Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Samankaltaiset tiedostot
Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Maan kasvukunnon korjaaminen

Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen. KoneAgria Sampo Järnefelt

Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Maan kasvukunnon korjaaminen. Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Syksy 2014

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Maan kasvukunnon korjaaminen. Rokua Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Maan kasvukunnon korjaaminen. Siilinjärvi Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Maan kasvukunnon korjaaminen. Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2014

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Baltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Biohiili ja ravinteet

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Toimiva maaperän mikrobisto

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Kaura vaatii ravinteita

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Karjanlannan käyttö nurmelle

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Kasvuvoimaa maanparannusaineista. kerääjäkasveista. Elina-hanke Hollola Kaisa Riiko Baltic Sea Actio Group Järki hanke

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Transkriptio:

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 29.3.2017 Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Organisaatiokaaviomme Soil food web koko maanalainen verkosto ja viljelijän tärkein urakkaporukka

Kierrätysraaka-aineista jalostettua 180 000tn/a ravinnelietteitä biokaasu- ja etanoliteollisuudesta 110 000tn/a maanparannuskuitutuotteita Metsäteollisuudesta 100 000tn/a väkevöijiä ja hivenravinteita prosessiteollisuudesta 15 000tn/a kalkki- ja tuhkatuotteita Metsäteollisuudesta

Herätys Mikä on tavoitteesi viljelyssä?

Herätys Mikä on tavoitteesi viljelyssä? Mikä rajoittaa eniten siihen pääsemistä?

Satoa rajoittavat tekijät Heikko vesi- ja ilmatalous Heikko rakenne = tiivistymät, hienojakoisuus, massiivisuus Alhainen ph Hivenravinteiden puutokset Vähäinen eloperäinen aines ja pieneliötoiminta

Satoa rajoittavat tekijät Heikko vesi- ja ilmatalous Heikko rakenne = tiivistymät, hienojakoisuus, massiivisuus Alhainen ph Hivenravinteiden puutokset Vähäinen eloperäinen aines ja pieneliötoiminta = heikko kasvukunto, satokasvien huono kilpailukyky rikka- ja tautiongelmat, heikko ravinteiden saatavuus ja hyötysuhde, päästöt

Satoa rajoittavat tekijät Heikko vesi- ja ilmatalous Heikko rakenne = tiivistymät, hienojakoisuus, massiivisuus Alhainen ph Hivenravinteiden puutokset Vähäinen eloperäinen aines ja pieneliötoiminta = heikko kasvukunto, satokasvien huono kilpailukyky rikka- ja tautiongelmat, heikko ravinteiden saatavuus ja hyötysuhde, päästöt Tulee puuttua ongelmien perimmäisiin syihin ja korjata heikot lenkit yksi kerrallaan

Satotaso-erot hyvän ja huonon lohkon osan välillä keskimäärin 30% laskettuna eri lohkoilla. Hyvän ja huonon pellon ero Luomutuotannossa ero 60% Laske kuinka paljon kannattaisi investoida kasvukuntoon Keller et al. 2012. Soil & Tillage Research 124, 68-77. Tuomas Mattilan esityksestä

12

13

Rod Smith: Syysvehnän maailmanennätys Ennätyssato 2015: 16 520kg/ha Ennätyslohkon koko 11,53ha Koko tilan keskisato > 14 t/ha 2014 keskisato: 12,67-13 t/ha Isä Jimmy 1999: 11,6 t/ha keskisato 127 /t hinnalla noin 1160 /ha tuotto

Kasvukuntoa ja kannattavuutta kierrätyksestä

Tilannekuva kohdilleen Työkaluja: Oma havainnointi Lapiokuoppatestit Kattava viljavuusanalyysi Kasvustoanalyysit Lanta-analyysit 5 1 1 4 2 3

Mihin kiinnittää huomiota 1 Maalajimääritelmä ja multavuus 5 1 1 4 2 3 ph sekä Ca/Mg -suhde Hivenravinteet (erityisesti puutteet) Ravinnereservit Mikrobiaktiivisuus

Kasvukuntoa ja kannattavuutta kierrätyksestä

ph:n säätö ja hivenlannoitus 1 5 1 1 4 2 3 - ph vaikuttaa ravinteiden käyttökelpoisuuteen - Hivenet tuhkalla tai säkistä - Peltoon tai siemenen pintaan

Kasvukuntoa ja kannattavuutta kierrätyksestä

Maanparannusaineet syksyllä Hitaasti hajoavan eloperäisen aineksen lisäys Parantaa vedenpidätysja läpäisykykyä Lisää pieneliötoimintaa Pidättää ravinteita Parantaa muokkautuvuutta Vähentää eroosiota 5 1 1 4 2 3 Lisää satoa ja vähemmän päästöjä. Positiivinen pöhinä parantaa myös maaperän ravinteiden saatavuutta kasveille.

Maanparannuskuidut Nollakuidut tarvitsevat typpeä hajoamiseensa Soveltuu käytettäväksi lietelantojen kanssa, viherlannoitusnurmille tai päätettäville satonurmille Pidättää ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon Ravinnekuidut sisältävät merkittävästi ravinteita Vain liukoista typpeä tarvitsee täydentää Parantavat maan rakennetta, etenkin murunkestävyyttä ja vedenpidätyskykyä 5 1 1 4 2 3 Lisäävät maan pieneliötoimintaa vähentää tautipainetta, vapauttaa ravinteita

Kasvukuntoa ja kannattavuutta kierrätyksestä

Liukoinen typpi Keväällä (tai syksyllä) ennen kylvöä tai oraille tarpeen mukaan typen täydennyslannoitus Parannetaan samalla hyödyllistä mikrobiaktiivisuutta orgaanisilla kierrätystuotteilla

Kasvukuntoa ja kannattavuutta kierrätyksestä

Miksi lisätä ja ylläpitää eloperäistä ainesta Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset vaikutukset Kasvien avulla voidaan ylläpitää, orgaanisilla maanparannusaineilla voidaan lisätä Maaperä voi sitoa hiiltä ja hillitä ilmastonmuutosta

KVK Ravinteiden pidätyskyky K + - - - Ca 2+ H + - Na - + -- Kationinvaihtokapasiteetti kertoo maan kyvyn varastoida ravinteita Mg 2+ - - - Ca 2+ H + Karkeilla mailla alhainen, savilla ja eloperäisillä mailla korkea, orgaanisilla maanparannusaineilla erittäin korkea KVK>25 KVK<10

Kationinvaihtokykyyn vaikuttaminen

Vedenpidätyskyky Eloperäisen aineksen nousu 2 %-yksiköllä lähes tuplaa kasveille käyttökelpoisen veden määrän

Pieneliön aktiivisuus

Maanparannuskuitutarjous Ravinnekuitu Kiteen seudulle toimitettuna 8 eur/t Talvitoimitukset edullisempia Nollakuitu Kiteen seudulle toimitettuna 5 eur/t

Kalkilla ja kalkilla on eroa Rakennekalkitus Rakennekalkitus on kalkitusta sammuttamattomalla (CaO) tai sammutetulla (Ca(OH)2) kalkilla Reaktiivisempaa kuin kalkkikivijauhe (CaCO3) n Nopeavaikutteista kalkitusainetta Levitys hyvissä olosuhteissa ja välitön kevytmuokkaus 5 1 1 4 2 3 Neutraloiva kyky Nopeavaikutteinen Kalsium (Ca) Magnesium (Mg) Fosfori (P) 49% 42% 338,84 kg/t 3,94 kg/t 2,76 kg/t

RaHa-hanke sadetuskoe 17.6.2014 Rakennekalkitus Vähentänyt ruotsalaisessa tutkimuksessa P:n huuhtoutumisen yli puoleen Rakennekalkitussa koejäsenessä 10t/ha Soilfoodin rakennekalkkia 5 1 1 4 2 3

RaHa-hanke sadetuskoe 17.6.2014 11 Rakennekalkitus 1 Rakennekalkin fosforia ei huomioida ympäristökorvauksen laskelmissa!! 5 4 2 3 Nurmi vähensi sameutta 90 % Rakennekalkitus vähensi sameutta 50-70 % Kuva: Noora Lähde

Rakennekalkkitarjous Kiteen seudulle levitettynä 42 eur/t Syyslevitykseen ennakkoetuna heinäkuun loppuun mennessä tehdyille tilauksille -10 % hinnasta Yli 200 t tilauksille -5 % ja yli 300 t tilauksiin -10 % hinnasta Syksyksi myös tuhkaa ja luomukalkkia Haemme sopimusurakoitsijoita kuitujen ja kalkin levityksiin, ota yhteyttä!

Juuso.joona@soilfood.fi +358 0503609632 Kiitos! KIITOS!