1. Voimakkaasti tai keinotekoiseksi vesimuodostumaksi muutetuksi nimeäminen

Samankaltaiset tiedostot
Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Päivitetyt painearviot 2. suunnittelukaudella

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

1. Kokouksen avaus ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. 2. Vesienhoidon ajankohtaiset asiat (liite 1 ja 2)

MUISTIO: VESIENHOIDON SUUNNITTELUTYÖPAJAT, MAA- JA METSÄTALOUS

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Lapin virtavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet. Petri Liljaniemi Lapin ELY-keskus

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1)

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti

Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet Maatalouden, metsätalouden ja hajaasutuksen. toimenpiteet Ei Kyllä

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO. Toteutuneet järvikunnostushankkeet v Avustetut kohteet v ja avustushakemukset v.

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

65 Kemijoen vesistöalue

Kemijoki Oy Vesivoimalaitoksien valaistus

Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Utsjoen kunnassa

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuonna 2008

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Tulvariskien hallinnan tavoitteet

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA

Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu. Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Ajankohtaista vesienhoidosta

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet vesienhoitosuunnitelmassa

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

Vesivoimatuotanto ja VPD Suomen toimeenpanon tarkastelu

Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella

LUPAPÄÄTÖS Nro 56/04/1 Dnro Psy-2004-y-51 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö

Toimenpiteiden suunnittelu

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

Ympäristöhallinto Versio

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Paikka: Lapin liitto. Aika: klo 9:30-11:45. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien veden laadun tarkkailuohjelman hyväksyminen vuodesta 2019 alkaen

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Pintavesien toimenpideohjelmat. Yhteistyöryhmän kokous Pekka Räinä

Transkriptio:

Lappi KEVOMU-vedet -työpaja Aika: 15.5.013 klo 1-16 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Jari Pasanen, Lapin ELY-keskus, Pekka Nyman, Itä-Lapin kuntayhtymä Erkki Huttula, Kemijoki Oy Sari Hänninen, Lapin luonnonsuojelupiiri Aapo Honka, Lapin ELY-keskus Petri Liljaniemi, Lapin ELY-keskus Annukka Puro-Tahvanainen, Lapin ELY-keskus Pekka Keränen, Lapin ELY-keskus (kalatalous) (klo 14-16) Pekka Räinä, Lapin ELY-keskus Asiaa koskeva ohjeistus ja HyMo-arviot sekä alustavat esitykset ympäristötavoitteiksi (osalle kohteissa) toimitettiin yhteistyöryhmälle etukäteen (vesienhoidon verkkosivuilla). Työpajan tavoitteena oli laatia esitys voimakkaasti muutetuiksi tai keinotekoisiksi vesimuodostumiksi suunnittelukaudelle 016-1 sekä arvioida käytettävissä olevien tietojen puitteissa niille asetettavia ympäristötavoitteita. 1. Voimakkaasti tai keinotekoiseksi vesimuodostumaksi muutetuksi nimeäminen Hydrologis-morfologisten muutosten tarkastelussa olivat mukana kaikki voimatalouden vaikutuksen kohteena olevat vesimuodostumat sekä rannikkovesimuodostumat. Aapo Honka esitteli vesimuodostumien muuttuneisuutta koskevat ns. HyMo-pisteytykset, jolla arvioidaan muutoksen suuruutta. Arviot perustuvat seuraaviin muuttujiin : Järvet 1. Keskimääräinen talvialenema1) (m). Keskimääräisen talvialeneman suhde keskisyvyyteen/vesipinta-alan muutos (%) 3. Lasku(m)3) ja nosto 4. Muutetun/rakennetun rantaviivan osuusjärvenrantaviivan kokonaispituudesta (%) 5. Siltojen ja penkereiden vaikutus 6. Vaellusesteet Joet 1. Patojen ja muiden rakenteiden aiheuttamat nousuesteet. Allastuminen (rakennettu putouskorkeus, %) 3. Rakennettu osuus (% rantaviivan tai uoman kokonaispituudesta)(peratut, pengerretyt, suojatut, uudet uomat ja kuivat uomat) ja rakentamisen vaikutukset vedenalaisiin habitaatteihin. 4. Lyhytaikaissäännöstelyn voimakkuus 5. Muutos kevään ylivirtaamassa (%) tai kriittisten alivirtaama-tilanteiden yleisyys LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 00 636 0010 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi

/8 Rannikkovedet 1. Muutetun/rakennetunrantaviivanosuusrantaviivankokonaispi-tuudesta (%). Muutetun alueen pinta-ala (satama-alueet, ruoppaus- ja läjitysalueet, laivaväylät) (%) 3. Siltojen ja penkereiden vaikutusalue 4. Luontainen yhteys mereen / padotut merenlahdet Kemijärveä tarkasteltiin 1:llä suunnittelukaudella vain pääaltaan osalta. Nyt mukana ovat myös padoilla eristetyt järvet omina vesimuodostuminaan. Kemijärven kohteisiin lisättiin myös Sorsajärvi. Luirojoen osalta esitettiin eriäviä näkemyksiä, tulisiko Luiro nimetä vai ei voimakkaasti muutetuksi. E. Huttulan näkemyksen mukaan Luiro tulisi nimetä voimakkaasti muutetuksi. P. Nymanin mukaan Luiroa ei tulisi nimetä voimakkaasti muutetuksi. ELYn edustajien mukaan perusteet nimeämiselle ovat olemassa mm. sillä perusteella, että Luiron vesistö on alkuperäisestä tilastaan huomattavasti muuttunut. Alkuperäisistä habitaateista on iso osa tuhoutunut ja alkuperäisestä virtaamasta pääosa johdetaan Lokan kautta Porttipahtaan. Rannikkovesien osalta HyMo-muutoksia tarkistetaan kolmen vesimuodostuman osalta.

3/8 Esitys nimeämisestä voimakkaasti tai keinotekoisiksi vesimuodostumiksi (muuttujien selitykset kts. yllä): Järvi/joki/rannikkovesi 1 3 4 5 6 yht Nimetään/ nimetä Ekologinen tila JUMISKO Yli-Suolijärvi 3 3 0 3 0 8 tyydyttävä Ala-Suolijärvi Oivanjärvi 3 3 0 0 3 8 tyydyttävä Niemijärvi 3 3 0 0 3 8 Irnijärvi Vierusjärvi 3 3 0 0 3 8 Ala-Askanjärvi - Iso-Karppinen 3 3 0 0 3 8 Nolimo 0 0 0 3 0 4 7 Isojärvi 3 3 0 0 3 8 Jumiskon voimalaitos keinotekoinen Köykenönjoki (Köykenejoki) 3 4 4 0 3 14 Jumiskonjoki 4 4 4 0 3 15 hyvä Vierusjoki 4 4 4 0 4 16 Iso-Askanjoki 0 0 6 Kanava Köykene-Ala-suolijärvi Keinotekoinen KEMIJÄRVI Kemijärvi 4 4 0 1 0 7 tyydyttävä Kostamonjärvi 0 0 0 4 4 10 tyydyttävä Pöyliöjärvi - Kuumalampi 0 0 1 0 4 4 9 KYllä tyydyttävä Luusuanjärvi 0 0 0 4 4 10 Neitijärvi 0 0 4 0 4 4 1 Severijärvi 0 0 4 0 4 4 1 Severijoki 3 0 1 0 0 4 Sorsajärvi ei oma vesimuodostuma KAIHUA Saukko 3 4 0 1 0 7 Pikku-Kaarni 1 3 0 1 0 3 7 Iso-Kaarni 4 4 0 1 0 3 8 tyydyttävä Iso-Kaihua 3 0 1 0 3 7 Vanttausjärvi 3 4 0 1 0 7 hyvä Alajärvi-Alalampi 1 0 1 0 3 6 Kaihuanjoki 4 0 4 0 4 1 Vanttausjoki 4 0 4 0 4 1 Saukkojoki 3 0 3 0 3 9 kyllä kanava Alalampi-Iso-Kaihua keinotekoinen JUOTAS Juottaan tekojärvi 4 4 4 1 0 11 Keinotekoinen Näskäjärvi 3 0 0 0 3 6 tyydyttävä/hyvä Paattinkijärvi 4 0 0 0 6

4/8 Paattinkijoki 3 0 0 0 4 7 LOKKA PORTTIPAHTA Porttipahdan tekojärvi 3 4 4 1 0 11 Keinotekoinen tyydyttävä Lokan tekojärvi 3 4 4 1 0 11 Keinotekoinen tyydyttävä Vuotson kanava keinotekoinen Tankajoki 0 4 0 0 6 Kitinen 4 4 4 16 Luiro 3 1 0 4 10 hyvä TENGELIÖNJOKI tyydyttävä Portimojärvi 1 3 0 1 0 6 Iso-Vietonen 3 3 0 0 3 8 tyydyttävä Raanujärvi 3 0 1 0 6 tyydyttävä Tengeliönjoki alaosa 4 4 4 3 1 16 RAUDANJOKI Olkkajärvi Matkalampi 3 4 0 1 0 7 tyydyttävä Jyrhämäjärvi 0 0 0 1 3 6 Raudanjoki alaosa 4 4 4 0 14 INARI Inarijärvi 1 0 1 0 5 hyvä Rahajärvi 3 0 1 0 6 KEMIJOKI Ala-Kemijoki 4 4 4 1 15 Keski-Kemijoki 4 4 4 3 1 16 Akkunusjoki 0 1 0 0 3 RANNIKKOVEDET Simo sisä 0 0 0 0 0 Maksniemi sisä 4 0 0 6? tarkistetaan vielä Ajos sisä 3 4 0 0 7? tarkistetaan vielä Kemi sisä 0 0 0 Tornio sisä 0 0 0 0 0 Röyttä sisä 3 4 0 0 7? tarkistetaan vielä Tornio ulko 0 0 0 0 0 Kemi-Simo ulko 0 0 0 0 0

5/8. Ympäristötavoitteiden asettaminen Inarijärvellä, Kemijärvellä on tehty säännöstelyn kehittämishankkeet ja toimenpiteitä toteutetaan. Tengeliönjoen vesistössä selvitys on meneillään ja Lokalla ja Porttipahdalla Luiro mukaan lukien esiselvitys säännöstelyn kehittämiseksi on valmistunut. Tehdyt ja meneillään olevat kehittämishankkeet ovat pääosin pohjana saavutettavissa olevan tilan arvioinnissa. Lisäksi valtakunnallinen kalatiestrategia on merkittävä arviointiin vaikuttava linjaus. Kemijoen sivujokien säännöstelykokonaisuuksien osalta (Jumisko, Kaihua, Juotas) päädyttiin esitykseen, että vesimuodostumat kuuluvat ryhmään kaksi, ja toimenpiteenä esitetään säännöstelyn kehittämishanketta. Hankkeessa arvioidaan tarkemmin mahdollisuudet ja toimenpiteet säännöstelystä aiheutuvien haittojen lieventämiseksi. Eniten keskustelua käytiin esteellisyyden merkityksestä. Painotetaanko vain vaelluskaloja vai missä määrin paikallisten kalojen liikkuminen vaikuttaa esteellisyyden merkityksen arviointiin? Ohjeistuksen mukaan ympäristötavoitteen saavuttamisen edellytyksenä merkittävien vaelluskalavesistöjen vesimuodostumissa (sekä voimakkaasti muutetut että luonnontilaiset vesimuodostumat) on, että niissä on tehty teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoiset toimenpideyhdistelmät, joilla voidaan saada aikaan vesistöalueelle vaelluskalojen kestävä, luontaisesti lisääntyvä kanta. Toimenpiteet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa vesistön tärkeälle käyttömuodolle. Keski-Kemijoen osalta näkemykset tilatavoitteista erosivat toisistaan. Kysymys on pääosin siitä, miten tulkitaan kalatiestrategian mukaista esitystä Keski-Kemijoen osalta. Strategiassa todetaan, että Kemijärven yläpuolella on huomattavia määriä luonnontilaisia virtavesiä. Kalatiestrategian mukaan nämä esteet otetaan arvioitavaksi, kun alaosan kalateiden toimivuudesta on riittävää näyttöä. Säännöstelijän (E. Huttula) näkemyksen mukaan luontaisesti lisääntyvä lohikanta on mahdotonta saavuttaa (RKTL:n selvitys), vesimuodostuma ryhmään 1. P. Nymanin näkemyksen mukaan kalatiet tulee rakentaa kaikkiin voimaloihin tilatavoitteen saavuttamiseksi (ei pelkästään vaelluskaloille, raakut), ryhmä 3. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan (P.Keränen) vesimuodostuma tulisi ryhmään ja muutkin vaelluskalat kuin lohi tulee ottaa huomioon. Kemijärven kokonaisuuden osalta saavutettavissa oleva tila on hyvä, kun säännöstelyn kehittämishankkeen toimenpiteet on toteutettu. Luiron osalta näkökannat erosivat jo nimeämisvaiheessa. Säännöstelijän (E. Huttula) näkemyksen mukaan Luiro on hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa, ryhmä 1. P. Nymanin esitys on ohitusuoma/kalatie Lokan padolle ja vaellusyhteys merelle. ELY-keskus sijoittaisi Luiron ryhmään ja toimenpiteenä säännöstelyn kehittämisen jatkotyöhön esitetään selvityksiä ympäristövirtaamasta sekä koski- ja virta-alueiden kunnostuksista. Kustannusten kohtuullisuuden arviointia tulisi myös täsmentää. (Laskelmat lisäjuoksutusten vaikutuksista säännöstelyhyötyyn ovat tekeillä.) Kitisen osalta P. Nyman: ryhmä. kalatie ja ohitusuoma kaikkiin voimaloihin. ELYn näkemys ryhmä 1, jatkotarkastelu riippuu Ala-Kemijoen kalateiden toimivuudesta. Lokan ja Porttipahdan osalta säännöstelyn kehittämishankkeen jatkotyössä toteutetaan suosituksia, jonka jälkeen saavuttaa hyvän saavutettavissa olevan tilan. Säännöstelyn kehittämishankkeessa voidaan nostaa esiin myös muita toimenpiteitä. P. Nyman: kalatie ja ohitusuoma Lokan ja Porttipahdan padolle. Tengeliönjoen vesistön säännöstelyn kehittämishankkeessa on edetty rakentavassa hengessä eri sidosryhmien kesken ja esitettävistä toimenpiteistä on löydetty yhteisymmärrys. Ympäristötavoitteiden arvioinnin pohjana käytetyt lomakkeet ovat muistion liitteenä. Tarkemmin jäi käsittelemättä, miten ryhmään ( ehkä ei vielä hyvässä saavutettavassa tilassa ) sijoittuvat vesimuodostumat luokitellaan.

6/8 Esitys ympäristötavoitteiksi, yhteenveto: Järvi/joki/rannikkovesi Nimetään/ nimetä Ryhmä* Hyvä saavutettavissa oleva tila: on/ei JUMISKO Yli-Suolijärvi Ala-Suolijärvi Oivanjärvi Niemijärvi Irnijärvi Vierusjärvi Ala-Askanjärvi - Iso-Karppinen Nolimo Isojärvi Jumiskon voimalaitos Köykenönjoki (Köykenejoki) Jumiskonjoki Vierusjoki Iso-Askanjoki Kanava Köykene-Ala-suolijärvi keinotekoinen Keinotekoinen 1 1 KEMIJÄRVI 1 On Kemijärvi Kostamonjärvi Pöyliöjärvi - Kuumalampi Luusuanjärvi Neitijärvi Severijärvi Severijoki Sorsajärvi oma vesimuodostuma KAIHUA Saukko Pikku-Kaarni

7/8 Iso-Kaarni Iso-Kaihua Vanttausjärvi Alajärvi-Alalampi Kaihuanjoki Vanttausjoki Saukkojoki kyllä kanava Alalampi-Iso-Kaihua keinotekoinen JUOTAS Juottaan tekojärvi Keinotekoinen Näskäjärvi Paattinkijärvi Paattinkijoki LOKKA PORTTIPAHTA Porttipahdan tekojärvi Keinotekoinen Lokan tekojärvi Keinotekoinen Vuotson kanava keinotekoinen 1 Tankajoki Kitinen 1 Luiro / 1 tai On On On/ TENGELIÖNJOKI Portimojärvi Iso-Vietonen Raanujärvi Tengeliönjoki alaosa 3 RAUDANJOKI Olkkajärvi Matkalampi 1 Jyrhämäjärvi Raudanjoki alaosa 1 On On INARI Inarijärvi Rahajärvi

8/8 KEMIJOKI Ala-Kemijoki 3 Keski-Kemijoki 1 tai On/ Akkunusjoki RANNIKKOVEDET Simo sisä Maksniemi sisä Ajos sisä Kemi sisä Tornio sisä Röyttä sisä Tornio ulko Kemi-Simo ulko? tarkistetaan vielä? tarkistetaan vielä? tarkistetaan vielä * RYHMÄ 1: Valitulla toimenpidekokonaisuudella on korkeintaan vähäisiä ekologista tilaa parantavia vaikutuksia. Vesimuodostuma on HyMo-ominaisuuksiensa puolesta jo vähintään hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa. *RYHMÄ : Valitulla toimenpidekokonaisuudella on melko suuria ekologista tilaa parantavia vaikutuksia. Vesimuodostuma ei ehkä vielä ole HyMo-ominaisuuksiensa puolesta hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa. *RYHMÄ 3: Valitulla toimenpidekokonaisuudella on suuria ekologista tilaa parantavia vaikutuksia. Vesimuodostuma ei HyMoominaisuuksiensa puolesta ole vielä ole hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.