GEOVUOKSI HANKE. Sisällöt ja sisältöjen esiin tuominen näyttelyssä Minna Kähtävä-Marttinen 2014

GEOVUOKSI HANKE Sisällöt ja sisältöjen esiin tuominen näyttelyssä Minna Kähtävä-Marttinen 2014 Hipaise näyttöä! Uusien teknologioiden käyttö näyttelyissä Elina Mankki 2014

Kannen kuva: Luontokeskus Haltia. Kuva Minna Kähtävä-Marttinen.

1 Sisällöt ja sisältöjen esiin tuominen näyttelyssä Minna Kähtävä-Marttinen SISÄLLYS: 1. Sisällöt ovat osa globaalia kauppaa 2 2. Sisältöjen esiin tuomisen periaatteita kansainvälisellä tasolla 3 3. Mihin sisältöjen esiintuonnissa pyritään? Sisältöjen esiin- 4 tuomisen tavoitteet 4. Sisältöjen esiin tuomisen tavat 5 5. Sisältöprosessi 6 6. Sisältökokonaisuuksien kokoaminen Vuoksen ja 7 eteläisen Saimaan alueelta 6.1. Geologia 7 6.2. Luonto 8 6.3. Ihminen 9 6.4. Sisältöjen esiin tuomisen tavoitteiden luominen 11 Vuoksen ja eteläisen Saimaan alueelta uusien teknologioiden esimerkkien kautta Lähteet

2 1. Sisällöt ovat osa globaalia kauppaa Sisällöt, niiden tuottaminen ja jakaminen eri medioiden kautta on tämän päivän keskeistä toimintaa monissa organisaatioissa ja yrityksissä. Sisältöprosessi ja sisältöstrategia ovat päivän sanoja. Sisältöjä myydään ja ostetaan. Kulttuuri- ja luonnonperintö, joita arvostetaan aitoina sisältöinä, ovat myös yhä vahvemmin osa globaaleja sisältötuotannon prosesseja; konkreettiset kohteet ja niiden ympärille kehitetyt tuotteet näkyvät matkailun megatrendeissä luonto- ja kulttuurimatkailun kasvuna. Luonnon- ja kulttuuriperinnön katsotaan kuuluvan kaikille, se on ihmiskunnan yhteistä omaisuutta, joka halutaan jättää tuleville sukupolville. Luonnon- ja kulttuuriperinnön katsotaan kuuluvan seuraavia asioita: Luonnonperintö Elottomat ja elolliset luonnonmuodostumat tai -muodostumaryhmät, jotka ovat esteettiseltä tai tieteelliseltä kannalta yleismaailmallisesti erityisen arvokkaita; geologiset ja fysiografiset muodostumat sekä tarkoin rajatut alueet, jotka ovat tieteen tai luonnonsuojelun kannalta yleismaailmallisesti erityisen arvokkaiden uhanalaisten eläin- ja kasvilajien elinympäristönä; luonnontilaiset paikat tai tarkoin rajatut luonnonalueet, jotka ovat tieteen, luonnonsuojelun tai luonnonkauneuden kannalta yleismaailmallisesti erityisen arvokkaita. Kulttuuriperintö Rakennusmuistomerkit: rakennustaiteen teokset, monumentaalisen veisto- ja maalaustaiteen teokset, arkeologiset kohteet tai rakennelmat, piirtokirjoitukset, luola-asumukset sekä muut kohteet, jotka ovat historian, taiteen tai tieteen kannalta yleismaailmallisesti erityisen arvokkaita; rakennusryhmät: erillisten tai toisiinsa liittyvien rakennusten ryhmät, jotka ovat arkkitehtuurinsa, yhtenäisyytensä tai maisemallisen sijaintinsa takia historian, taiteen tai tieteen kannalta yleismaailmallisesti erityisen arvokkaita; paikat: ihmisen taikka luonnon ja ihmisen yhteisesti luomat teokset sekä alueet mukaan lukien arkeologiset paikat, jotka ovat historialliselta, esteettiseltä, etnologiselta tai antropologiselta kannalta yleismaailmallisesti erityisen arvokkaita. (Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta. Hyväksytty UNESCOn yleiskokouksen 17. istunnossa Pariisissa 6.11.1972. Suomen hallituksen ratifioima 13.2.1987. Julkaistu Suomen asetuskokoelman sopimussarjassa n:o 19/87). Luonnon- ja kulttuuriperinnön matkailullisessa esiin tuomisessa on omat haasteensa. Luonnon- ja kulttuuriperinnön sisältöjä tulee voida hyödyntää matkailullisesti tuotteistamalla, mutta samalla luonnon- ja kulttuuriperinnön kaupalliseen tuotteistamiseen kuuluu

3 velvoite toimia kestävällä tavalla näiden merkittävien sisältöjen ja niiden sisältämien arvojen säilymiseksi. Luonnon ja kulttuuriperinnön tuotteistamisessa ollaan tekemisessä myös ihmiselämän ja ihmisyhteisöjen kanssa monin tavoin: esimerkiksi luonnon- ja kulttuuriperintökohteet sijaitsevat usein asutuilla alueilla keskellä ihmisyhteisöjä, niiden käyttöön ja esille tuomiseen liittyy perinteestä tai eri toimijoiden taholta nousevia ristiriitaisia käytäntöjä tai odotuksia, ne voivat olla helposti tuhoutuvia, ne ovat erityyppisten tahojen omistamia ja niin edelleen. Luonto- ja kulttuurimatkailussa korostetaan kestävän kehityksen arvoja, mutta myös liiketaloudellista hyötyä ja oppimista esimerkiksi seuraavan kulttuurimatkailun määritelmän mukaisesti: "kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketaloudellisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuutta tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä ja osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020, KTM 21/2006). 2. Sisältöjen esiin tuomisen periaatteita kansainvälisellä tasolla Sisältöjen esiin tuomisen tavoitteita tulee katsoa kokonaisvaltaisesti osana sisältöjen ja ympäröivän yhteiskunnan ja maailman vuoropuhelua; sisältöjen esiintuomisen tavoitteena ei ole puhtaan faktatiedon esiin tuominen. Sisältöjen esiin tuomisen tavoitteita voi tarkastella eri näkökulmista: asiakkaan näkökulmasta, sisältöjä esiin tuovan yhteisön tai organisaation näkökulmasta, alueen näkökulmasta, paikallisyhteisön näkökulmasta, suojelun näkökulmasta, tulon tai tieteellisen tiedon tuottamisen näkökulmasta ja niin edelleen. On huomattava, että luonnonperinnön ja kulttuuriperinnön sisällöt ovat osa toimivaa ja elävää yhteiskuntaa. Luonnon- ja kulttuuriperinnön kokonaisvaltaisen esiin tuomisessa on etenkin englanninkielisessä maailmassa käytössä 1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa kehitetty sisältöjen esiintuomisen malli, joka voitaisiin ehkä suomentaa elämysviestinnäksi (suomennos kirjoittajan). Metodi on käytössä esimerkiksi monissa UNESCOn maailmanperintökohteissa ja sen kautta kehitetään kohteiden sisältöjen esiintuontia seuraavat periaatteet huomioiden: sisällöt tulee tuoda esiin niin, että ne innostavat, herättävät ajattelemaan ja luovat kävijälle kokemuksen tai elämyksen. Sisältöjen esiin tuomisen tavan tulee lisätä kiinnostusta ja syvempää ymmärtämistä sisältöjä kohtaan. Samalla sisältöjen arvostus kasvaa.

4 sisältöjen esiin tuomisen tulee perustua huolelliseen monitieteiseen tutkimukseen ja sen tulee sisältää paikalliset kertomukset ja myytit sekä vaihtoehtoiset tieteelliset teoriat sisältöjen esiintuonnin tulee sisältää koulutukselliset, opetukselliset ja kulttuuriset tavoitteet, tavoitteena ei ole pelkästään kävijämäärän ja tulojen kasvu lapsille suunnattu sisältöjen esiin tuominen tulee olla suoraan lapsille tehty eikä tiivistelmä aikuisille tehdyistä sisällön esiin tuonneista sisältöjen esiin tuonti tulee rakentaa niin, että siihen voi rakentaa vaihtuvia teemoja ja sitä voi laajentaa helposti tarpeen mukaan paikallisten ihmisten tulee olla mukana sisältöjen esiintuomisen prosessissa, jotta sisältöjen esiintuominen on paikallisesti uskottavaa sisältöjen esiin tuomisessa tulee tunnistaa erilaiset yleisöt kulttuurisesti, demografisesti ja maantieteellisesti sisältöjen esiin tuonnin tapojen tulee olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Sisältöjen esiintuonnin tulee tukea paikallisyhteisöä, lisätä paikallisyhteisön tietoutta esimerkiksi koulutuksen kautta ja mahdollistaa uusia taloudellisen toiminnan tapoja paikallisyhteisölle sisältöjen esiintuominen ja sen vaikutukset pitää pystyä evaluoimaan, jotta toimintaa voidaan kehittää ja parantaa. Evaluointia tulee tehdä sekä yleisöpalautteen että asiantuntijoiden toimesta. (Managing Natural World Heritage, 2012, UNESCO/ICCROM/ICOMOS/IUCN). 3. Mihin sisältöjen esiintuonnissa pyritään? Sisältöjen esiin tuomisen tavoitteet Sisältöjen esiin tuomiselle tulee määritellä tavoitteet. Sisältöjä esiin tuotaessa tulee pohtia esimerkiksi näyttelyä kokonaisvaltaisena kokemuksena tai elämyksenä ja määritellä sitä mihin pyritään sisältöjen esiin tuomisessa. Miten halutaan, että kävijä kokee näyttelyn, sen sisällöt ja sitä kautta koko alueen ja merkityksen ja itsensä ja toimintansa suhteessa ainutlaatuiseen kulttuuri- tai luonnonperintöön. Näyttelyn sisällöt ovat erikseen näyttämölle esille tuotu osa alueen erityisyyttä, ja alue on olemassa myös näyttelyn seinien ulkopuolella. Miten saadaan kävijä tutustumaan koko alueeseen ja sen ominaisuuksiin myös näyttelyn seinien ulkopuolella? Vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin tulee miettiä sisältöjen esiin tuomista suunniteltaessa: Mitä oivalluksia ja elämyksiä halutaan näyttelyn avulla synnyttää? Miten halutaan motivoida kävijää tutustumaan alueeseen itse näyttelyn ulkopuolella? Mitä halutaan että näyttelystä jää kävijälle mieleen? Mitä halutaan, että kävijä oppii näyttelystä? Miten kävijän käyttäytymistä halutaan muuttaa suhteessa esitettyihin sisältöihin tai

5 alueeseen, jossa sisällöt ovat? Mitä halutaan tuoda esille alueesta tai näyttelyn järjestävästä organisaatiosta näyttelyn sisältöjen kautta? Miten saadaan kävijä tulemaan uudestaan? Sisältöjen esiin tuomisen tavoitteet tulee aina laatia tapauskohtaisesti ja sisältölähtöisesti ja tavoitteita tulee myös päivittää yhteiskunnan muuttumisen myötä. Tavalliset sisältöjen esiin tuomisen tavoitteet liittyvät usein alla oleviin aihepiireihin: halutaan tuottaa kävijälle myönteinen kokemus ja elämys sisältöihin liitetty oppimistavoite täyttyy (esimerkiksi koululaisryhmät) sisällön/ resurssin arvostus kasvaa sen ymmärtämisen myötä sisällöstä/ resurssista tulee yksi alueen vetovoimatekijöistä kävijämäärät kasvavat, alueelle tulee lisätuloa yrittäjät saavat lisätuloa sisältöä/ resurssia eri tavoin hyödyntämällä, uusia tuotteita tai palveluja syntyy alueen arvostus kasvaa sekä paikallisesti, kansallisesti että kansainvälisesti Sisältöjen esiin tuomisen tavoitteet jäävät ilmaan eikä näyttelyä tai sen sisältöjen esiin tuomista pystytä kehittämään tai parantamaan jos tavoitteiden pääsyä ei pystytä millään tavoin todentamaan ja seuraamaan. Samalla kun sisältöjen esiin tuomiselle määritellään halutut tavoitteet, samalla määritellään myös ne keinot, jolla tavoitteisiin pääsyä voidaan todentaa. 4. Sisältöjen esiin tuomisen tavat Sisältöjen tavoitteiden asettaminen heijastuu siihen millä tavoin ne tuodaan esiin. Perinteiset tekstit, kuvat ja elävä kuva ovat saaneet rinnalleen moniaistisuuden sisältöjen kokemisessa. Tuntoaistilla voi kosketella tai kokea asioita oman kehonsa kautta, hajuaisti tuo uusia viestejä ja vanhoja viestejä vuosien takaa ja ääni voi johdattaa kokonaan omanlaisiinsa äänimaailmoihin. Fyysinen tekeminen, sisältöjen pienennökset tai suurennokset ja näyttelyrakenteet osana sisältöjä tuovat uusia näkökulmia. Uusien teknologioiden käyttö on kuitenkin tuonut suurimman muutoksen. Uusien teknologian kautta on mahdollista nykypäivänä tehdä melkein mitä vain ja sisällöstä ja sen ominaisuuksista itsestään riippuu, millä tavoin sitä voidaan esitellä eri teknologioiden kautta. Uusien teknologioiden käyttö etenkin sisältöjen viestien viemisessä lapsille ja nuorille on tärkeää. Toisaalta on aina muistettava, että sisältöjä esiin tuotaessa mennään niiden ehdoilla, ei teknologian ehdoilla, ja että perinteinen sisältöjen kokeminen kehon kautta luo myös vahvoja kokemuksia.

6 5. Sisältöprosessi Sisältöjen esiintuonnin prosessi on jatkuva työ, joka pyörii eteenpäin pyörän tavoin: sisältöjen esiin tuominen rakennetaan, tavoitteisiin pääsyä evaluoidaan, evaluaation pohjalta tehdään korjaukset sisällön esiin tuomiseen, ja sisältöjä taas rakennetaan. Samalla eletään mukana yhteiskunnan kehityksessä ja tuodaan sisältöjen esittämiseen uusia ajankohtaisia näkökulmia tai kokonaan uusia teemoja. Sisällön esiintuominen on työtä, joka tuo esiin alueen sisimpiä merkityksiä ja arvoja, avaa niitä paikallisille, houkuttelee matkailijoita kokemaan aluetta ja mahdollistaa niihin liittyvää liiketoimintaa paikaillisille toimijoille. Sisältöprosessin etenemistä voi kuvata esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: Miksi haluat tuoda sisältöjä esiin? Määrittele konkreettiset tavoitteet sille, miksi sisältöjä tuodaan esiin. Mihin sisältöjen esiin tuomisella pyritään? Samalla on määriteltävä ne evaluoinnin tavat, joilla tavoitteisiin pääsyä voi mitata. Mitä haluat tuoda esiin? Sisällöt ovat usein laajoja ja monisyisiä kokonaisuuksia. Mitä haluat tuoda sisällöistä ja niiden kautta esiin? Mitä haluat kertoa sisällöistä, alueesta, alueen ihmisistä tai muusta? Fyysisiä ominaisuuksia, tietoa, tarinoita? Keille tuot sisältöjä esiin? Kuka tai ketkä ovat asiakkaitasi? Mitkä ovat heidän kiinnostuksensa tai odotuksensa sisältöjä kohtaan? Keitä haluaisit asiakkaiksi? Miten, milloin ja missä sisällöt esitetään? Millä keinoin tuot kunkin sisällön parhaiten esiin, esiintuonnin tavat voivat vaikuttaa myös tavoitteisiin pääsyyn. Ovatko sisällöt osa tapahtumaa, virtuaalisesti aina saatavilla, ulkona polun varressa vai kaikkia näitä? Miten sisältöjen esiin tuomista evaluoidaan Miten tiedät, että olet päässyt tavoitteisiin? Miten korjaat toimintaasi, että pääset asetettuihin tavoitteisiin? (John Veverka 2011, Vol. 1, s.160. taulukkoa mukaellen kirjoittaja)

7 6. Sisältökokonaisuuksien kokoaminen Vuoksen ja eteläisen Saimaan alueelta Imatran ja sen lähialueen geologiaan, luontoon ja historiaan liittyvät perusilmiöt ovat Saimaa ja Vuoksi. Vuoksen syntyyn johtaneet tapahtumat, Vuoksen synty ja ihmisen asettuminen Vuoksen ja Saimaan vaikutuspiiriin on muovannut alueen elämän sellaiseksi kuin se nyt on. Vuoksi on se keskeinen ilmiö, jonka ympärille Imatran alueen kulttuuri on syntynyt. Näyttelyn rakentumisen keskeiseksi sisällöksi voidaan ajatella nykyisen Imatran alueen sisältöjen esiin tuomista, laajentaen esiin tuomisen tarpeen mukaan eteläisen Saimaan alueen sisältöjen esiin tuomiseen, Saimaan tarinan esittämiseen. Opastuskeskuksen / näyttelyn sisältökokonaisuudet rakentuvat alueen vahvuuksien varaan, jotka ovat alueen geologia, luonto ja historia. Kustakin osa-alueesta tuodaan esiin keskeiset ja kiinnostavat sisällöt, joista nostetaan esiin parhaiten aluetta kuvaavia ja elämyksellisiä kokonaisuuksia. Esiin nostettavat sisällöt valitaan kun lähdetään työstämään varsinaista näyttelykäsikirjoitusta ja sisältöjen konkreettinen esiintuontisuunnitelma valmistuu yhdessä varsinaisen käsikirjoituksen kanssa, mutta yleisellä tasolla näyttelyn keskeiset esiin tuotavat sisällöt ovat seuraavat: 6.1. Geologia Geologian keskeiset sisällöt ovat: Imatran alueen kallioperä ja kallioperän kehitysvaiheet Vuoksenlaakson kiillegneissit Vuoksenlaakson graniittiset kivet Imatran alueen maaperä Jäätikön vetäytyminen ja maaperämuodot De Geer moreenit Virtauskielekkeet ja Salpausselät Vesistövaiheet Maankohoaminen ja ylin ranta Baltian jääjärven pinnantasot Paikalliset jääjärvet Yoldiameri Itsenäisen Saimaan alkuvaiheet Suursaimaa Vuoksi (Remes Kaisa-Maria, Tervo Tapani ja Nenonen Jari 2013: Imatran geoinventointi).

8 6.2. Luonto Vuoksen ja Saimaan alueen merkittävimmät luontoelementit lajistohistorian ja nykyisen eliöstön kannalta muodostuvat kolmen ilmiön alle: Salpausselät ja muut jääkauden jäljet idän ja lännen rajalla Saimaan vesistöallas Vuoksenlaakso Suomesta Venäjälle Näiden suurten elementtien kokonaisuutta alueen luonnon esittelyssä voidaan tuoda esille seuraavan jaottelun mukaan: Jääkausi, eliöhistoria ja maantiede Jääkausi ja maiseman suuret piirteet Kalliot Vanhempi eliöhistoria Saimaannorppa Nuorempi eliöhistoria Salpausselät ja harjut Jääkausi ja maiseman pienemmät piirteet Kangasmetsät Salpausselkien ja harjujen paahderinteet Harjujen pienvedet Saimaa Saimaan pienet ja näkymättömät eliöt Hiekkarannat Saimaan kalasto Saimaan linnusto Arktika Vuoksi virtavetenä Vehreä Vuoksenlaakso Perinneympäristöt: kedot ja niityt Lehdot Luonnontilainen metsä Suot (Vitikainen Tiina, Jantunen Juha ja Saarinen Kimmo 2014, s.2-22).

9 Sisältöteema, Vuoksen geologia ja luonto Miten kaikkia alkoi ja missä nyt mennään? Miten kaikki alkoi? Kerrotaan Saimaan ja Vuoksen tarina elämyksellisillä tavoilla niiden syntyvaiheista lähtien. Aloitetaan alueen kallioperän synnystä ja siitä, miten viimeisin jääkausi muokkasi maaperän nykyiselleen. Erityisesti Vuoksen synty, siihen johtaneet tapahtumat ja sen vaikutukset Suomessa ja Venäjällä tuodaan esiin. Myös Imatran sijainti geologisten suurmuotojen (Salpausselkä, Vuoksi) keskipisteessä tuodaan esiin. Kerrotaan Vuoksenlaakson luonnosta ja sen kehityksestä ja Saimaan kehitysvaiheista ja jääkauden relikteistä. Tuodaan esiin alueen ominaispiirteitä: Imatran ja eteläisen Saimaan sijainti idän ja lännen rajapinnassa on muovannut myös luontoa ja ympäristöä. Karjalankannas on ollut luonnollinen kasvillisuuden ja eläimistön kulkutie kautta aikojen, ihmisellä on myös ollut vaikutusta luonnon muokkaajana ja alueen kaakkoisuus on myös oma lukunsa alueen eliöhistoriassa samoin kun tuhansien vuosien aikana tapahtuneet esimerkiksi ilmastomuutoksista johtuvat muutokset kasvistossa ja eläimistössä. Reunamuodostumat, harjualueet, reittivesistö, kalliopaljastumat, maankohoamisen nopeus ja laajuus sekä soistuminen leimaavat eliöstön elämän historiaa ja nykypäivää. Kerrontaa voi elävöittää esimerkiksi seuraavasti: Tehdään animaatio, simulaatio tai vuorovaikutteinen lyhytelokuva Vuoksen synnystä ja siihen johtaneista tapahtumista. Vuoksen puhkeaminen kerrotaan lapsille sopivan hahmon, vaikkapa pikku kuutin kautta, joka joutuu suureen seikkailuun Vuoksen syntyessä. tehdään animaatio/simulaatio siitä, miten kasvillisuus ja eläimet saapuivat jään paljaaksi jättämälle maalle ja miten kasvillisuus ja järvivaiheet, kuten lehtimetsät ja kuusimetsät kasveineen ja eläimistöineen vaihtelivat alueella eri ilmastokausina. Kohde-esimerkkinä Lammassaari, Salpausselän delta-alue. 6.3. Ihminen Ihminen saapui eteläisen Saimaan alueelle jääkauden jälkeen. Asutus alkoi pienimuotoisena. Ihminen sopeutti toimintansa sekä geologian että luonnon muokkaamaan ympäristöön ja vaikutti myös omalta osaltaan alueen geologiaan ja luontoon. Vuoksen alueen ja eteläisen Saimaan alueen historia ja kulttuurihistoria on aihepiireiltään ja sisällöltään erittäin monimuotoinen ja runsas. Perusvireenä ihmisen historiaa alueella leimaa idän ja lännen valtapiirien rajalla eläminen sekä geologia- ja luonnonoloista nousevat elinkeinot ja näistä versova monimuotoinen kulttuuri ja historia. Näyttelyssä historiasisältöjä voidaan tuoda esiin väljästi alueen kronologisessa kehyksessä esimerkiksi seuraavasti:

10 Historiakronologia Esi- ja varhaishistoria 1500-1617: sotakaudesta Stolbovan rauhaan 1617-1721: Stolbovan rauhasta Uudenkaupungin rauhaan 1721-1812: Uudenkaupungin rauhasta Vanhan Suomen liittämiseen 1812-1917: Autonominen Suomen suuriruhtinaskunta 1918-2000: Itsenäisen Suomen aika (Julkunen, Jutta 2014: Vuoksen historia osana eteläisen Saimaan historiaa, s.1-30). Vaihtoehtoisesti on mahdollista tarkastella ihmisen elämää Saimaan ja Vuoksen vaikutuspiirissä erilaisten muutosten jatkumona suhteessa geologian ja luonnon rajapintoihin ja pohtia eri rajapinnoilla tapahtuvia muutoksia ja niiden keskinäistä vaikutusta alueen elämään eri aikoina. Erilaisia muutoksia tai muita rajapintoja voi hahmottaa eri tavoin; esimerkiksi ilmaston- ja ympäristönmuutokset, Vuoksen puhkeaminen, geologia ja luonto osana rajaa ja geopolitiikkaa. Myös nykyilmiöitä tulee voida käsitellä suhteessa menneisyyden ilmiöihin ja tapahtumiin. Sisältöteemoja, Imatran alue: Imatran ihmisiä: elämää kivikaudelta tehtaisiin Kerrotaan ihmisen saapumisesta ja ihmisten elämästä Imatralla elämyksellisesti paikkansa pitävän tutkimustiedon pohjalta. Valitaan ne kulttuurin osa-alueet, jotka halutaan tuoda esiin ja valitaan sopivat aihealueista sopivat esimerkit, tarinat ja henkilöt, joiden elämän kautta elämä Imatralla avautuu parhaiten. Lapsille asian voi esitellä eri tavoin elävöittäen: esimerkiksi kivikauden Lammassaaren perhe tapaa Ritikanrannan tehdastyöläisten perheen ja mitä sitten tapahtuu. Imatrankoskelle oli pakko päästä Suomen nykymuotoinen matkailu alkoi Imatrankoskelta ja Imatrankoski oli kävijämäärältään Suomen suurin matkailukohde 1890-luvulla. Kerrotaan Imatrankoskeen liittyvä matkailuhistoria elämyksellisesti paikkansa pitävän tutkimustiedon pohjalta ja hyödynnetään sopivia henkilöitä ja paikallisia tarinoita. Muun sisällön ohessa kävijöille voi tarjota esimerkiksi mahdollisuutta huvitella Imatrankoskella 1800-luvun lopun tapaan erilaisten pelillisten simulaatioiden kautta: Imatrankosken voi ylittää vaijerin varassa roikkuvassa pajukorissa kuohuvan kosken yllä, kosken ääni, joka kuului peninkulmien päähän pauhaa osana elämystä. Mahdollisesti vettä roiskahtaa ylityksen aikana Kalastajille ja muille innokkaille tarjotaan mahdollisuus narrata elämänsä lohi Vuoksesta. Simulaatiopeli. Useampi pelaaja voi pelata yhtä aikaa, jolloin toinen pelaaja voin napata lohen nenän edestä.

11 Lapsille tarjotaan mahdollisuus ylittää Imatrankoski vaijeria pitkin nuorallakävelijä Rudolf Blondinin tyttären, 9-vuotiaan Antonian esimerkin mukaisesti. Simulaatiopeli. Sisältöteemoja, Imatra ja Saimaa: Vuoksi virtaa sekä idässä että lännessä Kerrotaan mitä kaikkea historian aikana Vuoksen varrella ja läheisellä Saimaan alueella on tapahtunut. Kerrotaan elämästä Saimaan ja Vuoksen rannoilla, idän ja lännen kulttuuripiirien rajalla ja siitä, mitä raja on tarkoittanut ja tarkoittaa nykypäivänä. Valitaan sopivat tapahtumat, aikajaksot ja henkilöt, joiden kautta idän ja lännen rajalla eläminen avautuu parhaiten. Peilataan alueen geopolitiikkaan sekä historian että ajankohtaisten asioiden kautta. Lapsille esitettynä Vuoksi voi olla kertova päähenkilö, joka tuo muististaan esiin erilaisia tapahtumia, ihmisiä ja ilmiöitä. Simulaatiopelien kautta on mahdollistua osallistua eri aikojen tapahtumiin ja ehkä muuttaa historiaa? 6.4.Sisältöjen esiin tuomisen tavoitteiden luominen Vuoksen ja eteläisen Saimaan alueelta uusien teknologioiden esimerkkien kautta Alueen geologia-, luonto- ja historiasisältöjen esiintuonnin tavoitteet tulee pohtia eri toimijoiden, kuten sisältöjen asiantuntijoiden, markkinoijien ja paikallisten toimijoiden näkökulmasta suhteessa siihen, miten ja millä tavoin sisältöjä lähdetään tuomaan esiin. Sisältöjen esiin tuomisen perustavoitteiden tulee liittyä positiiviseen kävijäkokemukseen, alueen arvostuksen nousuun, sisältöjen nousuun alueen vetovoimatekijäksi sekä taloudellisiin tavoitteisiin, esimerkiksi lipputulotavoitteeseen tai siihen, miten paljon esimerkiksi simulaatio- ja www-sisällöt saavat kävijöitä tai miten paljon esimerkiksi sisällöistä tehtäviä mobiilisovelluksia käytetään. Sisältöjen esiin tuominen uusien teknologioiden kautta vaikuttaa merkittävästi sisältöjen esiin tuontitapoihin ja siihen, miten ne ovat yleisön saatavilla ja siihen, miten niistä on mahdollista saada matkailutuloa. Onkin perusteltua ennen sisältötavoitteiden ja evaluaatiokeinojen kiveen kirjaamista tutustua tarkemmin uusiin teknologioihin ja niihin mahdollisuuksiin, joita uudet teknologiat voivat tuoda Vuoksen ja Saimaan alueen geologia-, luonto ja (kulttuuri) historian esiin tuomisessa ja lähteä rakentamaan näyttelyn varsinaista käsikirjoitusta sähköisten ja virtuaalisten medioiden näkökulmasta.

12 Lähteet: Julkunen, Jutta 2014: Vuoksen historia osana eteläisen Saimaan historiaa. Raportti. Kähtävä-Marttinen, Minna 2008: Elämyksiä kulttuuriperinnöstä. Johdatus arkeologiaan. Tampere. Remes Kaisa-Maria, TervoTapani ja Jari Nenonen 2013: Imatran geoinventointi. GTK. Raportti. Veverka, John, 2011: Interpretive Master Planning. Volume 1. Edinburgh. Veverka, John, 2011: Interpretive Master Planning. Volume 2. Edinburgh. Vitikainen Tiina, Jantunen Juha ja Saarinen Kimmo 2014: Luontonäyttelyn sisältötiivistelmä ja aineistot. Yleiskuvaus Etelä-Karjalan luonnosta sisältäen Venäjänpuoleisen Vuoksen luontoaiheet. Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Raportti. Verkkosivut: Managing Natural World Heritage, 2012, UNESCO/ICCROM/ICOMOS/IUCN. World Heritage Resource Manual. http://whc.unesco.org/en/publications/ Suomen matkailustrategia vuoteen 2020, KTM 21/2006 http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2013/04/matkailustrategia_020610.pdf

1 Hipaise näyttöä! Uusien teknologioiden käyttö näyttelyissä Elina Mankki SISÄLLYS 1. Johdanto 2 2. Museoiden mobiilipalveluista 3 3. Seinätön museo -hanke 4 4. Esimerkkejä erilaisista mobiilipalveluista ja äänioppaista 6 5. Esimerkkejä ulkomaisten museoiden mobiilisovelluksista 9 6. QR-koodit ja NFC-tunnisteet opasteina 11 7. Museoiden (mobiili)pelejä 13 8. Lisättyä todellisuutta 15 9. Moniaistisuutta uusien teknologioiden avulla 18 10. Esimerkkejä moniaistisista näyttelyistä 19 11. Multimediaa näyttelyissä ja museoissa 22 12. Todellisuuden jäljittelyä ja virtuaalisuutta 24 13. Esimerkkejä virtuaalisuudesta suomalaisissa museoissa 25 14. Simulaattoreita suomalaisissa museoissa esimerkkejä 26 15. Simulaattoreita ulkomaisissa museoissa esimerkkejä 29 16. 3D- ja 4D-teattereita ja planetaarioita museoissa ja tiedekeskuksissa 30 17. IMAX-elokuvia ja -teattereita museoissa ja tiedekeskuksissa 32 18. Sisätilapaikannus & älykäs museo 34 19. Lopuksi 35 Lähteet 37

2 1. Johdanto Tämä on katsaus uusien teknologioiden käyttöön näyttelyissä, tehty osana Imatran kaupungin hallinnoimaa GeoVuoksi-hanketta loppuvuonna 2014. Katsaus sisältää internetistä koottua tietoa ja esimerkkejä siitä, miten eri näyttelyissä, museoissa ja tiedekeskuksissa käytetään hyväksi uutta teknologiaa sisältöjen esiintuomisessa. GeoVuoksi-hankkeen tavoitteena on Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun edellytysten parantaminen ja kulttuuriympäristön kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. GeoVuoksi-hankkeen yhtenä toimenpiteenä kootaan Vuoksen ja Eteläisen Saimaan alueen geologia-, historia- ja luontosisältöjä ja tehdään suunnitelmia sisältöjen esiintuomisesta näyttelyn muodossa. Hanketta rahoittavat Euroopan unioni, Kaakkois-Suomen ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Imatran kaupunki. Uudet teknologiat mahdollistavat sisältöjen esiintuomisen näyttelyissä perinteisiä keinoja monipuolisemmin. Niillä voidaan täydentää perinteistä näyttelytekniikkaa, jota ovat esimerkiksi seinille ja seinäkkeisiin sijoitetut kuvat ja tekstit sekä vitriineihin sijoitetut esineet. Uusien teknologioiden avulla näyttelykäyntikokemusta voidaan rikastuttaa, saada elämyksellisemmäksi, opettavaisemmaksi ja saavutettavammaksi. Näyttelyistä löytyy nykyisin mobiiliteknologiaa, QR-koodeja, digitaalisuutta, virtuaalisuutta, lisättyä todellisuutta, 3D-teknologiaa, 4D-elämyksiä ja niin edelleen. Mahdollisuuksia uusien teknologioiden käyttöön on paljon. Museoalan trendejä tällä hetkellä, puhuttaessa uusista teknologioista, näyttävät olevan erityisesti mobiilipalvelut ja moniaistiset kokemukset. Ne ovat myös tämän katsauksen keskeistä sisältöä, kuten myös todellisuuden jäljittely. Esimerkkitapauksiksi tähän katsaukseen on poimittu erilaisia näyttelyitä Suomesta ja ulkomailta. Mukana on monia museoita, kulttuurihistoriallisia ja taidemuseoita, mutta myös luonto- ja tiedekeskuksia. Esimerkkitapausten kautta tämä tarjoaa vinkkejä ja näkökulmaa näyttelyiden suunnitteluun, varsinkin jos tarkoituksena on hyödyntää uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Alaviitteet ovat internetosoitteita, jotka on katsottu joulukuussa 2014. Muutamia verkosta lainattuja ajatuksia aiheesta: Teknologian avulla taideteoksia voi katsoa, ymmärtää, kokea ja tuntea uudella tavalla - jopa astua teoksen sisään. 1 How do you extend the museum experience? By creating a virtual component. 2 1 Suomen museoliitto, Näyttelysuunnittelu ja uudet teknologiat -seminaari, http://www.museoliitto.fi/index.php?k=10620

3 Museonäyttelyissä kohtaavat nykyään sulassa sovussa aidot esineet, äänimaisemat, kosketusnäytöillä toimivat esitykset, digitaaliset esitykset ja niiden uudet keholliset käyttöliittymät. Monista näyttelyistä löytyy esimerkkejä siitä, miten digitaalinen sisältö liitetään luovasti fyysisiin käyttöliittymiin. 3 Koskaan ennen museot eivät ole päässeet yhtä lähelle kävijöitä kuin nyt heidän taskuihinsa, valmiina kertomaan hyviä tarinoita näyttöä hipaistaessa. 4 2. Museoiden mobiilipalveluista Mobile is the buzzword of the museum field in 2014. 5 Mobiili on muotisana museokentällä 2014. Mobiilipalvelu on langattomasti tarjottava verkkopalvelu, jota käytetään yleensä älypuhelimilla tai tablettitietokoneilla. Suomalaisissa museoissa mobiilipalvelut ovat erittäin ajankohtaisia vuonna 2014. Erilaisia mobiilipalveluita on käytössä monessa museossa, monessa niitä parhaillaan tehdään ja monessa tehtäisiin, jos olisi resursseja. Museokentällä ajatellaan, että mobiililaite on tulevaisuuden formaatti. Näyttelytekstin lukeminen omalta älypuhelimelta tulee olemaan yhtä luonnollista kuin sen lukeminen Internetistä tai esitteestä. Sisältöä pitää tuottaa sillä formaatilla, mikä tavoittaa yleisön. 6 Mobiilipalvelut lisäävät museon tai näyttelyn saavutettavuutta ja tavoittavat uusia käyttäjäryhmiä. Asiakkaiden oman, taskussa kannettavan teknologian hyödyntäminen on museoille ja näyttelyille valtava mahdollisuus: mobiilipalvelussa ei tarvitse investoida laitteisiin vaan ainoastaan sisältöihin. Vasta viime aikoina tähän mahdollisuuteen on enemmälti tartuttu, kansainvälisesti vertailtuna hiukan jälkijunassa. 7 Viime vuosina Suomen museokentälle putkahti monta uutta mobiilipalvelua muun muassa Seinätön museo -hankkeen johdosta. 8 Mobiilipalveluiden ajankohtaisuudesta suomalaisissa museoissa ja näyttelyissä kertoo sekin, että aiheesta tehtiin vuonna 2014 opinnäytetöitä. Annina Koskiola tutki Tukholman yliopistoon tekemässään pro gradussaan Mobile solutions and the museum experience mobiiliteknologian hyödyntämistä suomalaisissa museoissa ja yleisön suhtautumista mobiiliteknologiaan. 9 Mari Numminen tarkasteli Humanistisen 2 The Field Museum, Chicago, USA, http://technology.fieldmuseum.org/our-work 3 Kimmo Antila, Postimuseon johtaja, http://groups.jyu.fi/diaario/seminaari2013/puhujat.html 4 Suomen museoliitto, Seinätön museo, http://www.museoliitto.fi/doc/seinaton_museo-20.pdf 5 Annina Koskiola, 2014, http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:729950/fulltext01.pdf 6 http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:729950/fulltext01.pdf 7 http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/82748/suna_henrika.pdf?sequence=1 8 http://www.museoliitto.fi/seinatonmuseo 9 http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:729950/fulltext01.pdf;