuottaa energian lisäksi päästöjä. Ilmakehään päästetyt hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut voimistavat ilmastonmuutosta, jota pidetään tällä hetkellä yhtenä vakavimmista maailmanlaajuisista ympäristöongelmista. Uusiutuvia energialähteitä ovat aurinko-, tuuli- ja vesivoima, biopolttoaineet ja geoterminen lämpö. Uusiutuvan energian käytöstä ei juurikaan synny päästöjä eivätkä luonnonvarat kulu käytössä samoin kuin uusiutumattomat resurssit. Lisäksi uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu energia on ilmastoystävällistä. Toisin kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö, vihreän sähkön tuotanto ei lisää hiilidioksidipäästöjä ja on siksi vastuullinen valinta. Oman sähkösopimuksen vaihtaminen vihreään sähköön on helppoa. Lisätietoja ja hyvät ohjeet löytyvät esimerkiksi netistä www.vaihdavirtaa.net -sivuilta.
DIA 5: Vesi elämän perusehto Maapallon vesivaroista alle 1 % on ihmisten, eläinten ja kasvien käytettävissä olevaa makeaa vettä. Vesi on rajallinen luonnonvara ja säästämällä sitä suojelemme ympäristöä ja säästämme myös rahaa. Veden pumppaamiseen ja puhdistamiseen kuluu energiaa. Energian kulutusta voidaan vähentää taloudellisella vedenkäytöllä. Kun vettä käytetään vähemmän, tuotetaan vähemmän vesistöjä rehevöittävää myös jätevettäkin. Myös veden puhdistamiseen käytettävien kemikaalien, kuten kloorin, käytön tarve ja muut luontoa kuormittavat vaikutukset vähenevät. Lisäksi lämmintä vettä tarvitaan vähemmän, jolloin sen tuottamiseen kuluu vähemmän energiaa. Asuinrakennuksen lämmitysenergiankulutuksesta jopa 40% kuluu käyttöveden lämmitykseen. Tämä tarkoittaa, että lämpimän veden järkevällä käytöllä ja säästämisellä saadaan aikaan suuria säästöjä sekä kukkarolle että ympäristölle. Vedenkulutuksestamme vain pieni osa on näkyvää. Vettä käytetään viljelyyn ja kasvatukseen, mutta myös valmistettaessa teollisuustuotteita. Puhtaasta vedestä on jo nyt maailmanlaajuisesti pulaa. On siis tärkeää että rajallisia varoja käytetään harkiten ja että niiden laatu ei kärsi. DIA 6: Kysymysdia Mainitse kaksi tekijää joiden kuvittelet kuluttavan eniten sähköä taloudessasi ja kaksi tekijää, jotka kuluttavat eniten vettä? Vastauksiin voidaan palata myöhemmin. Miten vuokratalossa voi vaikuttaa omaan energian ja veden kulutukseensa? Vain mielikuvitus on rajana siihen millaisia mahdollisuuksia muutokseen on. Jos esimerkiksi asunnossa on lämmityskaudella liian kuuma, voi tiedustella taloyhtiöstä lämpötilan säädöistä. Jos huonelämpötilaa laskee yhden asteen verran, säästää 5 % lämmityskuluissa. Omassa asunnossa voi vaikuttaa paljonkin omalla käyttäytymisellä. Yksittäisen ihmisen toimilla on väliä, ja pienet purot voivat muuttua isoksi joeksi käyttäytymisen vaikutuksissa!
DIA 7: Maksamme energiasta Kodin energiankulutuksesta noin puolet menee lämmitykseen ja viidennes lämpimään veteen. Viimeinen kolmannes kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Asumisen energian käytön ja veden kulutuksen kustannukset jakautuvat yleensä näin: Taloyhtiö veloittaa vuokrassa tai yhtiövastikkeessa asukkailta valtaosan kulutuskustannuksista - lämpöenergia: o asuntojen ja talon yhteisten tilojen lämmitys o veden lämmitys - vesi - kiinteistösähkö Asukkaan omassa sähkölaskussa näkyy vain - kotitaloussähkö (keskiverto kotitalous kuluttaa n. 2000 kwh vuodessa) Kerrostalokiinteistön lämmittämisestä ei tule suoraa laskua kotiin, mutta se ei toki ole ilmaista. Lasku näkyy vuokrassa tai yhtiövastikkeessa. Jokainen suomalainen kerrostaloasukas vauvasta vaariin maksaa kaukolämmöstään karkeasti arvioiden 430 vuodessa (Kiinteistöliitto: Indeksitalovertailu 2009, Tilastokeskus). Ei siis ole yhdentekevää millaisessa lämpötilassa asustelee. DIA 8: Kotitaloussähkön kulutus Keskiverto kotitalous kuluttaa sähköä vuodessa noin 2000 kwh. Kotitaloussähköä kuluu eniten valaistukseen, kylmälaitteisiin ja kodin elektroniikkaan. Ohessa on muutamia laitteita ja niiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia sähkön kulutuksella mitattuna. Kuivausrumpu: käyttö 5 krt / vko jopa 150 vuodessa Tietokone (pöytämalli): käyttö 8 h / vrk jopa 150 vuodessa. (Vastaavalla käytöllä kannettavalle tulee hintaa vain noin 12.) Astianpesukone: 5 krt / vko 15 34 vuodessa Sähköinen lattialämmitys riippuen pinta-alasta 50 680 vuodessa.
Eri laitteiden sähkönkulutus vaihtelee ja asianmukaisella käytöllä saadaan huomattavia eroja aikaan. Lämpimän veden ja energian käyttö liittyvät läheisesti toisiinsa. Noin 40 % lämmitysenergiasta kuluu veden lämmittämiseen. Veden säästäminen onkin pitkälle sähkön ja lämpöenergian säästämistä. Esimerkiksi pyykinpesussa valtaosa pesukoneen energiantarpeesta kuluu veden lämmittämiseen. Sähkönkulutusympyrästä voi halutessaan keskustella yhdessä joka sektorista erikseen; mikä kuluttaa energiaa ja kuinka säästää sähköä ruuanvalmistuksessa (keitä vesi vedenkeittimellä, keittolevyn kokoinen kattila...), kylmälaitteissa (pakastimen sulatus...), viihde-elektroniikassa (laitteiden valmiustilat)... DIA 9: Pesulaitteiden sähkönkulutus / käyttökerta Kuvassa on verrattu eri pesulaitteiden sähkönkulutusta yhtä käyttökertaa kohti. Koneellinen kuivaus kuluttaa aina enemmän energiaa kuin pyykinpesu. Kirjopesuohjelman energiankulutus jopa kaksinkertaistuu, kun lämpötila nostetaan 40 C:sta 60 C:een Nykyiset pesukoneet kuluttavat selvästi vähemmän vettä ja sähköä kuin vanhemmat laitteet, mutta käytön lopulliseen energiatehokkuuteen vaikuttavat myös valittu pesulämpötila ja kerralla pestävä pyykkimäärä. DIA 10: Vinkkejä energian säästöön Kun tuuletat, tee se tehokkaasti ja nopeasti ja mieluiten ristivedolla. Yhden asteen alentaminen sisälämpötilassa säästää 5 % lämmityslaskussa. Tarkista kotisi lämpötila. Sopiva sisälämpötila on 20 22 C. Makuuhuoneessa riittää hyvin hieman alhaisempikin (18 C) lämpötila ja rappukäytävässä ja tuulikaapissa vieläkin alhaisempi. Oikea lämpötila on viihtyvyyden kannalta tärkeää, mutta sillä on myös terveydellisiä vaikutuksia. Esimerkiksi pölypunkki ei viihdy viileässä. Loman ajaksi asunnon lämpötilaa voi huoletta laskea reilusti. Paksu huurrekerros pakastimessa lisää pakastimen energian kulutusta. Sulata pakastin 1-2 kertaa vuodessa. Sulattaminen kannattaa ajoittaa pakastimen ollessa
tyhjillään tai pakkasten aikaan, jolloin sisällön voi laittaa vaikkapa parvekkeelle sulatuksen ajaksi. Huomioi pakastimen oikea lämpötila -18 C ja jääkaapin +5 C. Sulje kodin elektroniikka ja muut sähkölaitteet, joita et aktiivisesti käytä. Käytä hyväksesi laitteiden virransäästömahdollisuuksia esimerkiksi tietokoneissa. Valmiustila kuluttaa sähköä, vaikkei laitetta käytetä. Jopa 10 % kodin sähköstä kuluu laitteiden valmiustilaan. Televisiot, tietokoneet ja näytöt, dvd-soittimet, digiboksit ja muut laitteet kannattaa sulkea virtakytkimestä yöksi ja kodin jäädessä tyhjilleen. Keskivertosuomalaisen tavaroiden tuottaminen kuluttaa lähes 3000 kiloa luonnonvaroja vuodessa (KotiMIPS). Eniten raaka-aineita kuluu sähkölaitteiden valmistukseen ja käyttöön. On siis järkevää miettiä mitkä kodin sähkölaitteet ylipäätään ovat tarpeellisia. Neljäsosa kodin sähkönkulutuksesta kuluu valaistukseen. Tyhjä huone ei valoja kaipaa! Ota selvää millä tilaamasi sähkö tuotetaan (esim. www.energiamarkkinavirasto.fi). Uusiutuvan energian (kuten tuuli, vesi ja aurinko) käytöstä ei synny päästöjä eivätkä luonnonvarat kulu käytössä samoin kuin uusiutumattomat resurssit. Ekosähkön hinta on jo kilpailukykyinen verrattuna muihin sähköntuotantomuotoihin. Mittaaminen on avainasia sähkön kulutuksessa. Laitteiden sähkönkulutuksen saat selville lainaamalla sähkönkulutusmittaria esimerkiksi omalta sähköyhtiöltäsi. Sähkönkulutusta voi seurata myös sähkölaskun perusteella. DIA 11: Kysymysdia Oletko seurannut sähkönkulutustasi esimerkiksi sähkölaskun tai sähkömittarin avulla? Laskekaa kuinka monta sähkölaitetta kodissanne on? Kuinka moni niistä on aidosti tarpeellinen? Mitkä valitsisit, jos saisit pitää niistä vain viisi?
DIA 12: 7 ämpäriä kuumaa vettä päivässä Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Asukkaiden veden kulutus vaihtelee kuitenkin huomattavasti toisen kuluttaessa 90 litraa samalla kun toinen tuhlaa peräti 270 litraa vuorokaudessa. Säästön mahdollisuus on siis merkittävä! Yleisenä tavoitteena on vähentää keskimääräistä kulutusta 130 litraan / vrk. Eniten vettä kuluu peseytymiseen ja wc-pöntön vetämiseen. Loput kotitalouden veden kulutuksesta kuluu pyykinpesuun, ruoanvalmistukseen ja astianpesuun. Noin puolet käytetystä vedestä on lämmitettyä. Veden säästö säästää ennen kaikkea energiaa. Veden lämmityksen lisäksi energiaa kuluu runsaasti myös veden hankintaan, pumppaukseen ja jätevesien käsittelyyn. Vesi ei ole ilmaista! Keskiverto kerrostaloasukkaan vesilasku on n. 300 euroa vuodessa. (Vesiverto) DIA 13: Vinkkejä veden säästöön Veden käytössä on kyse paljon käyttötottumusten muutoksesta. Esimerkiksi kuinka pitkiä suihkuja olet tottunut ottamaan? Voisiko suihkussa käytettyä aikaa lyhentää? Suosi ripeää suihkua ammeessa kylpemisen sijaan. Laita saippuoinnin ja hampaiden pesun ajaksi hana kiinni! Huomioi ja korjauta vuotavat vesihanat. Tippa sekunnissa tekee lähes kymmenen kuutiota (10 m 3 ) vettä vuodessa. Jatkuvasti vuotava WC-pönttö tuhlaa 3000 m 3 puhdasta vettä ja 7500 euroa vuodessa. Monet sähkön säästövinkit pätevät myös veden säästöön. Esimerkkinä vaikka pesukoneiden käyttö: pese vain täysiä koneellisia ja asianmukaisilla ohjelmilla. Asuntokohtaisten vesimittareiden on todettu vähentävän veden kulutusta 15 20 % asukasta kohden. Hanoihin tai suihkuun voi asentaa vettä säästävät suuttimet. Vedentulo tuntuu runsaalta, mutta vettä säästyy jopa 40 %.
DIA 14: Energiaekspertti Energiaekspertti on vapaaehtoinen, koulutuksen saanut asukas, joka auttaa muita asukkaita energian ja veden säästön tehostamisessa. Lisäksi hän toimii yhteyshenkilönä asukkaiden, huoltomiehien ja isännöitsijän välillä. Energiaeksperttitoiminnasta on saatu onnistuneita tuloksia. Toiminnalla on keskimäärin säästetty lämmityskuluissa 5 %, kiinteistösähkössä 10 20 %. Vedenkulutusta on saatu alaspäin 20 25 %. Energiaeksperttitoimintaa voi myös laajentaa koskemaan jätehuoltoa ja kierrätystä, jolloin puhutaan ympäristöeksperteistä. Lisätietoja ja materiaalia Motivan sivuilta (www.motiva.fi > Koti ja asuminen > Taloyhtiöt). Mikäli toimintaa ei ole vielä talossasi, ota yhteyttä taloyhtiöösi ja kysy, voisiko teidänkin yhtiössänne olla eksperttitoimintaa. DIA 15: Kysymysdia Mitkä mainituista energian ja veden säästövinkeistä tuntuivat helpoilta tai mitkä olet jo toteuttanut? Mitkä kolme vinkkiä voisit vielä suhteellisen helposti toteuttaa? Jäikö joku hyvä säästövinkki mainitsematta? DIA 16: Miten motivoin ja innostan itseäni ja muita Tässä voidaan keskustella, miten esimerkiksi omassa taloyhtiössä tai työympäristössä voi innostaa ja motivoida kestävämpiin energian- ja vedenkäytön valintoihin. Yhdessä pohditaan miten omaa motivaatiota voi ylläpitää ja mistä saa lisätietoja työnsä tueksi. Aikuisia voi syyllistää vähän, kolkutella omaatuntoa, mutta ei liikaa, koska liian suuret uhkakuvat lamaannuttavat. Voi vedota faktoihin tai rahaan: Miten voi säästää energiaa ja vettä? Mitä hyötyä siitä on ympäristölle? Paljonko taloyhtiö maksaa vedestä ja esim. kaukolämmöstä? Paljonko maksamme sähköstä kotona? Syntyneet säästöt euroina? DIA 17: Linkkivinkkejä DIA 18: 4V-hankkeen esittely
Lisätietoa ja linkkejä: Onko Keke kotona? - opas ja muita materiaaleja kestävän asumisen tueksi: www.4v.fi/julkaisut Energiansäästöviikko: www.energiansaastoviikko.fi Vihreä sähkö: www.vaihdavirtaa.net, www.ekoenergia.fi Vertaa sähkön hintoja ja alkuperää: www.energiamarkkinavirasto.fi Arvioi omaa sähkönkulutustasi: www.helen.fi/energia/energiakeskus.html Energian ja vedensäästö kotona, Motiva: www.motiva.fi > Koti ja asuminen Energiaekspertti-toiminta, Motiva: www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/nain_vaikutat_asukkaana/energiaekspertti Kodin energiaopas, Työtehoseura, Motiva, Adato Energia Oy: www.tts.fi/kodinenergiaopas Energianeuvonta, Helsingin Energia: www.helen.fi/energia/energiakeskus.html Veden säästämisestä ja jätteistä, Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut: www.hsy.fi
Laske oma ekologinen jalanjälkesi mm.: www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja/peli Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 43/2008: KotiMIPS Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen: www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92963 Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 20/2009: Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla: www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=108589&lan=fi