Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen? Seminaari RSKK 4.9.2015 Kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiö
Esityksen sisältö Yleistä sosiaalihuoltolaista Erityistä tukea tarvitseva henkilö ja lapsi Asiakkaan tuen tarpeita Keskeisiä sosiaalipalveluita Palvelutarpeen arviointi Asiakassuunnitelma Monialainen yhteistyö Ilmoitus muulle viranomaiselle asiakkaan tuen tarpeesta Päätös palveluista ja muutoksenhaku Yhteydenotto sosiaalitoimeen asiakkaan tuen tarpeen arvioimiseksi Asiakkaan hoidossa olevan tuen tarpeen selvittäminen
Lakiuudistuksia Sosiaalihuoltolaista suurin osa tuli voimaan 1.4.2015 paitsi Lapsiperheiden kotipalvelu 1.1.2015 Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset, henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus epäkohdista ja toimenpiteet tähän liittyen 1.1.2016 Lastensuojelulakiin tullut muutoksia 1.1.2015, lapsen kiireellisen sijoituksen ehtojen tiukentaminen 1.1.2016 Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain muutos 1.1.2015 koskien muistutusmenettely Toimeentulotukilain muutos 1.1.2017, perustoimeentulotuki + osa nykyisestä täydentävästä tuesta Kelaan, harkinnanvaraiset osat jäävät kuntiin Laajemmin kts. www.stm.fi/sosiaalihuoltolaki - materiaali STM:n kevään koulutuskierrokselta (sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki) sekä lakien soveltamisohjeet
Yleistä sosiaalihuoltolaista Yleislaki, jonka tavoitteena on mm. Turvata avunsaanti myös niille, jotka eivät ole erityislainsäädännön piirissä (lastensuojelu-, vammaispalvelu- ja vanhuspalvelulaki) Turvata vaikeimmassa asemassa olevien palvelujen saanti Yhdenmukaiset palvelut koko maahan Tarpeeseen nähden riittävät, laadukkaat ja oikeaan aikaan annetut palvelut Painopiste ennaltaehkäisyyn Perhepalvelujen saanti ilman lastensuojelun asiakkuutta
Keskeisiä periaatteita Asiakkaalla oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää Päätöksiä ja ratkaisuja tehtäessä ja sosiaalihuoltoa toteutettaessa ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan etu Neuvonta ja ohjaus keskeistä mitä palveluita saatavissa ja miten niitä haetaan
Erityistä tukea tarvitseva henkilö (SHL 3 ) Henkilöt, joilla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden päihteiden ongelmakäytön usean yhtäaikaisen tuentarpeen tai muun vastaavan syyn takia (esim. puutteellinen kielitaito ja traumaattiset kokemukset tai diagnosoimattomat oireyhtymät tai tilanne, jossa suuri avun tarve aiheuttaa uupumusta ja vaikeutta päästä avun piiriin) Sovelletaan esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö ei itse kykene hakemaan tarvitsemaansa apua
Erityistä tukea tarvitseva lapsi (SHL 3 ) Kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä TAI joka itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään TAI joka on erityisen tuen tarpeessa kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai vastaavan syyn takia
Erityistä tukea tarvitseva Jokaisen asiakkaan kohdalla on arvioitava yksilöllisesti erityisen tuen tarve ottaen huomioon asiakkaan tosiasiallinen tarve Jos asiakas on erityisen tuen tarpeessa, palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä on myös omatyöntekijä Palvelutarpeen arvioinnin lisäksi asiakassuunnitelma Oikeus tavata omatyöntekijää Päätökset, jotka turvaavat hoitoa ja huolenpitoa Tavoitteena turvata kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien henkilöiden avun ja tuen saanti
Tuen tarpeita, joiden perusteella sosiaalihuollon palveluja järjestetään (SHL 11 ) Jokapäiväisen elämän tuki Asumiseen liittyvän tuen tarve: henkilöltä puuttuu asunto tai hän on vaarassa menettää sen, ei pysty asumaan asunnossa tai asuinoloissa on merkittäviä puutteita; taloudelliset ongelmat, henkilö ei pysty itse järjestämään asuntoa asuntoviranomaisten tuella, asuntoviranomaiset kuitenkin aina ensisijaisia Taloudellisen tuen tarve: viimesijainen toimeentulotuki Äkillisestä kriisitilanteesta johtuva tuen tarve: esimerkiksi vakava sairastuminen, väkivallan teko, rikos Sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ja osallisuuden lisääminen esimerkiksi päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat, vankilasta vapautuminen
Tuen tarpeita, joiden perusteella sosiaalihuollon palveluja järjestetään (11 ) Päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta tai muusta vammasta, sairaudesta tai ikääntymisestä aiheutuva tuen tarve Lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä kaltoin kohtelusta aiheutuva tuen tarve Lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen Muuhun toimintakykyyn liittyvä tuen tarve Tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukeminen
Sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluita, joilla vastataan tuen tarpeisiin Mm. sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, kotipalvelu, asumispalvelut, päihdetyö, mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsen ja vanhemman välisen tapaamisen valvonta, muut esim. lomanviettopalvelut ja tuki lomavieton järjestämiseen, vertaisryhmätoiminta erityistä tukea tarvitsevalle lapselle
Sosiaalinen kuntoutus (SHL 16-17 ) Asiakkaan taustalla esimerkiksi pitkä työttömyys, hahmotus- ja oppimishäiriöt, mielenterveys- ja käytöshäiriöt tai väkivaltakokemukset Asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen kokonaisvaltainen selvittäminen Kuntoutusneuvonta ja ohjaus Yksilöllinen tuki, ryhmätoiminta, valmennus jne. Nuorisopalvelutakuu: Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä/ tavoitteena yksi palvelupiste alle 25-vuotiaille
Asumispalvelut (21 ) Tilapäisasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat kiireellistä, lyhytaikaista apua Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Asumispalveluissa on huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat tarvitsemansa kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut
Lapsiperheiden kotipalvelu (19 ) Lapsiperheellä on oikeus saada välttämätön kotipalvelu perheen huolenpitotehtävän ja lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi esimerkiksi vanhemman sairaus tai uupumus, toisen vanhemman vankeus, vanhempien erotilanne Järjestetään yleisenä perhepalveluna, ei vaadita lastensuojelun asiakkuutta Kun kyse on lapsen kehityksen ja terveyden turvaamisesta, kotipalvelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa eri vuorokauden aikoina (SHL 13 )
Lapsen ja vanhemman välisen tapaamisen valvonta (27 ) Kunnilla velvoite järjestää tapaamisten valvonta, jos sosiaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan tapaamiset ovat tuettuja tai valvottuja tai lapsen nouto tai palautustilanne edellyttää valvontaa vanhemmat eivät itse järjestä valvontaa mahdollinen tapaavan vanhemman vahvistus tapaamiselle (riippuu sopimuksesta tai tuomioistuimen päätöksestä) Kunnalla oikeus määritellä, miten tuki ja valvonta käytännössä toteutetaan
Palvelutarpeen arviointi (SHL 36 ) Kiireellinen avun tarve selvitettävä välittömästi, kun tieto avuntarpeesta tulee/ oleskelukunta Muutoin arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä Erityistä tukea tarvitseva lapsi: arviointi aloitettava viimeistään 7 arkipäivänä asian vireille tulosta ja valmistuttava viimeistään 3 kk kuluessa (samat aikarajat myös lastensuojelun tarpeessa olevilla lapsilla LSL 26 ) Arviointi tehdään elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa omaisten, läheisten ja muiden toimijoiden kanssa Asiakkaalle selvitettävä hänen oikeutensa ja toimenpiteiden vaihtoehdot ja vaikutukset
Palvelutarpeen arvio Tehdään kirjallisesti, nimetään omatyöntekijä viimeistään tässä vaiheessa Omatyöntekijä toimii asiakkaan yhdyshenkilönä ja huolehtii siitä, että palvelut järjestetään palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti, asiakkaan neuvonta ja ohjaus (42 )
Asiakassuunnitelma (39 ) Asiakassuunnitelma laaditaan palvelutarpeen arvioinnin pohjalta, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta (jos arvio riittävä) Suunnitelman sisältö sovitetaan yhteen muiden palvelujen ja tukitoimien kanssa, asiakkaan suostumuksella voidaan tehdä yhteinen suunnitelma muiden hallinnonalojen kanssa Suunnitelman tarkastaminen muutosten yhteydessä ja tarvittaessa Omaisille ja läheisille tehdään tarvittaessa oma suunnitelma Erityistä tukea tarvitseville arvion ja suunnitelman tekee sosiaalityöntekijä
Monialainen yhteistyö (41 ) Jos asiakkaan tarpeiden arviointi ja tarpeisiin vastaaminen edellyttävät muiden viranomaisten palveluja ja tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen työntekijän pyynnöstä Tavoitteena, että palveluista muodostuu asiakkaan edun mukainen kokonaisuus Asiakkaan suostumuksella
Sosiaalihuollon ilmoitus muulle viranomaiselle asiakkaan tuen tarpeesta (40 ) Jos sosiaalihuollon toimilla ei voida auttaa asiakasta, asiakkaan suostumuksella otettava yhteyttä siihen viranomaiseen, jonka vastuulle tarvittavien palvelujen järjestäminen kuuluu Vastaanottaneen viranomaisen on asiakkaan suostumuksella ilmoitettava yhteyttä ottaneelle, mihin toimiin on ryhdytty asiakkaan tilanteen parantamiseksi
Päätös ja muutoksenhaku (45 ) Asiakkaan on saatava palvelu viimeistään 3 kuukaudessa siitä, kun kuntaan on tullut tieto palveluntarpeesta erityisistä syistä pidempi Kirjallinen päätös ja muutoksenhakuohjaus Sosiaalihuollon päätökseen voi hakea muutosta lautakunnasta 30 päivän kuluessa (aikaisemmin 14 päivän) Jatkovalitus hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa, kuten aiemminkin Luvalla valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (SHL 35 ) Jos mm. Rikosseuraamuslaitoksen, Kelan, terveydenhuollon, TE-toimiston palveluksessa oleva on työssään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja TAI henkilön suostumuksella otettava yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Ilman suostumusta, jos henkilö ei kykene vastaamaan terveydestään tai turvallisuudestaan tai jos lapsen etu välttämättä vaatii
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon vs lastensuojeluilmoitus Jos ilmoitusvelvollinen on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuoltoon lapsen asiassa ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta Lastensuojeluilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos asianosaiset eivät suostu yhteydenottoon ja lastensuojelulain 25 täyttyy: salassapitosäännösten estämättä on viipymättä ilmoitettava sosiaalihuoltoon, jos mm. Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa olevat henkilöt ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä Edelleen kuitenkin pääsääntö lastensuojeluilmoituksessakin asiakkaan suostumuksella tapahtuva palvelutarpeesta ilmoittaminen
Milloin lastensuojelun asiakkuus? Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut eivät riitä Perhe ei halua ottaa sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja vastaan ongelmista huolimatta Lastensuojelun palveluita lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki tehostettu perhetyö perhekuntoutus lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle muut tukitoimet
Asiakkaan hoidossa olevan henkilön tilanteen selvittäminen (44 ) Kun asiakas aloittaa tutkintavankeuden tai vankeusrangaistuksen suorittamisen, hänen hoidossaan olevan lapsen tai muun henkilön hoidon ja tuen tarve on selvitettävä Lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen tulee tarvittaessa varmistaa rikosseuraamusalan ja kunnallisen sosiaalitoimen yhteistyönä Lähtökohtaisesti selvitysvelvollisuus on sillä henkilöllä, jolla on tieto henkilön tutkinta/vankeusrangaistuksen alkamisesta, tarvittaessa lasta tai muuta hoidettavaa henkilöä tapaamalla Ei ole tarkoitus, että kaikissa tapauksissa oltaisiin yhteydessä sosiaalihuoltoon vrt SHL 35 (yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi)
KIITOS MIELENKIINNOSTA!