Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa



Samankaltaiset tiedostot
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

Korkeakoulujen talouden tunnusluvut Johtaja Hannu Sirén

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

ERASMUS+ -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 1 KORKEAKOULUITTAIN

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN Myöntöperuste 300 / vaihtokk. Tukisumma euroa

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN Myöntöperuste 380 / vaihtokk. Tukisumma euroa

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä OKM, Helsinki, Jukola

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Arvio lähtijöistä Centria ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN PÄÄTÖS. Myöntöperuste 230 / vaihtokk. Muutos 15/16-16/17

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Kohti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän visiota 2030

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Kaksoistutkintotyöpaja Hannu Sirén

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

RAKETTI ohjausryhmä. RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto. RAKETTI -VIRTA tilannekatsaus Projektipäällikkö Kirsi Pispa

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja Hannu Sirén

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti

Tieteen tila 2014: Luonnontieteet

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Yhteiseen_kirjeeseen_osallistuminen_laskutustiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018

Svenska handelshögskolanin määrälliset tavoitteet kaudelle

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Finnish higher education system and the role of the governmental education and research policies

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Kilpailukyky syntyy maakunnissa Aluekehittämisen ajankohtaispäivät Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

Kohti korkeakoulujen vahvempaa vaikuttavuutta

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Tekniikan ja liikenteen ala. Vetovoima. Aloituspaikat

Päätös Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014

Yhteiseen_kirjeeseen_osallistuminen

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Ammattikorkeakoulujen uraseuranta. Satu Helmi Projektipäällikkö

Yliopisto professorin työnantajana -selvitys Focus Master Oy

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Ammattikorkeakoulujen ennakointiyhteistyö. Jukka Jonninen / Metropolia

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tule ja parasta - korkeakoulut pedagogiikan, oppimisen ja työn äärellä Helsinki,

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

Tieteen tila 2014: Yhteiskuntatieteet

Mitkä hakukohteet ovat ammattikorkeakoulullanne yhteishaussa ja mitkä ovat niiden valintakoeryhmät? Yhteishaussa:

Osaamiskeskittymät rakenteiden uudistaminen. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Vaasa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Lappeenrannan teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto

Xamkin profiili eamk-tarjonnassa

Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen tänään ja ylihuomenna. Fuusiot ja yhteistyö YHL:n yliopistopäivä Ylijohtaja Tapio Kosunen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA

Suomalaiset alle 30 vuotiaat nuoret Korkeakoulujen imago Ammattikorkeakoulut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Timo Myllymäki

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

27 May Olli Oamkilainen 1

VAPAA SIVISTYSTYÖ KEHITTÄMISPÄIVÄ Maalaus: Alvar Cawen, Oittila, Vaarunhovi

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

VIRTA-PROJEKTI RAKETTI tulosseminaari 2013

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

KDK-asiakasliittymä. AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous Kristiina Hormia-Poutanen

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri , YTHS-koulutus, Helsinki

Tieteen tila 2014: Tekniikka

Metropolian opo-info Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 %

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Yliopistokoulutus 2014

Ammattikorkeakoulujen valintakoepäivät (syksy 2016)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Transkriptio:

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Taustaa ja huomioita yliopistojen vastauksista Heikki Mannila 15.10.2014 1

OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden identifiointi. Ryhmän tulee työssään esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia opetus- ja kulttuuriministeriölle, korkeakouluille sekä muille tahoille sekä edistää alan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. 2

ICT-ala Suomessa Digitalisaatio yksi vahvimmista kehityssuunnista Alalla on ollut Suomelle suuri merkitys Alalla tulee olemaan Suomelle suuri merkitys Talouden jatkokehityksen kannalta erittäin merkittävä Digitalisaatio eri teollisuudenalojen yhteydessä Palvelut, julkinen hallinto 3

Miten ICT-alan tutkimuksella ja koulutuksella oikeastaan Suomessa menee? Mikä on tutkimuksen taso? Tuetaanko digitalisaation hyödyntämistä? Mitä yliopistojen vastauksista kyselyyn ilmenee? 4

Kuinka laajaa ICT-ala tutkimus ja koulutus on? Yliopistot Vipunen-tietokannan datat vuodelta 2012 Tutkimus- ja opetushenkilöstö 1300 / 17000 (7,6 %) Professorien henkilötyövuosia 153 / 2600 (5,9 %) Uusia opiskelijoita 1766 / 20000 (8,9 %) Ylempiä korkeakoulututkintoja 957 / 14400 (6,6 %) Tohtorintutkintoja 143 / 1724 (8,3 %) 5

Kuinka laaja ICT-ala tutkimus ja koulutus on? Ammattikorkeakoulusektori Vipunen-tietokannan datat vuodelta 2012 Opetushenkilöstö 351 / 6000 (5,9 %) TK-toiminnan henkilöstö 21 / 1200 (1,7 %) Uusia opiskelijoita 2866 /30000 (9,6 %) AMK-tutkintoja 1558 / 21000 (7,4 %) Ylempiä AMK-tutkintoja 78 / 1000 (7,8 %) 6

Missä koulutusta ja tutkimusta tehdään? I II III IV Yliopisto porras porras porras porras Yhteensä Aalto-yliopisto 184 79 40 35 338 Helsingin yliopisto 79 20 24 12 135 Itä-Suomen yliopisto 30 12 16 9 67 Jyväskylän yliopisto 94 36 16 22 169 Lapin yliopisto 1 1 LTY 16 3 9 4 32 Oulun yliopisto 87 24 18 16 145 TTY 107 30 9 17 163 Tampereen yliopisto 52 6 25 15 98 Turun yliopisto 44 20 14 10 88 Åbo Akademi 32 16 8 12 67 Kaikki yhteensä 727 245 178 153 1303 4,8 jatko-opiskelijaa / prof 1,6 postdoc,1,2 lehtori tai seniori / prof 7 2,8 (II+III) / IV varsin paljon!

8

9

Yliopistoihin rekrytoidut professorit vuosina 2010 2013. Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet mies nainen ei tietoa 10 kaikki yhteensä miehistä ulkomaalaisia naisista ulkomaalaisia ulkomaalaiset yhteensä Aalto yliopisto 19 2 0 21 5 1 6 Helsingin yliopisto 9 0 0 9 3 0 3 Itä Suomen yliopisto 2 0 0 2 1 0 1 Jyväskylän yliopisto 11 1 0 12 5 0 5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 1 Oulun yliopisto 3 1 0 4 1 0 1 Tampereen teknillinen yliopisto 4 0 0 4 0 0 0 Tampereen yliopisto 4 0 0 4 0 0 0 Turun yliopisto 1 0 0 1 0 0 0 Åbo Akademi 1 0 0 1 1 0 1 Kaikki yhteensä 54 4 1 59 16 1 17

Tieto- ja informaatiotekniikan tieteenalan opetus- ja tk-toiminnan henkilöstö ammattikorkeakouluittain 2013 (htv) Opetus TK toiminta Yhteensä Arcada Nylands svenska yrkeshögskola 1,0 1,0 Centria ammattikorkeakoulu 4,8 1,6 6,4 Haaga Helia ammattikorkeakoulu 63,5 63,5 Hämeen ammattikorkeakoulu 7,5 1,4 8,9 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 17,8 1,0 18,8 Kajaanin ammattikorkeakoulu 6,4 1,8 8,1 Karelia ammattikorkeakoulu 11,4 1,2 12,6 Kemi Tornion ammattikorkeakoulu 8,6 0,0 8,6 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 7,0 1,1 8,1 Lahden ammattikorkeakoulu 5,4 5,4 Laurea ammattikorkeakoulu 20,4 20,4 Metropolia Ammattikorkeakoulu 11,5 11,5 Mikkelin ammattikorkeakoulu 9,0 3,3 12,3 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 32,4 3,0 35,4 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 9,3 9,3 Saimaan ammattikorkeakoulu 2,6 2,6 Satakunnan ammattikorkeakoulu 20,2 0,3 20,5 Savonia ammattikorkeakoulu 16,0 0,9 17,0 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 5,1 5,1 Tampereen ammattikorkeakoulu 26,3 26,3 Turun ammattikorkeakoulu 19,5 1,4 21,0 Vaasan ammattikorkeakoulu 9,3 9,3 Yrkeshögskolan Novia 5,0 5,0 Yhteensä 318,9 17,9 336,8 11

Uudet opiskelijat Korkeakoulu Tieto- ja tietol.tekn. Tietojenkäs. Kaikki yhteensä Aalto-yliopisto 304 304 Helsingin yliopisto 202 202 Itä-Suomen yliopisto 119 119 Jyväskylän yliopisto 252 252 Lappeenrannan tekn. yo. 50 50 Oulun yliopisto 61 146 207 Svenska handelsh. 1 1 Tampereen tekn. yo. 206 206 Tampereen yliopisto 127 127 Turun yliopisto 65 93 158 Vaasan yliopisto 20 45 65 Åbo Akademi 48 27 75 Kaikki 12 yhteensä SUOMEN AKATEMIA 754 1012 1 766

Ylemmät korkeakoulututkinnot Riviotsikot Tieto- ja tietol.tekn. Tietojenkäsittely Yhteensä Aalto yliopisto 217 217 Helsingin yliopisto 72 72 Itä-Suomen yliopisto 39 39 Jyväskylän yliopisto 112 112 LTY 34 34 Oulun yliopisto 51 75 126 Svenska handelshögskolan 3 3 TTY 161 161 Tampereen yliopisto 50 50 Turun yliopisto 31 68 99 Vaasan yliopisto 18 10 28 Åbo Akademi 10 6 16 Kaikki yhteensä 522 435 957 13

Korkeakoulu Opintoala02 Yli 55 op suorittaneet Kaikki läsnäolijat Yli 55 opintopistettä suorittaneiden osuus Aalto yliopisto Tieto ja tietol.tekn. 289 2125 13,6 % Helsingin yliopisto Tietojenkäsittely 127 1065 11,9 % Itä Suomen yliopisto Tietojenkäsittely 64 536 11,9 % Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittely 209 1218 17,2 % Lappeenrannan tekn. yliopisto Tieto ja tietol.tekn. 35 354 9,9 % Oulun yliopisto Tieto ja tietol.tekn. 38 521 7,3 % Tietojenkäsittely 84 890 9,4 % Svenska handelshögskolantietojenkäsittely 5 16 31,3 % Tampereen tekn. yliopisto Tieto ja tietol.tekn. 174 1481 11,7 % Tampereen yliopisto Tietojenkäsittely 68 746 9,1 % Turun yliopisto Tieto ja tietol.tekn. 77 307 25,1 % Tietojenkäsittely 100 661 15,1 % Vaasan yliopisto Tieto ja tietol.tekn. 20 88 22,7 % Tietojenkäsittely 33 175 18,9 % Åbo Akademi Tieto ja tietol.tekn. 19 154 12,3 % Tietojenkäsittely 12 126 9,5 % Kaikki yhteensä 1354 10463 12,9 % Yli 1455 op. SUOMEN suorittaneet AKATEMIA kaikki alat 26,9 %

Julkaisumäärät ja viittausindeksit Web of Science aineiston mukaan laskussa Aineistoon liittyy tiettyjä ongelmia Mm. julkaisun tieteenalaluokitus vs. tekijän tieteenala Trendi näyttää huolestuttavalta Hankeryhmä täydentää tilastoja nopeahkosti 15

Yliopistojen vastaukset Kiitokset mielenkiintoisista vastauksista! Eri näkökulmia tuotu hyvin esiin 16

Yleisiä kommentteja ICT:n roolista, ryhmiteltynä Aalto: Tietotekniikan huippuosaaminen ja sen soveltaminen ovat yliopiston strategian ytimessä. ICT, laskenta ja mallinnus sekä näiden soveltaminen muille aloille ovat yliopiston strategian ytimessä TTY: Digitaalinen toimintaympäristö on TTY:n keskeinen teema-alue OY: ICT Oulun seudun strategiassa ICT on valittu yhdeksi Oulun yliopiston strategiseksi painoalaksi, ja panostettu jo 90-luvulta alkaen. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. 17

Yleisiä kommentteja ICT:n roolista HY: pitää ICT:n tutkimusta, koulutusta ja soveltamista sekä digitalisaatiokehityksen hyödyntämistä vahvuusalueinaan, joita yliopisto haluaa kehittää ICT:n merkitys yliopiston kaikessa toiminnassa tulee jatkuvasti kasvamaan JY: tavoitteena on, että Jyväskylän yliopistosta muodostuu kansallisesti merkittävin IT-alan kehittäjä ja eri tieteenaloja hyödyntävä monitieteellinen yliopisto, jolla on kansainvälisesti arvostettu profiili TY: Turun yliopiston ICT-alaa leimaa tieteidenvälinen tutkimus ja siihen perustuva kansainvälinen koulutus. Yhteistyö ÅA:n ja Turun amk:n kanssa. 18

Yleisiä kommentteja ICT:n roolista TaY: Yhteiskunta- ja terveystieteiden vaikuttavana yliopistona Tampereen yliopisto näkee suuren merkityksen ICT-osaamisella näillä sektoreilla. ISY: Vahva painotus sekä ydinosaamisessa että hyödyntämisessä oman yliopiston muiden aineiden kannalta kiintoisiin aiheisiin LTY: Kaikissa näissä painopistealueissa näkyy merkittävä tietotekniikan soveltaminen ja sen suomien mahdollisuuksien merkittävä hyödyntäminen uusissa avauksissa. VY: Vaasan yliopiston ICT-tutkimuksen erityisenä vahvuutena on profiloituminen energia-alan tietoliikenneratkaisuihin. ÅA: Koulutuksen uudelleenjärjestely; TUCS-yhteistyö 19

Yleisiä kommentteja ICT:n roolista Hanken: Open source, open access, open data Taide: soveltaminen opetukseen, esityksiin, jne. Lappi: Julkishallinnon informaatiohallinto 20

Yleisiä kommentteja, ryhmiteltyinä Dimensioita Miten tärkeätä alan huippuosaaminen on yliopistolle Lavea soveltaminen / suppea Soveltaminen ICT-alaa lähelle oleviin asioihin / kauas Soveltaminen yliopiston kannalta keskeisille alueille 21

Yliopistojen vastauksista poimittua: tutkimuksen painoalat Varsin runsaasti painoaloja lueteltu Raekoko vaihtelee Kuinka paljon henkilöitä painoaloja kohden? Joitakin suosikkeja: Ohjelmistotekniikka, -järjestelmät (6 yliopistoa) Tietoliikenne (3+ yliopistoa) Data-analyysi eri nimikkeillä (6 yliopistoa) Tietoturva (3 yliopistoa) Jne. 22

Missä ollaan? Ala on tärkeä Paljon odotuksia Julkaisu- ja viittausluvut laskussa Mikä on muun vaikuttavuuden tilanne? 23

Pieni vertailu: UC Irvine (ei mikään jättilaitos) Irvine Finland Professors 70 153 Postdocs? 245 Lecturers 7 178 Ph.D. students 210 727 Ph.D. studs / prof. 3 4,7 24

Vahvuuksia ja heikkouksia Yksiköt loppujen lopuksi pieniä Perusopetuksen kuorma Opiskelijoiden huono läpäisy (jonka syyt toki tiedämme) Julkaisumäärä ja bibliometrinen vaikuttavuus voisivat olla parempia Kuinka paljon alan koulutus ja tutkimus tuovat työpaikkoja? Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen? 25

Tilaisuuden tarkoitus Keskustelu alan tilanteesta Onko tilanne hyvä? Pystymmekö vastaamaan suuriin odotuksiin? Ovatko yliopistot ja korkeakoulut riittävän sitoutuneita ICTalan kehittämiseen? Toimiiko rekrytointi? 26

Tilaisuuden tarkoitus Miten nykyisistä resursseista saadaan enemmän irti? Keskustelu työnjaon ja yhteistyön mahdollisuuksista Laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Tieteellinen vaikuttavuus Vaikuttavuus elinkeinoelämän, hallinnon, julkisten palveluiden uusitumiseen, uuteen kasvuun ja hyvinvointiin 27

Voidaanko jotakin tehdä? Yhteistyö ja työnjako? Työnjako ja yhteistyö? Osa yliopistojen profiloitumiskeskustelua Alan erityinen merkitys 28

Kiitos! 29