Anna Häyrinen 05.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian n huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan yhteystiedot Luvan hakija: Helsingin Energia Osoite: Helsingin Energia, 00090 Helen Kotipaikka: Helsinki Liike- ja yhteisötunnus: FI 02012566 Toimialatunnus: 40301 Yhteyshenkilö: Anna Häyrinen, puh.040-5634225 anna.hayrinen@helen.fi 2. Laitoksen yhteystiedot n huippulämpökeskus Tivolitie 00510 HELSINKI Laitoksen yhteyshenkilö: Miika Lindholm, puh. 050 434 0180 miika.lindholm@helen.fi 3. Laitoksen voimassaolevat luvat Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös Nro 170/2011/1, Dnro ESAVI/161/04.08/2011,annettu 22.12.2011 Uudenmaan ELY-keskuksen päätös No 14, UUDELY/294/07.00/2013 Helsingin Energian Helsingissä sijaitsevien energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosiksi 2014-2018, annettu 12.11.2013 n huippulämpökeskus on tehnyt Helsingin Veden (nyk. HSY) kanssa sopimuksen teollisuusjätevesien johtamisesta viemäriverkkoon. n lämpökeskuksen kemikaaliviranomainen on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on antanut
Anna Häyrinen 05.05.2014 2 (7) 4. Tiedot laitoksesta päätöksen nro 7021/36/2011, 12.9.2011 n lämpökeskuksen vaarallisten kemikaalien käytön ja varastoinnin muutoksesta. n lämpökeskus on kaukolämmön tuotannon huippu- ja varalämpökeskus, joka tuottaa kaukolämpöä Helsingin kaukolämpöverkkoon. Huippu- ja varalämpökeskukset otetaan tuotantokäyttöön silloin, kun peruskuormalaitosten lämpöteho ei ole kaukolämmön kysynnän tyydyttämiseksi riittävä. Laitoksen öljyjärjestelmä muutettiin kevytöljykäyttöiseksi 2010 2011. Lisäksi savukaasujärjestelmät muutettiin niin että jokaisella kattilalla on oma savuhormi yhteisen ulkopiipun sisällä. Laitoksen sähkö-, automaatio- ja muun tekniikan modernisointi on parhaillaan käynnissä. Lämpökeskukseen kuuluu neljä kattilaa (K1, K2, K3, K4) jotka on otettu käyttöön seuraavasti: kattilat K1 ja K2 vuonna 1964 kattilat K3 ja K4 vuonna 1965 Kattilat käyttävät polttoaineena kevyttä polttoöljyä tai moottoripolttoöljyä. Kattiloiden polttoaineteho on 45 MW/kattila (nimellislämpöteho 35 MW/kattila). Jokaisessa kattilassa on kaksi Tyroflame poltinta. Jokaisen polttimen kapasiteetti on 2200 kg/h. Polttimien sytytys tapahtuu kevyellä öljyllä/sähkösytytyksellä, joten erillistä sytytyspolttoainetta laitoksella ei ole. SuPo-asetuksen (96/2013) 3 yhteenlaskusääntöjen perusteella energiantuotantoyksiköistä muodostuu yksi 180 MW polttolaitos. Helsingin Energia katsoo, että n huippulämpökeskus on ns. vanha olemassa oleva polttolaitos, sillä sen toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa ennen 27.11.2002. 5. Laitoksen käyttö- ja tuotantotiedot n huippulämpökeskuksen käyttö- ja tuotantotiedot vuosilta 2007-2013 on esitetty alla taulukoissa. Viime vuosina kattiloita on käytetty keskimäärin 10 h/a kaukolämmön tarpeen mukaan. Vuodesta 2012 alkaen laitoksella on käytetty ainoastaan kevyttä polttoöljyä ja moottoripolttoöljyä, tätä aiemmin raskasta polttoöljyä.
Anna Häyrinen 05.05.2014 3 (7) Käyttöajat, h/a K1 K2 K3 K4 2007 18 33 80 43 2008 0,3 1,6 1 0,8 2009 21 2 7 10 2010 157 274 222 74 2011 0 8 10 0 2012 8 8 11 5 2013 7 8 9 7 Kaukolämpö MWh/vuosi K1 K2 K3 K4 Yhteensä 2007 495 874 2154 1108 4631 2008 39 0 13 86 138 2009 451 53 156 214 874 2010 4575 7954 6436 2137 21102 2011 0 209 278 0 487 2012 222 224 295 135 876 2013 214,5 214,5 214,5 214,5 858 Polttoöljyn kulutus t/vuosi K1 K2 K3 K4 Yhteensä 2007 45 81 199 103 429 2008 6 1 1 13 23 2009 49 7 12 30 97 2010 371,8 757,8 632,5 226,5 1989 2011 0 19,6 26,1 0 46 2012 (KPÖ) 17 18 24 12 71 2013 (KPÖ) 18,8 18,8 18,8 18,8 75,2 Polttoaine-energia TJ/vuosi K1 K2 K3 K4 Yhteensä 2007 1,8 3,3 8,2 4,2 18 2008 0,263 7 0,06 0,551 0,9 2009 1,993 0,282 0,503 1,22 4
Anna Häyrinen 05.05.2014 4 (7) 2010 15,28 31,14 26,00 9,31 82 2011 0 0,8 1,1 0 2 2012 0,75 0,76 1,02 0,52 3 2013 0,8 0,8 0,8 0,8 3 6. Savukaasujen käsittely ja päästöt ilmaan Kattiloiden savukaasut johdetaan ulkoilmaan omissa hormeissaan yhteisen ulkopiipun sisällä. Savupiipun korkeus on 65 metriä, josta 35 metriä on maanpinnan yläpuolella. Laitoksessa ei ole käytössä savukaasun puhdistuslaitteita. Kattiloiden päästöt ilmaan vuonna 2013 on esitetty taulukossa. SO 2 NO 2 hiukkaset CO 2 2013 t mg/mj t mg/mj t mg/mj t g/mj K1 K2 K3 K4 yht. 0,008 0,2 0,009 229 Kattiloiden typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä tarkkaillaan kertamittauksin. Laitoksen päästöt on mitattu helmikuussa 2013 ensimmäisen kerran kevyellä polttoöljyllä. Päästöjen pitoisuudet savukaasuissa täydellä teholla on esitetty taulukossa. K1 K2 K3 K4 Hiukkaset, mg/m 3 n 10 17 13 27 NO 2, mg/m 3 n 214 214 210 205
Anna Häyrinen 05.05.2014 5 (7) Kattiloiden rikkidioksidipäästöjä tarkkaillaan laskennallisesti käytetyn öljyn rikkipitoisuuden perusteella. Kevyt polttoöljy sisältää enimmillään noin 0,1 p-% S, mikä vastaa savukaasun pitoisuutta n. 170 mg/m 3 n. Moottoripolttoöljy sisältää rikkiä tyypillisesti 50 ppm eli savukaasun pitoisuutena noin 8 mg/m 3 n. 7. Polttolaitoksella käytettävät joustot 7.1 Kaukolämpölaitosten jousto Helsingin Energia katsoo, että laitokseen voidaan soveltaa SuPoasetuksen (VNa 96/2013) 9 mukaisia kaukolämpölaitoksia koskevia päästöraja-arvoja, ja ilmoittaa sitoutuvansa toimittamaan vähintään 50 % laitoksen hyötylämmöntuotannosta julkiseen kaukolämpöverkkoon. Normaalissa käytössä kaikki laitoksen tuottama kaukolämpö toimitetaan Helsingin kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöjouston päättymisen jälkeen, 1.1.2023 alkaen, Helsingin Energia rajaa lämpökeskuksen vuotuisen käyttöajan enintään 1500 tuntiin vuodessa viiden vuoden liukuvana keskiarvona, ja katsoo, että tällöin laitokseen voidaan soveltaa SuPo-asetuksen (96/2013) 10 ja 11 mukaisia päästöraja-arvoja. Helsingin Energia katsoo, että n huippulämpökeskuksen kattiloihin voidaan soveltaa SuPo-asetuksen (VNa 96/2013) 9 kaukolämpölaitoksia koskevaa joustoa, sillä: - Polttolaitoksen kokonaispolttoaineteho on 180 MW, eli alle 200 MW - laitos on otettu käyttöön vuonna 1964 eli ennen 27.11.2002 - kaikki laitoksen tuottama kaukolämpö toimitetaan julkiseen kaukolämpöverkkoon Helsingin Energia pyytää, että n huippulämpökeskukselle määrätään päästöraja-arvot kaukolämpöjouston ajaksi, ja esittää seuraavia raja-arvoja: Päästöraja-arvot 1.1.2016-31.12.2022 [mg/nm³] SO 2 NO 2 hiukkaset 850 450 50
Anna Häyrinen 05.05.2014 6 (7) 7.2 1500 h/a käyttöaikarajoite Päästöraja-arvot 1.1.2023- [mg/nm³] Helsingin Energia pyytää, että n huippulämpökeskukselle määrätään kaukolämpölaitosten joustokauden päätyttyä SuPoasetuksen (96/2013) 10 ja 11 mukaiset päästöraja-arvot, ja esittää seuraavia raja-arvoja: SO 2 NO 2 hiukkaset 850 450 25 7.3 Kansallinen siirtymäsuunnitelma (TNP) n huippulämpökeskus ei ole ilmoittautunut kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan. 8. Laitoksella tehtävät päästöjenvähentämistoimenpiteet 9. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu Laitoksen polttoaine on jo vaihdettu vähäpäästöisemmäksi. Lisäksi päästöjä tullaan vähentämään rajoittamalla laitoksen käyttötunteja (1500 h/a-käyttöaikarajoite). SuPo-asetuksen (96/2013) päästöjen jatkuvatoiminen mittausvelvoite kohdistuu polttoaineteholtaan vähintään 100 MW energiantuotantoyksiköihin. Näin ollen Helsingin Energia katsoo, ettei n huippulämpökeskuksen kattiloiden päästöjä tarvitse mitata jatkuvatoimisesti. Helsingin Energia esittää, että n huippulämpökeskuksen käyttöja päästötarkkailua jatketaan pääasiallisesti samoin kuin aikaisemmin. Voimassaolevan ympäristölupapäätöksen mukaan kattiloiden NOx- ja hiukkaspäästöt on mitattava viiden vuoden välein. Rikkidioksidipäästöt arvioidaan laskennallisesti polttoaineen rikkipitoisuuden perusteella ja hiilidioksidipäästöjä tarkkaillaan Energiaviraston hyväksymien tarkkailusuunnitelmien perusteella. Helsingin Energia esittää viittä vuotta jatkossakin mittaussykliksi. Mittaustaajuutta Helsingin Energia perustelee kattiloiden vähäisillä käyttötunneilla, mistä johtuen kattiloita voidaan joutua käynnistämään ainoastaan mittauksia varten, mitä Helsingin Energia ei pidä järkevänä ympäristösuojelullisesti tai taloudellisesti.
Anna Häyrinen 05.05.2014 7 (7) 10. Käyttötilanteiden määrittely Helsingin Energia katsoo, että puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden määrittely ei ole tarpeen n huippulämpökeskuksessa, sillä käytössä ei ole savukaasujen puhdistinlaitteita, eikä kattiloiden päästöjä tulla mittaamaan jatkuvatoimisesti. Helsingin Energia katsoo, että koska kattiloiden päästöjä ei mitata jatkuvatoimisesti, niin kattiloiden ylös- ja alasajotilanteiden määritteleminen ei ole tarpeellista, sillä kyseistä tietoa ei tarvita arvioitaessa laitoksen päästöraja-arvojen noudattamista. Yksittäisen kattilan käynnistäminen kestää noin 20 minuuttia.