Tampereen Liikuntasanomat

4/2011 Tampereen Liikuntasanomat Kiekkolegenda Janne Ojanen viihtyy uusien haasteiden parissa Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen liikkuu säännöllisesti Liikuntapalvelujen ajankohtaislehti Pia Heinoselle ja uintikeskukselle valtakunnallinen huomionosoitus

Kiira Korven seurassa palkintokorokkeella Juulia Turkkila (vas.) ja Beata Papp. Valmentajat Susanna Haarala (vas.) ja Maaret Siromaa iloitsivat Kiiran hyvistä pisteistä. Pronssille liukui Beata Papp. Tunnelmia taitoluistelun SM-kisoista Tampereelta Naisten mestaruuden upealla ohjelmallaan voitti Tapparan Kiira Korpi. Taitoluistelun SM-kisat järjestettiin viikkoa ennen joulunpyhiä Tampereella Hakametsän jäähallissa. Kooveen järjestämissä kisoissa oli osanottajina koko maamme parhaimmisto valovoimaisimman jääprinsessan Kiiran Korven johdolla. Kisat toimivat samalla katsastuksena lajin EM-kisoja varten. Hopeaa saavuttanut Juulia Turkkila sai toisen EM-kisapaikan. 2 Suomen miesparhaimmisto oli myös kisassa mukana Ari-Pekka Nurmenkarin (oik.) johdolla.

Pääkirjoitus Lennokkaasti kohti uutta urheilu- ja liikuntavuotta! Vuoden 2011 alkaessa olla lopuillaan haluan kiittää kaikkia liikunnan yhteistyökumppaneita hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Ennen kaikkea kiitos kaupungin menestyneille kilpaurheilijoille sekä aktiiviharrastajille, joita liikuntapalvelujen ryhmissäkin on kuluneena vuotena ollut ennätysmäärä. Toivottavasti liikuntapalvelut ovat täyttäneet ne haasteet, joita meiltä on odotettu. Urheilu- ja liikuntavuosi 2011 oli jälleen vauhdikas. Se sisälsi paljon kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Triathlonin pitkien matkojen EM-kisat keskuspaikkanaan Ratinan stadion toi tapahtumarikkaan lajin aivan uudella tavalla yleisön nähtäville kaupungin ydinkeskustan tuntumaan. Toisena keihäänkärkenä kansainvälisten tapahtumien saralla olivat kaupungissamme järjestetyt opiskelijoiden futsalin EM-kisat, unohtamatta Hakametsän jäähallissa käytyä lentopallon maailmanliigaa, jossa Suomi päihitti monituhatpäisen yleisön kannustaessa yhden maailman kärkijoukkueista, Serbian. Paljon mahtui vuoteen myös kotimaisten tapahtumien huippuhetkiä, kuten esimerkiksi Pyrinnön toisen perättäisen koripallomestaruuden varmistuminen täpötäyden Pyynikin palloiluhallin huutomyrskyssä. Uusi vuosi tuo uusia tuulia myös Tampereen liikuntaelämään. Vuonna 2012 Pyynikin uimahalli avautuu kaupunkilaisille täydellisesti uudistettuna. Samoin odotettu Tesoman voimistelu- ja liikuntahalli otetaan käyttöön, jolloin voimistelijat ja tanssijat pääsevät harrastamaan lajejaan huipputason tiloissa. Samalla myös salibandyn toiminta jalkautuu Tesomalle, joskin toiminta Ajokilla hiljenee. Vuonna 2012 alkaa Hervannan jäähallin peruskorjaus. Toivotan menestystä tamperelaisille huippu-urheilijoille heidän valmentautuessa kohti Lontoon olympialaisia ja muita vuoden 2012 arvokilpailuja. Aktiivista liikunnan intoa ja iloa kaikille tamperelaisille! Pekka P. Paavola Kirjoittaja on Tampereen liikuntatoimenjohtaja, jonka virkanimike 1.1.2012 alkaen on liikuntajohtaja. Tampereen Liikuntasanomat 4/2011 Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Ratinan rantatie 1 33100 TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p. 050 554 5831 Toimitussihteeri Petri Vilkko p. 040 5481 006 ideatampere@kolumbus.fi Liikuntapalvelujen yhdyshenkilö Leila Lahti p. 050 554 5820 leila.lahti@tampere.fi Tuottaja Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) 222 33 22 Taitto Tuija Lautiainen Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Painosmäärä 3.000 kpl ISSN 1795-987X Lehti on luettavissa myös internetissä: www.tampere.fi/ liikuntajavapaaaika/ liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: leila.lahti@tampere.fi tai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelut Ratinan rantatie 1 33100 TAMPERE www.tampere.fi Kannen kuvassa Tapparan kiekkolegenda Janne Ojanen Hakametsän pihapiirissä: Kuva Petri Vilkko. 3

Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Tappa jo lähi Syksyllä Janne Ojanen teki paluun Tapparan tuttuun pelaaja-aitioon valmentajana. 4

Tappara-legenda Janne Ojanen: Janne Ojasen pelipaita numero 8 on nostettu kunniapaikalle Hakametsän hallin kattoon kunnioittamaan kantajansa upeaa uraa Tapparassa. ra takaisin huipulle tulevaisuudessa Tamperelaisen kiekkolegendan Janne Ojasen neljännesvuosisadan kestänyt ansiokas peliura huipputasolla päättyi keväällä 2010. Lyhyen hengähdystauon jälkeen mies on palannut takaisin huippujääkiekkoilun parrasvaloihin - tällä kertaa osana Tapparan valmennustiimiä. Mielenkiintoista haastetta miehen elämään tuo myös työ hänen itsensä puoliksi omistamassaan yrityksessä. Tehtävänsä päävalmentaja Risto Dufvan johtamassa tiimissä Tapparan edustusjoukkueessa Janne Ojanen muotoilee näin: - Olen kaikissa harjoituksissa ja peleissä mukana. Annan mielipiteeni eri asioista päävalmentajalle. Valmentajana mukana pelin fiilingissä Ensi kuukausien kokemuksiensa Tapparan valmennusjohtoon kuulumisesta Ojanen sanoo olevan erittäin myönteisiä. - Valmentaminen on erittäin mukavaa ja haastavaa. Koko ajan täytyy miettiä, miten peliä voidaan parantaa ja mitä ollaan tehty oikein. - Parasta valmentamisessa on, kun saa olla lajin ytimessä ja koko ajan pääsee nauttimaan pelin tuomasta fiilingistä, Ojanen summaa. Lehtihaastatteluissa tuore valmentaja on kertonut jakavansa erityisesti nuorille pelaajille oman peliuransa aikana hioutuneita niksejä. Niiden tarkemman sisällön Ojanen pitää kuitenkin ymmärrettävästi visusti ammattisalaisuutena. - Niksit kuuluvat pelin eri osa-alueisiin ja niitä tulee päivittäin erilaisissa tilanteissa niin harjoituksissa kuin peleissäkin. Erityisesti tietenkin senttereille tulee annettua joitakin vinkkejä. Kahdenkymmenen SM-liigakautensa aikana Ojanen pelasi Tapparan paidassa yhteensä 876 runkosarjan ottelua ja niiden lisäksi vielä 112 pudotuspeliottelua. Vieläkö liigapeleissä valmentajan roolissa olevan miehen tekisi mieli hypätä kaukaloon ottelun tuoksinaan pelaajana? - Pakko myöntää, että välillä tuntuu siltä että olisi vielä mukava pelata. Peliurani oli kuitenkin niin pitkä, että mitään ei jäänyt hampaankoloon, SM-liigan kaikkien aikojen piste-ennätyksen 799 pistettä omaava Tapparaikoni summaa. Uransa suurimpina kohokohtina MM-kullan ja SM-liigan piste-ennätyksen saavuttamisen ohella Ojanen pitää menestyksen hetkiä omassa seurassaan Tapparassa. - Kaikki SM-kullat Tapparan kanssa ovat t 5

olleet mahtavia! Lisäksi olympialaiset Galgaryssa 1988 ja Lillehammerissa 1994 olivat ikimuistoisia, koska paikalla olivat kaikki maailman talvilajien huippu-urheilijat ja tunnelma oli kerrassaan ainutlaatuinen. "Jääkiekon pitää olla junioreille hauskaa" Ojanen on vuosien ajan toiminut myös juniorivalmentajana Tapparassa. Kaikkein tärkeimpänä pointtina junioreiden valmentamisessa Ojanen pitää sitä, että toiminta saadaan luotua sellaiseksi, että juniorit tulevat mielellään harjoituksiin ja peleihin. Ojasen periaatteiden mukaan valmennus saa ja sen pitää olla vaativaa, mutta jääkiekon pitää silti olla hauskaa. Valmennuksen painopisteet eivät hänen mukaansa ole muuttuneet vuosikymmenienkään aikana. - Kyllä jo omallakin junioriuralla keskeisessä asemassa olleet perusasiat ovat edelleen tärkeitä, esimerkiksi luistelu, syöttö ja laukaus, mies toteaa. Pitkän linjan kiekkoilija toteaa, että on tärkeää ja kannatettavaa että juniori harrastaa myös muita lajeja jääkiekon ohella. - Mutta nykyään on jo nuorilla junioreilla niin paljon harjoituksia, että välillä se tuntuu olevan mahdotonta. Sen johdosta valmentajien pitäisi saada mahtumaan harjoituksiin muitakin lajeja, kuten esimerkiksi saliharjoitukset ja erilaiset pallopelit. Siitä, riittävätkö junioreille seuran harjoitukset vai pitäisikö hänen tehdä lisäksi myös omatoimisia treenejä, Ojasella on selkeä mielipide. - Omatoimisia harjoituksia on hyvä tehdä. Mutta varsinkin nuoremmissa ikäluokissa ne kannattaa pitää höntsyinä tai muita lajeja harrastamalla. - Itse olin juniori-iässä aina ulkona tekemässä jotain urheilua oli se sitten jalkapalloa, tennistä, hiihtoa, yleisurheilua tai muuta. Talvella vastaavasti tuli vietettyä melkein kaikki vapaa-ajat ulkojäillä. Tampereen harjoitus- ja peliolosuhteita Ojanen pitää hyvinä. - Etenkin nyt olosuhteet ovat hyvät, kun saimme Sentteriin Kaukajärvelle kolmannen kaukalon. Vielä kun saamme pitkään toivotun Keskusareenan, niin silloin kaikki on reilassa. Työ omassa yrityksessä monipuolista Aktiivisen peliuransa lopettamisen jälkeen Ojanen on pitänyt kuntoaan yllä pelaamalla kesäisin tennistä ja golfia. Talvikautena hän lenkkeilee ja käy kuntosalilla. Tapparassa käynnistyneen valmentajan pestinsä ohella Ojanen on jo muutaman vuoden työskennellyt erilaisiin mainoslahjoihin ja -tekstiileihin erikoistuneessa yrityksessä JMC Oy:ssä. Hänen toimenkuvansa yrityksessä on kattava. - Olen JMC Oy:n toinen omistaja ja työnkuva koostuu ihan myymisestä, asiakassuhteiden hoitamisesta ja markkinoimisesta. Uskon, että ura urheilijana on edesauttanut tulemaan toimeen ihmisten kanssa. - Tärkeää on tehdä huolellista ja laadukasta työtä, jotta saavuttaisi hyviä tuloksia. Ojanen kävisi mielellään nykyistä enemmän seuraamassa myös muita Tampereella järjestettäviä urheilutapahtumia paikan päällä, mutta ei valitettavasti muilta kiireiltään tällä hetkellä ehdi kisakatsomoihin. - Poikani Oskari ja Mikael pelaavat kiekkoa Tapparan junioreissa, joten kaikki vapaa-aika menee pääsääntöisesti jäähalleissa, enkä kerkeä paljoa muita lajeja livenä seuraamaan.. - Koripalloa tosin tulee aina kun mahdollista seurattua, koska tyttäreni Katarina pelaa Pyrinnön A-tytöissä. Televisiosta mies sen sijaan sanoo seuraavansa lähes kaikkia urheilulajeja. - Etenkin golf ja jalkapallo ovat suosikkejani jääkiekon lisäksi. Aikanaan juuri gollfkentällä Janne tutustui Tampereen kaupunginvaltuutettunakin tällä hetkellä työskentelevään Sanna-vaimoonsa, joka aktiivisen golfuransa aikana savutti kolme SM-kisamitalia naisten lyöntipelissä. Janne Ojanen pyrkii myös yrityksessään tekemään työnsä huolellisesti ja laadukkaasti. 6 "Huipulle vain kovalla työllä ja intohimolla" Jääkiekolta ja yrityksen pyörittämiseltä liikenevän vapaa-ajan Ojanen sanoo kuluvan pääasiallisesti perheen parissa. - Lomat vietämme perheen kanssa rentoutuen, golfia pelaten ja yhdessä touhuten. Viime aikoina hieman alavireisesti pelanneen Tapparan edustusjoukkueen tulevaisuudennäkymiin Ojanen sanoo suhtautuvansa vastoinkäymisistä huolimatta optimistisesti. - Uskon, että Tappara on tehnyt hyvät suunnitelmat tulevaisuuden varalle, ja mahdollisuudet huipulle ovat hyvät jo ihan lähitulevaisuudessa. - Huipulle ei ole mitään oikotietä. Sinne pääsee vain kovalla työllä ja intohimolla lajia kohtaan, kiireestä kantapäähän Tapparan mies toteaa kolmen vuosikymmenen kokemuksellaan.

Jääkiekkosimulaattori vihittiin käyttöön Vapriikissa Suomen Jääkiekkomuseossa Vapriikissa tehtiin loka-marraskuun vaiheessa tamperelaista jääkiekkohistoriaa, kun kaupungin ensimmäinen suoraan Kanadasta hankittu jääkiekkosimulaattori vihittiin juhlavasti käyttöön. Paikalle oli kutsuttu kovan luokan legendat molemmista tamperelaisista liigaseuroista, Jyrki Lumme Ilveksestä ja Janne Ojanen Tapparasta. Osana ihmelaitteen vihkiseremonioita miehet pantiin vanhaan kunnon kaksintaisteluun, jossa lajeina oli laukauksen tarkkuus sekä sen kovuus. Simulaattori antoi kummallekin pelaajalle aluksi viisi lyöntiä laukaistavaksi kohti maalivahdin vahtimaa maalia. Tarkkuusosion jälkeen seurasi vielä lyöntinopeuden mittaus. Maalivahdin yllättäminen ei kovan luokan pelimiehiltäkään ollut mikään läpihuutojuttu. Lopulta kuitenkin maalihanat aukesivat molemmilta mestareilta, mutta ratkaisevaa eroa tapparalaisen ja ilvesläisen välille ei saatu. Simulaattorin pelivälineenä toimi kiekon sijasta pallo, joten sekin vaati molemmilta kiekkotähdiltä jonkin verran ylimääräistä totuttelua. Kaksintaistelun tauottua myös yleisöllä oli mahdollisuus testata arvattavasti yhtä Vapriikin vetovoimaisinta esinettä. Simulaattorissa pelaaja voi valita pelinsä vaikeustason sekä myös toivoa maalivahdille mieleisensä kansallisuuden. Rennon sporttisen tilaisuuden päätteeksi kiekkolegendat raapustivat nimikirjoituksensa simulaattorihuoneen seinän pleksilasiin. Simulaattoria pääsee kuka tahansa testaamaan Jääkiekkomuseon aukioloaikoina museon normaalilla sisäänpääsymaksulla. Jyrki Lumme (vas.) ja Janne Ojanen tähdittivät simulaattorin avaamista. Simulaattorin maalivahdin kansallisuuden voi pelaaja itse valita. Vapriikin väen isännöimässä avajaistilaisuudessa yleisöllä riitti mielenkiintoista katsottavaa. 7

Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen: "Liikunta luontevaksi osaksi kaikkien kaupunkilaisten arkea" Olli-Poika Parviainen aloitti joulukuun alussa Tampereen uutena osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistysja elämänlaatupalvelujen apulaispormestarina hänen edeltäjänsä Perttu Pesän siirryttyä Tapahtumatoimiston vetäjäksi. Päivittäin liikuntaa itsekin harrastavasta Parviaisesta tuli samalla kaupungin liikuntapalvelujen tilaamisesta vastaavan lautakunnan puheenjohtaja. Apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen ensivaikutelmat työstään ovat olleet myönteisiä. 8 Uuden apulaispormestarin ensivaikutelmat laaja-alaisesta postistaan ovat olleet myönteisiä. - Alku on ollut hektistä mutta erittäin mielenkiintoista. Koen olevani etuoikeutettu siinä, että nämä minulle kuuluvat prosessit ovat monipuolisia ja tehtäviä on joka lähtöön. - Pidän siitä, että työssäni kulttuuri- ja liikuntapuoli ovat yhdessä. Samoin mielenkiintoisia elinkeinoasioita on myös jonkin verran mukana. Aivan kylmiltään Parviainen ei joutunut ottamaan uuden korkean viran tuomia haasteita vastaan. - Itse asiassa syyskuun alusta lähtien olen käytännössä orientoitunut näihin tehtäviin, sillä olin epävirallisesti mukana jo palvelusopimusneuvotteluissa. Orientoitumisesta on ollut sellainen hyöty, ettei ole tarvinnut ihan niin kovaa liikkuvaan junaan hypätä, Parviainen toteaa. Kokemusta kunnallisesta päätöksenteosta Parviainen on saanut myös lukuisten kunnallisten luottamustehtäviensä myötä muun muassa Tampereen kaupunginhallituksessa ja Tampereen kaupunginvaltuustossa vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajana. Keskusareena tervetullut Apulaispormestari Parviaisen mukaan kaupungin epävarma taloustilanne heijastuu vuoden 2012 budjetissa luonnollisesti myös liikuntapalveluihin.. - Toki olisin toivonut kaupungin talousarviossa vuodelle 2012 lisää rahaa sekä liikunta- että kulttuuripalveluille, mutta näillä mennään mitä on. - Ja paljon hyvääkin on näköpiirissä, että jos mietitään Pyynikin uimahallin avaamista, se on tärkeä juttu ja sitä on odotettu paljon. Ja erityisesti sitten tuolla Tesoman suunnalla

Teksti ja kuvat: Petri Vilkko "Olisi hienoa saada Tampereelle tuollainen keskittymä, johon saataisiin suuria urheiluja kulttuuritapahtumia. Keskusareenan toteuduttua päästäisiin sitten käyttämään Hakametsää muihin liikuntatarkoituksiin. Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen haluaa kehittää Tamperetta entistäkin vetovoimaisemmaksi liikunta- ja kulttuurikaupungiksi. tilanne paranee merkittävästi, kun sinne saadaan uusi voimistelu- ja liikuntahalli. - Sitten jos kaupungin toiselle laidalle mennään, niin aika paljon on kiinni Keskusareenasta, että miten se hanke rahoituksen osalta etenee. Parviainen tunnustautuu Keskusareenahankkeen kannattajaksi. - Olisi hienoa saada Tampereelle tuollainen keskittymä, johon saataisiin suuria urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Keskusareenan toteuduttua päästäisiin sitten käyttämään Hakametsää muihin liikuntatarkoituksiin. Se ei kuitenkaan ole ihan vielä vuoden 2012 juttu, Parviainen toteaa. Ratinan stadionille ympärivuotista toimintaa Apulaispormestari Parviainen haluaisi löytää ympärivuotista käyttöä myös Ratinan stadionille. - Sitä on mietitty paljon, mitä se toiminta voisi olla. Olemme pohtineet, josko löytäisimme yhteistyökumppanin, joka alkaisi pyörittämään Ratinassa esimerkiksi jotakin lumilautailun tyyppistä toimintaa. Ratinaanhan voisi tuoda tarvittaessa lunta vähän enemmänkin. - Ratinaan voitaisiin myös järjestää puitteet omaehtoisia talvitouhuja varten myös vähän nuoremmille. Harrastajathan itse ovat oman alansa asiantuntijoita, ja meidän tehtävänä poliitikkoina on yrittää sitä toimintaa tukea, Parviainen pohtii. Ratinan talvikäytön yhteydessä on puhuttu paljon myös siitä, että Ratina valjastettaisiin talvisin hiihto- ja luistelukäyttöön. - Ehkä hiihtäjille haluaisin enemmän tarjota sellaisia elämyksiä, että voi hiihtää lähellä luontoa, eikä välttämättä niin että kiertää ympyrää stadionilla, luonnossa myös itse mielellään liikkuva apulaispormestari sanoo. - Hiihdolle on lumisina talvina hyvät puitteet muuallakin Tampereella, kun täällä on perinteisesti pidetty ladut kunnossa. Latujen kunnossapito onkin mielestäni äärimmäisen tärkeää, Parviainen sanoo. Liikuntapalvelujen toimintaa Tampereella hän yleisestikin pitää laadukkaana ja hyvin johdettuna. Kaupunkitila tehokkaaseen käyttöön Eräänä marraskuisena viikonloppuna lumilautailijat valtasivat Keskustorin satamäärin yleisöä keränneellä laskettelutempauksellaan. Vaikka taivaalta ei ollut satanut lunta hitustakaan, lumilautailuväki ei jäänyt toimettomaksi vaan haali mäkeen tarvittavan lumimäärän Tampereen jäähalleille kertyneestä ylijäämälumesta. Parviainen sanoo seuranneensa tuota Keskustorin elävöittämisen kannalta tervetullutta tapahtumaa tyytyväisin mielin sivusta. - Lisää vaan tuollaista Keskustorille! Myös aikaisemmin Keskustorilla järjestettyä mutta sittemmin Tullinaukiolle muuttanutta beach volley -tapahtumaa Parviainen pitää hyvänä esimerkkinä kaupunkitilan hyötykäytöstä. - Kaikki sellainen, missä otetaan kaupungin tilaa käyttöön kaupunkilaisia varten siten että t 9

kaupunkilaiset voivat olla, harrastaa ja tehdä muutakin kun vaan liikkua paikasta toiseen - ikään kuin otetaan iloa irti siitä tilasta - on kyllä nykypäivää. Parviainen haluaa rohkaista kaupunkilaisia ottamaan aktiivisesti yhteyttä ja kertomaan ideoitaan, mitä toimintoja kaupunkitilan elävöittämiseksi myös jatkossa voitaisiin tehdä. - Kuntalaiset itse tietävät parhaiten, mitä he haluavat tehdä. Helpottaisi todella paljon meidän päättäjien työtä, jos meihin ollaan noissa asioissa yhteydessä. Urheilun ja kulttuurin suurtapahtumia Tampereelle Edeltäjänsä Perttu Pesän tapaan myös uusi apulaispormestari haluaisi Tampereelle yhä uusia urheilun ja kulttuurin suurtapahtumia. Monipuolisten tilojen ohella Parviainen pitää Tampereen vahvuutena sitä, että kaupungissamme on hyvä meininki ja että täällä ajatellaan uutta ja synnytellään ideoita. - Kisojen lisäksi Tampereella voitaisiin esimerkiksi järjestää kansainvälisiä urheiluleirejä ja kansainvälisiä urheilullisia nuorisotapahtumia ja messuja. Myös sellaisia tapahtumia, jotka itse sen urheilun lisäksi toisivat lajituntemusta lisää Tampereelle ja jotka innostaisivat harrastamaan niitä, jotka eivät vielä harrasta. - Jos oikein suurista kisoista puhutaan, niin olisi hyvä saada jääkiekon MM-kisat Tampereelle Keskusareenan valmistumisen jälkeen. Mutta siihen menee vielä hetki. - Jalkapallossa tärkeintä nyt olisi varmaan saada ensin tämä joukkuekenttä sillä tavalla kuntoon, että päästäisiin pelaamaan liigaa uudestaan. Kulttuuri- ja liikuntaohjelma valmisteilla Parviainen toteaa, että tamperelaisten urheiluseurojen tukipolitiikassa ollaan aika yksimielisesti sitä mieltä, että tukia pitäisi tarkistaa siten, että ne kannustavat mahdollisimman paljon tekemään ja liikkumaan. - Tuen pitäisi rakenteiden tukemisen sijasta kohdistua itse varsinaiseen toimintaan. Mutta en tässä vaiheessa ota kantaa siihen, että mitä se käytännössä on. - Ehkä yritämme tukea myös uusien tulokkaiden toimintaa, varsinkin jos tulokkaat ovat osoittaneet aktiivisuutensa ruohonjuuritason toiminnassa. Kaikki se työ on kotiinpäin. Parviaisen mukaan hallinnon puolella tavoitteena vuodelle 2012 on saada valmiiksi työstettävänä oleva kulttuuri- ja liikuntaohjelma - Sen avulla linjataan vähän pitemmälle, minkälaisen urheilun kentän tai liikunnan maailman me haluamme Tampereelle tulevaisuudessa. Ja toivottavasti siinä kuuluu myös tekijöiden ääni, jotta se ei olisi pelkästään sitä, että me ryhmässä pyöritämme papereita. - Toivottavasti siitä tulee hyvä. Ainakin pohjatyöt, jotka tilaaja ja tuottaja yhdessä ovat tehneet, vaikuttavat tosi hyvältä. Liikunnasta iloa ja terveyttä Parviainen sanoo olevansa ehdottoman vakuuttunut siitä, että liikuntaryhmiin ja yleensäkin liikuntamahdollisuuksiin panostaminen edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja tuo siten ennalta ehkäisevässä mielessä säästöjä sosiaali- ja terveyspuolelle. - Ja liikkumisen hyödyllisyys ja sen tuottama ilo harrastajalleen on niin suurta, että ihmisten liikkuminen ja hyötyliikuntaan kannustaminen pitäisi huomioida myös esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelussa. - Kaikilla ei ole aikaa tai mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa erikseen, joten olisi hyvä, että liikkuminen olisi luonteva osa arkea. Parviainen sanoo, että liikuntaan ja liikuntaharrastukseen liittyvät asiat ovat hänelle itselleen hyvin läheisiä. - Liikunta on minulle lähes päivittäinen asia. Tästä seuraavaksikin aion käyttää hyppytunnin hyväkseni ja suunnata salille, myös haastattelupäivänä myöhäiseen iltaan asti kokouksissa istuva apulaispormestari sanoo. - Mutta toki töiden takia on oma liikkumiseni jäänyt valitettavasti viime kuukausien aikana vähemmälle, Parviainen summaa. Liikkujana Parviainen sanoo olevansa "myöhäisherännäinen". - Kouluikäisenä en liikkunut kovinkaan paljon. Tosin kotikaupungissani Raumalla tuli jonkin verran juniorina harrastettua judoa, jalkapalloa sekä värikuulasotaa. Vasta parikymppisenä innostuin oikein kunnolla liikkumisesta. - Tällä hetkellä harrastan aktiivisesti kuntosaliharjoittelun lisäksi polkupyöräilyä ja astanga-joogaa. Kaikki yksilölajeja siis. Astanga-joogaan Parviainen sanoo tutustuneensa joitakin vuosia sitten. - Kiinnostuin siitä varmaankin sen takia, että laji on ensinnäkin hyvin liikunnallista, kun sitä harrastaa tietyllä mielenlaadulla. - Astanga-joogassa tulee oikeasti hiki ja sitä paitsi se pitää niska-hartiaseudun kunnossa, mikä on tärkeää istumatyöntekijälle. Laji on myös hyvää stressinpoistoharjoitusta. Pyöräily antaa aikaa ajattelulle - Omat onnistumisen kokemukseni liikkumisessa liittyvät usein siihen, että kun saa ylittää itsensä jossakin. Kun ensimmäisen kerran pääsi vaikka 130 kilometrin matkan Näsijärven ympäri polkupyörällä, niin silloin oli tosi hyvä fiilis. Polkupyöräilystä onkin tullut Parviaiselle liikuntaharrastus numero yksi. Työmatkojaankin hän ajaa ekologisesti polkupyörällä vuoden ympäri. - Polkupyöräily on sellainen harrastus, että paitsi se on terveellistä, niin se antaa myös aikaa ajattelulle. Siinä näkee maisemaa ja kokee aitoa matkustamisen tunnetta. Toivottavasti ensi vuonna pääsen Pirkan Pyöräilyyn mukaan. - Nyt talvella pyöräilyharrastukseni on lähinnä työmatkapyöräilyä, mutta kesäisin teen useamman kerran viikossa pitkiä 30-50 kilometrin lenkkejä. - Tarkoitus olisi lähteä myös Etelä-Ruotsin ja Tanskan kautta Eurooppaan ja tehdä siellä joku kierros. Mutta korostan, että pyöräilen aivan harrastajapohjalla. Kun pyöräilen jossakin Teiskon suunnalla, nämä pisarakypärämiehet tuunattujen maantiepyöriensä kanssa tuon tuostakin singahtavat ohi. Eli emme ihan samassa sarjassa pyöräile. Ennemminkin harrastan pyöräilyä liikkumisen ilosta. Koululiikunta innostajana avainasemassa Apulaispormestarina Parviaisen työkenttään kuuluvat myös koululiikuntaan liittyvät asiat. Hänen mukaansa liikuntaa kouluissa tulisi olla tarjolla riittävästi. - En tosin tarkkaan tiedä pitäisikö liikuntatunteja olla nykyistä enemmän, kun en ole tarkkaan perillä koulujen tämänhetkisistä tuntimääristä. - Mutta kyllä varmaan on 1980-lukuunkin verrattuna menty paljon eteenpäin, kun on tarjolla paljon muutakin kuin pesäpallon pelaamista räntäsateessa. - Olen ymmärtänyt, että tämän päivän koululiikunta on monipuolisempaa ja ehkä yksilöllisempääkin. Oman kouluaikansa liikuntatunneista Parviainen muistaa sen, että hänen luokkansa liikuntatunteja dominoi muutama himoliikkuja. - Se ei välttämättä ollut kauhean palkitsevaa semmoisille vähän löysemmille kaverille, joihin itsekin kuuluin. - Vaikka sitten opettaja kuinka yrittäisi motivoida, niin se laimentaa kiinnostusta liikuntatuntipeleihin ja yleensä liikuntaa kohtaan, kun sattuu aina olemaan se viimeinen poika, joka valitaan joukkueeseen. - Mutta sitten myöhemmin kun liikkumista pääsee tekemään itse, sitä huomaakin että tämähän voi olla ihan mukavaakin eikä tähän liity mitään hierarkioita. Sieltä se kipinä liikuntaa kohtaan löytyy. Tuleehan liikunnasta tosi hyvä olo. - Avainasemassa koululaisten innostamisessa säännöllisen liikunnan pariin ovat koulujen liikunnanopettajat, heillä jos kenellä pitäisi olla pelisilmää. Koululiikunnan tarkoitus on olla hauskaa kaikille. 10

Arvokas huomionosoitus Tampereen uimahallien ammattilaisille Tampereen uintikeskus nimettiin Vuoden uimahalliksi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (SUH) on nimennyt Tampereen uintikeskuksen Vuoden uimahalliksi Suomessa vuonna 2011. Valinnan perusteluissa mainitaan muun muassa seuraavaa: Tampereen uintikeskus kuuluu selvästi Suomen uimahallien lippulaivastoon niin tilojen, palveluiden kuin kävijämääränkin puolesta. Tampereen liikuntapalvelut on kouluttanut allasosaston työntekijöitään ahkerasti, esimerkiksi vuosien 2000-2011 aikana SUH:n t Tampereen uintikeskuksen väkeä huomionosoituksen kunniaksi järjestetyssä kahvittelutuokiossa. Henkilöt pöydän ääressä vasemmalta: Orvokki Oksanen, Marika Kemppainen, Heini Isotalo, Tapio Piira, Mikko Heinonen, Tommi Liimatta ja Päivi Helenius 11

Nimityksestä kertova diplomi saa kunniapaikan Tampereen uintikeskuksessa. Allasmestarikoulutuksen on suorittanut 10 henkilöä. Hallissa järjestetään turvallisuuskoulutusta säännöllisesti. Asiakaspalvelu allastiloissa on edistyksellistä allasosaston suuren videoscreenin ansiosta. Screenillä näytetään muun muassa vinkkejä uimatekniikoista ja vesijuoksusta, kerrotaan hallin tulevista tapahtumista sekä tärkeistä turvallisuuteen ja viihtyvyyteen vaikuttavista seikoista. Toiminta Tampereen uintikeskuksessa on monipuolista ja sitä toteutetaan omien ohjaajien toimesta aina vauvavuinnista ja uimakouluista vesitreeniin ja Junior Life Saver Clubiin. SUH on vuodesta 1994 lähtien valinnut vuoden uimahallin. Myöhemmin valintoja on laajennettu SUH:n eri sektoreille. Tänä vuonna valinnat julkistettiin perjantaina 18.11.2011 Aqua-päivillä Liikuntakeskus Pajulahdessa. Pitkäjännitteinen työ turvallisuuden hyväksi palkittiin Tampereen liikuntapalveluissa uimahalleista vastaava käyttöpäällikkö Mikko Heinonen on luonnollisesti tyytyväinen Tampereelle osuneen valinnan johdosta. - Huomionosoitus on hieno saavutus ja kunnianosoitus sekä uintikeskukksessa että meidän kaikissa uimahalleissa toimivalle henkilökunnalle, joka laajalla rintamalla on aktiivisesti toiminut yhteisten tavoitteiden eteen. Käyttöpäällikkö Mikko Heinonen laskee, Koululaisryhmä harjoittelemassa ponnahduslautahyppyjä hallin liikunnanohjaajan tiukan valvonnan alla. että lähes kaikki tällä hetkellä Tampereen muissa halleissa työskentelevät ammattilaiset ovat jossakin uransa vaiheessa olleet töissä myös uintikeskuksessa. Senkin johdosta hän katsoo huomionosoituksen kuuluvan kaikkien hallien väelle. Hän sanoo seuranneensa tyytyväisin mielin hallien henkilökunnan oma-aloitteista ja päättäväistä työtä asiakkaiden turvallisuuden ja uimaopetuksen laadun edistämiseksi. Esimerkiksi erilaisia vesipelastus- ja ensiapuharjoituksia järjestetään halleissa säännöllisesti. Yhteistyössä ovat mukana myös Tampereen Aluepelastuslaitos ja Varalan Urheiluopiston allasmestarikoulutus. - Henkilökunnan tahtotila ja motivaatio oppia ja osata asioita on erittäin korkealla tasolla. Huomionosoituksen osuminen omalle väelle kertoo, että heidän halleissa tekemänsä määrätietoinen työ turvallisuuden parantamiseksi ei ole ollut turhaa, vaan nimeämisen myötä se on saanut osakseen valtakunnallista huomiota, Mikko Heinonen summaa. 12

Tampereen uintikeskuksen ja Tesoman uimahallin liikunnanohjaajat vesipelastusharjoituksessa. 13

Vesipelastusharjoituksen vetäjinä toimivat altaan reunalta käsin Tommi Liimatta (vas.) ja Marko Jokinen, joka on yksi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kouluttajista. Uimahallien seurayhteistyöstä, harjoitus- ja kilpailuolosuhteista sekä ohjaustoiminnasta vastaava johtava liikunnanohjaaja Tuula Paavola antaa tunnustusta hallien motivoituneelle henkilökunnalle oma-aloitteisesta panostamisesta uimahallien turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Pelastusuimarit täydessä vauhdissa. Käytännön elvytystaitoja pidetään säännöllisesti yllä harjoitusnukkien avulla. Uintikeskuksen videotaulun avulla asiakkaita pidetään ajantasalla hallin tapahtumista. 14

Tampereen uintikeskukseen ollaan suunnittelemassa mittavaa peruskorjausta. Tavoitteena on tehdä hallista entistäkin laadukkaampi ja vetovoimaisempi vesiurheilukeskus eri vesilajien harrastamisen ja kilpailutoimintaan. Käyttöpäällikkö Mikko Heinonen. Tampereen uintikeskukseen mittava perusparannus Tampereen uimahalleista vastaava käyttöpäällikkö Mikko Heinonen toteaa, että tärkein syy perusparannushankkeen käynnistämiseen on uintikeskuksen vanhentunut tekniikka. - Halli on valmistunut vuonna 1979 eli yli kolmekymmentä vuotta sitten, eikä isoa peruskorjausta hallissa ole tuona aikana vielä tehty, Mikko Heinonen toteaa. Koska kyseessä on Heinosen mukaan joka tapauksessa iso remontti, samassa yhteydessä päivitetään kaikki muutkin hallin osa-alueet vastaamaan tämän ajan vaatimuksia. - Saunat, suihkut, pesuhuoneet ja pukeutumistilat tullaan uusimaan täysin, Heinonen toteaa. - Ei ole ollenkaan uusi ajatus, että kahvio hoitaa lipunmyynnin. Näinhän esimerkiksi Tesoman uimahallissa on toimittu jo vuodesta 1998 lähtien, Heinonen muistuttaa. Myöskään syksyllä 2012 avattavassa Pyynikin uimahallissa ei tule olemaan kaupungin henkilökuntaa kassalla. Mikko Heinonen sanoo, että peruskorjauksen tarveselvitys on tehty ja hyväksytty. Parhaillaan on käynnissä hankesuunnittelu. Perusparannuksen toteutus tullee ajoittumaan vuosille 2013-2014. - Tavoitteemme on, että hallin sulkemisaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi, Mikko Heinonen sanoo. - Arvioin, että minimissään sulkemisaika olisi noin kuusi kuukautta, mutta mahdollisuuksien mukaan pääosa sulkemisajasta tultaisiin ajoittamaan hiljaiseen ajankohtaan toukokuun ja lokakuun väliin, Mikko Heinonen sanoo. - Onneksi myös Pyynikin halli on käytössä tuolloin, jotta emme ole korjaustöiden aikana pelkästään Hervannan ja Tesoman hallien varassa. Lipunmyynti siirtyy kahvion kassalle Hallin uudistunut ilme tulee näkymään heti hallin sisääntuloaulassa, josta puretaan nykyinen lipunmyyntikoppi. Lipunmyynti tulee tapahtumaan kakkoskerroksesta sisääntulokerrokseen siirtyvän kahvion kassalta. Kahvio tulee nykyisen kuntosalin tilalle. Vastaavasti kuntosali muuttaa kerrosta ylemmäksi nykyiseltä kahviolta vapautuvaan tilaan. Mikko Heinonen kertoo liikuntapalvelujen linjauksesta, jossa liikuntapalvelujen ydinosaamisalueeksi on määritelty altaat ja niissä tapahtuva ohjaustoiminta sekä vedenkäsittelytekniikka. Lipunmyynti puolestaan ulkoistetaan yksityiselle yrittäjälle. Tampereen uintikeskuksen perusparannuksen myötä aulassa sijaitsevat lipunmyyntikopit poistuvat käytöstä. 15

Iloinen talviurheilutap Vaikka alkutalvi 2011 jää Tampereella historian kirjoihin poikkeuksellisen vähälumisena, on Tampereen ydinkeskustassa Keskustorilla ehditty jo nauttia iloista tunnelmaa täynnä olleesta talviurheilutapahtumasta. JTS City Rail Tour on neljän kaupungin leppoisa lumilautailun ja newschoolhiihdon näytös- ja kilpailukiertue, joka poikkesi Tampereelle marraskuun viimeisenä lauantaina. Tunnelmallisessa iltavalaistuksessa käytyä tapahtumaa varten Tampereen Teatterin eteen pystytettiin telinerakennelmista vauhtirinne, railsetup, jolla nähtiin kisaillan aikana parikymmentä kovatasoista laskijaa. Kisassa tarvittava lumi oli kerätty talteen Tampereen jäähalleilta ja se kärrättiin paikalle kuorma-autoilla. Paikan päällä meininkiä yllä pitivät yllä huipputason DJ:t ja sadoista uteliaista katsojista koostuneelle yleisölle annettiin mahdollisuus tutustua kuluvan kauden rinnemuotiin ja muihin alan tuotteisiin. Kiertueen ideana on, että kolme ensimmäistä osatapahtumaa toimivat karsintoina Helsingissä joulukuun alussa käytyä finaalia varten. Teksti ja kuvat: Petri Vilkko 16

ahtuma Keskustorilla 17

Pia Heinonen iloitsee siitä, kun saa tehdä työtään mukavien kollegoiden kanssa. 18

Erityisryhmien liikunnanohjaaja Pia Heinonen: "Työtovereideni tuki on ollut tärkeää" Pia Heinosesta Vuoden erityisuimaopettaja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) ry on valinnut vuoden erityisuimaopettajaksi liikunnanohjaaja Pia Heinosen Tampereen kaupungin liikuntapalveluista Vuoden erityisuimaopettajan valintaa SUH ry perusteli seuraavasti: Pia Heinonen on työskennellyt vuodesta 2001 alkaen liikuntapalveluissa erityisryhmien liikunnanohjaajana ja panostanut erityisesti erityisryhmien uinninopetukseen ja vesiliikuntaan. Pia vastaa muun muassa erityislasten uimakoulutoiminnasta, erityiskoulujen uimaopetuksesta Tesoman uimahallissa ja aikuisten kehitysvammaisten vesiliikuntakursseista. Lisäksi hän ohjaa moto-lasten liikuntakerhoa ja nuorten kehitysvammaisten liikuntakerhoa. Leikin, laulun ja iloisen yhdessäolon kautta ryhmäläiset saavat Pialta opetusta ja ohjausta ja pääsevät tavoitteeseen - on se sitten hyvä olo tai uimataito. Vuoden erityisuimaopettajaksi nimetty Pia Heinonen on toiminut Tampereen liikuntapalvelujen erityisryhmien liikunnanohjaajana kymmenen vuoden ajan. Hän nauttii työstään ohjattavien ja mukavien kollegoiden parissa. Tässä Pian ajatuksia monipuolisesta työstään nimityksen jälkimainingeissa: Missä tehtävissä toimit ennen kuin aloitit erityisryhmien liikunnanohjaajana Tampereella? Olen valmistunut Suomen Urheiluopistolta Vierumäeltä 1988 ja sen jälkeen olen toiminut mm. liikunta-, nuoriso- ja raittiussihteerinä Viljakkalassa, yksityisyrittäjänä sekä liikuntavastaavana - asiakaspalveluesimiehenä Nokian Kylpylähotelli Edenissä. Tampereen kaupungilla aloitin tekemällä kaksivuotisen sijaisuuden liikunnanohjaajana Tesoman uimahallissa ja siitä siirryin erityisryhmäliikunnan puolelle. Millaisia vesiliikuntaryhmiä ohjaat? Ohjaan erilaisia vesijumpparyhmiä - sydän/ painonhallintavesijumppa, 60+-vesijumppa, painonhallinta-vesitreeniryhmä, vauvauintia / varhaistaitouimakoulu, erityislasten harrastusuintiryhmiä, erityislasten koululaistunteja, työikäisten vesijumppa..., tules-vesijumppa, syvän veden vesivyöjumpparyhmiä, maahanmuuttajien uimakoulu...viikossa ohjauksia tulee viikossa 15-30 tuntia...tässä mukana varsinaiset omaan työhöni kuuluvat ja sitten "vapaa-ajalla" ohjaamani ryhmät - tykkään siis vedestä elementtinä -) Ai niin lisäksi myös kesäaikaan lähinnä sijoittuvat eri ryhmittymille suunnatut vesiliikuntajaksot / uimakoulut. 20 vuotta sitten alkanut vauvauinninohjausharrastukseni Edenissä jatkuu.. Millaisia erityisvaatimuksia eri tavoin vammaisten vesiliikuntaryhmien organisointi edellyttää? Erityisuinnin järjestämisessä pitää miettiä apuvälineiden käyttöä ja tietysti itse allastilaa ja siihen liittyviä oheistiloja / kulkuja vähän normaalia enemmän, jotta itse tapahtuma olisi osallistujien kannalta mahdollisimman sujuva ja positiivinen kokemus Vedät erityislasten ryhmien ohella myös kehitysvammaisten aikuisten ryhmiä. Onko aikuisten ryhmien vetäminen jotenkin erilaista lasten ryhmiin verrattuna? Ainahan jokainen ryhmänsä ja lisäksi jokainen osallistuja vielä ryhmän sisällä on omanlaisensa yksilö...tässä vaan pitää eriyttää sitä ohjausta melko lailla yksilöllisempään suuntaan siis ja koittaa löytää jokaisen kanssa oma optimaalinen tapa toimia ja opettaa asioita Miten valmistaudut vetämiisi tunteihin? Miten tarkasti suunnittelet etukäteen tuntien sisällön? Erityispuolella on oppinut kyllä sen, että aika harvoin tarkka tuntisuunnitelma toteutuu käytännössä... Toiminnan rakenne pitää toki suunnitella ja siinä pitää löytyä opetuksellinen "punainen lanka", mutta sellaista joustavuutta ja muuntautumiskykyä tässä kieltämättä vaaditaan melko lailla...itse olen oppinut nauttimaan 19

tästä ja ottamaan asian oman kehittymisenkin kannalta positiivisena haasteena Millä tavoin musiikki on mukana ohjauksissasi? Laulut ja lorut kuuluvat mm. vauvauintiin ja erityislasten uintiin aika tiiviisti...ja 20 vauvauinninohjaus vuoden aikana ne on tarttuneet mukaan aika hyvin...laulaminen mm. joulunaikaan vesijumpparyhmäläisten kanssa tuntuu ihan luonnikkaalta...ei me siis vesijumpassa jokaisella kerralla lauleta...vaikka joskus ryhmäläisten kanssa vitsaillaankin, että pitäisikö perustaa vesijumppakaraoke... Millaisia vaikutuksia säännöllisellä vesiliikunnalla on osanottajien kuntoutuksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta? Yleisellä tasolla ajatellen...vesi on mahdottoman monipuolinen elementti, se tukee, antaa joustavasti vastusta, vaikuttaa paineellaan positiivisesti kehoomme, rentouttaa... Erityislasten vesiliikuntaryhmissä, kuten myös muissakin vesiliikuntaryhmissämme tarkoitus on antaa positiivinen kokemus vesiliikunnasta ja mielellään sitä kautta, että se tarjoaa miellyttävän vaihtoehdon harrastaa liikuntaa - monella asiakkaallamme on kokemuksia kuntoutettavana olemisesta hurjan paljon...tämä meidän ryhmiimme osallistuminen lähtee heidän omasta päätöksestään haluta harrastaa jonkinlaista tarjoamaamme vesiliikuntaa. Monelle vesi elementtinä on lähestulkoon ainoa sopiva elementti nauttia liikkumisesta ja liikkeistä - ryhmässä mukana olosta. Miten viihdyt työssäsi ryhmien vetäjänä? Viihdyn oikein hyvin...parasta työssäni ovat erilaiset ihmiset ja heidän kanssaan ja heitä varten työskentely. Monipuoliset erilaiset liikuntaryhmät ja vaihtelevat ohjauspaikat rytmittävät työviikkoa mukavasti. Koen olevani onnellinen, koska saan tehdä sellaista työtä, josta pidän - minulla on varsinkin tähän vesiliikuntaan liittyen upeat työkaverit sekä erityisryhmäohjauksessa, että hallien puolella - tämähän on kuitenkin tietynlaista tiimityötä, vaikka ohjauksestani vastaankin itse. Auttaa ja innostaa kuitenkin, että voi vaihtaa ajatuksia ja "konsultoida" kavereita aina kun siihen on tarve...yksin asioiden kanssa puurtaminen olisi paljon raskaampaa! Miten paljon olet tekemisissä erityislasten vanhempien kanssa ja millaista palautteita saat työstäsi heiltä? Tapaan vanhempia suoraan muutamien ryhmien puitteissa ihan jokaisella ohjaus kerralla...lisäksi saatamme olla mm. sähköpostitse yhteyksissä...mukavaa saada suoraan palautetta toiminnasta ja lapsen kehitykseen liikunnan saralla liittyvistä seikoista...kyllähän se palaute on ollut ihan positiivista ja rakentavaa luonteeltaan...rohkeasti vaan kertomaan Pia Heinonen viihtyy työssään Tampereen uimahallien tutuksi tulleiden altaiden äärellä. ja kysymään jos joku ohjaamiini ryhmiin liittyvä asia askarruttaa! Mitä arvelet itse, miksi juuri Sinut nimettiin vuoden erityisuimaopettajaksi? Mikä on salaisuutesi...? Asian tiimoilla toimivia on ympäri Suomea kuitenkin melko monia...kait sitä sitten on tehnyt työnsä jokseenkin hyvin...?;-) Uskon, että jokaisen hyvin tehdyn työn takana on vilpitön kiinnostus tekemäänsä työtä kohti ja mikä sen yhden leffan "teema" olikaan...laitetaan hyvä kiertämään! Eli siis sydän mukaan työhön...vaikka se voi tuntua vanhalta kliseeltä, niin siinä se juttu mielestäni on! Kuinka yleensä viihdyt työssäsi liikuntapalveluissa? Kuten jo sanoin varsinkin vesiliikunnan tiimoilta minulla on mahtavia kollegoja sekä erityisliikunnanohjauksessa että uimahallien liikunnanohjauksessa - lisäksi kun on kannustus ja tuki "ylemmältä" taholta ja työ on sopivan itsenäistä, tuntuu, että sitä ja itseään saa muokata ja kehittää niin mikäs tässä työtä tehdessä niin kauan kuin terveyttä piisaa. Kouluttautumistoiveisiini työnantaja suhtautuu erittäin kannustavasti... Mitä harrastat vapaa-aikanasi? Harrastan BC Nokiassa (koripalloseura) juniorijaoksen puheenjohtajana toimimista, pallokouluohjaajana toimimista - myös erityislasten pallokouluryhmä..., Unified-koripallojoukkueen (kehitysvammaiset ja partneri-pelaajat samassa) valmentamista...liikuntaan liittyy siis tuokin puoli, no tasapainotan sitä pyrkimällä nauttimaan mielenkiintoisista kirjoista vaikka punaviinin kera ja erilaisista kulttuurielämyksistä - teatterit jne Siis hitunen muutakin kuin liikuntaa...;-) 20

Kuva: Jouni Valkeeniemi Valokuvaaja Jukka Rautio huipputason kuvauskalustoineen Hakametsässä. Hakametsän halliin on rakennettu studio-olosuhteet Tamperelainen Jukka Rautio jääkiekkokuvausten huippuammattilainen Keskeinen osa urheilukulttuuria on eri lajeihin ja urheilutapahtumiin liittyvä kuvajournalismi. Tamperelainen Jukka Rautio kuuluu Suomen tuotteliaimpiin ja tunnetuimpiin urheilukuvaajiin, jonka pääasiallisena kuvauskohteena on jääkiekko. Kotimaisen jääkiekon ikuistamisen ohella Raution yritys on myös Kansainvälisen Jääkiekkoliiton virallinen yhteistyökumppani. Jääkiekko ja kaikki mikä siihen liittyy tuli Rautiolle tutuksi oman jääkiekkouran myötä. Juniorivuosinaan hän kuului Tapparan maankuuluun 1968-syntyneiden ikäluokkaan, josta putkahti Suomen huipputasolle poikkeuksellisen monta tamperelaisen kiekkoilun nimimiestä, kuten mm. Teppo Numminen, Janne Ojanen, Arto Kulmala ja Jukka Marttila. Jukka Raution ura pelaajana jatkui ykkösdivisioonantasolle eli nykyistä Mestistä vastaavalle tasolle, jonka jälkeen hän piti luon- 21

tevana suunnata freelancer-kuvaajana käynnistynyt valokuvaajan uransa jo entuudestaan tutun lajin, jääkiekon, pariin. Hakametsä muuntui valokuvastudioksi Ammatissaan kunniahimoisen miehen tavoitteena oli pyrkiä kuvissaan niin korkeaan laatutasoon kuin mahdollista. Ensimmäisenä jäähallina Suomessa Jukka Raution toimesta rakennettiin vuonna 1993 Hakametsän jäähallin kattoon kiinteä salamavalolaitteisto, joka loi käytännössä studio-olosuhteita vastaavan kuvausympäristön jäähallin sisälle. Lähes kymmenestä salamavalospotista koostuva järjestelmä muokattiin toimivaksi siten, että kameran laukaisu lähettää radiosignaalin kohti järjestelmää, jolloin spotit laukeavat juuri toivotulla hetkellä. Järjestelmän toimivuudesta Jukka Rautio kertoo, että hallin normaalilla valaistustasolla ei juurikaan ole merkitystä valokuvien onnistumisen kannalta, koska spottien teho on niin suuri. - Periaatteessa kuvien ottaminen jopa täysin pimeässä hallissa onnistuisi, Rautio toteaa. Rautio on tyytyväinen hyvään yhteistyöhön jäähallin henkilökunnan ja muun liikuntapalvelujen väen kanssa hallin valaistusasioissa. - Ilman Hakametsän hallimiesten palveluasennetta tämän tason kuvaushommista ei tulisi mitään, Rautio toteaa. - Jos muilta töiltään ehtivät, hallimiehet joskus jopa auttavat kameroiden laukaisussa, Rautio kiittelee Hakametsän loistavaa porukkaa. Ensimmäisenä jäähallina Suomessa Jukka Raution toimesta rakennettiin vuonna 1993 Hakametsän jäähallin kattoon kiinteä salamavalolaitteisto, joka loi käytännössä studio-olosuhteita vastaavan kuvausympäristön jäähallin sisälle. Salamavalojen huolto tapahtuu yleensä samanaikaisesti hallin muun valaistuksen yhteydessä. Kaukalon yläpuolella olevan huoltosillan kautta Rautio pääsee myös itse säätämään ja huoltamaan lamppuja. Puoli miljoonaa jääkiekkokuvaa Rautio laskee, että yhtä ottelutapahtumaa kohden kuvia kertyy useita satoja, jopa tuhat. Kaikkiaan Raution ottamien jääkiekkoaiheisten kuvien määrä liikkuu huikean puolen miljoonan kuvan paikkeilla. - Kuvien käsittelyä en onneksi joudu tekemään itse, vaan kuvatoimittajana yrityksessämme toimii Johanna Helin, joka ansaitsee erityiskiitoksen ahkeruudestaan ja työnsä korkeasta laadusta, Jukka Rautio sanoo. Kotimaan SM-liigakuvausten ohella Rautio on toiminut kuvaajana myös isoissa kansainvälisissä jääkiekkoturnauksissa. Jääkiekon MM-kisoissa hän on toiminut kuvaajana vuoden 1998 kisoista lähtien. Lisäksi hän on kuvannut kahdet olympiakisat. Suomen ottelun kuvaaminen Torinon olympialaisten finaalissa on Raution mukaan yksi hänen työuransa suurimpia kohokohtia suomalaisten MM-voittojen ohella.. Kuvat myös tv:stä tuttuja Lehdissä, kirjoissa, keräilysarjoissa ja muissa painotuotteissa julkaistujen kuvien ohella Jukka Raution taidolla ottamia kuvia nähdään myös televisiossa ympäri maailmaa jääkiekkolähetysten pelaajaesittelyiden ja tilastografiikoiden yhteydessä. - Niiden pelaajaesittelykuvien ottamiselle ennen turnausten alkua tulee yleensä kiire, koska joukkueet usein saapuvat kisapaikoille vasta viime tingassa, Rautio kertoo. Helpoimpina kuvattavina suomalaisten pelaajien ohella Rautio pitää kanadalaisia, joilla myös on ammattimainen asenne kuvaussessioita kohtaan. - He odottavat aina kärsivällisesti lupaa, milloin saavat poistua kuvauspaikalta. Tsekkien kohdalla puolestaan pitää olla varovainen, ettei vahingossa esimerkiksi koske heidän varusteisiinsa. Niihin koskeminen kuulemma tuottaa huonoa onnea, eivätkä he taikauskoisina enää uskalla käyttää mailoja ja muita varusteita, joihin joku ulkopuolinen on sattunut koskemaan. Useiden vuosien ajan Rautio vastasi myös Ruotsin pääsarjan Elitserienin kuvauksista tiiminsä kanssa. Jääkiekkosesongin ulkopuolella miestä ovat pitäneet kiireisenä myös luontoaiheisten kirjojen kuvaustyöt. Vuonna 2008 ilmestyneen Näsijärvi-kuvakirjan jatkoksi on työn alla vastaava Suur-Päijänteestä kertova lähes 250-sivuinen kuvateos. Kiekkolegenda Lasse Oksanen oli paikalla Laukauksia-kirjan julkistamistilaisuudessa. 22

Kuva: Jukka Rautio Jukka Raution maalikameran linssin kautta avautuu uusi kuvakulma Ilves- Tappara -kamppailuun. Jukka Raution ja JP Mikolan (vas.) Laukauksia-kirja ilmestyi jo neljännen kerran. Janne Ojanen (vas.) ja Hannu Peltonen tutustumassa uunituoreeseen kirjaan. 23

Uusi hiekkatekonurmikenttä valmistui Varalan Urheiluopisto haluaa palvella entistä enemmän myös tamperelaisia Pari vuotta sitten kunnioitettavaan 100 vuoden ikään päässyt Varalan Urheiluopisto on sekä sisätiloiltaan että ulkoalueiltaan ehompi kuin koskaan. Alkusyksyn 2011 tapaus opiston olosuhteiden kohentumisessa oli uuden ja upean hiekkatekonurmikentän valmistuminen opiston hallinnassa olevalle Tahmelan kentälle. Teksti ja kuvat: Petri Vilkko 24 Varalan rehtori Kimmo Sirainen iloitsee hyvästä yhteistyöstä kaupungin liikuntapalvelujen kanssa.

Kenttäalueesta Varala on tehnyt kaupungin kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen, joka ulottuu vuoteen 2031 asti. Yhteisprojekti kaupungin kanssa Hiekkatekonurmihanke toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Työnjako oli sellainen, että kenttäremontin pohjatöistä vastasi kaupunki ja Varalan Urheiluopisto puolestaan vastasi päällystystöiden teettämisestä ja niiden kustannuksista. - Lisäksi kaupunki hoiti kentälle yhteensä neljä tuliterää jalkapallomaalia, joten todella hyvää yhteistyötä meillä kaupungin kanssa on, Varalan Urheiluopiston rehtori Kimmo Sirainen kiittelee. Jalkapallokentän pituus kasvoi aikaisempaan verrattuna vielä useilla kymmenillä metreillä, kun kentän pohjoispäädyssä sijainneet, vähällä käytöllä olleet tenniskentät purettiin jalkapallokentän alta pois. Hiekkatekonurmelle on kiinteästi valkoisella värillä maalattu jalkapallokentän viivoitukset. Myös pesäpallon pelaaminen kentällä sujuu vaivattomasti kenttään keltaisella värillä maalattujen pesäpallokentän viivoitusten ansiosta. Uudelle hiekkatekonurmikentälle Sirainen odottaa vilkasta aamusta iltaan jatkuvaa käyttöä. - Meillä on sellainen visio, että aamu- ja iltapäivät kenttä on Varalan käytössä opiskelijoiden opetuspaikkana sekä kurssien pitopaikkana. Iltaisin kenttä on sitten alueen nuorten ja seurojen käytössä, Sirainen kertoo. Vuorot seurojen haettavissa - Joulukuun lopulla tai tammikuun alussa laitamme sitten käyttövuorojen haun käyntiin, sanoo Kimmo Sirainen. - Seurat voivat hakea vuoroja vähän saman tyyppisesti kuin Tampereen kaupungilta niitä haetaan. Varatut vuorot käynnistyvät huhtikuulta lähtien. Kenttävuokrat tulevat Siraisen mukaan olemaan samaa tasoa kuin kaupunginkin hiekkatekonurmikentillä eli liikkuvat noin 15 euron paikkeilla tunnilta. Aikaisemmin kentän vuorojen varausasiat hoiti Tampereen kaupunki, mutta nyt vuorojen pyörittäminen on siirtynyt Varalan Urheiluopistolle. Kimmo Sirainen uskoo, että uudesta käytännöstä tulee opiston kannalta aikaisempaa yksinkertaisempaa hoitaa. - Idea ei ole tienata niillä vuokrilla, mutta jonkin verran hoitokuluja niillä vuokrilla pyritään kattamaan, Sirainen toteaa. Kimmo Siraisen mukaan talvikautena kentällä tulee olemaan luonnonjää, ja hänen toiveissaan on että kentälle saataisiin aikaisempaa isompi jääalue. Kimmo Siraisen mukaan Tahmelan hiekkatekonurmikenttä on myös seurojen vuokrattavissa huhtikuusta myöhäiseen syksyyn. Varalan rehtorin tehtävissä opistoa aktiivisesti kehittävä Sirainen uskoo, että kenttä on hyvä ratkaisu myös siinä mielessä, että se palvelee aikaisempaa paremmin alueen asukkaita lähiliikuntapaikkana. - Haluaisin, että me opistona auettaisiin enemmän tamperelaisten suuntaan. Nythän olemme olleet varsin suljettu opisto kaupunkilaisille. Toivoisinkin, että pystyisimme muuttumaan siihen suuntaan, että opisto voisi tarjota myös tamperelaisille ja lähialueen asukkaille tuntuvasti nykyistä enemmän palveluita. - Olisi hyvä, jos voisimme olla nykyistä enemmän tamperelaisten arjessa mukana. Meillä on hirveästi osaamista, meillä on olosuhteet, meillä on tilat, meillä on kaikki olemassa. Siihen pitäisi kaupunkilaisten päästä tiukemmin messiin. Monipuolista yhteistyötä kaupungin kanssa Paitsi kenttäasioissa, Varalan Urheiluopiston ja kaupungin yhteistyö on ollut tiivistä myös muilla sektoreilla. Kaupunki on Varalan suojissa toimivan Tampereen Urheiluakatemian päärahoittaja. - Kaupunkihan on meille todella tärkeä yhteistyökumppani myös siinä, että me saamme vuokrata heidän liikuntapaikkojaan. - Pitää muistaa, että meillä on viidentoista minuutin ajomatkan säteellä niin kaikki muut tarvitsemamme liikuntapaikat täysmittaista jääpallokenttää lukuun ottamatta, mikä on ihan huikea juttu.. Että kyllähän meillä yhteistyö kaupungin kanssa on erittäinkin tiivis, Sirainen summaa. Uusia kehittämisideoita jatkuvasti tuottavalla rehtorilla on juuri nyt mielessään haave pienen yksityisen liikuntapainotteisen päiväkodin perustamisesta Varalaan. - Ajatus siitä, että lapsi tulee ensimmäisten elinvuosiensa ajaksi tällaiseen urheiluopistoympäristöön kasvamaan ja käyttämään urheiluopiston monipuolisia tiloja ammattitaitoisessa ohjauksessa, on kiinnostava. Uskon, että tällaisella olisi aikamoinen tilaus. - Se olisi opistomme maineellekin myönteinen asia, kun tarjoaisimme täällä puitteet elinikäiselle oppimiselle liikuntamyönteisessä ympäristössä jo päiväkoti-ikäisistä alkaen. - Meillä on lastenliikunnan ammattitutkinto apuna ja toimisimme Tampereen kaupungin päivähoidossa semmoisena ikään kuin liikunnan erityisosaajana. Kiinteä yhteistyö Tampereelle muuttavan opettajakoulutuslaitoksenkin kanssa voisi olla mahdollista. - Miten se kasvattaisikaan meidän nuoria täällä Varalassa, kun täällä opistolla kulkisi pieniä lapsia käsi kädessä, rehtori visioi. 25