Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2002

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2002 1

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2002 Pertti Koski Motiva Oy Mirja Tiitinen Suomen Kaukolämpö Sky ry Sirpa Leino Adato Energia Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, 2003 2

Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinrakennuksiin. Vuonna 2001 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Kunta-alan vuonna 2002 päättyneen sopimuksen jatkamisesta vuoteen 2005 ja muuttamisesta energia- ja ilmastosopimukseksi allekirjoitettiin sopimus syyskuussa 2002. Energia- ja ilmastoasiat ovat niin valtakunnan hallituksen kuin monen muunkin toimijan agendalla vahvasti esillä. Kansallisen ilmastostrategian uusiminen ja EU:n laajuisen päästökaupan valmistelu ovat hyvässä vauhdissa. Joulukuussa viime vuonna valmistuneet energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman päivitykset luovat pohjan ilmastostrategian päivitykselle ja käytännön toimille sekä energiansäästösopimustoiminnalle. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu jo neljännen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimuksiin liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2002 että kumulatiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Mahdollisuuksien mukaan on raporttiin lisätty myös sopimukseen liittyneille yrityksille tarkoitettua palautetietoa energiansäästötoimista. Olemme nyt kääntymässä pääosin vuoden 2005 loppuun saakka ulottuvien sopimusten toteuttamisen loppuvaiheeseen ja alkaa olla aika käynnistää kokonaisarviointeja toiminnan tuloksellisuudesta ja pohdintaa mahdollisista jatkotoimista. Sopimuskauden loppujaksolla voimme hyödyntää sopimusten piirissä tehtyä pitkäjänteistä työtä ja toteuttaa energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita vahvasti tukevia investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. Helsingissä syyskuussa 2003 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4

Sisällysluettelo Alkusanat 3 1 Tiivistelmä 7 2 Energia-alan energian tuotanto ja käyttö 9 2.1 Energian tuotanto ja käytetyt polttoaineet 9 2.1.1 Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa 9 2.1.2 Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitoksissa 10 2.2 Energian käyttö 11 2.2.1 Sähkön käyttö 11 2.2.2 Kaukolämmön kulutus 11 2.3 Energian tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuus 13 2.3.1 Voimalaitosala 13 2.3.2 Kaukolämpöala, tuotanto 15 2.3.3 Kaukolämpöala, jakelu 19 2.3.4. Sähkön siirto ja jakelu 21 2.4 Raportoinnin kattavuus 22 3 Yritysten raportoimat tulokset 23 3.1 Voimalaitosala 25 3.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 25 3.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 26 3.1.3 Muut toimenpiteet 26 3.2 Kaukolämpöala 28 3.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 28 3.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 30 3.2.3 Muut toimenpiteet 30 3.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 32 3.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 32 3.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 33 3.3.3 Muut toimenpiteet 34 3.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä 36 5

4 Muuta aihepiiriin liittyvää 38 4.1 Energiatehokkuus ja sen seuranta kaukolämpöalalla 38 4.2 Energia-alan energiakatselmusmallit 38 4.2.1 Kaukolämpötoiminnan katselmukset 39 4.2.2 Voimalaitosten energia-analyysit 40 4.2.3 Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla 40 4.3 Energiansäästösopimuksen johtoryhmä 40 4.4 Palkitut energiansäästösopimusyritykset 41 4.5 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet 42 4.6 Energiansäästöinvestointien toteutus ja rahoitus 42 Liitteet Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset 44 Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset 45 Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset 46 Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo 47 Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo 53 Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo 56 6

1 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn (Finergy), Sähköenergialiitto ry Senerin (Sener) sekä Suomen Kaukolämpö Sky ry:n (Sky) 10.11.1997 allekirjoittamiin sopimuksiin energiantehokkuuden edistämiseksi voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakelualalla. Vuosiraportti on laadittu ko. liittojen, KTM:n, Adato Energia Oy:n ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta 1998 2002. Olennainen osa sopimusjärjestelmää on energiankäytön tehostamistoimien ja energiatehokkuuden edistymisen seuranta. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen (Finergy, Sener, Sky) tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista ja saavutettavista säästöistä. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat näihin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa energiakatselmuksissa tai yritysten omissa selvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja. Energia-alan energiansäästösopimusten yrityskohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt neljännen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997 2002 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2002. Säästösopimuksiin liittyneiden yritysten määrä on edelliseen vuoteen verrattuna vähentynyt kahdella. Muutokset johtuvat pääosin yritysjärjestelyistä. Yrityksiä on edelleen kannustettu raportoimaan kaikki energian säästöä aiheuttavat toimenpiteet ja myös arvioimaan näiden säästövaikutuksia. Nyt sellaisia energian säästöön johtaneita toimintoja on voitu sisällyttää tähän vuosiraporttiin, joita aikaisemmin ei ole raportoitu, mutta jotka ovat selkeästi tehostaneet energiankäyttöä. Esimerkkinä tällaisesta on sähkön siirto- ja jakelualan sähköverkon perusparannusinvestoinnit. Vuonna 2002 yritysten raportoimien toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta ollut 135 GWh/a ja sähkön osalta 106 GWh/a. Toimenpiteiden investointitarve oli 32 milj. euroa. Yritykset raportoivat jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty tai joiden toteutusta harkitaan. Näiden päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden säästöpotentiaali on lämmön ja polttoaineiden käytössä noin 151 GWh/a ja sähkön käytössä noin 44 GWh/a. Nämä luvut eivät pidä sisällään ydinvoimalaitosten tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä. Vuonna 2002 raportoitujen toteutettujen energiatehokkuuteen suoraan vaikuttaneiden toimenpiteiden säästövaikutus on edellisestä vuodesta selkeästi kasvanut johtuen pääosin voimalaitosalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä. Kaukolämpöalalla raportoitujen toimenpiteiden energiansäästövaikutus on pieni ja sähkön siirto- ja jakelualan vuonna 2002 toteuttama ja raportoima energiansäästövaikutus on seurausta jo edellä mainitusta yhtenä toimenpiteenä raportoidusta sähköverkon perusparannus- ja ylläpitoinvestoinneista. Energiakatselmusten toteutusohjeet voimalaitos- ja kaukolämpöalalle ovat olleet vuonna 2002 käytettävissä. Tuettu katselmustoiminta ei kuitenkaan toistaiseksi ole käynnistynyt odotusten mukaisesti. Ohjeistuksen ja KTM:n tuen ensisijaisena tavoitteena on ollut edistää ja auttaa kokonaisvaltaisten, riittävän laaja-alaisten ja samalla yksityiskohtaisten katselmusten tekoa, missä kaikki olemassa oleva taloudellinen säästöpotentiaali voitaisiin havaita ja mah- 7

dolliset toimenpiteet käynnistää. Erityisesti energia-alalla on tärkeää, että työ organisoidaan ja suunnitellaan katselmuskohteessa, omaa asiantuntemusta hyödynnetään täysipainoisesti ja ulkopuolisia palveluja käytetään siltä osin kuin resurssi- tai muut tarpeet edellyttävät. Energiakatselmusten enimmäistuki on tarkasteluvuonna ollut 40 % ja investointituki säästösopimusyrityksille myös tavanomaisen tekniikan energiansäästöinvestoinneille on ollut enimmillään 15 20 %. 8

2 Energia-alan energian tuotanto ja käyttö 2.1 Energian tuotanto ja käytetyt polttoaineet 2.1.1 Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa Voimalaitoksissa tuotettiin sähköä ja lämpöä yhteensä 90 TWh, josta voimalaitosalan sopimuksen piirissä olleiden yritysten osuus oli 75,4 TWh. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen ei kuulu teollisuuden voimalaitosten tuotanto, joka on mukana teollisuuden energiansäästösopimuksessa. Voimalaitosalan energiansäästösopimuksen piirissä oli vuoden 2002 lopussa noin 84 % sähkön ja lämmön tuotannosta. Sähkön tuotannosta mukana oli lähes 90 %. Sopimuksesta puuttuu sähköä ja lämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia sekä jonkin verran vesivoimaa (kuva 1). Vuoden 2002 loppuun mennessä oli voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittynyt 22 yhtiötä (liite 1). Edelliseen vuoteen verrattuna energiansäästösopimuksen kattavuudessa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta. 30 25 6,2 20 TWh 15 3,0 10 21,4 1,6 21,5 2,4 13,2 5 6,9 9,8 1,5 0 Vesivoima Tuulivoima Ydinvoima Muu sähkön erillistuotanto Sähkön yhteistuotanto Lämmön yhteistuotanto 2,7 Lämmön erillistuotanto Tuotanto, sopimukseen liittyneet Tuotanto, ei sopimuksessa Kuva 1. Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa vuonna 2002. 9

2.1.2 Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitoksissa Voimalaitoksissa tuotettuun sähköön ja lämpöön käytettiin polttoaineita vuonna 2002 yhteensä 151,8 TWh, joista sopimuksen piirissä olleiden osuus oli 134,4 TWh. Tuotantoon käytetyt polttoaineet jakautuvat kuvan 2 osoittamalla tavalla. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden voimalaitosten käyttämät polttoaineet jakautuivat seuraavasti: ydinenergian osuus oli 48 %, kivihiilen 24 %, maakaasun 13 %, turpeen 8 % ja puuperäisen polttoaineen osuus oli 5 %. 70 60 50 40 TWh 30 64,7 2,1 20 4,4 32,1 6,5 10 0 18,1 3,4 11,3 0,9 6,3 0,1 1,3 0,5 Maakaasu Ydinenergia Kivihiili Turve Öljy Puuperäinen Muut Polttoaineet, sopimukseen liittyneet Polttoainet, ei sopimuksessa Kuva 2. Voimalaitoksissa sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet vuonna 2002. 10

2.2 Energian käyttö 2.2.1 Sähkön käyttö Vuonna 2002 verkkoyhtiöiden sähkön toimitus oli 44,2 TWh. Vuoden 2002 lopussa sähkön siirto- ja jakelualan sopimuksessa oli mukana 40 yritystä (liite 3). Näiden yritysten sähkön toimitus oli 36,6 TWh, joka vastaa reilua 80 % Senerin ja Finergyn jäsenten sähkön jakelusta. Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksen kattavuus on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna selvästi. 20 18 16 3,5 14 12 TWh 10 8 14,7 1,2 1,6 6 4 2 0 8,3 0,9 7,7 0,4 3,8 2,2 Yksityinen Maatalous Palvelu Julkinen Jalostus Sähkönjakelu, sopimukseen liittyneet Sähkönjakelu, ei sopimuksessa Kuva 3. Sähkön toimituksen jakautuminen (verkkoyhtiöt). 2.2.2 Kaukolämmön kulutus Vuonna 2002 Sky:n jäsenistön lämmön myynti oli yhteensä noin 30,0 TWh. Vuoden 2002 loppuun mennessä kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen oli liittynyt 39 kaukolämpöä myyvää yritystä, mikä on noin kolmasosa Sky:n jäsenkunnasta (liite 2). Näiden yritysten myynti oli 20,7 TWh, joka vastasi noin 70 % Sky:n jäsenistön lämmön myynnistä. Energiansäästösopimuksen kattavuus on pysynyt samana vuoteen 2001 verrattuna. Kaukolämmön kulutuksesta asuintalojen osuus on 55 %, teollisuuden 10 % ja muiden asiakkaiden (liikerakennukset, toimistot, julkiset rakennukset ym.) 35 %. 11

35 30 25 8,8 9,3 TWh 20 18,4 18,5 13,4 7,7 15 10 18,2 20,5 20,7 13,8 5 8,0 9,1 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Lämmön myynti, sopimukseen liittyneet Lämmön myynti, ei sopimuksessa Kuva 4. Kaukolämmön energiansäästösopimuksiin liittyneiden yritysten lämmönmyynnin osuus Sky:n jäsenten lämmönmyynnistä. 12

2.3 Energian tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuus 2.3.1 Voimalaitosala Tuotannon ja polttoaineiden suhde Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet yhtiöt tuottivat vuonna 2002 vesi- ja tuulivoimaa 6,9 TWh. Muu tuotanto (ydinvoima, sähkön muu erillistuotanto, sähkön ja lämmön yhteistuotanto, lämmön erillistuotanto) oli 68,5 TWh, minkä tuottamiseen kului polttoainetta 134,4 TWh. 140 120 100 Sopimukseen liittyneet, 1998 Sopimukseen liittyneet, 1999 Sopimukseen liittyneet, 2000 Sopimukseen liittyneet, 2001 Sopimukseen liittyneet, 2002 108,8 119,6 115,7 129,9 134,4 TWh 80 60 68,5 65,8 60,8 57,9 54,2 40 20 8,6 7,8 9,2 8,1 6,9 0 Vesi- ja tuulivoima Muu tuotanto Käytetyt polttoaineet (Muu tuotanto) Kuva 5. Sähkön ja lämmön tuotanto ja tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitosalan sopimukseen liittyneissä yhtiöissä. Sopimukseen liittyneiden yritysten yhteistuotannon osuus ja hyötysuhteet Vuonna 2002 oli yhteistuotannon osuus voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden tuotannosta noin 47 % (kuva 6). Sopimukseen liittyneiden yhteistuotantolaitosten keskimääräinen hyötysuhde oli noin 84 %. Tiedot kuvaavat niiden yhteistuotantolaitosten hyötysuhteita, joilla ei ole merkittävästi lauhdutustuotantoa (kuva 7). Lauhdesähkön tuotantolaitosten keskimääräinen hyötysuhde oli noin 39 % (kuva 8). Kuvassa olevat poikkeuksellisen alhaiset hyötysuhteet (minimiarvot) ovat yksittäisten tuotantoyksiköiden, joiden vuotuinen käyttöaika on ollut erittäin lyhyt. 13

80 70 60 50 39,5 40,5 40,7 33,4 35,0 TWh 40 30 20 29,3 27,8 30,6 33,4 36,1 10 0 1998 1999 2000 2001 2002 Yhteistuotanto Erillistuotanto Kuva 6. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa. 100 % 90 % 80 % 88,50 % 82 % 90,35 % 89,76 % 93,43 % 83 % 83 % 83 % 93,55 % 84 % 70 % 67,29 % Hyötysuhde 60 % 50 % 40 % 55,56 % 42,85 % 58,31 % 51,57 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 max min keskiarvo Kuva 7. Yhteistuotantolaitosten hyötysuhde sopimukseen liittyneissä yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). 14

50 % 45 % 40 % 35 % 40,88 % 38,65 % 41,61 % 42,11 % 39,74 % 39,48 % 38,22 % 43,32 % 39,11 % 41,59 % 38,64 % 35,52 % 30 % 30,79 % Hyötysuhde 25 % 20 % 19,31 % 15 % 14,79 % 10 % 5 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 max min keskiarvo Kuva 8. Lauhdesähkön tuotantolaitosten hyötysuhde sopimukseen liittyneissä yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). 2.3.2 Kaukolämpöala, tuotanto Kaukolämmön erillistuotannon hyötysuhde Kaukolämmön lämpökeskuksissa tapahtuvan tuotannon lämpöhäviöt muodostuvat savukaasuhäviöistä, palamattomista kaasuista ja kiintoaineksista sekä säteily- ja johtumishäviöistä. Häviöt riippuvat mm. käytettävästä polttoaineesta siten, että kiinteitä polttoaineita käyttävissä kattiloissa hyötysuhteet vaihtelevat tyypillisesti välillä 85 94 %, raskaalla polttoöljyllä 88 93 % ja maakaasulla 94 97 %. Savukaasupesuri ja siihen liittyvä lämmöntalteenotto on viime vuosina yleistynyt varsinkin kotimaisen polttoaineen lämpökeskuksissa. Savukaasupesurilla puhdistetaan savukaasujen hiukkaspäästöjä. Lämpökeskuksen alemmasta lämpöarvosta laskettava hyötysuhde nousee savukaasujen lämmöntalteenoton ansiosta yli 100 %:n. Lämmön erillistuotantoon käytettyjen polttoaineiden jakautuma säästösopimuksiin liittyneissä yrityksissä on esitetty kuvassa 12. Noin kolmasosa polttoaineista on kiinteitä polttoaineita (kivihiili, turve, puu), kolmasosa maakaasua ja lähes kolmasosa polttoöljyä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö on kasvanut, puun osuus oli yli 17 % ja biokaasun osuus on noin yksi prosentti. Kivihiiltä käytetään lämmön erillistuotannossa ainoastaan niillä paikkakunnilla, joilla on kivihiiltä käyttäviä yhteistuotantovoimalaitoksia. 15

100 % 6,2 % 6,8 % 2,2 % 6,1 % 90 % 80 % 36,4 % 27,8 % 30,6 % 31,0 % 70 % 60 % 50 % 40 % 36,4 % 27,8 % 30,6 % 31,0 % 30 % 20 % 7,5 % 6,9 % 6,9 % 8,7 % 17,4 % 8,0 % 6,0 % 5,6 % 10 % 20,6 % 19,6 % 20,3 % 18,6 % 0 % Sopimukseen liittyneet, 1999 Sopimukseen liittyneet, 2000 Sopimukseen liittyneet, 2001 Sopimukseen liittyneet, 2002 Kivihiili Turve Puu Maakaasu Polttoöljy Muut Kuva 9. Lämmön erillistuotannon polttoaineiden jakautuma säästösopimuksissa mukana olevissa yrityksissä. Lämmön erillistuotannon keskimääräinen hyötysuhde säästösopimuksessa mukana olevissa yrityksissä oli noin 88 % vuonna 2002 (kuva 10). Hyötysuhteen maksimiarvot saavutetaan savukaasujen lämmöntalteenoton ansiosta. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 96,4 % 89,7 % 78,3 % 95,2 % 88,0 % 82,1 % 94,7 % 86,4 % 69,9 % 98,9 % 88,2 % 68,8 % 97,6 % 88,1 % 78,3 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 keskiarvo max min Kuva 10. Lämmön erillistuotannon hyötysuhteet säästösopimuksissa mukana olevissa yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). 16

Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on merkittävä rooli Suomen kaukolämmön tuotannossa. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten omasta kaukolämmön tuotannosta perustui vuonna 2002 yhteistuotantoon 81 %, kun vastaava luku kaikkien Sky:n jäsenten omassa tuotannossa oli noin 75 %. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta ympäristöpäästöt jäävät noin 30 % pienemmiksi kuin tuotettaessa energiaa samoilla polttoaineilla erillisissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaan Euroopan unionissa merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. 90 % 80 % 70 % 80,9 % 75,4 % 76,5 % 73,4 % 75,6 % 70,2 % 68,2 % 79,2 % 75,0 % 80,8 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 kaikki Sky:n jäsenet sopimukseen liittyneet Kuva 11. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa. Omakäyttöenergia Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella mm. polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Varsinainen kaukolämpöveden pumppaussähkö ei sisälly tähän lukuun. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisilman, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen. Käyttöteknisillä toimenpiteillä tai pienillä taloudellisesti kannattavilla investoinneilla saavutettavissa olevan säästön on omakäyttöenergiassa todettu olevan merkittävä. Omakäyttöjen määrittäminen säästösuunnitelman pohjana olevan energia-analyysin yhtenä osana olisi olennaista. Säästösopimusten eräänä tavoitteena onkin kehittää omakäyttöjen seurantatasoa. Omakäyttöenergioiden vuositason määrityksen lisäksi olisi hyvä selvittää omakäytön kustannusmerkitystä (menetetyt myyntituotot tms.) sekä selvittää tarkemmin omakäyttöjen jakaumaa. Omakäyttöenergia suhteutettuna lämmön nettotuotantoon vaihtelee välillä 2 8 % riippuen mm. käytetystä polttoaineesta. Kaukolämmön erillistuotannossa omakäyttöenergiaa ei 17

mitata yhtä yleisesti kuin voimalaitosalalla, jossa lähes 90 % ilmoittaa omakäyttöä seurattavan. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty kaukolämpöyritysten raportoimia omakäyttöenergioiden määriä sekä lämmön että sähkön osalta. Suuret vaihtelut omakäyttöenergian kulutuksissa johtuvat osin tuotantotavoissa tapahtuneista muutoksista. 60 50 40 MWh/GWh 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 1998 1999 2000 2001 2002 Kuva 12. Lämmön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 90 80 70 60 MWh/GWh 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 1998 1999 2000 2001 2002 Kuva 13. Sähkön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 18

2.3.3 Kaukolämpöala, jakelu Verkostohäviöt Kaukolämpöverkoston lämpöhäviö on kaukolämpöverkoissa keskimäärin 5 8 %, pienissä verkoissa lämpöhäviöt nousevat yli 10 %. Lämpöhäviöihin voidaan vaikuttaa muun muassa käyttämällä paremmin eristettyjä kaukolämpöjohtoja sekä alentamalla kaukolämpöveden lämpötilatasoa. Vanhojen kaukolämpöjohtojen uusiminen on kuitenkin taloudellisesti kannattamaton toimenpide ainoastaan energiansäästön vuoksi tehtynä. Kaukolämpöverkoston keskimääräiset lämpöhäviöt olivat säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä 7,6 % vuonna 2002 (kuva 14). 20 % 18 % 17,5 % 16 % 14 % 16,0 % 13,6 % 14,4 % 13,3 % 12 % 10 % 8 % 8,1 % 7,8 % 7,7 % 7,6 % 7,6 % 6 % 4 % 4,3 % 3,5 % 4,9 % 5,0 % 5,7 % 2 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 keskiarvo max min Kuva 14. Kaukolämpöverkoston lämpöhäviöt säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. Pumppausenergia Kaukolämpöverkon paine-eroa säädetään kiertovesipumppujen avulla niin suureksi, että jokaisella asiakkaalla on riittävä paine-ero vesikierron aikaansaamiseksi lämmönsiirtimissä. Tarpeettoman suuri pumppujen paine-ero lisää pumppaukseen käytettyä sähköenergiaa. Pumppausenergia voidaan optimoida esim. erilaisilla pumppujen kytkentä- ja säätötavoilla. Pumppausenergian tulisi olla yksi yrityksen sisällä seurattavista tunnusluvuista. 19

Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen Kaukolämpöyritykset auttavat asiakkaitaan kaukolämmön tehokkaaseen käyttöön antamalla energiankulutuksen palauteraportteja, koulutusta ja ohjeita laitteiden käytöstä sekä energiansäästövinkkejä. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden kaukolämmön kulutukseen ja asiakaslaitteissa tapahtuvaan kaukolämpöveden jäähdytykseen. Kaukolämpöveden hyvä jäähtyminen parantaa energiantuotannon ja lämmönjakelun tehokkuutta. Jäähtymiseen voidaan vaikuttaa saattamalla rakennusten lämmönjakojärjestelmä toimimaan oikein. Jäähtymistä voidaan lisätä myös hyödyntämällä entistä enemmän matalalla lämpötilatasolla toimivia lämmitystapoja. Mikäli asiakkaiden laitteet toimivat hyvin ja suunnitellusti, on jäähtyminen noin 45 50 o C. Kuvassa 15 on esitetty kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen sopimukseen liittyneiden kaukolämpöyritysten asiakaslaitteissa niiltä osin kuin tieto on ollut käytössä. Kuvasta voidaan todeta, että lähes 60 %:lla yrityksistä keskimääräinen jäähtyminen jäi alle 40 C:een vuonna 2002. Keskimäärin jäähtyminen oli 40,1 C. 60 50 40 o C 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 1998 1999 2000 2001 2002 Kuva 15. Kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen asiakaslaitteissa eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 20

Lämpöenergian ominaiskulutus on laskenut 35 % 1970-luvun alusta lähtien kiinteistöissä, jotka on lämmitetty kaukolämmöllä. Kuvassa 16 on esitetty säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit (sääkorjattu ominaiskulutus) vuosina 1999 2002. 60 50 40 kwh/m 3 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 1999 2000 2001 2002 keskiarvo, kaikki Sky:n jäsenet Kuva 16. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit v. 1999 2002. 2.3.4 Sähkön siirto ja jakelu Verkostohäviöt Jakeluyhtiöiden verkostohäviöt syntyvät pääasiassa jakeluverkossa (nimellisjännite alle 110 kv). Tyypillinen jakeluhäviö on keskimäärin 3 5 %, yksittäisissä verkoissa häviöt voivat olla pienempiä tai suurempia. Sopimukseen liittyneiden yritysten jakeluverkkojen häviöiden keskiarvo oli vuonna 2002 noin 3,6 % (kuva 17). Kaikkien jakeluverkkojen häviöiden keskiarvo vuonna 2002 oli noin 3,8 %. 21

12 % 10 % 10,2 % 10,1 % 8 % 7,2 % 7,6 % 6,4 % 6 % 4 % 4,1 % 3,8 % 3,8 % 3,9 % 3,6 % 2 % 1,8 % 2,0 % 1,9 % 1,9 % 2,0 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 max min keskiarvo Kuva 17. Jakeluverkon häviöt säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. 2.4 Raportoinnin kattavuus Vuosiraportointi Voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2002 lopussa kaikkiaan 21 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 17 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin täydellisinä käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Kahdelta yritykseltä saatiin raportointitiedot osittain. Kaksi yritystä jätti kokonaan raportoimatta. Vuosiraportoinnista puuttuneiden yritysten energiankäyttö- ja tuotantotiedot saatiin käyttöön olemassa olevista tilastoista. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2002 lopussa kaikkiaan 39 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 29 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2002 lopussa kaikkiaan 39 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 36 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Vuosiraportoinnista puuttuneiden yritysten energianseurantatiedot saatiin käyttöön olemassa olevista tilastoista. 22

3 Yritysten raportoimat tulokset Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen (Finergy, Sky, Sener) tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteitä ja niillä saavutetuista tai saavutettavista säästöistä. Yritys- ja tuotantoyksikkökohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt neljännen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997 2002 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2002. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestöilleen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat pääasiassa energiakatselmuksissa tai yritysten omissa selvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia. Kyseiset tiedot eivät siten ole mitattuja tai muuten todennettuja säästövaikutuksia, mutta edustavat parasta käytettävissä olevaa arviota säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään; toimenpiteisiin, joiden säästövaikutus voidaan arvioida laskennallisesti tai mittaamalla (omaan toimintaan kohdistuneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joiden säästövaikutuksen arvioiminen on vaikeaa (oman henkilökunnan koulutus/motivointi, asiakkaille suunnattu energiansäästöneuvonta, jne.). Vuoden 2002 raportointipyynnöissä on erityisesti painotettu raportoinnin ja energiansäästövaikutuksen arvioinnin tärkeyttä. Tämä on hyvä muistaa, kun raportointivuoden tuloksia verrataan aikaisempina vuosina raportoituihin, koska nyt säästövaikutusarvioita on pyritty tekemään aikaisempaa enemmän ja myös jo aikaisemmin ilmoitettuja säästövaikutusarvioita on yrityksissä täsmennetty. Lisäksi vuosiraportoinnin yhteydessä korjattiin joitakin aikaisempien raportointivuosien kirjauksia tai aineistokäsittelyn tulkintoja. Yhteenveto kaikista energia-alan säästösopimuksen piirissä raportoiduista toteutetuista, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 1. Voimalaitosalan ydinvoimalaitosten ennen vuotta 2001 toteutetut sekä tulevina vuosina toteutettaviksi päätetyt lähinnä tehonkorotuksiin liittyvät säästötoimenpiteet on jätetty tästä raportoinnista pois kuten edellisenä vuonna. Vuonna 2002 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin edellisenä vuonna. Toteutettujen säästötoimenpiteiden on raportoitu säästävän lämpöä tai polttoainetta yhteensä 135 GWh/a ja sähköä 106 GWh/a. Valtaosa raportoidusta säästöstä on saavutettu voimalaitosalalla. Voimalaitosalalla tehtyjen lämmön ja polttoaineen säästötoimenpiteiden säästövaikutusten osuus on 98 % energia-alan raportoidusta kokonaissäästöstä ja sähkön vastaavasti 90 % eli 96 GWh/a. Sähkön siirto- ja jakelualan toimintavuoden investointien ja verkon perusparannusten sähkönsäästövaikutukseksi oli raportoitu 9 GWh/a eli 8 % sähkön kokonaissäästöistä energia-alalla. Voimalaitosalalla vuonna 2002 raportoiduista polttoainesäästöistä 40 % syntyi yhden vesivoimalaitoksen peruskunnostuksesta ja siitä seuranneesta energiatehokkuuden paranemisesta. Lisäksi alalla tehtiin yhdeksäntoista muuta lämmön ja polttoaineen säästöön johtanutta toimenpidettä. Alalla raportoitu sähkönsäästövaikutus saavutettiin lähes kokonaan kahdella toimenpiteellä. 23

Kaukolämpöalalla vuonna 2002 toteutettujen toimenpiteiden raportoitu säästövaikutus on pieni. Lisäksi nyt tehtyjen muutamien täsmennysten ja korjausten seurauksena aikaisempina vuosina toteutetuiksi ilmoitettujen toimenpiteiden säästövaikutus ei saavuta vuonna 2001 raportoituja määriä. Kaukolämpölaitosten energiakatselmustoiminnassa ei ole todettu vilkastumisen merkkejä. Sen sijaan myönteisesti on pantava merkille alalla noussut yleinen kiinnostus ja toimenpiteet uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottamiseksi sekä teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämiseksi, mistä toivottavasti näkyy säästöarvioita vuoden 2003 tai viimeistään vuoden 2004 raportoinneissa. Taulukko 1. Yhteenveto kaikkien energia-alan sopimuksiin liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 32,1 134,8 106,4 toimenpiteet vuonna 2002 Toteutetut 20,1 177,3 42,9 toimenpiteet ennen vuotta 2002 Kaikki toteutetut 52,2 312,2 149,3 yhteensä Toteutettaviksi 5,3 80,5 7,8 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 18,1 70,8 36,5 toimenpiteet Toteutetut, 75,6 463,5 193,6 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Energia-alan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998 2002 toteutettuja ja vuonna 2003 toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä on listattu raportin liitteiksi 4 6. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energian tuotantoon, verkostoon, asiakkaisiin ja omaan toimintaan. 24

3.1 Voimalaitosala 3.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Voimalaitosalalla raportoitiin tuotantoyksikkökohtaisissa vuosiraporteissa kaikkiaan 32 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2002 ja joille voitiin esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Lisäksi raportoitiin muutama toimenpide, joiden säästövaikutusta ei oltu arvioitu. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 2. Vielä vuoden 2002 aikana ei ko. vuonna valmistunut energiakatselmusmalli tuottanut säästötoimenpiteitä seurantaraporttien tietojen mukaan. Alkuvuoden 2003 kokemukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että voimalaitosten energiakatselmustoiminta voi tulevaisuudessa vahvistua. Nyt toteutetuiksi ilmoitetut toimenpiteet ovat perua laitosten omista erillisselvityksistä ja niiden perusteella tehdyistä päätöksistä. Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien voimalaitosalan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 10,5 131,8 96,0 toimenpiteet vuonna 2002 Toteutetut 13,9 160,7 39,6 toimenpiteet ennen vuotta 2002 Kaikki toteutetut 24,4 292,5 135,6 yhteensä Toteutettaviksi 1,6 40,3 6,6 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 16,8 67,3 35,8 toimenpiteet Toteutetut, 42,8 400,1 178,0 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 25

Yrityksille on vielä aikaisempiakin vuosia voimakkaammin tähdennetty säästötoimenpiteiden raportoinnin merkitystä. Entistä useammin onkin arvioitu toimenpiteiden säästövaikutuksia ja myös aikaisemmin raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksia on täsmennetty. Näistä syistä johtuen ennen vuotta 2002 toteutetuiksi ilmoitetut säästövaikutukset poikkeavat viime vuoden vastaavasta raportoinnista. Esimerkiksi ennen vuotta 2002 toteutetuksi raportoitu lämmön ja polttoaineiden säästövaikutus 160,7 GWh/a on noin kaksinkertainen verrattuna viime vuonna raportoituun vuoden 2001 aikana ja sitä ennen toteutetuksi raportoituun yhteiseen säästövaikutukseen. Vuonna 2002 toteutetuksi raportoidusta lämmön ja polttoaineiden yhteisestä säästövaikutuksesta 132 GWh/a vajaa puolet on syntynyt yhden vesivoimalaitoksen peruskunnostuksen ja tuotannon hyötysuhdeparannuksen seurauksena. Säästövaikutus on arvioitu hiilivoimantuotannon polttoainesäästönä. Kaikkiaan toteutuneita toimenpiteitä, joille on arvioitu lämpö- ja polttoainesäästövaikutuksia, on raportoitu vuonna 2002 kaksikymmentä. Sähkön säästövaikutus 96 GWh/a on syntynyt lähes kokonaan kahdesta toimenpiteestä. Noin kolmasosa raportoidusta säästövaikutuksesta on syntynyt ydinvoimalaitoksen turbiinin modifioinnista, joka toimenpide liittyy ydinvoimalaitosten tehonkorotuksiin, mutta noin puolet säästövaikutuksesta arvioitiin aiheutuvan toteutetusta hyötysuhdeparanemasta. Siksi tämä toimenpide on otettu raportointiin mukaan, vaikka muutoin ydinvoimalaitosten tehonkorotustoimenpiteiden säästövaikutuksia ei ole huomioitu taulukoissa. Toteutettavaksi päätettyjen ydinvoimaloiden tehonkorotuksiin liittyvien toimenpiteiden sähkönsäästövaikutukseksi on lisäksi arvioitu n. 310 GWh/a n. 24 milj. euron investoinneilla. Näitä ei ole sisällytetty taulukkoon 2. Yhteenveto voimalaitosalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 4. 3.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Energiatehokkuuteen vaikuttavia ympäristönsuojeluinvestointeja raportoitiin voimalaitoksilla tehdyn vuonna 2002 neljä kappaletta, joista yhden toimenpiteen vaikutus energian käyttöön oli arvioitu. Siinä polttoaineen säästövaikutukseksi oli arvioitu 32 GWh/a ja vastaavaksi investointitarpeeksi 0,6 milj.. 3.1.3 Muut toimenpiteet Voimalaitosalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin vuosiraportoinnissa myös käyttötalouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä. Näitä olivat mm. hyötysuhdemittausten säännöllisyyteen sekä tuotantoyksiköissä valvonnan yhteydessä seurattaviin suureisiin liittyvät kysymykset. Käyttötalouden valvonnan toimenpiteistä saatujen vastausten perusteella (kuva 18) valtaosalla (74 %) on käytössään käyttötalouden seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä. Lähes yhtä monella (72 %) on myös käytössä tulospalkkio, joka on sidottu esim. hyötysuhdetta kuvaaviin suureisiin. Kahdella kolmesta voimalaitoksesta on käyttötalouden suureille laadittu myös tavoitearvot. Suhteessa eniten näyttää lisääntyneen tulospalkkion käyttö (maksetaan esim. hyötysuhdetta kuvaavien suureiden perusteella). 26

Tulospalkkio käytössä Käyttömittareiden tarkistus suoritettu Suureille laadittu tavoitearvot Seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Vastauksia (%) 2000 2001 2002 Kuva 18. Yhteenveto käyttötalouden valvontaan liittyvistä raportoiduista toimen- piteistä. Yleisimmin seurattavia kunnonvalvonnan suureita ovat omakäyttöenergia ja käytettävyys. Omakäyttöä seurataan yhdeksällä kymmenestä laitoksesta. Turbiinihyötysuhdetta seurataan myös yleisesti. Eniten näyttäisi lisääntyneen käytettävyyden seuranta. Myös lisäveden kulutuksen seuranta näyttää lisääntyneen (kuva 19). Laajempi hyötysuhdemittaus suoritetaan sen sijaan valtaosalla yrityksistä harvemmin kuin joka toinen vuosi. Hyötysuhdetta mitataan tarvittaessa ja revisioiden yhteydessä. Muita kunnonvalvonnan yhteydessä seurattaviksi mainittuja asioita olivat polttoaineen kulutus, koneistojen kombinointi, esilämmittimien ja lauhduttimien asteisuudet, savukaasun lämpötila piipussa, NO x - ja SO 2 -päästöt ja erilaiset hiukkaspäästöt. 27

Omakäyttö Käytettävyys Turbiinihyötysuhde Polttoaineiden laatu Kattilahyötysuhde Lisäveden kulutus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Vastauksia (%) 2000 2001 2002 Kuva 19. Yhteenveto kunnonvalvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. 3.2 Kaukolämpöala 3.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Kaukolämpöalan vuosiraporteissa raportoitiin 28 energiansäästötoimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2002 ja joille voidaan laskennallisesti tai mittaamalla arvioida säästövaikutus. Viime vuoteen (22 toimenpidettä) verrattuna säästötoimenpiteiden määrä oli lisääntynyt, mutta arvioitu säästövaikutus selvästi pienentynyt. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 3. Vaikutus lämmön ja sähkön säästöön muodostuu pääosin pienistä yksittäisistä säästötoimista. 28

Taulukko 3. Yhteenveto kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 0,3 3,3 0,3 toimenpiteet vuonna 2002 Toteutetut 3,1 12,9 0,8 toimenpiteet ennen vuotta 2002 Kaikki toteutetut 3,4 16,3 1,1 yhteensä Toteutettaviksi 2,7 40,2 0 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 1,3 3,5 0,6 toimenpiteet Toteutetut, 7,4 60,0 1,7 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Vuoden 2002 aikana toteutettujen lämpö-, polttoaine- ja sähkönsäästötoimenpiteiden yhteinen säästövaikutus oli 3,6 GWh/a. Edellisenä vuonna vastaava arvo oli 9,3 GWh/a. Tässä vuosiraportissa on korjattu muutamat aiempien vuosien todetut virheelliset raportointitiedot. Mm. tämän johdosta sekä lämpö + polttoaineiden että sähkön ennen vuotta 2002 toteutunut säästövaikutus ei vastaa edellisen vuosiraportin tietoja. Erityisesti sähköenergian raportoidut säästövaikutukset ovat vaatimattomia. Toteutettujen, päätettyjen ja harkittavien sähkön säästötoimenpiteiden raportoitu säästövaikutus 1,7 GWh/a vastaa vajaan kahdensadan kilowatin jatkuvaa tehonsäästöä. Yhteenveto kaukolämpöalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 5. 29

3.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa ympäristönsuojeluinvestoinnit, joilla on tarkoitettu sellaisia investointeja, joissa toteutuspäätös on tehty ympäristönsuojelullisista syistä. Rajanveto energiansäästö- ja ympäristönsuojeluinvestointien välillä ei aina liene yksiselitteistä, koska usein toimenpiteillä voi olla molemmat vaikutukset. Jotkut yritykset ovat tähän kohtaan raportoineet selkeitä energiansäästöinvestointeja (mm. taajuusmuuttajien asentaminen pumppuihin, öljysäiliön lämmityksen poisto). Ympäristönsuojelullisista syistä toteutetut investoinnit voivat pienentää tai lisätä energian tai polttoaineen kulutusta. Raportoiduista toimenpiteistä valtaosan on arvioitu pienentävän energian kulutusta. Kaikkiaan koko sopimuskaudella tähän kohtaan on raportoitu 24 toimenpidettä, joista energiansäästövaikutukseltaan merkittävin yksittäinen toimenpide oli yhden teollisuusyrityksen hukkalämmön hyödyntäminen alueen kaukolämpöverkon energian hankinnassa (toteutusvuosi 2000, polttoaineen säästö 7 GWh/a). Vuonna 2002 kaukolämpöalan säästösopimusyritykset raportoivat yhdeksän energian käyttöön vaikuttavaa ympäristönsuojeluinvestointia, joissa puolessa oli myös arvioitu vaikutuksia energian käyttöön. Ylivoimaisesti merkittävin näistä oli yhden yrityksen raportoima kaatopaikkakaasun poltolla saavutettu polttoaineen säästö 6 GWh/a. 3.2.3 Muut toimenpiteet Muita kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä sekä oman henkilökunnan koulutusta ja motivointia energiankäytön tehokkuuteen liittyvissä asioissa. Saatujen raportointien perusteella asiakkaita opastetaan ja koulutetaan kaukolämpölaitteiden käytössä, heille annetaan energiansäästöneuvontaa ja energiankäytön palautetietoa sekä jaetaan energiansäästöesitteitä. Kolmasosa yrityksistä raportoi tarjoavansa asiakkailleen kaukolämpölaitteiden huoltopalveluja. Kaukolämpöyritykset toimittavat myös energiansäästömateriaalia kouluille ja eräät yritykset osallistuvat aktiivisesti valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon. Kaukolämpöyrityksissä toteutetut suosituimmat asiakkaille suunnatut energiansäästöä edistävät toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on kuitenkin vaikea arvioida, on esitetty kuvassa 20. 30

Kaukolämpölaitteiden käytön opastus Energiansäästöneuvonta puhelimessa Energiansäästöesitteitä asiakkaille Energiansäästöneuvonta toimitiloissa Energiankäytön neuvonta kulutustietojen tarkkailun perusteella Kaukolämpöenergian kulutuksen seurantaraportti Kaukolämpölaitteiden käytön koulutus Kaukolämpölaitteiden katselmukset Energiansäästömateriaalin toimittaminen kouluille Energiansäästöviikkoon osallistuminen Kaukolämpölaitteiden huolto 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 2000 2001 2002 Kuva 20. Kaukolämpöalalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Kaukolämpöyrityksen omaan toimintaan on raportoinnin pohjalta kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Energiankäytön tehokkuuden edistämiseksi on järjestetty henkilökunnan motivointia ja kouluttamista. Monissa yrityksissä on lisäksi järjestetty omien kiinteistöjen kulutusseuranta sekä myös ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen seuranta. Suosituimmat yrityksen henkilökunnan energiankäytön tehokkuutta edistävät toimenpiteet on esitetty kuvassa 21. 31

Omien kiinteistöjen kulutusseuranta Henkilökunnan motivointi energiansäästöön Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa Suositukset hankintojen energiatehokkuudesta käytössä Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöstölle Omien kiinteistöjen energiakatselmukset 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 2000 2001 2002 Kuva 21. Omaan toimintaan suuntautuvat toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. 3.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 3.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Sähkön siirto- ja jakelualan vuosiraporteissa raportoitiin 22 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2002 ja joille voidaan esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Vuosi 2002 oli siis sähkön siirto- ja jakelualalla energiansäästön osalta näin arvioiden aktiivisuudeltaan samalla tasolla kuin edellinen vuosi. Raportoiduista vuonna 2002 toteutetuista toimenpiteistä täysin hallitseva on yhtenä toimenpiteenä raportoitu kantaverkkoyhtiön 20 milj. euron investoinneilla ja perusparannuksilla saavutetuksi arvioitu 9 GWh:n sähkönsäästövaikutus. Näitä toimenpiteitä on tehty aikaisempinakin vuosina, mutta niistä ei aina ole raportoitu vastaavasti. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 4. Taulukossa ei ole esitetty alan yritysten asiakkaille toteuttamien toimenpiteiden säästövaikutuksia. Muutamia asiakkaille toteutettuja ennen vuotta 2002 tehtyjä säästötoimenpiteitä ja niiden säästövaikutuksia oli epähuomiossa raportoitu edellisen vuosiraportin vastaavassa taulukossa, mutta esille tulleet toimenpiteet on nyt tästä raportoinnista poistettu. 32

Taulukko 4. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien sähkön siirtoja jakelualan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 21,3 0,1 10,1 toimenpiteet vuonna 2002 Toteutetut 3,1 3,7 2,5 toimenpiteet ennen vuotta 2002 Kaikki toteutetut 24,4 3,8 12,6 yhteensä Toteutettaviksi 1,0 0 1,2 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0 0 0,1 toimenpiteet Toteutetut, 25,4 3,8 13,9 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Sähkön siirto- ja jakelualalla monet yritykset panostavat huomattavasti asiakkaiden energiansäästöneuvontaan, jolla saatetaan saavuttaa merkittäviäkin säästöjä energiankulutuksessa, mutta jonka vaikutuksia on jokseenkin mahdoton arvioida. Yhteenveto sähkön siirto- ja jakelualalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 6. 3.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen vuoden 2002 loppuun mennessä liittyneiden yritysten vuosiraporteissa esitettiin tehdyksi 9 ympäristönsuojeluinvestointia vuonna 2002. Näiden energiankäyttövaikutuksia ei ollut arvioitu. 33

3.3.3 Muut toimenpiteet Muita sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä. Saatujen vastausten perusteella valtaosa (lähes 90 %) yhtiöistä lainaa asiakkaille kulutusmittareita, antaa energiansäästöneuvontaa omissa toimitiloissaan ja puhelimessa. Suuri osa yhtiöistä (lähes 80 %) on myös lähettänyt asiakkaille energiansäästöesitteitä. Muita hyvin yleisesti käytössä olevia toimenpiteitä ovat myös tuntitehomittaus, energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu, energiansäästömateriaalin toimittaminen kouluille, Energiansäästöviikkoon osallistuminen ja energiansäästöstä kirjoittaminen. Eniten näyttäsi edellisvuoteen verrattuna lisääntyneen energiansäästöneuvonta puhelimessa, energiansäästöstä kirjoittaminen ja energiansäästöneuvonta toimitiloissa. Myös energiansäästöasia ja energiansäästölinkit internetissä ovat lisääntyneet. Kuvaan 22 on kerätty yleisimmin käytössä olevat toimenpiteet. Kulutusmittarin lainaus Tuntitehomittaus käytössä Energiansäästöesitteitä asiakkaille Energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu Energiansäästömateriaalien toimittaminen kouluille Energiasäästäneuvonta toimitiloissa Energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella Sähkönkulutuksen laskenta- ja vertailupalvelu PC-ohjelmalla Energiansäästöviikkoon osallistuminen Energiansäästöstä kirjoittaminen Energiansäästöneuvonta puhelimessa Energiankulutuksen seurantaraportti (kotitalousasiakkaille) Energiansäästölinkkejä internetissä Energiansäästöasiaa internetissä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2000 2001 2002 Kuva 22. Sähkön siirto- ja jakelualalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Muita melko yleisesti (noin 33 45 % vastaajista) käytössä olevia toimenpiteitä ovat sähkönkulutuksen laskenta- ja seurantapalvelut internetissä, opettajille suunnattu energiansäästötiedotus, henkilökohtainen lämmitysjärjestelmän käytön opastus, säätö- ja ohjauspalvelut asiakkaan luona, energiansäästöön liittyvät oppitunnit kouluissa sekä energiansäästötuotteiden myynti/markkinointi. Neuvontaa energiansäästöasioissa annetaan mm. sähköliittymän myynnin yhteydessä, asukasyhdistyksille, ammatti-isännöitsijöille, kuntien teknisen toimen henkilöstölle ja eläkeläistilaisuuksissa. 34

Lisäksi yritykset raportoivat toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan yhtiön omaan energiankulutukseen sekä henkilöstön aktiivisuuteen energiansäästöasioissa. Näiden toimenpiteiden yleisyys yrityksissä on esitetty kuvassa 23. Vastausten perusteella näyttää omaan toimintaan liittyvä aktiivisuus edelleen vähentyneen. Erityisesti on vähentynyt omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta ja henkilöstön kouluttaminen energiansäästöasioissa. Vastausten perusteella yleisintä näyttää edelleen olevan omien kiinteistöjen kulutusseuranta. Noin puolet yhtiöistä motivoi henkilöstöä energiansäästöön, seurasi ajoneuvojen polttoaineiden kulutusta ja koulutti henkilöstöä ympäristöasioissa. Asiakkaisiin ja omaan toimintaan kohdistettujen toimenpiteiden määrällisiä arvioita on erittäin vaikea tehdä, sillä hyvin usein on kyse laadullisista, vaikeasti mitattavista asioista. Myös yrityksen omat seurantajärjestelmät ovat usein puutteellisia. Vuosiraportoinnin perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että entistä useammassa yhtiössä myös näitä tässä luvussa käsiteltyjä toimenpiteitä pyritään mittaamaan ja seuraamaan. Omien kiinteistöjen kulutusseuranta Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta Henkilökunnan motivointi energiansäästöön Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa Henkilökunnan tuottamat energiansäästöideat Suositukset hankintojen energiatehokkuudesta Omien kiiteistöjen energiakatselmukset Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöstölle 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 2000 2001 2002 Kuva 23. Omaan toimintaan liittyvät toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen vaikea arvioida. 35

3.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä Ympäristöjärjestelmän ensisijainen tavoite on ympäristökuormituksen vähentäminen, missä energiankäytön tehostaminen on keskeisessä asemassa. Yhteisenä tavoitteena sekä energiansäästösopimusmenettelyssä että ympäristöjärjestelmissä on kustannustehokkuuden parantaminen energia- ja raaka-ainesäästöjen avulla. Säästösopimus ja energia-analyysit tukevat ympäristöjärjestelmän tavoitteiden asettamista. Säästösopimukseen kuuluva energiansäästösuunnitelma kannattaa liittää osaksi ympäristöjärjestelmää, jolloin energiansäästösuunnitelma tulee osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää. Säästösopimusmenettelyn mukainen energian kulutuksen sekä säästötoimenpiteiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta palvelee myös ympäristöjärjestelmän toteuttamista. Ympäristöjärjestelmä on käytössä lähes 90 %:lla voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä. Pääsääntöisesti käytössä oleva järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä (tai sen mukaelma). Muutamalla tuotantoyksiköllä on lisäksi EMAS-asetuksen mukainen järjestelmä. Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä lähes 50 %:lla on ympäristöjärjestelmä käytössä. Yleisin järjestelmä on ISO 14001, vain muutamalla yrityksellä oli jokin muu oma järjestelmä. Vajaa 20 % yrityksistä ilmoitti ympäristöjärjestelmän olevan suunnitteilla. Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä ympäristöjärjestelmä on valmiina kahdeksalla yrityksellä. Yhteensä se on valmiina tai suunnitteilla hieman yli puolella. Pääsääntöisesti järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen. Energiansäästösopimusten voimassaoloaikana ympäristöjärjestelmät ovat yleistyneet huomattavasti energiansäästösopimusyrityksissä. Vuonna 1999 voimalaitosalan sopimuksen piiriin kuuluvista tuotantoyksiköistä vain 35 %:lla oli ympäristöjärjestelmä. Vastaavasti siirto- ja jakelualan sekä kaukolämpöalan sopimusyrityksistä vain reilulla 10 %:lla oli ympäristöjärjestelmä käytössään. Edelleenkin sopimusalojen välillä on järjestelmän yleisyydessä suuria eroja. 36