14.5.2016 Heikki Holsti Virtaveden toiminta ja kunnostus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Virtavesien kunnostamisen vaiheet Tavoitteena vesistön ekologisentilan parantaminen = ihmistoiminnan vaikutusten poistaminen/lieventäminen - Kunnostusten vaikutusten arvioiminen on jäänyt vähäiseksi. - Miten kunnostukset taimenen luontaiseen lisääntymiseen? - Miten pohjaeläimistö on muuttunut? - Kuinka nopeasti kunnostetut alueet taantuvat pohjien liettyminen, soran huuhtoutuminen Tulosten arviointi Vesistön tilan määrittäminen Suunnitelmallista ja määrätietoista toimintaa Kertakunnostamisesta hoitamiseksi - Mikä on kunnostettavan kohteen nykytila, mitkä ovat suurimmat ongelma kohdat? Virtavesi-inventoinnit. - Mikä on kalaston nykyinen tila, esiintyykö taimenta. Sähkökoekalastukset. Kunnostussuunnitelman laadinta - Suunnitelman laadinta luo toteutuksen raamit. - Selkeyttää toimintaa maa- ja vesialueiden omistajille. - Mahdollistaa ELYkeskuksen arvioimaan toimintaa ja luvan tarvetta. - Näkyvin vaihe kunnostuksessa - Lyhytkestoinen talkootapahtuma 1-2 päivää Kunnostusten toteuttaminen Lupien hankkiminen - Maa- ja vesialueiden omistajien kirjalliset suostumukset - ELY-keskuksen lupaharkinta
Järvi Ihmistoiminta valuma-alueella ja niiden vaikutukset virtavesiin Luonnontilainen valuma-alue Valuma-alueen raja Muutettu valuma-alue Järvien vedenpinnan laskut Latvajärvi Suoalue Vanhaa metsä Valuma-alueella tehdyt toimet: - Vedenpinnan laskut - Soiden hyötykäyttö - Aarnimetsien hävitys - Peltomaan lisääminen - Uomaston suoristus - Uomaston perkaukset - Nousuesteet (padot, tierummut) - Ojitukset (metsät, pellot ja suot) - Maa-alueiden pinnoitukset Turvetuotanto Pelto Tehometsä Lampi Pelto Järvi LUONNONTILAINEN: - Norot, purot ja joet mutkaisia - Kosket kivisiä ei perkauksia - Ei nousuesteitä - Vedet kirkkaita, vähän kiinto- ja liuenneita humusaineita, vesi hapekasta Järvi MUUTETTU: - Virtaamat äärevöityneet kuivuus lisääntynyt vesi loppuu kesällä ja vesistöt jäätyvät talvella - Ravinnekuormitus lisääntynyt vesistöt ovat rehevöityneet - Kiintoainekuormitus lisääntynyt pohjien liettyminen virtavesikutuisten kalojen lisääntymishäiriöt - Vesistön lämpötilan nousu (jokivarsien puuston häviäminen, SOIDEN JÄÄHDYTTÄVÄ VAIKUTUS) vesistön happipitoisuuden alentuminen
Valuma-alueella tehtyjen muutosten vaikutukset virtaamiin Luonnontilainen valuma-alue Haihdunta Sade Ennusteen mukaa sadanta lisääntyy Suomessa tulevaisuudessa 20 %:la! Muutettu valuma-alue Toimenpiteet: - Ojitukset (metsät, pellot, suot) - Vesistöjen kuivatukset ja vedenpinnan laskut Pintavalunta Imeytyminen Pohjavesi korkealla Pohjavesi matalalla - Suurin osa vedestä imeytyy maaperään. Pintavalunta vähäistä. Pohjavesi korkeammalla. Suotautuva vesi on kirkasta, ei kiintoainetta, kylmää, tasainen purkautuminen vesistöön. - Suurin osa vedestä virtaa pintavaluntana ojissa. Suotautuminen vähäistä. Pintavaluntavesi äärevöittää virtaamia vesistön kuivuminen. Pintavaluntavedessä ravinteita, humusaineita, kiintoainetta. Vesistö lämpenee happivajetta.
Valuma-alueet ojitettu tehokkaasti, esimerkki Karvianjoen valuma-alueelta Turvetuotanto Maatalous Luonnontilainen suo Metsätalous
Kuivatustoimet maataloudessa Turvetuotanto Maatalous Luonnontilainen suo Metsätalous
Kuivatustoimet maataloudessa Jyrkillä pelto-ojilla on pyritty maksimoimaan peltojen pinta-ala Matalusjokeen laskeva pelto-oja (2016)
Kuivatustoimet metsätaloudessa Kasalanjokeen laskeva metsäoja Siikaisissa oleva metsäoja
Vesistöjen virtaamien äärevöityminen, alivirtaamakaudet voimistuneet Katinhännänkoski (Siikainen) 2012 Katinhännänkoski (Siikainen) 2015
Virtavesien suurimmat ongelmat? - 1) Veden riittävyys kuivat ajanjaksot lisääntyneet Valuma-alue kunnostukset - 2) Virtavesien heikkokunto ja nousuesteet (perkaukset, kutusoraikkoiden huono kunta) Virtavesien kalataloudelliset kunnostukset - 3) Veden laatu (kiintoaine ja ravinteet) Valuma-alue kunnostukset
Toimenpiteet taimenkantojen vahvistamiseksi eri alueilla 1) Toimet valuma-alueella Tietoa ja tahtoa 1) 2) 1) 2) Toimet virtavesissä Yhteistyötä 3) Toimet järvissä Rohkeutta ja päättäväisyyttä 3)
Virtavesien tilaa ja uomien rakennetta muutettu voimakkastu Puun uiton vaikutus virtavesissä Nousuesteet rajoittavat vesieliöiden liikkumista
Virtavesien tilaa ja uomien rakennetta muutettu voimakkaasti Suurin osa virtavesistä on voimakkaasti perattuja Virtavesikalalajien huonot lisääntymis- ja elinmahdollisuudet
Taimenen elinkierto Sukukypsänä taimen palaa synnynvesistöön lisääntymään: - Nousuesteet, vapaa liikkuminen. - Lisääntymiskykyisten emokalojen määrä. - Lisääntymisalueiden kunto. JÄRVITAIMENEN MONIVAIHEINEN JA VAATIVA ELINKIERTO - Mikä on kunnostettavan kohteen nykytila, mitkä ovat suurimmat ongelma kohdat? Virtavesi-inventoinnit. - Mikä on kalaston nykyinen tila, esiintyykö taimenta. Sähkökoekalastukset. Taimen lisääntyy virtavesissä: - Lisääntymisalueiden kunto (kutusoraikot). - Veden laatu talvella mädin kehityksen aikana. - Veden määrä talvella, jäätyminen ja jään vaikutus. Taimenen vaeltaa kasvamaan järviin: - Syönnösvaelluksella 1-3 vuotta, sukukypsyys 60 cm pituisena. - Vapaat vaellusreitit (nousuesteet) - Taimenten kuolleisuus vaelluksen aikana ja järvissä (luonnollinen kuolleisuus ja kalastuskuolleisuus) Taimenen poikanen elää virtavesissä: - Poikasvaihe kestää 2-3 vuotta - Suojapaikkojen määrä poikasten luontainen kuolleisuus - Veden laadulliset tekijät - Veden määrä kesällä kuivuminen
Virtavesien kunnostukset Perattu uoma Kunnostettu uoma Kunnostuksen tavoitteet: Kutusoraikko 1) Monipuolistaa virtaamaolosuhteita 2) Muokata uomaa luonnollisen mutkaiseksi 3) Suojapaikkojen muodostaminen, pienet poikaset ja suuret yksilöt 4) Kutusoraikoitten muodostaminen (5 % pinta-alasta) 5) Eri virtaamaolosuhteiden huomioiminen tulva/kuivuus (tulvatasanteet, pienet uomat, alivirtaama kauden pääuoma). Tulvatasanne Kutusoraikko Suojamonttu Pääuoma
Oikean kokoista kivimateriaalia oikeaan paikkaan Oikean kokoista Oikean kokoista Liian pienikokoisessa kutusorassa mätimunille ei ole sopivan kokoisia koloja, jonne mäti asettuu. Pienikokoisessa sorassa huono veden vaihtuvuus, kiintoaine kerääntyy helposti mäti tukehtuu. Virtaus liikuttaa hienojakoista kutusoraikkoa helposti. Väärän kokoista Uoman kiveämisellä muodostetaan pienille taimenille suojapaikkoja petokaloilta, saukolta/minkeiltä ja linnuilta (koskelo). Kivikossa tulee olla taimenen poikasen mentäviä koloja!!! Mitä parempi kivikkorakenne sen enemmän suojapaikkoja korkeammat poikastiheydet.
Uoman kiveäminen estää jään painumisesta aiheutuvia haittoja Jää Kivettömässä uomassa vedenpinnan laskiessa jääkansi painuu jokiuoman pohjaa vasten, jolloin soran sisällä oleva mäti tuhoutuu. Myös pienet poikaset menehtyvät tässä tilanteessa. Kunnostetussa vesistössä suuret kivet estävät jään painumisen vaikka vedenpinta laskisi. Mäti ja taimenet säilyvät!!!! Jää
Kunnostettuja kohdevesistöjä Pirkanmaalta Ennen kunnostuksia Myllypuro (Ylöjärvi) Kunnostuksen jälkeen Ristupato Ennen kunnostuksia Myllyoja (Tampere) Uoman kiveämistä Kunnostuksen jälkeen Kutusoraikko kunnostus
Työtä puhtaan ympäristön puolesta Puolueettomasti Asiantuntevasti Luotettavasti Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Heikki Holsti heikki.holsti@kvvy.fi puh:050 3519022 KVVY-Tampere Patamäenkatu 24 PL 265 33101 Tampere puh. 03 2461 111 KVVY-Tavastlab Visamäentie 33 Visatalo 13100 Hämeenlinna puh. 03 2461 233 KVVY-Porilab Tiedepuisto 4 A-rakennus, 3. kerros 28600 Pori puh. 03 2461 277 KVVY-Raumalab Lensunkatu 9 26100 Rauma puh. 03 2461 276 KVVY-Sastalab Tampereentie 7 A, 38200 Sastamala puh. 03 2461 275 Asiakaspalvelun ollessa suljettuna, päivystys puh. 03 246 1299.