Eteläisen Päijänteen helmiä

Eteläisen Päijänteen helmiä Päiväretkikohteita ja jääkauden jälkiä Asikkala Padasjoki Sysmä Lahden seutu

Päiväretkeilijän unelma Kädessäsi oleva opas antaa vinkkejä päiväretkikohteista ja käytännön tietoja Päijänteen alueella sijaitsevista retkeilyreiteistä. Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen keskeltä löytyy omatoimisen luontomatkailijan aarreaitta; jyrkkien kallioiden, hiekkaisten harjujen, suojaisten laguunien ja pienten luotojen muodostama kokonaisuus - Päijänteen kansallispuisto. Kansallispuisto sijaitsee eteläisellä Päijänteellä ja puistoon kuuluu viitisenkymmentä saarta ja luotoa. Kansallispuiston sydämenä on Kelvenne, yksi maamme suurimmista ja komeimmista harjusaarista, jonka läpi kulkee merkitty retkeilyreitti. Pulkkilanharju puolestaan toimii puiston kaakkoisena porttina, jonka luontoon pääsee tutustumaan astelemalla Karisalmen levähdyspaikalta lähtevää luontopolkua. Puistoon kuuluu lisäksi osa Sysmässä sijaitsevasta Päijätsalon saaresta, minne pääsee myös maanteitse. Kansallispuiston reittien lisäksi mielenkiintoisimpiin retkeilyvaihtoehtoihin kuuluvat Kammiovuoren ympyräreitti Sysmässä ja yhdysreitit Asikkalan ja Padasjoen kunnista Evon retkeilyalueelle. Oppaaseen sisältyvien reittien käyttökausi on toukokuulta syyskuun loppuun ja ne ovat luokiteltu Suomen Ladun valtakunnallisesti hyväksytyn vaativuusluokituksen mukaan. Kansallispuiston reittejä hallinnoi ja hoitaa Metsähallituksen luontopalvelut ja yhdysreittejä kuntien vapaa-aikatoimi. Oppaan teemareiteillä pääset nauttimaan luonnonkauniin ympäristön lisäksi jääkauden jäljistä ja päijäthämäläisistä kylämaisemista, ostoksia unohtamatta. Merkkien selitykset Reitin vaativuustaso Reitin pituus Suurin korkeusero Reitin kesto Reitin soveltuvuus Tulentekopaikka Katettu tulentekopaikka Laavu Telttailupaikka Nähtävyys Näköalapaikka Lintu- tai näköalatorni Luontopolku Vierasvenesatama Parkkipaikka Info Käymälä Ravintola Tilausravintola Kahvila Majoitus Leirintäalue Uimaranta 2

Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L10010/13 28 km Päijänteen kansallispuisto 45 km Päijänteen kansallispuisto Perustettu 1993 Pinta-ala 14 km 2 Sijaintikunnat: Asikkala, Padasjoki, Sysmä Kansallispuiston järjestyssäännöt: www.luontoon.fi/paijanne > ohjeet ja säännöt M/S Elbataren reittiaikataulut kansallispuistoon: www.elbatar.fi 25 km Venetaksien yhteystiedot: www.visitpaijanne.fi Sisällys Retkeilyreitit Pulkkilanharjun luontopolku...4 Kelventeen harjupolku...5 Kammiovuori...6 Päijätsalo... 7 Päijänne-Ilves yhdysreitti...8 Aurinko-Ilves yhdysreitti... 10 Teemareitit Asikkalan jääkausitie... 12 Kalkkisten maisema- ja kulttuuripolku... 14 Sysmän arkkitehtuurireitti... 16 Kylien nähtävyydet ja käyntikohteet Asikkala... 18 Padasjoki...20 Sysmä...22 3

Helppo 4,4 km, ympyräreitti, josta luontopolku n. 2 km 20,2 m 1 2 h Sopii perheille Pulkkilanharjun luontopolku Päijänteen kansallispuistossa Pulkkilanharjulla sijaitseva 4.4 kilometrin mittainen luonto- ja harjupolku on päiväretkeilyreitti, jonka lähtö- ja paluupisteenä toimii Karisalmen sillan parkkipaikka. Pulkkilanharjulle pääsee Vääksystä ja Sysmästä pitkin tietä 314, joko pyöräillen, omalla autolla tai bussilla. Metsähallitus PÄIJÄNNE Markunniemi Tie 314 Patikointiin ja sauvakävelyyn soveltuva, sinisellä merkitty ympyräreitti kulkee Pulkkilanharjulla Päijänteen läheisyydessä. Reitti lähtee Karisalmen sillan alta (auton voi jättää ylös P-paikalle), mutta reitin voi myös kiertää vastapäivään, jolloin reitille lähdetään P-paikan toisesta päästä ylittämällä tie 314. Reitti kulkee hyvämaastoista kangaspolkua pitkin kauniissa harju- ja järvimaisemassa. Karisalmen sillan alta lähdettäessä reitin alkupuolella on yksi jyrkempi laskeutuminen portaita pitkin harjulta alas rantaan. Kosteilla osuuksilla on uusitut pitkospuut. Pääsääntöisesti reitin maasto on helpohko ja näin ollen reitin luokitus on helppo. Pulkkilanharjulla voi kiertää joko 2,3 km pituisen luontopolun tai kävellä koko merkityn reitin, jolloin pituudeksi tulee hieman yli 4 km. Reitillä on muutamia risteyspaikkoja ja metsäteiden ylityksiä, jolloin kannattaa olla tarkkana ja seurata merkintöjä. Kuntoilumielessä polkua nopeasti matkaava kulkee koko reitin alle tunnissa. Hitaammin ympäristöä ja luontopolkuosuuden luontotauluja tarkkaileva kulkija voi käyttää reitillä parikin tuntia. Päijänteen kansallispuisto Luontopolku P u l k k i l a n h a r j u Liipola Tontunniemi Reitin palveluvarustus Reitin palveluvarustus on niukka. Käymälä sijaitsee reitin alku-/ päätepisteen läheisyydessä. Kesäkaudella Karisalmen sillan P-paikalla on avoinna kioski. Lähimmät majoituspaikat sijaitsevat 5 12 km säteellä. Lisäksi Vääksyssä on majoitus- ja ravintolapalveluita sekä kauppoja. Reitin varrella ei ole tulentekopaikkoja, eikä telttailualuetta. Reitin ylläpidosta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut (Etelä-Suomi). Varustautuminen reitille Reitin voi kulkea lenkkikengissä, mutta muutamissa kivikkoisissa paikoissa vaelluskengät voivat olla tukevampi vaihtoehto. Karisalmi Osoite: Pulkkilantie 955 / Karisalmi, 17200 Vääksy Lähtö - ja päätepiste: N61 17.687 E25 32.082 4 Retkeilyreitit

Höyssalmi Kelvenne Päijänteen kansallispuisto Kärppäsaaret Kurtinsaari Huovari Hirvisaari Keskivaativa 9,1 km, janareitti 46,8 m 2-4 h Metsähallitus Kelventeen harjupolku Päijänteen kansallispuistossa, Kelventeen saarella, sijaitseva 9 kilometrin mittainen Kelventeen harjupolku on päiväretkeilyreitti, jonka lähtö- ja paluupisteenä toimivat joko saaren eteläpää (Kirkkosalmi) tai saaren pohjoispää (Likolahti). Kelventeen saarelle pääsee heinäkuussa Padasjoen laivarannasta neljä kertaa viikossa M/S Elbatar -laivalla ja Asikkalan Vääksystä kerran viikossa. Lisäksi saarelle pääsee venetaksilla Padasjoelta, RIB -veneellä Lehmonkärjestä tai tilausristeilyllä (Asikkala, Padasjoki ja Sysmä). Lisätiedot: www.visitpaijanne.fi Patikointiin ja sauvakävelyyn soveltuva, sinisellä merkitty janareitti kulkee Kelventeen saaren eteläpäästä (Kirkkosalmi) pohjoispäähän (Likolahti). Vuoroittain kauniilla hiekkarannoilla, hiljaisessa metsässä ja korkeiden harjujen päällä kulkeva reitti on vaihtelevaa kulkea. Pääsääntöisesti reitti etenee hyvämaastoista kangaspolkua pitkin kauniissa harju- ja järvimaisemassa. Kulkua hidastavat jonkin verran korkeus vaihtelut ja kivikkoinen polku, joten reitin luokitus on keskivaativa. Reitti poikkeaa myös suojaisissa lahdenpohjukoissa, missä on kauniita taukopaikkoja ja tulentekopaikat. Jääkauden vaikutukset huomaa harjujen lisäksi mm. suppina ja Kelventeen keskellä on kaunis suppajärvi. Noin 7 km kohdalla ennen Karhunkämmentä polku haarautuu ala- ja yläreittiin, joista voi valita mieleisimmän. Reitin palveluvarustus Reitin palveluvarustus on hyvä. Reitin varrella on kahdeksan tulentekopaikkaa, joissa on kuivakäymälät sekä polttopuita. Lisäksi saarella on kolme telttailualuetta. Reitin ylläpidosta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut (Etelä-Suomi). Lähimmät majoitus-, ravintola- ja kahvilapalvelut löytyvät Padasjoelta (www.padasjoki.fi). Varustautuminen reitille Reitin voi kulkea lenkkikengissä, mutta joissakin kivikkoisissa paikoissa tukevammat vaelluskengät ovat hyvä vaihtoehto. Lisäksi mukaan kannattaa varata WC-paperia ja tulentekoa varten ainakin puukko ja tulitikut. Lähtö ja/tai päätepiste: Kirkkosalmessa, Kelventeen eteläpäässä N61 19.723 E25 27.122 tai Likolahdessa, Kelventeen pohjoispäässä saaren länsirannalla N61 23.633 E25 26.661 Retkeilyreitit 5

Muorinlahti Nutturinkalliot Vaativa Vehkakorpi 4 km, ympyrä- ja janareitti Hiskiaan luola 119,2 m 2 3 h Kammiovuori Linta Kammiovuori Sysmässä sijaitseva Kammiovuoren 4 km mittainen polku on päiväretkeilyreitti, jonka lähtö- ja paluupisteenä toimii Kammiovuoren P-paikka. Kammiovuorelle on matkaa Vääksystä 75 km ja Sysmästä 27 km. Patikointiin soveltuva, sinivalkoisin merkein opastettu ympyräreitti kulkee Kammiovuoren vaihtelevissa, jääkauden muokkaamissa maisemissa. Pääosin retkeilijää ympäröi havupuuvoittoinen sekametsä, mutta vuoren laella on mäntymetsää. Reitin alkupäästä löytyy Hiskiaan luola, jossa tarinan mukaan asui 1900-luvun alkupuolella yksinäinen kulkuri Hiskias. Reitin kääntöpaikkana on Kammiovuoren huippu, josta on upeat maisemat Päijänteen Kaitavedelle. Takaisinpäin tullessa reitin varteen jää Lintaksi kutsuttu massiivinen siirtolohkare. Reitin alku on haastava ja suhteellisen hidas kulkea. Korkeusvaihteluiden lisäksi kulkua hidastaa paikoin kivikkoinen polku. Kivikkoisimmissa kohdissa on kuitenkin apuna köysi, jota voi hyödyntää alaspäin tultaessa. Reitin varrella on yksi laavu, jossa on tulentekopaikka. Laavulla ei ole järjestettyä polttopuuhuoltoa, joten omat polttopuut on tuotava mukana. Muita palveluita ei reitiltä löydy. Lähimmät kaupat ja ravintolapalvelut ovat Sysmässä. Reitin ylläpidosta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut (Etelä-Suomi). Nutturintie Varustautuminen reitille Reitin voi kulkea lenkkikengissä, mutta maaston kivikkoisuudesta johtuen vaelluskengät ovat tukevampi vaihtoehto. Ajo-ohje Sysmästä lähdetään kohti Luhankaa tietä 612 pitkin ja ajetaan 24 km, jonka jälkeen käännytään oikealle Vintturiin (Vintturintie). Tätä tietä ajetaan 2 km, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Nutturintielle. Kammiovuoren P-paikka sijaitsee noin 1 km päässä. Vintturintien ja Nutturintien risteyksissä on viitta Kammiovuori. Reitin alkuun pääsee vain omalla autolla. Osoite: Kammiovuoren parkkipaikka, Nutturintie 104, 19740 Sysmä Lähtö -ja päätepiste: N61 41.443 E25 41.366 Metsähallitus 6 Retkeilyreitit

Metsähallitus PÄIJÄNNE 0,9 km Kivikkopolku 0,6 km 0,6 km Tornipolku Lehtoniemi 0,2 km Sorolantie Pyydysniemi 0,5 km Päijänteen kansallispuisto 0,1 km 0,9 km Paluupolku Päijätsalo Hattusaari 0,9 km 0,4 km Keskivaativa 4,1 km, ympyräreitti 37,1 m 2 3 h Päijätsalo Sysmässä sijaitsevalla Päijätsalon saarella (300 ha) on useita vaihtoehtoja päiväretkeilyreiteiksi. Pisin lenkki on ympyräreitti, joka on pituudeltaan 4.1 km, jos lähtö- ja päätepisteenä toimii Päijätsalon P-paikka. Reitin alkupisteenä voi olla myös Pyydysniemi, jonne voi saapua omalla veneellä tai venetaksilla Padasjoen laivarannasta. Patikointiin ja sauvakävelyyn soveltuva, sinisillä maalimerkeillä (0,6 km punaisilla) merkitty ympyräreitti kulkee vaihtelevissa metsä- ja järvimaisemissa. Osa reitistä kuuluu Päijänteen kansallispuiston alueeseen. Saaren keskiosan metsä on havupuuvoittoista, mutta järven rannalla on myös lehtipuita. Saaren keskiosassa on vaikuttavan näkymän tarjoava näkötorni, jonne pääsee ympyräreitiltä, P-paikalta ja Pyydysniemestä punaisella merkittyjä yhdysreittejä pitkin. Metsän ja järven vuorottelu sekä saaren keskiosien korkeuserot tuovat vaihtelua reitin kulkemiseen. Saaren ympäristö on rauhallinen alkukesästä, myöhemmin kesällä patikoijia voi olla hieman enemmän. Saaren keskiosan korkeusvaihtelut ja ympyräreitin polun kivikkoiset osat hidastavat kulkua jonkin verran, joten reitin luokitus on keskivaativa. Reitin varrella on yksi tulentekopaikka Pyydysniemessä, jossa on käymälä ja polttopuita. Lähin kuntakeskus on Sysmä (www.sysma.fi), josta löytyy kahvila- ja ravintolapalveluita sekä kauppoja. Reitin ylläpidosta vastaavat Metsähallituksen Luontopalvelut (Etelä-Suomi). Varustautuminen reitille Reitin voi kulkea lenkkikengissä, tosin joissakin kivikkoisissa paikoissa vaelluskengät voivat olla tukevampi vaihtoehto. Mukaan kannattaa varata WC-paperia ja tulentekoa varten ainakin puukko ja tulitikut. Ajo-ohje Omalla autolla Päijätsaloon pääsee Sysmästä tietä 4131 (Suopellontie) pitkin, mistä käännytään noin 5 km jälkeen vasemmalle Päijätsalontielle. Päijätsalontietä ajetaan noin 2 km, jonka jälkeen kääntyy tie oikealle (opasteet Päijätsalon näköalatornille). Yhteensä matkaa kertyy Sysmästä noin 7 km. Osoite: Päijätsalon parkkipaikka, Sorolantie 28, 19700 Sysmä N61 29.046 E25 35.043, Pyydysniemi N61 28.925 E25 33.659 Retkeilyreitit 7

24 Pohjakartta MML ; Yhdysreitti Karttakeskus Oy e Ti 8 Retkeilyreitit

Keskivaativa 13,1 km janareitti 86 m 3-5 h Päijänne-Ilves Padasjoen laivarannasta lähtevä noin 13 km mittainen Päijänne Ilves -reitti toimii yhdysreittinä Evon retkeilyalueelle. Reitti lähtee Padas joen laivarannan P-paikalta ja päättyy Evon retkeilyalueelle Tarukselle (www.luontoon.fi). Patikointiin ja sauvakävelyyn soveltuva, keltaisilla maalimerkeillä ja nauhoilla merkitty janareitti kulkee vaihtelevissa kylä- ja metsämaisemissa. Matkan varrella on useita erilaisia metsätyyppejä hoidetusta metsästä soihin ja kangasmetsiin. Reitillä kuljetaan päällystetyllä pyörätiellä, soratiellä, metsäautoteillä, pellon keskellä ja metsäpoluilla. Alkupäässä vaihtoehtona on kulkea myös tietä pitkin Nyystöläntielle asti, jonka kevyenliikenteenväylää pitkin voi kävellä lähes Nuijasodan taistelun muistomerkille saakka. HUOM! Latokorven kohdalla on hakkuutyömaa ja Padasjoelta saavuttaessa vasemmalle erkaantuvaa polun alkua ei ole nähtävissä. Tässä kohdassa polku on merkitty keltaisin nauhoin. Nähtävyyksinä reitin varrella ovat Nuijasodan taistelun muistomerkki sekä suuri siirtolohkare reitin loppupuolella. Reitin varrella on yksi laavu ennen päätepistettä, noin 10 km päässä lähtöpisteestä. Laavulla on tulentekopaikka, käymälä ja polttopuita. Reitin lähtöpisteessä on Kahvilaravintola Laituri, joka on avoinna kesäkaudella aamusta iltaan. Reitin ylläpidosta vastaa Padasjoen kunnan vapaa-aikatoimi. Varustautuminen reitille Reitin voi kulkea lenkkikengissä, mutta sateisella säällä ja aikaisin aamulla heinikko on märkää ja vettä pitävät kengät ovat välttämättömät. Kivikkoisissa paikoissa vaelluskengät voivat olla tukevampi vaihtoehto. Lisäksi mukaan kannattaa varata kartta, puukko, tulitikut ja WC-paperia. Bussiyhteydet Lähin linja-autopysäkki reitin alkupäässä sijaitsee Padasjoen keskustassa Matkahuollon toimipisteessä noin 2 km päässä laivarannasta. Päijänne Ilves -reitille voi poiketa jo lähempää, jolloin Matkahuollon pisteestä lähdetään Vaahteratietä Nyystöläntielle vasemmalle ja Nyystöläntieltä heti vasemmalle kujaa pitkin kohti Saksalaa, jolloin matkaa reitille tulee n. 800 m. Reitin päätepisteestä Tarukselta lähimmälle linja-autopysäkille (valtatie 24) tulee matkaa tietä pitkin noin 3 km. Lähtöpiste: Padasjoen laivaranta, Laivarannantie 41, 17500 Padasjoki N61 21.744 E25 17.705. Päätepiste: Iso-Tarusjärvi, Taruksentie 290, 17510 Padasjoki N61 17.295 E25 15.562 Retkeilyreitit 9

Keskivaativa 30 km janareitti 53,9 m 7 9 h Aurinko-Ilves Asikkalan Päijännetalolta lähtevä noin 30 km mittainen Aurinko Ilves -reitti toimii yhdysreittinä Evon retkeilyalueelle (www.luontoon.fi). Reitin voi aloittaa Päijännetalon pihasta tai Asikkalan urheilukeskuksen urheilukentän vierestä ulkoilureittien lähtöpaikalta. Aurinko Ilves -reitti lähtee vasemmanpuoleiselta ulkoilureitiltä suoraan jyrkällä nousulla Aurinkovuorelle, josta myös reitin merkinnät alkavat. Patikointiin ja osittain sauvakävelyyn sopiva janareitti kulkee vaihtelevissa metsä- ja kulttuurimaisemissa, jossa jääkauden jäljet näkyvät selvinä. Reitti on merkitty Aurinko Ilves -merkeillä ja keltaisilla tai oransseilla maalimerkeillä ja nauhoilla. Mielenkiintoisimpana nähtävyytenä reitin varrella ovat syrjänsupat, jotka sijaitsevat Aurinkovuoren pohjoisosassa. Syrjänsupat ovat syntyneet paksujen harjukerrosten sisään jääneistä jäälohkareista, jotka ovat muodostaneet sulaessaan syviä suppakuoppia. Syrjänsupille johtaa 1,5 km pitkä lenkki, jolle voi poiketa vajaan 6 km patikoinnin jälkeen. Lenkin alkupää on heinittynyttä, mutta polku on nähtävissä. Kuurnanmäeltä on kaunis näköala ympäröivään maalaismaisemaan. Kulkiessa on hyvä noudattaa varovaisuutta, koska noin 1 km matka etenee pitkässä heinikossa ennen laavua ja laavun jälkeen Henrikinahon risteykseen saakka. Myös ennen valtatie 24:n ylitystä osa polusta on peittynyt rehevöityneen kasvillisuuden alle. Kohdan voi ohittaa kävelemällä lähempänä tietä n. 50 m ennen tien ylittämistä, minkä jälkeen reitti kulkee maalaismaisemissa peltojen ja maalaistalojen läheisyydessä ennen Kurhilan kylää 10 Retkeilyreitit

ja Vanhan Kevarin kahvilaa. Loppuosa reitistä (n. 18 km) kulkee pääsääntöisesti metsäautoteitä pitkin, lukuunottamatta lyhyempiä pätkiä, jolloin poiketaan pienemmille poluille ja metsän läpi. Reitin varrella on neljä laavua (Aurinkovuori, Kuurnamäki, Uusimylly ja Kaupinsaari), joissa on tulentekopaikat ja käymälät. Lisäksi reitin varrella on Kahvila Vanha Kevar, joka on avoinna kesäaikaan (kesä elokuu, www.vanhakevar.fi) ja Seurantalo Kuhilas, jossa on teltta-alue ja tulentekopaikka. Asikkalan kuntakeskuksesta Vääksystä löytyy kauppoja, ravintoloita ja majoituspalveluita. Varustautuminen reitille Reitin pituuden takia varusteisiin kannattaa kiinnittää erityishuomiota. Reitin voi kulkea lenkkikengissä, mutta sateisella säällä ja aikaisin aamulla heinikko on märkää ja vettä pitävät kengät ovat välttämättömät. Lisäksi mukaan kannattaa varata kartta, puukko, tulitikut ja WC-paperia. Yhteydet Aurinko Ilves -reitin alkupäähän pääsee hyvin bussilla Lahdesta, Sysmästä tai Padasjoen suunnasta. Lähin linja-autopysäkki sijaitsee Vääksyn vanhassa keskustassa Vääksyntiellä, josta on noin 600 m Asikkalan urheilukeskukseen. Aurinko Ilves -reitti päättyy Haarajärven P-paikalle, josta takaisin Asikkalaan pääsee omalla autolla, joka on viety etukäteen P-paikalle, taksilla tai patikoimalla takaisin. Evon retkeilyalueelle voi myös jäädä patikoimaan pidemmäksi aikaa, jolloin oma teltta on hyvä olla mukana. Jos samaa reittiä ei halua kulkea takaisin, Evon retkeilyalueelta voi patikoida Päijänne Ilves -yhdysreittiä pitkin Padasjoelle, josta on linja-autoyhteydet mm. Lahden suuntaan. Lähtöpiste: Vääksyn urheilukeskus, Asikkalantie 16, 17200 Vääksy N61 10.688 E25 31.308. Päätepiste: Mustalammi Evo, Talvilammentie 549 16970 Hämeenlinna, N61 14.139 E25.11.524 Pohjakartta MML ; Yhdysreitti Karttakeskus Oy Retkeilyreitit 11

Asikkalan jääkausitie Asikkalan jääkausitie kertoo eteläisen Päijänteen luonnon ja maiseman synnystä sekä muutoksista aikojen kuluessa. Reitin pituus on noin 100 kilometriä, ja sen varrella on seitsemän ainutlaatuista jääkausiajasta ja Päijänteen kehityksestä kertovaa kohdetta. Lisäksi reitin varrella voit vierailla alueen muissa mielenkiintoisissa käyntikohteissa. Reittikohteiden alkuperäiset tekstit: GTK, Jukka-Pekka Palmu Päijännetalo Päijännetalossa matkailija voi perehtyä luonnon ja kalastuksen historiaan ja nykypäivään, saada tietoa retkikohteista sekä varata kalastus- ja luontoretkiä. Talossa on Päijänteen kansallispuiston opastuspiste. Viini- ja Puutarhatila Pihamaa Pihamaa on erinomainen retkikohde ja ostospaikka Kalkkisten kylässä. Puodissa ja Kahvio-viinituvassa voi pistäytyä kesäisillä ostoksilla tai hengähtää pidemmänkin aikaa nauttien tunnelmasta ja maalaisidyllistä. www.viini-pihamaa.fi Vääksyn kanava ja kanavamiljöö Kanavan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1868 ja se valmistui vuonna 1871. Kanavaa peruskorjattiin vuosina 1909 1911. Nykyisin Vääksyn kanava on yksi Euroopan vilkkaimmin liikennöidyistä vapaa-ajan sisävesikanavista. Kanavanseutu on kesäisin suosittu kohde nähtävyyksineen ja puoteineen. Asikkalan kirkko Asikkalan miljoonan tiilen kirkko sijaitsee kuusi kilometriä Vääksystä Sysmään päin Asikkalan kirkonkylän tien varrella. Kirkko on valmistunut v. 1880 ja sen on suunnitellut arkkitehti Georg Wilenius. 1 Vääksynjoki ja kanava Meijeritie 1, 17200 Vääksy Opastaulu sijaitsee Päijännetalon ja Vääksynjoen läheisyydessä olevalla P-paikalla. Vääksynjoki on syntynyt kaksi kertaa. Jääkauden päätyttyä vedenpinta laski nopeasti Asikkalan alueella. Alin taso saavutettiin noin 9 500 vuotta sitten, jolloin Päijänne kuroutui itsenäiseksi järveksi. Muinais-Päijänne laski vetensä alkuaan järvialtaan pohjoispäästä. Maankohoamisen kallistettua maanpintaa etelään, alkoi vesi tulvia järvialtaan eteläpäässä ja peitti jo kertaalleen kuivilla olleita alueita. Tulva päättyi vasta 7 000 vuotta sitten Kymijoen syntyessä. Tuolloin Muinais-Päijänteen vedet ulottuivat etelässä Vesijärveen ja Lahteen saakka. Kymijoen synty pudotti Päijänteen pintaa Vääksyssä ja Vesijärvi ja Vääksynjoki syntyivät uudelleen. Vesijärven pinta on 3 m korkeammalla kuin Päijänteen pinta. 2 Aurinkovuori, Asikkalantie 14, 17200 V/ääksy Opastaulu sijaitsee Aurinkovuoren urheilukentän ja liikuntahallin välisellä alueella. Aurinkovuori on komea jäätikön reunaan syntynyt selänne. Se on Toisen Salpausselän reunamuodostuma, joka kasvoi Baltian jääjärven pinnan tasoon 11 700 11 500 vuotta sitten. Jäätikön reunasta irtosi suuria jäälohkareita, jotka hautautuivat hiekkaan ja soraan. Lohkareiden sulettua syntyi suppakuoppia, joita näkyy edelleen pururadan varrella. Aurinkovuoren sorakerrostuma on ainutlaatuisen paksu (yli 100 m) ja se toimii hyvin pohjavesisuodattimena. 3 Tallukanmäki, Tallukantie 1, 17200 Vääksy Opastaulu sijaitsee näkötornin vieressä. Tallukanmäki on osa Toisen Salpausselän selänneketjua. Mäen kerrostuminen on tapahtunut samanaikaisesti Aurinkovuoren syntymisen kanssa. 4 Syrjänsupat Asikkalasta ajetaan Jämsään päin (vt 24) noin 7 km, jonka jälkeen käännytään oikealle Asikkalan kirkonkylän tielle (tie 3141). Tietä ajetaan noin kilometri, jonka jälkeen tien vasemmalla puolella olevan laatikon kohdalta lähtee metsäautoautotie. Metsäautotietä ajetaan noin 1,5 km, jonka jälkeen saavutaan opastaululle. Auton voi kääntää tien päässä. HUOM! Metsäautotie on huonokuntoinen, joten auton voi tarvittaessa jättää tien alkuun ja kävellä 1,5 km lenkin syrjänsuppien opastaululle (ks. Aurinko-Ilves reitin kartta s. 11). Valtavat supat kuvastavat mannerjäätikön sulamisvaiheessa hiekkaan ja soraan hautautuneita jäälohkareita. 12 Teemareitit

Karttakeskus Oy, Lupa L10010/13 Kalkkisten kirkko Kalkkisten viehättävä kyläkirkko vihittiin kirkoksi 28.8.1910. Kirkon suunnitteli ja rakennustyön valvoi kalkkislainen rakennusmestari Kalle Nyman. Suuri osa kirkon rakennustöistä tehtiin talkootyönä. Alttaritaulun on professori Zatzkan mukaan maalannut A. Heickell. 5 6 PäijätHämeen ilmailumuseo 4 Ilmailumuseo sijaitsee Vesivehmaan lentokentällä. Museo on avoinna: kesä-elokuu la-su klo 11-17. Muina aikoina sopimuksen mukaan. www.lahdenilmasilta.fi 1 2 3 7 5 Pulkkilanharju Syrjänsupilta jatketaan matkaa Asikkalan kirkontietä (tie 3141) tielle 314 saakka. Matka jatkuu Sysmään päin noin 10 kilometriä Karisalmen sillan yli. Opastaulu sijaitsee Karisalmen levähdysalueella. Pulkkilanharju on yhtenäisin mannerjään sulamisvesivirtausten kerrostama selänne. Harjun synty alkoi noin 11 600 vuotta sitten ja päättyi noin 11 400 vuotta sitten. Harjun sijoittumisen ja suunnan on määrännyt jäätikön alla vallinnut paine ja osittain kallioperän korkeusvaihtelut. Pulkkilanharjulla kulkee harju- ja luontopolku (n. 4 km, ks. s. 4), jonka varrella on opastauluja alueen luonnosta. 6 Kalkkisten kanava ja koski Pulkkilanharjulta jatketaan matkaa Käkisalmen sillan yli ja käännytään kohti Kalkkisten kylää (tie 3142). Tieltä on opasteet ennen kylää Kalkkisten kanavalle ja hiekkatietä ajetaan noin 4 kilometriä. Vesi virtasi Kalkkistenkoskessa 10 000 vuotta sitten päinvastaiseen suuntaan kuin nyt. Noin 500 vuotta myöhemmin maankohoaminen kallisti maankamaraa hitaasti kohti kaakkoa ja vesi alkoi tulvia kuivalle maalle. Kun vesi nousi, Ruotsalainen uhkasi sulautua MuinaisPäijänteen osaksi ja Kalkkisten koski muuttua järviä yhdistäväksi leveäksi salmeksi. Noin 7 000 vuotta sitten etelässä kuitenkin avautui uusi lasku-uoma, joka johti Heinolan ja Vuolenkosken kautta Kymijokeen. Uoman synty laski Muinais-Päijänteen pintaa vähitellen noin 12 metriä. Maisema muistutti jo nykyistä, mutta koski puuttui. Kului 6 000 vuotta ennen kuin maan kallistuminen kaakkoon nosti Kalkkistenkosken rajoittamaan veden virtausta Kymijokeen. Koskena nykyiseen suuntaansa Kalkkinen on siis kuohunut vasta viikinkien ajoista lähtien. 7 Vesivehmaankangas Kalkkisten kanavalta palataan tielle 3142 ja jatketaan matkaa Kalkkisten kylän läpi upean sillan yli Kopsuontielle (tie 3132), jota pitkin ajetaan tielle 313 saakka. Risteyksessä käännytään vasemmalle (Vesivehmaa/ Vierumäki). Tieltä 313 on opasteet Vesivehmaan lentokentälle (vasemmalle), jota pitkin ajetaan reilu kilometri Vesivehmaan lentokentälle. Opastaulu sijaitsee Vesivehmaan lentokentällä lähellä lennonjohtotornia. Vesivehmaankangas syntyi, kun mannerjäätikön reunan jäätikkösuisto kerrostui. Kangas on osa II Salpausselän muodostumien kaarta, joka alkaa Asikkalasta ja jatkuu Jaalan ja Taipalsaaren kautta Pohjois- Karjalaan. Nämä muodostumat rakentuivat pääosin sulamisvesien kuljettamasta aineksesta Järvi-Suomen jäätikkökielekkeen eteen. Teemareitit 13

Karttakeskus Oy, Lupa L10010/13 11 12 13 15 14 17 16 19 18 10 7 9 8 5 6 3 4 1 2 Kalkkisten maisemaja kulttuuripolku Reitti on koottu Löytöretkiä Päijät-Hämeeseen -hankkeen ja Kalkkisten kyläyhdistyksen yhteistyönä. Kalkkisten maisema- ja kulttuuripolulla voi tutustua kylän valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan ja sen yksityiskohtiin, talojen ja maatilojen tarinoihin, kylän ja maiseman historiaan sekä rakennuskulttuuriin. Polulla kulkevat käsi kädessä kylämaiseman menneisyys ja nykyisyys. Kylän luonnonmaisemaan ovat vaikuttaneet niin vanhojen murroslaaksojen syntyminen kuin jääkausikin. 4,5 km pitkän reitin varrelta löytyy myös paljon palveluita. Monet reitin varrella olevista taloista ovat yksityisaluetta, joten ympäristön tarkkailussa vaaditaan tahdikkuutta. Tarkempaa tietoa polusta ja sen kohteista löytyy Kalkkisten kyläyhdistyksen internetsivuilta, www.kalkkinen.fi. 1 Kymenvirran maisemia Voimakkaan Kymijoen alkulähteillä murroslaaksossa, joka on peräisin jo kallioperämme syntyajoilta. 2 Laivalaituri, vanha lossiranta ja uusi silta Kymenvirran yli kuljettiin lossilla vuodesta 1860 lähtien, kunnes silta valmistui vuonna 2000. 3 Vierasvenesatama Satamasta on vesiyhteys Ruotsalaiselle ja Kalkkisten kanavan kautta Päijänteelle. Alueella on toiminut mylly ja höyrysaha - Asikkalan vanhin teollisuusrakennus. 4 Iisakkilan kartano Iisakkilan eri omistajasuvut tiedetään vuodesta 1539 lähtien. Iisakkilan kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1845. Kartano on yksityiskoti. 14 Teemareitit

8 Viini- & Puutarhatila Pihamaa Pihamaa on yksi kylän kantatiloja. Vanhan Huovilan tilan ostivat 1913 Valfrid ja Helmi Nuuttila, jotka olivat myös kauppiaita. Helmi Nuuttila teki huomattavan lahjoituksen Suomen Kulttuurirahastolle, ja hän lienee edelleen rahaston suurin yksityinen lahjoittaja. Pihamaat ostivat tilan ja muuttivat Kalkkisiin 1971. 9 Kyläkauppa K-extra Lampinen, Lampisen kyläkauppa, aloitti vuoden 1961 alussa paikalla, jossa oli jo aiemmin ollut kauppa. Kauppiaana on nyt jo toisen polven yrittäjä. Kaupalla toimivat myös posti, apteekin sivupiste ja polttoainejakelu. 10 Mani-Baari Mani Baari toimii talossa, joka 1933 valmistui Heinolan Osuuskaupan myymäläksi. Baari on kylän tärkeä kokoontumispaikka ja tunnettu muuallakin Suomessa mm. erinomaisista pitsoistaan. 11 Kalkkisten kirkko Kirkon rakensi rukoushuoneyhdistys talkootyönä. Ensimmäiset tilaisuudet pidettiin 1910. Kirkko on siirretty Asikkalan seurakunnan omistukseen 1951. 12 Nuorisoseurantalo Pörskälä Nykyinen talo on valmistunut 1972. Samalla paikalla ollut, vuonna 1919 valmistunut, nuorisoseurantalo paloi salaman sytyttämänä maan tasalle 1963. 13 Vanha Pappila Talon on alun perin rakentanut poliisi Bruun virkatalokseen 1888. Seurakunta osti sen pappilaksi 1950. Se on vuodesta 1972 ollut yksityiskoti. 14 Rinteen näyttelijäveljesten muistomerkki Muistomerkki on veljesten vanhan, tien toisella puolella olleen kotipaikan kohdalla. Näyttelijöinä kuuluisiksi tulleet Joel, Einar ja Jalmari Rinne asuivat 16-henkisessä perheessä tällä paikalla 1900-luvun alussa. Viini- ja Puutarhatila Pihamaan tuoretori 5 Lomameijeri Kylän oma osuusmeijeri perustettiin 1928. Meijeritoiminta täällä loppui 1971. Nyt rakennus on Lomameijeri, vuokrattavissa oleva juhlatalo, jonka pihapiirissä on muutamia vuokramökkejä. Omistaja on Osuuskunta Tuottajain Maito. 6 Kalkkisten Osuuskassa Kalkkisten Osuuskassa, nykyinen Osuuspankki perustettiin 1925. Se on edelleen itsenäinen pankki. Toimitalo sai nykyisen muotonsa 1969 tehdyssä laajennuksessa. 7 Kyläniitty Kyläniitty, kallioketo ja hakamaa, jota on pidetty avoimena mm. lampaita laiduntamalla. 15 Vierulan tila Entinen Vierulan tilan päärakennus toimi ennen kylän terveystalona ja on nyt yksityiskoti. 16 Kyläkoulu Koulun vanha puurakennus valmistui 1892, kivikoulu on 1950-luvulta. Rakennuksissa on nyt alakoulu, päiväkoti ja esikoulu. Kalkkisten koulupiirissä toimineet muut viisi koulua on myyty yksityiskäyttöön. 17 Vanha kauppa Vanhasta kaupparakennuksesta on entisöity yksityiskoti. Paikalla on ollut kauppa aina 1900-luvun alusta. Viimeinen kauppa ja baari toimivat tässä talossa vuoteen 1975. 18 Kemppi Oy Tilalla toimii Kemppi Oy:n yksi tuotantolaitos. Päärakennus pihapiireineen on yksityiskoti. 19 Rintala Rintala on yksi kylän kantatiloista ja yksityiskoti. Teemareitit 15

Teatteritalo Pusukujalta kirkon kulmille Sysmän arkkitehtuurireitti Reitin suunnittelu ja tekstit: aluearkkitehti Päivi Lukkarinen Sysmän rikkaaseen arkkitehtuuriperinteeseen voit tutustua neljän eri arkkitehtuurireitin kautta, joista esitteeseen on poimittu kahden reitin yhdistelmävaihtoehto. Arkkitehtuurireitit löytyvät omina kokonaisuuksinaan sivuilta www.visitpaijanne.fi tai www.sysma.fi. 1 Pusukujan, Maalarintien ja Poikkitien ympäristö Näillä teillä voi vielä aistia vanhaa sysmäläistä tunnelmaa pienipiirteistä asuin- ja ulkorakennusten, aitojen ja pihojen muodostamaa kirkonkylämiljöötä. Talot pihoineen ovat yksityisaluetta, joten ympäristön tarkkailussa vaaditaan tahdikkuutta. 2 Lopperi 1843, Lopperintie 1 Suunnittelija ei tiedossa. Lopperi on yksi Sysmän kantataloista. Sillä on myös tärkeä merkitys kuntahistoriassa: Lopperissa pidettiin Sysmän ensimmäinen kuntakokous 1866. Talossa toimi kestikievari 1880-luvun lopulle asti ja kylän muiden isojen talojen tapaan Lopperi oli myös käräjäpaikka. Vanhoista rakennuksista koostuvaan pihapiiriin kuuluvat päärakennuksen lisäksi mm. hollitupa, talli, luhtiaitta, riihi ja päätaloakin vanhempi kivinavetta. Päärakennuksessa on Sysmän oloissa runsas puukoristelu. Panelointi ja nurkkaharkotus sekä ikkunakehysten ja räystäslistojen koristeaiheet rikastavat talon ilmettä. lkkunoiden siroa vinojakoa on käytetty myös hollituvassa ja tallin päätyikkunassa. Lopperin pihapiiri on yksityisaluetta. 3 Teatteritalo, Väihkyläntie 1 Entinen Sysmän Säästöpankki. Arkkitehtuuritoimisto Usko Nyström, Petrelius, Penttilä. Kunnostus 1998: rakennusarkkitehti Ritva-Maija Saarinen. Sysmän Säästöpankin rakennus oli valmistuessaan harvinaisuus, koska vain viidellä säästöpankilla Suomessa oli tuohon aikaan oma toimitalo. Talon arkkitehtuurissa heijastuvat monet kansallisromanttisen tyylisuunnan piirteet, jotka olivat sen syntyaikoina vasta tulossa muotiin. Rakennus on pääjulkisivultaan symmetrinen piirre, josta luovuttiin varsinaisessa Jugend-vaiheessa. Korkeat ullakot ja katto tekevät rakennuksesta linnamaisen. Pääsali piirtyy korostetusti rakennuksen hahmossa. Julkisivulaudoituksen ja puisten koristeaiheiden ilme on kansallisromantiikan alkuvaiheelle tyypillisesti muualta kuin Suomesta. Talossa on toiminut posti, kirjasto-lukusali, suojeluskunta ja jopa huonekalukauppa. Pankkina se palveli 1936 saakka. Sysmän teatteritalo kunnostettiin entistäen juhla- ja kokoustiloiksi talon satavuotisjuhliin. 4 Villa Sarkia 1900-1uvun alku, Myllymäentie 1 Entinen pankinjohtajan asunto Moisio. Arkkitehtuuritoimisto Usko Nyström, Petrelius, Penttilä. Säästöpankin johtaja asui aivan pankkirakennuksen vieressä ja työmatkaa oli vaivaiset 10 metriä. Pankinjohtajan asuintalosta tehtiin pankkirakennusta yksinkertaisempi. Korkea aumakatto, poikkipäädyt ja yläkerran ikkunat antavat talolle viereiseen rakennukseen suhteutuvaa mittakaavaa. Talo on sittemmin toiminut monessa käytössä mm. kunnan hammaslääkärin vastaanottotilana ja päiväkotina. Vuodesta 2010 lähtien talo on palvellut kulttuurikäytössä Sysmän kunnan ja Nuoren Voiman Liiton ylläpitämänä kirjailijaresidenssinä. 16 Teemareitit

Aurinkola, Valittulantie 7/ Pusukuja Entinen Tenhovaaran / Tevalin talo. Suunnittelija ei tiedossa. Talo on kappale vanhaa Helsinkiä Sysmässä. Hirsirunkoinen empirerakennus on siirretty Helsingistä ja rakennettu tälle paikalle oletettavasti 1938. Aumakattoisessa, T-ikkunoiden rytmittämässä rakennuksessa on vaakalaudoitus, mutta seinien ylä- ja alaosissa on pystylaudoitetut vyöhykkeet. Sisäänkäynti on umpikuistien kautta pihan puolelta. Vaiheikkaan menneisyyden jälkeen yksityisasunnoksi kunnostettu Aurinkola on nimensä veroinen valopilkku Sysmän kyläkuvassa. 6 ikkuna-aukkoihin. Rakennusta voisi korkeiden ullakon ikkunoiden perusteella luulla kaksikerroksiseksi. Keltamullan ja valkeiden korosteiden yhdistelmä viittaa empireen, mutta rakennuksen yksityiskohdat kertovat 1800- luvun lopun historismista. Kartano ulkorakennuksineen ja vanhoine puineen muodostaa kirkonkylään omaleimaisen ja arvokkaan kokonaisuuden, joka ainoana taajamassa säilyneenä kertoo Sysmän rikkaasta kartanohistoriasta. Kartanon pihapiiri on yksityisaluetta. 8 Sakaristo on rakennettu uudelleen n. 1660 ja kirkkoa on pidennetty 1700-luvulla. Laajennettu ristikirkoksi arkkit. Carl Ludwig Engel (piir. 1826, rak. 1832-35). Kirkon restaurointi: arkkit. Kauno S. Kallio (1953). Sysmän kirkon sijainti Majutveden rannalla selittyy järven merkityksellä entisaikojen kulkuväylänä. Keskiaikainen luonnonkivikirkko on harvinainen näky Päijänteen itäpuolisessa sisämaassa. Useita rakennusvaiheita läpikäynyt kaunis kirkko tarjoaa kodikkaat puitteet pienelle seurakunnalle. Valkeaksi kalkitun kirkon päätyjen yläosissa on tiilikoristeita. Alkuperäisen osan päädyissä ne ovat tiilipintaiset, Engelin ristivarsissa päätykoristeet on rapattu ja kalkittu. Puinen, kolminivelinen kellotapuli (1845) edustaa länsisuomalaista tyyppiä, jossa kaikki kerrokset ovat neliöpohjaisia. Harmaala 1863, Lilumäentie 1 / Valittulantie Laajennettu 1920-luvulla. Suunnittelija ei tiedossa. Sysmän vanhimpiin rakennuksiin kuuluvassa Harmaalassa oli kauppa vuoteen 1930. Aumakattoinen, empirekauden hirsirakennus on Sysmässä harvinaisuus. Rakennuksen harmoninen ilme syntyy selkeämuotoisen matalan rakennuksen hillitystä väriskaalasta ja säännöllisestä kuusiruutuisten ikkunoiden aukotuksesta, jonka rytmiä ullakonikkunat toistavat. Rakennuksen muoto ja julkisivujen jäsentely ovat sukua Aurinkolan (kohde 5) arkkitehtuurille. Puusta veistetyt hienovaraiset koristeet ikkunoiden yläpuolisessa kentässä ovat piste i:n päällä. 7 Suurkylän kartano 1801, Suurkyläntie 2 Muutoksia 1810-luvulla, nykyinen asu 1867. Suunnittelija ei tiedossa. Rakentajat oletettavasti puuseppä Gustaf Nordgren ja muurarimestari Gustaf Stenberg. Hans Anders Wijkmanin rakennuttama kartanon hirsinen päärakennus hallitsee mäenkumpareelta peltomaisemaa ja avautuu etelään kohti kirkkoa. Sisäänkäyntipiha ja talousrakennukset ovat pohjoisessa. Vaakalaudoitettuja julkisivuja on jäsennöity joonialaisiin kapiteeleihin päättyvillä harkkopilastereilla sekä runsailla ikkunoilla. Ikkunoiden puolipyöreät yläosat ovat valeikkunoita. Ne viittaavat kivirakennusten holvattuihin Pyhän Olavin kirkko 1510-20-l 9 Kotiseutumuseo 1855, Makasiininmäentie 4 Entinen Lainajyvästön makasiini. Sysmän pitäjän lainamakasiini Leipälä, valmistui noin 10 vuotta ennen suuria nälkävuosia. Luonnonkivestä muurattu jyhkeä, linnamainen rakennus palveli viljavarastona, josta viljaa sai vaikeina vuosina korkoa vastaan se oli siis eräänlainen pankki. Pankkitoiminnan kehittyminen vei pohjan lainajyvästöiltä. Nykyisin rakennuksessa toimii Sysmä Seuran ylläpitämä kotiseutumuseo. 4 6 2 3 5 1 7 8 9 Karttakeskus Oy, Lupa L10010/13 5 Teemareitit 17

Asikkala Taide-, käsityö- ja lähiruokakohteet Nähtävyydet ja käyntikohteet Vääksy 1 Ranskalainen kyläkauppa Vesijärventie 1, 17200 Vääksy Lähiruokatori, kahvila, outlet-butiikki. Lisätiedot: www.facebook.com/ranskalainenkylakauppa 2 Vääksyn Mylly, Myllytie 3, 17200 Vääksy Mylly on yksi harvoista vielä toimivista ja hyvin menestyvistä kylämyllyistä. Myllypuoti on avoinna ma-pe klo 7-16. Lisätiedot: www.vaaksynmylly.fi. 3 Päijännetalo, Meijeritie 1, 17200 Vääksy Päijännetalossa matkailija voi perehtyä niin luonnon kuin kalastuksen historiaan ja nykypäivään, saada tietoa retkikohteista sekä varata kalastus- ja luontoretkiä. Lisätiedot: www.paijannetalo.fi 4 Kanava-alueen verstaat, 17200 Vääksy Lieska Design valmistaa uniikkeja ja persoonallisia lasikoruja laadukkaasta Muranon lasista sekä Bullseye -lasista. Lisätiedot: www.lieskadesign.com. Joken Sirpale: Tiffanylasitöitä. Keramiikkapaja Koiruuksia: Lemmikkiaiheista keramiikkaa. Lisätiedot: www.koiruuksia.fi Kesä Käsillä: kädentaitoja ja taidetta. Lisätiedot: puh. 040 7453 255 5 Vääksyn kanava ja kanavamiljöö Kanavan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1868 ja se valmistui vuonna 1871. Kanavaa peruskorjattiin vuosina 1909 1911. Nykyisin Vääksyn kanava on yksi Euroopan vilkkaimmin liikennöidyistä vapaa-ajan sisävesikanavista. Kanavanseutu on kesäisin suosittu kohde nähtävyyksineen ja puoteineen. 6 Vesimyllymuseo, Vääksyntie 9, 17200 Vääksy Vääksynjoen vesimyllymuseo vaalii vuosisataisia perinteitä ja on elävä muistomerkki Asikkalan vilkkaasta vesimyllykulttuurista. Lisätiedot: www.paikallis.info/vesimylly ja Asikkalan matkailuneuvonta, puh. (03) 888 6680. 7 Laurin patsas, Vääksynjoki, 17200 Vääksy Rapala Oy:n perustajan Lauri Rapalan (1905-1974) patsas sijaitsee joen rannalla museon läheisyydessä. 8 Danielson Kalmarin huvila Kalmarintie 8, 17200 Vääksy Danielson-Kalmarin huvila kantaa suomalaisen poliitikon ja historiantutkijan Johan Richard Danielson- Kalmari (1853-1933) nimeä. Vuonna 1892 hän osti Suviniemi-nimisen uusrenessanssityylisen huvilan, jossa vietti kesiä perheineen. Huvila on osittain entisöity museohuoneiksi. Kesäisin huvilassa järjestetään taidenäyttelyjä ja sitä myös vuokrataan perhejuhlien ja yksityistilaisuuksien pitopaikaksi. Museota hallinnoi Asikkalan kunta. Lisätiedot: Asikkalan matkailuneuvonta, puh. (03) 888 6680. 9 Taidevintti, Kanavatie 17, 17200 Vääksy Kanavan läheisyydessä sijaitsee Asikkalan taiteilijaseuran vuonna 1998 kunnostama erinomainen näyttelytila Lisätiedot: www.taidevintti.suntuubi.com Vääksyn joki 18 Nähtävyydet ja käyntikohteet

Karttakeskus Oy, Lupa L10010/13 15 16 13 14 3 2 4 10 5 6 7 9 11 12 1 8 17 Asikkala Kalkkinen 10 Ullan Galleria ja Hieno Helma second hand shop, Pätiäläntie 211, 17320 Asikkala Avoinna kesäaikaan. Lisätiedot: Ulla Pätiälä, puh. 050 352 8953 14 Kalkkisten kanava ja koski Kanavakulmantie, opasteet tieltä 3142 Kalkkisten kanava ja koski ovat valtakunnallisia nähtävyyksiä. Koski on Etelä-Suomen ainoa vapaana virtaava koski ja kanava on sulkuväliltään Euroopan pisin makean veden kanava. 11 Asikkalan kirkko, Kirkkotie 42, 17320 Asikkala Asikkalan miljoonan tiilen kirkko sijaitsee kuusi kilometriä Vääksystä Sysmään päin. Kirkko on valmistunut v. 1880 ja sen on suunnitellut arkkitehti Georg Wilenius. Lisätiedot: www.asikkalanseurakunta.fi/toimitilat/kirkot 12 Asikkalan kotiseutumuseo Kirkkotie 42, 17320 Asikkala Asikkalan kotiseutumuseo sijaitsee Asikkalan kirkolla, aivan kirkon läheisyydessä. Museo tarjoaa mahdollisuuden tutustua vanhaan asikkalalaiseen talonpoikaiskulttuuriin. Museota hallinnoi Asikkalan kotiseutuyhdistys. Lisätiedot: puh. 040 755 1309 13 Pulkkilanharjun luontopolku Pulkkilanharju on kahdeksan kilometriä pitkä luonnonkaunis harju, joka kuuluu osana Päijänteen kansallispuistoon. Harjulla kulkee 4,4 km pitkä polku, josta 2,3 km on luontopolkua. Karisalmi on valtakunnallisesti merkittävä lintujen kevät- ja syysmuuton tarkkailupaikka. Upean sillan vieressä on parkkialue, kioski ja luontopolkujen aloitusviitat. Pulkkilanharju sijaitsee n. 10 km Vääksystä Sysmään päin (maantie 314). 15 Kalkkisten kirkko Haikealantie 5, 17240 Kalkkinen Kalkkisten viehättävä kyläkirkko vihittiin kirkoksi 28.8.1910. Lisätiedot: www.asikkalanseurakunta.fi/toimitilat/kirkot 16 Viini- ja Puutarhatila Pihamaa Siltatie 12, 17240 Kalkkinen Pihamaa on erinomainen retkikohde ja ostospaikka. Puodissa ja Kahvio-viinituvassa voi pistäytyä kesäisillä ostoksilla tai hengähtää pidemmänkin aikaa ja nauttia maalaisidyllistä ja tunnelmasta. www.viini-pihamaa.fi Vesivehmaa 17 Päijät-Hämeen Ilmailumuseo Vesivehmaan lentokenttä Avoinna kesäaikaan ja muina aikoina sopimuksen mukaan. Lisätiedot: www.lahdenilmasilta.fi. Nähtävyydet ja käyntikohteet 19

Padasjoen satama Padasjoki Padasjoki 1 Päijänne Ilves -yhdysreitti Evon retkeilyalueelle Reitti lähtee Padasjoen laivarannasta ja päättyy Tarusjärven P-paikalle. Reitin pituus on 13 km (ks. s. 8 9) 2 Padasjoen laivaranta Laivarannantie 41, 17500 Padasjoki Padasjoen laivaranta toimii M/S Elbataren kotisatamana ja porttina Päijänteen kansallispuistoon. Tarkemmat tiedot sataman palveluista: www.padasjoki.fi, www.elbatar.fi, www.padasrannat.fi. 3 Tuomasvuoren näköalatorni ja frisbeegolf-rata Kullasvuoren ulkoilualue, 17500 Padasjoki 4 Padasjoen kirkko Laivarannantie 1, 17500 Padasjoki Padasjoen nykyinen kirkkorakennus on tiilestä rakennettu tornillinen pitkäkirkko, jonka muuraaminen alkoi vuonna 1926. Kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön vuonna 1928. 5 A.I. Arwidssonin muistomerkki 17500 Padasjoki Suomalaisuuden isä, kansallisuuden herättäjä 6 Galleria Pikantti, Keskustie 16, 17500 Padasjoki Padasjoen taideyhdistys ry:n ylläpitämä taidegalleria Padasjoen keskustassa. Vaihtuvat näyttelyt kuukausittain, yleisöllä vapaa pääsy. Lisätiedot: www.padasjoentaideyhdistys.blogspot.fi 7 Uudelviisii, Keskustie 25 A, 17500 Padasjoki Käsintehtyä uniikkia käyttö- ja koristekeramiikkaa. Lisätiedot: www.pns.fi/uudelviisii Taide-, käsityö- ja lähiruokakohteet Nähtävyydet ja käyntikohteet Toritun kylä 8 Toritun Sepänmäen museo, 17710 Torittu Avoinna kesäaikaan. Lisätiedot: Toritun kyläyhdistys, puh. (03) 557 9023 9 Toritun luonto- ja kulttuurireitti 27 km Eteläinen Humaljärven lenkki 13 km ja pohjoinen Kuivajärvellä kiertävä lenkki 14 km. Reitti on merkitty vihreillä opastolpilla ja nauhoilla. Arrakoski 10 Ars Arrakoski, Tevännintie 17, 17530 Arrakoski Museo ja taidegalleria. Lisätiedot: www.facebook.com/ars.arrakoski.gallery Vesijaon kylä 11 Palsan Myllymuseo ja kahvio Vesijaonraitti 562, 17630 Vesijako Avoinna kesäaikaan. Lisätiedot: www.kapteenska.fi/palsanmylly 12 Vesijaon tuoretori Vesijaonraitti 303, 17630 Vesijako Avoinna kesä heinäkuussa Aholan tilan pihapiirissä. Lisätiedot: www.aholanmokit.fi 13 Vesijaon luonnonpuisto ja tutkimusmetsä Metsäntutkimuslaitos järjestää opastettuja kiertokäyntejä luonnonpuiston tutkimusmetsään. Lisätiedot: www.metla.fi tutkimusmetsät Vesijako 20 Nähtävyydet ja käyntikohteet

Auttoinen 14 Ala-Savin Taide, Savintie 228, 17610 Auttoinen M.Mäntysen tauluja. Lisätiedot: www.mmtaide.fi 15 Ars Auttoinen, Keinuhongantie 17, 17610 Auttoinen Taide- ja muotoilukeskus. Lisätiedot: www.auttoinen.fi 16 Keinuhongan tila Keinuhongantie 54, 17610 Auttoinen Lähiruokakauppa - Navettamarket, kahvila, lihamyynti, sisustuspuoti, tilavierailut. Lisätiedot: www.keinuhonka.fi. Nyystölän kylä 17 Nuijasodan taistelun muistomerkki Muistomerkki sijaitsee Nyystöläntien ja Nuijamäentien risteyksessä, noin 2 km Padasjoen keskustasta 18 Padasjoen kesäteatteri Padasjoen kesäteatteri esiintyy Padasjoen vanhan museon pihapiirissä Nyystölässä. Tarkemmat tiedot näytöksistä ja yhteystiedot: www.padasjoenharrastajateatteri.com. 19 Nyystölän lintutorni, Turvantie, 17510 Nyystölä 3 Padasjoen kesäteatteri 1 Karttakeskus Oy, Lupa L10010/13 8 9 4 5 10 11 12 6 7 13 17 18 14 16 15 19 2

Sysmä Taide-, käsityö- ja lähiruokakohteet 9 Nähtävyydet ja käyntikohteet 10 11 1 Sysmän Kotiseutumuseo Makasiininmäentie 4, 19700 Sysmä Sysmän kotiseutumuseo sijaitsee vuonna 1855 rakennetussa pitäjänmakasiinissa, joka perimätiedon mukaan on rakennettu uhrikalliolle. Museon kokoelmiin kuuluu esineitä esihistorialliselta ajalta asti. Lisätiedot: www.sysmaseura.fi 2 Sysmän Pyhän Olavin kirkko 3 Vapaussodan muistomerkki Kirkkokuja 1, 19700 Sysmä Sysmän Pyhän Olavin kirkko on ehdottomasti suosituin matkailukohde Sysmässä. Sysmän kirkon rakennusaika ajoittuu viimeisimmän tutkimuksen mukaan (2000-luku) 1510 1520 lukujen tienoille. Lisätiedot: www.sysmanseurakunta.fi Kirkkokuja 1, 19700 Sysmä Sysmän kirkkomaalla paljastettiin Viktor Janssonin 1920 veistämä vapaussodan sankaripatsas, joka käännettiin myöhemmin kirkkoon ja vuosien 1939 1945 sankarihautoihin päin. Lisätiedot Vapaussodan muistomerkistä ja muista Sysmän muistomerkeistä: www.sysma.fi matkailijalle 4 Suomen Harmonikkamuseo Uotintie 4, 19700 Sysmä Harmonikkamuseo avasi ovensa Vanhan Kertun gallerian tiloissa 1993. Museon monipuolinen kokoelma käsittää eri aikakausien soittimia 170 kpl, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta. Lisätiedot: www.sysma.fi matkailijalle 8 5 4 6 7 12 3 1 2 Karttakeskus Oy, Lupa L10010/13

Sysmän kotiseutumuseo 5 Sysmän Teatteritalo Väihkyläntie 1, 19700 Sysmä Sysmän Teatteritalo on rakennettu vuonna 1898 Sysmän Säästöpankin pankkitaloksi. Pankkitalona rakennus toimi vuoteen 1936 saakka, jonka jälkeen taloa on kutsuttu Teatteritaloksi. Sysmän Teatteritalo edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa ja sen on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Nyström-Petrelius-Penttilä. Lisätiedot: www.sysma.fi matkailijalle 6 Taidesalonki, Sysmäntie 35, 19700 Sysmä Dimitri Visapään taidenäyttely. Lisätiedot: puh. 044 3233 607 7 Lintan kammari, Sysmäntie 16, 19700 Sysmä Kahvila- ja käsityömyymälä. Vaihtuvat taidenäyttelyt kahvilan tiloissa. Lisätiedot: www.facebook.com/kahvilalintankammari 8 Kuusipohja, Yrittäjäntie 2, 19700 Sysmä Puusta ja akryylista laserleikkauksella tehtyjä pieniä tuotteita oman kodin piristykseksi ja mukaviksi pikkulahjoiksi. Tuotteita saatavilla myös Sysmän kirjakaupasta. Lisätiedot: www.kuusipohja.com 9 Kammiovuoren retkeilyalue (s. 6) 27 km Sysmän kirkonkylästä pohjoiseen Kammiovuorella kulkee noin 4 km pituinen merkitty polku, joka nousee Kammiovuoren laelle. Polun varrella nähtävyyksinä mm. Hiskiaan luola ja siirtolohkare Linta. 10 Mynnilän Arboretum Mynniläntie 92, 19700 Sysmä Mielenkiintoinen käyntikohde erityisesti ryhmille, joka sijaitsee vain 10 km:n päässä Sysmästä. Mynnilän Arboretumissa on kaikkiaan 800 erilaista kasvi- ja puulajia. Lisätiedot: www.mynnilanarboretum.com 11 Päijätsalon luontoretkeilykohde ja näköalatorni (s. 7) n. 7 km Sysmän kirkonkylästä länteen Päijätsalon retkeilyreitit ja vuonna 1899 rakennettu näköalatorni Päijätsalon saaressa. 12 Taideparatiisi, Vääksyntie 2152, 19310 Karilanmaa Sysmän ja Vääksyn puolivälissä, tien 314 varrella sijaitseva taidegalleria. Lisätiedot: www.taideparatiisi.fi Nähtävyydet ja käyntikohteet 23

Päijänteen kansallispuisto Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L10010/13 Helsinki Asikkala...130 km Helsinki Padasjoki...160 km Helsinki Sysmä...175 km Lahti Asikkala...25 km Lahti Padasjoki...53 km Lahti Sysmä... 70 km Tampere Asikkala...126 km Tampere Padasjoki...98 km Tampere Sysmä...162 km www.visitpaijanne.fi www.asikkala.fi www.padasjoki.fi www.sysma.fi www.luontoon.fi www.outdoorsfinland.fi www.lahtiregion.fi Kansikuva: Europhoto / Jukka Rautio Kuvat: Markku Lepistö, Martti Komu, Zhibin Zhang, Padasjoen Sanomat, Asikkalan kunta, Padasjoen kunta, Sysmän kunta, Visit Finlandin kuvapankki