1, , ,

14 Suomen Pankin Kotimainen luotonanto vuonna 1938. Kassakreditiiv.it Rediskonttaukset Kuukauden loppu Vekselit Hypot. lainat mili. mk 1937 Joulukuu... 968.4 50.o 61.3 1938 Tammikuu.... 1,072.5 49.8 34.5 Helmikuu..... 1,191.2 63.4 77.2 Maaliskuu... 1,333.4 58.2 64.6 Huhtikuu...... 1,404.3 50.2 72.1 Toukokuu... 1,466.6 50.i 68.7 Kesäkuu...... 1,455.5 44.8 62.4 Heinäkuu...... 1.430.1 54.7 60.9 Elokuu...... 1,424.7 59.6 23.3 --- Syyskuu...... l,378.o 68.6 68.4 Lokakuu...... 1,231.4 64.3 81.2 --- Marraskuu.... 1,115.3 63.3 68.6 --- Joulukuu...... 1,042.2 62.8 72.1 --- Ylempi viiva: koko luotonanto, alempi: ilman rediskonttauksia. Yhteensä 1,079.7 1.156.8 1.331.8 1.456.2 1.526.6 1,585.4 1.562.7 1.545.7 1,507.6 1.515.0 1.376.9 1.247.2 1.177.1 1929 1930 31/l2 1931 vientiteollisuuden vekseleitä... 59.0 7 63.0 2 64.41 65.47 78.53 87.98 85.31 87.84 89.41 87.21 kotimarkkinateollisuuden vekseleitä... 14.77 13.12 16.15 16.44 10.18 4.14 4.96 2.39 3.40 3.77 kauppaliikkeiden vekseleitä... 2 4.il 21.3 8 17.82 16.46 10.29 6.97 7.89 7.49 5.40 7.7 6 muita vekseleitä... 2.05 2.48 1.62 1.63 1.00 0.91 1.84 2.28 1.79 1.26 Korkomäärät. Suomen Pankin soveltamat korkomäärät pysyivät koko vuoden muuttumattomina. Alin diskonttokorko oli siten 4 %, mihin määrään se alennettiin joulukuun 3 päivänä 1934. Yleinen korkotaso, joka edellisinä vuosina oli ollut alenemassa, pysyi kertomusvuonna muuttumattomana. Vuoden lopussa näkyi joitakin korkotason nousuun viittaavia merkkejä. Setelistä. Liikkeessä oleva setelistö, joka vuoden 1937 suhdannehuipun aiheuttaman taloustoiminnan vilkkauden johdosta oli kohonnut korkeammalle tasolle kuin minään aikaisempana vuonna, pysyi koko kertomusvuoden ajan hyvin runsaana. Siten liikkeessä olevien setelien määrä kaikissa viikkotiloissa oli suurempi kuin vastaavina ajankohtina vuonna 1937. Kevättalvella, jolloin metsätyöt olivat harvinaisen runsaat ja. oli maksettava edellisenä syksynä saavutettuja raakapuun huippuhintoja, setelistö nousi suuremmaksi kuin milloinkaan aikaisemmin. Vuoden jälkipuoliskolla sitä vastoin, kun suhdanteiden heikkeneminen painoi leimansa vientiteollisuuteen ja metsäkauppoja 1932 1933 31/.'12 1934 31 /12 1935 1936 1937 15 31/.'12 1938 tehtiin tavallista vähemmän, setelistö alkoi supistua enemmän kuin tavalliset kausivaihtelut olisivat edellyttäneet. Setelistö oli vuoden 1937 viimeisenä päivänä 2,051.8 milj. markkaa, saavutti tavallisuuden mukaan vuoden alimman määrän, 1,934.0 miljoonaa, tammikuun 23 päivänä ja nousi sitten tavallisin viikkoheilahteluin aina huhtikuun 14 päivään, jolloin vuoden korkein määrä, 2,308.1 milj. markkaa, saavutettiin. Seuraavina kuukausina oli aleneva suunta vallitsevana, kunnes setelistö heinäkuun 23 päivänä oli painunut 1,988.8 miljoonaan. Syyspuolella setelistö jälleen lisääntyi ja oli vuoden viimeisenä päivänä 2,085.9 milj. markkaa. Setelistö oli tällöin 34.l milj. markkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kun ottaa huomioon, että kertomusvuoden huhtikuussa saavuttama huippu oli noin 300 milj. markkaa korkeampi kuin vuoden 1937 vastaava huippu, on siten ilmeistä, että suhdanteiden heikkenemisen seurauksena setelistö kertomusvuoden loppupuolella oli supistunut tuntuvasti. Seuraavasta yhdistelmästä näkyy, kuinka paljon pankilla oli vuoden 1937 päättyessä ja viime vuoden kunkin neljänneksen lopussa niitä varoja, joita vastaan pankki on oikeutettu antamaan seteleitä: Kertomusvuoden päättyessä pankin kokonaisluotonannosta 88.5 % oli diskontattuja vekseleitä. Vekselien suhteellinen osuus oli siten suunnilleen sama kuin parina edellisenä vuonna. Vekselit olivat näet vuoden 1937 päättyessä 89.7 % ja vuoden 1936 päättyessä 86.7 % koko kotimaisesta luotonannosta. Pankin suoraan diskonttaamista vekseleistä oli prosenteissa: Kultakassa... Ulkomaisia kirjeenvaihtajia... Ulkomaisia vekseleitä... Korkolippuja ja ulkomaisia seteleitä... Kotimaisia vekseleitä... f12 1937 3l/3 1938 30/6 1938 30/9 1938 ilj. mk mili. mk 31112 1938 602.7 602.5 620.5 620.5 1,128.4,056.2 2,320.9 2,081.1 2,062.8 2,273.4 58.5 57.o 41.8 100.2 97.4 1.2 l.i 1.0 0.9 1.4 917.9 1,274.9 1,393.6 1,315.6 989.3 Yhteensä 3,636.5 4,256.4 4,138.o 4,100.o 4,489.9

16 17 Suonien Pankin ensisijaisen katteen määrä, johon luetaan pankin kultakassa ja saatavat ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta, vahvistui huomattavasti viime vuonna. Tämä johtui verrattain pieneltä osalta mainittujen varojen todellisesta lisääntymisestä ja pääasiallisesti ohjesää.nnön muutoksen nojalla tehdystä kirjanpitoarvojen korottamisesta. Kultakassa lisääntyi huhtikuussa sen johdosta, että siihen silloin siirrettiin myymättä jätetty osa ulkomailla säilytettyä kultaa, jota ei lueta setelien katteeksi, sittenkun tämän kirjanpitoarvoa oli alennettu silloisten määräysten edellyttämälle tasolle. Ohjesäännön muuttamisen jälkeen Suomen Pankki oikeutettiin kirjaamaan omistamansa kulta, joka siihen asti oli viety kirjoihin vuoden 1925 rahalain määräämään arvoon, enintään 50,000 markkaan kilolta. Käyttämättä tätä oikeutta viimeiseen rajaan saakka kultakassan arvo kirjattiin uudestaan joulukuun lopussa, jolloin kultakassan arvo kohosi 508.i milj. markkaa. Kun myös valuuttavaraston arvo, niinkuin edellä on mainittu, kohosi, lisääntyi ensisijaisen katteen määrä 9 3.8% : iin vaadittaessa maksettavista sitoumuksista. Vastaava suhdeluku oli vuotta aikaisemmin 78.4 %. Ensisijaisen katteen määrä lisääntyi samalla myös verrattuna vaadittaessa maksettavien sitoumusten tärkeimpään osaan, liikkeessä olevien setelien määrään, nousten kertomusvuoden viimeisenä päivänä 163. i % : iin siitä, vastaten 129.6% vuotta aikaisemmin. Setelinanto-oikeus oli kertomusvuonna runsaampi kuin minään aikaisempana vuonna. Sen alin määrä, 3,763.5 milj. markkaa (23. V II) oli lähes yhtä suuri kuin vuoden 1937 korkein määrä, ja sen korkein määrä ennen ohjesäännön muutosta, 4,204.6 milj. markkaa (7. V ), kohosi tuntuvasti korkeammalle kuin edellisten vuosien huiput. Ohjesäännön muutoksen johdosta setelinanto-oikeus lisääntyi voimakkaasti nousten 5,201.9 milj. markkaan. Lisäys johtui osaksi kultakassan ja valuuttavaraston äsken mainitusta arvonnoususta, osaksi siitä, että n. s. kontingentti, s. o. se osa vaadittaessa. maksettavista sitoumuksista, jonka peittämiseen ei tarvita ensisijaista katetta, ohjesäännön muutoksen johdosta lisättiin 1,200 milj. markasta 1,800 miljoonaan. Käyttämätön setelinanto-oikeus pysyi suurimman osan vuotta melko pienenä, vaihdellen, kun sekä välittömästi käytettävissä oleva että toissijaisen katteen lisääntymisestä riippuva osa otetaan huomioon, 535.s miljoonan (8. I) ja 205.o milj. markan (31. V III) välillä. Tämä pienuus oli seurausta siitä, että pankin velat oli kirjattu täyteen arvoonsa, mutta ensisijaiseen katteeseen luetut varat alhaisiin arvoihin. Kun ohjesäännön muutos poisti tämän epäkohdan, setelinantoreservi kohosi 1,575.7 milj. markkaan, mikä summa antaa oikeamman kuvan pankin aseman vahvuudesta kuin äskeiset luvut. Käyttämätön setelinanto-oikeus oli äsken mainittuina päivinä 13.77 ja 5.29 % koko setelinantooikeudesta, mutta vuoden viimeisenä päivänä tämä suhdeluku oli noussut 30.29 % äin. Seuraava asetelma, valaisee tarkemmin Suomen Pankin setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä viime vuoden viimeisenä päivänä verrattuna vastaavaan tilaan edellisen vuoden päättyessä. Setelinanto-oikeus: 31/i? 1938 31/,2 1937 Kultakassa ja ulkomaiset valu u tat... 3,401.9 2,658.9 Setelinanto-oikeus sen lisäksi... l,800.o 1,200.0 Setelinanto-oikeus... 5,201.9 3,858.9 Käytetty määrä: 37i2 1938 31/i2 1937 Liikkeessä olevat setelit. 2,085.9 2,051.8 Muut vaadittaessa maksettavat sitoumukset.. 1,457.8 1,254.2 Myönnetyistä kassakreditiiveistä nostamatta oleva määrä... 82.5 84.6 Käytetty setelinanto-oikeus 3,626.2 3,390.6 $ etelinantoreservi: Käytettävissä o le v a... 863.7 246.0 Toissijaisen katteen lisääntymisestä riippuva 712.0 222.3 Koko setelinantoreservi.. 1,575.7 468.3 Käytetty määrä ja reservi 5,201.9 3,858.9 Pankin suhde valtioon. Valtio ei kertomusvuonna, enempää, kuin lähinnä edellisinäkään vuosina, käyttänyt luottoa Suomen Pankissa.. Suomen Pankin apua ei edes tarvittu viime vuonna otettujen valtion obligatiolainojen sijoittamiseen. Sen sijaan pankki osaksi möi edellisten vuosien valtiolainoihin kuuluvia obligatioita, osaksi osti markkinoilta, varsinkin ulkomailta, valtiolainoihin kuuluvia obligatioita. Kertomusvuoden aikana tapahtui näistä syistä melkoisia muutoksia pankin omistamien valtion obligatioiden määrissä. Lopputuloksena oli, että Pankin hallussa olevien valtion obligatioiden kirjattu arvo vuoden varrella pieneni; se oli näet kertomusvuoden alkaessa 224.0 milj. markkaa, mutta vuoden viimeisenä päivänä 135.7 miljoonaa. Ulkomainen clearingliike. Maamme ulkomaankaupassa tapahtunutta supistumista vastaavaa vähentymistä ei Suomen Pankissa pidettävien erinäisten selvitvstilien clearingliikkeessä päättyneellä vuo della vielä ilmennyt. Suomalaisille viejille suoritettiin näet vuosina 1938 ja 1937 eri maiden selvitystileiltä seuraavat määrät: 1938 1937 Saksa... 1,254. i 1,186.6 Italia... 223.5 199.2 Turkki... 27.2 21.3 Romania... l.o 1.5 Bulgaria... 7.8 5.1 Kreikka... Liettua... 8.1 Tärkeimpien selvitystilien saldotilanne pysyi Suomen viennin kannalta tyydyttävänä. Saksan selvitystilillä oli kuitenkin vaihteleva saatavasaldo heinäkuun alusta lukien vuoden loppuun asti, jolloin saldo muuttui Suomen velaksi. Clearingsaatavamme Turkista, jotka kertomusvuoden alkaessa nousivat puntaan 136,436, alenivat vuoden päättyessä 126,281 puntaan. Kun saldon keveneminen kuitenkin pääasiallisesti johtui siitä, että Suomen vienti korkean saldon vaikutuksesta alkoi tyrehtyä ja että uusien clearingsaatavien syntyminen siten huomattavasti väheni, voidaan clearingtilannetta sinänsä edelleenkin pitää varsin epäedullisena Turkkiin suuntautuvalle viennillemme. Päättyneen vuoden toukokuun 1 päivänä tuli voimaan Suomen ja Liettuan välillä edellisen huhtikuun 12 päivänä Helsingissä allekirjoitettu clearing-sopimus. Sopimuksen mukaan tapahtui molempien maiden välisestä tavarain vaihdosta johtuvien maksujen selvittely täydellisen tasauksen perusteella ja Englannin puntaa clearingyksikkönä soveltaen. Pankin tilinpäätös. Edellä on jo käsitelty useita kohtia, joissa Suomen Pankin asemassa on viime vuoden aikana tai lopussa tapahtunut muutoksia. Seuraavassa tarkastellaan pankin omaisuusja tulostasetta yksityiskohtaisemmin. 1020 39 3

18 Omaisuustase. Eroavaisuudet pankin viimevuotisen ja sitä edellisen omaisuustaseen välillä näkyvät seuraavasta yhdistelmästä: V arat: E31/i2 1938 31/i2 1937 Kultakassa... 1,128.5 602.7 Ulkomaisia valuuttoja.. 2,273.4 2,056.2 Ulkomaan vekseleitä... 97.4 58.5 Ulkomaan seteleitä jakorkolippuja... 1.4 1.3 Diskontattuja vekseleitä. 989.3 917.9 Ulkomailla säilytettyä, kultaa, jota ei lueta setelien katteeseen... 32.o Diskontattuja vekseleitä, joita ei lueta setelien katteeseen... 52.9 50.5 Hypoteekkilainoja... 62.7 50.o Kassakreditiivejä... 72.i 61.3 Obligatioita Suomen rahassa... 305.7 350.8 Obligatioita ulkomaan rahassa... 162.0 145.1 Pankkikiinteistöt ja kalusto... 12.o 12.o Eri tilejä... 168.0 444.9 Yhteensä 5,325.4 4,783.2 Velat: 31/i2 1938 31 In 1937 Liikkeessä olevia seteleitä... 2,085.9 2,051.8 Valtiovaraston pano- ja ottotili... 243.7 136.3 Muut pano- ja ottotilit.. 849.8 972.2 Postivekseleitä... 24.9 22.i Ulkom. kirjeenvaihtajia. 29.5 35.9 Ulkom. selvitystilit... oo.o 48.4 Eri t ile jä... 259.8 39.3 Kantarahasto... l,250.o l.ooo.o Vararahasto... 415.2 363.6 Pankkikiinteistöjen ja kaluston arvo... 12.o 12.o Tulo- ja menotili: Pankin voitto... 104.6 101.6 Yhteensä 5,325.4 4,783.2 Kultakassan ja ulkomaisten valuuttojen samaten kuin luotonannon lisääntymisestä on jo edellä ollut puhe. Obligatiotilien loppusummat eroavat suhteellisen vähän vastaavista summista vuotta aikaisemmin siihen katsoen, kuinka suuria muutoksia näillä tileillä todellisuudessa vuoden varrella tapahtui. Suomen Pankki järjesti viime vuonna yksin tai eräiden liikepankkien kanssa viisi kotimaista obligatiolainaa, joiden yhteenlaskettu nimellisarvo oli 275.0 milj. markkaa. Sen lisäksi pankki sekä möi että osti melkoisia määriä eri lainoihin kuuluvia obligatioita. Lopputuloksena oli, että Suomen rahan määräisten obligatioiden kirjattu arvo kertomusvuoden päättyessä oli 45.i milj. markkaa pienempi kuin sen alkaessa, mutta, että ulkomaanrahan määräisten obligatioiden kirjattu arvo kohosi 16.9 milj. markkaa. Samaten kuin aikaisemminkin obligatiot on kirjattu alhaisiin arvoihin. E ri tilien tuntuva aleneminen johtui melkoiselta osalta kultakassan ja ulkomaisten valuuttojen uusista kirjaamisperusteista. Viime vuosina ostettu kulta oli näet siltä osalta, mikä ylitti laissa säädetyn kirjaamisarvon, viety erikoiselle arvonjärjestelytilille, joka sisältyi eri tileihin. Sama koskee myös ulkomaisia valuuttoja. Kun näiden arvot kertomusvuoden tilinpäätöksen yhteydessä korotettiin, tehtiin tietysti asianmukaiset vähennykset näillä arvon järjestelytileillä. Olijesäännön muutoksen aiheuttamien arvonkorotusten tuottama kirjanpidollinen voitto käytettiin osaksi kantarahaston nostamiseksi l,000.o miljoonasta l,250.o milj. markkaan, niinkuin ohjesäännön muutos edellytti. Muu osa täten saatua kirjanpidollista. voittoa on viety erikoiselle arvonjärjestelyt.ilille, joka sisältyy velkapuolella oleviin eri tileihin ja selittää näiden summan suuren nousun. Velkapuolen muista eristä on edellä jo käsitelty setelistöä. Muista tileistä on mainittava seuraavaa. Valtiovaraston pano- ja ottotili, jolla pitkin vuotta oli melko runsaasti varoja, oli kertomusvuoden päättyessä 107.4 milj. markkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sen sijaan muiden pano- ja ottotilillä oli kertomusvuoden viimeisenä päivänä varoja 122.4 milj. markkaa vähemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Kun tällä tilillä pitkin vuotta oli ollut melkoista enemmän varoja kuin edellisen vuoden vastaavina ajankohtina, viittaa mainittu muutos rahamarkkinain lievään kiristymiseen kertomusvuoden lopussa. Vararahasto oli kertomusvuoden päättyessä 51.6 milj. markkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Lisäys johtui siitä, että vararahastoon ohjesäännön' mukaisesti dii viety puolet vuoden 1937 voitosta, mk 50,782,155: 20 sekä sen lisäksi Eduskunnan päätöksen mukaisesti toisesta puolesta pankille jäänyt erä, mk 782,155: 20. Ohjesäännön muutoksen jälkeen Suomen Pankin omien rahastojen arvo nousi 1,727.5 milj. markkaan. Tulostase. Seuraavasta yhdistelmästä näkyy millaiseksi pankin voitto- ja tappiotili muodostui kahtena viime vuonna: Tulot: V. 1938 V. 1937 mk mk Kokkoja kotimaisesta lainausliikkeestä... 59,803,234: 40 47,550,616: 84 Korkoja ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... 16,323,723: 75 17,150,299: 85 Korkoja obligatioista... 39,238,159: 05 40,904,393: 60 Agio... 3,188,196: 12 7,085,406: 21 8,254,012: 58 6,582,546: 32 Yhteensä 126,807,325: 90 119,273,262: 82 Menot: Palkkoja ja palkkioita... 9,635,243: 10 8,516,953: 05 Eläkkeitä ja avustuksia... 857,874: 15 827,040: 75 Pankkivaltuusmiesten palkkioita ja kuluja 153,559: 80 149,395: 80 Setelien valmistus... 4,079,840: 3,871,637: 85 Erinäisiä kuluja... 2,427,435: 85 2,375,617: 27 Rakennuskustannuksia p oistettu... 4,640,427: 15 1,794,559: 05 Kaluston tiliarvoa alennettu... 445,604: 95 173,748: 65 Pankin voitto... 104,567,340: 90 101,564,310: 40 Suomen Pankin kokonaistulot olivat kertomusvuonna noin 7.5 milj. markkaa suuremmat kuin vuonna 1937. Tämä johtui pääasiallisesti kotimaisen luotonannon suurenemisesta. Myös provisioita kertyi jonkin verran runsaammin kuin edellisenä vuonna. Sitä vastoin sekä ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta että obligatioista saatiin vähemmän korkoja, mikä oli seurauksena korkokannan alenemisesta. Agiotilille merkittiin melkoista pienempi tulo kuin vuonna 1937. Menopuolella useat erät osoittavat nousua edelliseen vuoteen verrattuina. Palkkamenojen lisääntyminen johtuu osaksi vuoden Yhteensä. 126,807,325: 90 119,273,262: 82 1937 lopussa hyväksytystä palkkojen parantamisesta, osaksi työvoimien lisäämisestä. Suuren setelistön takia myös setelien jatkuvan uudistamisen aiheuttamat kustannukset. ovat kohonneet. Luottotappioita ei ole ollut, mutta tavallisuuden mukaan on vuoden varrella hankitun kaluston arvo poistettu. Sen lisäksi on poistettu vuonna 1937 hankitun, pääkonttorin lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo. Pankin kertomusvuoden voitto on 3.o milj. markkaa suurempi kuin vuoden 1937 voitto. 19

20 Voiton viimeaikaista kehitystä valaisee seuraava lukusarja. V. 1929 150.7 miljoonaa markkaa. 1930 130.6 1931 110.7 1932 115.2 1933 112.4 1934 111.4 1935 100.2 1936 101.3 1937 101.6 1938 104,567,340 m aittaa 90 penniä. Vuoden 1938 voitosta on ohjesäännön määräysten mukaisesti puolet eli 52,283,670 markkaa 45 penniä siirretty vararahastoon. Toisesta puolesta menee valtion tämänvuotisen tulo- ja menoarvion mukaan 50,000,000 markkaa valtiolle. Sen jälkeen jää kertomusvuoden voitosta pankille käyttämättömiä. voittovaroja 2,283,670 markkaa 45 penniä. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että nämä voittovarat, 2,283,670 markkaa 45 penniä, siirretään pankin vararahastoon. Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita. Setelien lunastus. Suomen Pankki on jo useamman kerran uudistetulla asetuksella oikeutettu poikkeamaan mainitun ohjesäännön 8 :n 1 momentin säännöksistä setelien lunastukseen nähden. Kun asetuksen voimassaoloaika vuoden 1938 lopulla olisi mennyt umpeen, pankin johtokunta, katsoen ettei vieläkään ollut mahdollista palata kultaan sidottuun rahakantaan, teki aloitteen asetuksen voimassaoloajan pidentämiseksi. Yhtyen johtokunnan mielipiteeseen pankkivaltuusmiehet pyysivät Valtioneuvostolta, että Suomen Pankki asetuksella oikeutettaisiin vuoden 1939 loppuun saakka edelleen poikkeamaan ohjesäännön 8 :n 1 momentin määräyksistä. Tämä oikeus pankille myönnettiin. Tilintarkastus. Vuoden 1937 valtiopäivillä valitut tilintarkastajat, kunnallisneuvos Aleksanteri Fränti, myymälänhoitaja Onni Hiltunen, maanviljelijä Kaapro Huittinen, maanviljelijä August Kuusisto ja toimitusjohtaja Paavo Raittinen toimittivat viime vuoden helmikuun 21 päivästä maaliskuun 7 päivään pankin vuoden 1937 tilintarkastuksen. Tilintarkastajain lausunnon mukaisesti ja pankin ohjesäännön tätä koskevain säännösten nojailla pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta 1937. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus. Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikanatoimittaneet johtosäännön määräämän pankin lainausliikkeen ja muitten sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: helmikuun 9, huhtikuun 25, kesäkuun 13, elokuun 29, lokakuun 29 ja joulukuun 14 päivinä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastus. a) Pääkonttorissa. Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkivaltuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kassaholvien ja rahastojen sekä lainaja vaikuuskirjain ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haarakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Sitäpaitsi on vuoden varrella kaikki haarakonttorit tarkastettu. Johtokunta. Tasavallan Presidentin myönnettyä johtokunnan jäsenelle A dolf Burgmanille hänen pyytämänsä virkaero, nimitti Presidentti, pankkivaltuusmiesten esityksestä, avoimella, kirjeellä marraskuun 18 päivältä

23 johtokunnan jäseniksi pankin ylikamreerin, filosofian tohtori Alli Kaaperi Kivialhon ja Helsingin Yliopiston agraaripolitiikan pro fessorin Kalle Teodor Jutilan. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot. Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen, Elis Holmin hätäapurahaston sekä 1893 vuoden hätäapurahaston tilit vuodelta 1937 sekä lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivalio kunnalle. Eduskunnan kirjelmässä huhtikuun 15 päivältä 1935 antaman määräyksen mukai sesti tuli pankkivaltuusmiesten vuonna 1938 kokoontuvalle eduskunnalle tehdä ehdotus niiden korkovarojen jakamisesta, jotka sil loin olivat käytettävissä Längmanin rahas tossa Litt. B. Apurahojen oltua haettavina saapui pankkivaltuusmiehille 45 hakemusta, minkä jälkeen pankkivaltuusmiehet pankki valiokunnalle lähettämässään ehdotuksessa esittivät, että jakoa varten käytettävissä olevista 242,840 markasta 40 pennistä jaet taisiin 242,000 markkaa lähemmin luetel luille yhdistyksille, laitoksille ja yksityisille henkilöille. Suomen Pankin ohjesäännön osittainen muuttaminen. Vuonna 1925 annettuun Suomen Pankin ohjesääntöön tehtiin vuonna 1931 eräitä muutoksia, jotka aiheutuivat siitä, että ra han arvo silloin irroitettiin kullan arvosta. Muutokset rajoitettiin kuitenkin aivan vält tämättömiin korjauksiin, koska arveltiin, että silloin alkanut väliaikainen järjestelmä tulisi lyhytaikaiseksi. Kun näin ei kuiten kaan käynyt, vaan rahajärjestelmät sekä meidän maassamme että muualla olivat edelleen tilapäisluontoisten säädösten va rassa, osoittautui tarpeelliseksi tehdä Suo men Pankin ohjesääntöön muutoksia. Järjestettäessä maamme rahaoloja inflatiokauden jälkeen vuonna 1925 vahvistet tiin kontingentti eli se osa setelinantooikeutta, joka ei tarvinnut kulta- tahi ulko maisten valuuttain katetta, 1,200 milj. mar kaksi. Kun tätä kontingenttia aika ajoin on suurennettava, sikäli kuin maksuvälinei den tarve käy suuremmaksi, esitettiin Suo men Pankin johdon taholta, että kontin gentti korotettaisiin 1,800 milj. markkaan. Sen jälkeen kun Suomen Pankki loka kuun 12 päivänä 1931 luopui kultakan nasta, on pankin kultakassa kirjattu van haan pariarvoon ja ulkomaiset valuutat useimmissa tapauksissa niiden aikaisempiin parikursseihin taikka tapauksissa, jolloin ulkomaiden valuutat olivat huonontuneet, alle sanottujen parikurssien. Kun kullan arvo sen jälkeen on tuntuvasti kohonnut ja ulkomaiset vekselikurssit nousseet, oli seu rauksena, että pankin puheenalaiset varat oli kirjattu tuntuvasti alle niiden nykyisten arvojen. Tästä oli pankille aiheutunut eri näistä hankaluutta, sen tiliasema kävi to dellisuutta heikommaksi ja setelinanto-oikeus pienemmäksi, sikäli kun sen kultavarasto kas voi. Myös ulkomaisten säätäväin siirto valuutasta toiseen saattoi tällaisia, kirjanpitoperiaatteita noudatettaessa saada ai kaan aiheettomia muutoksia pankin tilaan. Näiden haitallisten seikkojen poistamiseksi ehdotettiin, että kulta kirjattaisiin arvoon, joka oli korkeintaan 50,000 markkaa ki lolta, ja ulkomaiset valuutat enintään käy pään arvoon taikka hankinta-arvoon sellai sissa tapauksissa, jolloin tämä alitti käy vän arvon. Kullan arvon korottamisesta syntyvä kirjanpitovoitto, joka. ei ollut to dellista voittoa, ehdotettiin käytettäväksi 'kantarahaston kartuttamiseen 1,000 milj. markasta 1,250 milj. markkaan. Pankin aseman vahvistamiseksi esitettiin edelleen, että kunnes kanta- ja vararahastot olivat yhteensä nousseet 3,000 milj. markkaan, oli ainakin puolet pankin vuosivoitosta, käy tettävä vararahaston kartuttamiseen. Vielä sisälsi pankin johdon asiassa te kemä esitys eräitä muita muutoksia, kuten uusia määräyksiä rikkinäisten setelien lu nastamisesta, uusien seteliyfcsilöiden ja mal lien valmistuksesta sekä vanhentuneiden setelimajllien liikkeestä poistamisesta, pankin varojen sijoittamisesta osakkeisiin ja pan kin toimihenkilöiden eroamisiästä. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät pankin johtokunnan edellä esitetyt ehdotukset, jotka aiheuttivat pankin ohjesäännön 4, 6, 9, 10, 12, 14, 17, 18, 19, 21, 23 ja 30 :ien muuttamisen, esittäen valtioneuvostolle, että muutoksen mukainen esitys annettai siin eduskunnan hyväksyttäväksi. Hallitus teki eduskunnalle tämän mu kaisen esityksen ja eduskunta hyväksyi sen.joulukuun 16 päivänä, minkä jälkeen Ta savallan Presidentti vahvisti muutokset lailla saman kuun 22 päivältä. Pankin vuo den 1938 tilinpäätös 'laadittiin muutettujen määräysten pohjalla. Niiden pankin ase maan aiheuttamista muutoksista on jo edellä tehty selkoa. Pankkivaltuusmiesten johtosäännön osittainen muuttaminen. Edellä selostettujen Suomen Pankin ohje säännön muuttamista koskevien määräysten mukaan oli pankkivaltuusmiesten päätettä viksi lisätty kysymykset uusien seteliyksilöiden ja -mallien valmistuksesta, setelien liikkeestä poistamisesta ja eroamisikään tulleen henkilön oikeudesta pysyä edelleen virassaan tai toimessaan. Nämä tehtä vät, jotka oli luettava kaikkien pankkival tuusmiesten yhteisesti käsiteltäviin, aiheut tivat muutoksen pankkivaltuuston johto säännön 7 :ään. Sen johdosta, että voimassa olevan valtio päiväjärjestyksen 83 :n mukaan pankki valtuusmiesten varamiehiä ei enää valita, olivat johtosäännön 9 :n 1 momenttiin ja 14 :n 2 momenttiin sisältyvät määräykset käyneet aiheettomiksi minkä vuoksi ne oli poistettava. Pankkivaltuusmiehet päättivät tämän vuoksi pankkivaliokunnalle tehdä esityksen vastaavista muutoksista johtosääntöön, mitkä muutokset eduskunta joulukuun 16 päivänä hyväksyi. Tilintarkastajain johtosäännön osittainen muuttaminen. Suomen Pankin tilintarkastajain johto säännön 5 :n mukaan tilintarkastajille maksettiin palkkiota jokaiselta päivältä 200 markkaa ja matkakulujen korvaus. Pitäen tarkoituksenmukaisempana, että palkkio suoritetaan määräsummana koko työstä, eduskunta., pankkivaliokunnan esityksestä, joulukuun 16 päivänä päätti muuttaa ja vahvistaa sanotun pykälän siten, että tilin tarkastajille maksetaan vuotuisena palk kiona 3,500 markkaa. Suli dannetutkimus. Kokouksessaan marraskuun 2 päivänä 1937 olivat pankkivaltuusmiehet päättäneet, että Suomen Pankin suhdannetutkimuslaitoksen yhteyteen oli järjestettävä erityinen neuvottelukunta, jonka kautta pankin suhdannetutkimus olisi mahdollisimman lähei sessä kosketuksessa ja yhteistyössä sellais ten ulkopuolisten laitosten ja virastojen kanssa, joiden työt sivuavat osaston töitä. Johtokunnan esityksestä päättivät pankki valtuusmiehet neuvottelukunnan puheen johtajaksi kutsua pankin tilasto-osaston johtajan, fil. tohtori A. E. Tudeerin sekä jäseniksi Tilastollisen Päätoimisten ylijoh tajan, fil. tohtori M. Koveron, Sosialisen Tutkimustoimiston päällikön, fil. maisteri G. Modeenin, ylitarkastaja E. Kahran, Tullihallitusken tilasto-osaston johtajan, kanslianeuvos V. Lindgrenin ja Pellervoseuran markkinatutkimuslaitoksen johtajan,

24 25 maatalous- ja metsätieteiden tohtori O. W. Willandtin. Sveriges Riksbank Suomen Pankin kirjeenvaihtajaksi. Johtokunnan esityksestä päättivät pankkivaltuusmiehet, että Sveriges Riksbank, Tukholmassa, joka oli ilmoittanut siihen suostuvansa, oli otettava. Suomen Pankin kirjeen vaihta jaksi. Eläkkeet. Kuluneen vuoden aikana pankkivaltuusmiehet ovat myöntäneet seitsemän eläkettä ja avustusta, yhteensä 52,680 markkaa vuodessa. Haarakonttorien valvojat. Pankin haarakonttorien valvojina ja näiden varamiehinä vuonna 1939 tulevat pankki valtuuskunnan päätöksen nojalla olemaan seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat kauppaneuvos Anders Gustaf Skogster ja kauppias Johan Verner Fredriksson sekä varamiehet tehtailija Kaarlo Edvard Kauppinen ja varatuomari Y rjö Jokiranta. Joensuun konttori: valvojat maisteri Yrjö A. Kankaanrinta ja verotussihteeri, agronoomi Väinö Muukkonen sekä varamiehet kauppakoulunjohtaja, fil. maisteri Taavi Kauhanen ja asianajaja, varatuomari Mauno Moilanen. Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja apteekkari Eugen Mansnerus sekä varamiehet lehtori Herman Hämäläinen ja pormestari Matti Soini. Kotkan konttori: valvojat toimitusjohtaja. Veikko A. Cajander ja toimitusjohtaja, pormestari Hugo Melart sekä varamiehet johtaja H. L. Wennerstrand ja kaupunginvouti Niilo Silenti. Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja agronoomi Niilo Ilmari Jokinen sekä varamiehet oikeusneuvosmies Gunnar Helien ja toimitusjohtaja. Pekka Karttunen. Mikkelin konttori: valvojat kihlak. tuomari Erkki Veikko Kuokkanen ja kunnallisneuvosmies Otto Kinnunen sekä varamiehet johtaja Valter Pulkkinen ja toimitusjohtaja Asko Savolainen. Oulun konttori: valvojat johtaja Otto Alfons Karhi ja oikeuspormestari Karl Torsten Reinilä sekä varamiehet johtaja J. K. Korkeakivi ja toimitusjohtaja Aarne Toivonen. Porin konttori: valvojat johtajat Johan Odert Rosengren ja Toivo Rintala sekä varamiehet kauppias Juho Antti Airio ja kaupunginjohtaja Frans Vihtori Härmä. Sortavalan konttori: valvojat talousneuvos Sven Holst ja johtaja Robert Valentin Niskanen sekä varamiehet kirkkoherra Oskari Freedrikki Kanervo ja isännöitsijä R. Rosenberg. Tampereen konttori: valvojat oikeusneuvosmies Kaarlo Haljala ja kaupunginjohtaja Kaarlo Nordlund sekä varamiehet insinööri Erkki Niklas Salminen ja apulaisjohtaja Br. Kanto. Turun konttori: valvojat kunnallisneuvos Ernst Petter Johan Thome ja maanviljelysneuvos Arvi Samuli Kontu sekä varamiehet johtaja Juho Heikki Kurkela ja kauppias Johan Fredrik Henriksson. Vaasan konttori: valvojat laamanni Ivar Vilhelm Hasselblatt ja johtaja Lauri Aleksander Niinioja sekä varamiehet konsuli Johan Alfred Viklund ja johtaja Juho Viljani Vaahtoniemi. Viipurin konttori: valvojat johtaja Hannes Neuvonen ja insinööri Reino Koivulehto sekä varamiehet johtaja Kusti Soininen ja toimitusjohtaja Kalle Hyvärinen. > Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivaltuuston kokoonpanossa ei ole tapahtunut muutoksia sen jälkeen kun Eduskunnan valitsijamiehet lokakuun 16 päivänä 1936 suorittivat säädetyn vaalin. Pankkivaltuusmiehinä. vuonna 1938 olivat seuraavat henkilöt: Tanner, Väinö, toimitusjohtaja, Lahdensuo, Jalo, filosofianmaisteri, Helo, Johan, filosofiantohtori, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Ryömä, Hannes, pääjohtaja, Junnila, Taave, kunnallisneuvos, v. Frenckell, Erik, dipl.insinööri, Kilpi, Eino, päätoimittaja, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos. Näistä kolme ensiksi mainittua muodostivat suppeamman pankkivaltuuston. Puheenjohtajana toimi koko vuoden al- Helsingissä, helmikuun 22 päivänä 1939. VÄINÖ TANNER. lekirjoittanut Tanner ja varapuheenjohtajana allekirjoittanut Lahdensuo. Eduskunnan valitsijamiesten toimittaman vaalin nojalla tulevat pankin vuoden 1938 tilejä tarkastamaan seuraavat pankin tilintarkastajiksi valitut henkilöt: maanviljelijä August Kuusisto, hänen varamiehensä pienviljelijä Matti Lepistö, maanviljelijä Kaapro Huittinen, hänen varamiehensä maanviljelijä Kalle Aukusti Lohi, toimitusjohtaja Paavo Raittinen, hänen varamiehensä tarkastaja Pietari Salmenoja, myymälänhoitaja Onni Hiltunen, hänen varamiehensä veturinkuljettaja Onni Peltonen, sekä kunnallisneuvos Aleksanteri Fränti, hänen varamiehensä taloudenhoitaja Paavo Saarinen. Jalo Lahdensuo. Johan Helo. Vihtori Vesterinen. Taave Junnila. Erik v. Frenckell. Eino Kilpi. Juhani Leppälä. W. Sahlstein. 1 020---- 39 4