l. Mikä on Barentskeskus Finland?

Samankaltaiset tiedostot
l. Mikä on Barentskeskus Finland?

l. Mikä on Barentskeskus Finland?

l. Barentskeskus Finland Oy

l. Mikä on Barentskeskus Finland?

l. Mikä on Barentskeskus Finland?

l. Mikä on Barentskeskus Finland?

l. Mikä on Barentskeskus Finland?

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella FINNISH BUSINESS HUB

l. Mikä on Barentskeskus Finland?

OPAS POHJOIS-RUOTSIN JA POHJOIS-NORJAN TAVANOMAISEN RAKENTAMISEN TARJOUSPYYNNÖISTÄ JA VAATIMUKSISTA

I. Mikä on Barentskeskus Finland?

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Suomen elinkeinoelämälle? Arktinen liiketoiminta -seminaari Tarmo Pipatti

ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille

OULU & Business Oulu. Kaivokset. Teollisuus. Logistiikka. Öljy & Kaasu ICT. Infra. Asunnot. Life Science. Uusiutuva energia - aurinko - tuuli

Pohjoinen ulottovuus ja uudet näkökulmat

Vuodet mitä vaatii kehittyvä elinkeinojen toimintaympäristö. Timo Rautajoki,

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Murmanskin alueen mahdollisuudet Eija Jussila-Salmi, yritysneuvoja, kansainvälistymispalvelut Rovaniemen Kehitys Oy

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013

ELINKAARIPALVELUIDEN TULEVAISUUS. Espoo, Vesa Marttinen

FINNISH BUSINESS HUB SUOMI-TALO

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin

Press release,

on lukenut ruotsin kieltä koulussa ( >12 v) suomalaista puhuu ruotsia äidinkielenään

BARENTSIN ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

SIJOITUSMESSUT Toimitusjohtaja Timur tjkarki

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Fortumin johtoryhmä

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA Harri Kosonen

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Citec journey in Norway

ARKTISUUS SUOMI ROADSHOW KAUHAJOKI Seppo Ahola, Kemin Digipolis Oy

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

Teollisuussummit

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology

3/2011-3/2014 Ulla Lehtinen,

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!

Kolarctic CBC ohjelma

Kiina China. Japani Japan

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari , Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Kolarctic CBC ohjelma

Teollisuuden tilanne on alkanut heikentyä Industry Situation Entering a Decline

AITOA ENERGIATEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Pilivipalavelut Cloud Business 2012 Parempaa paikallista pilveä

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

OULU & Business Oulu. Kaivokset. Teollisuus. Logistiikka. Öljy & Kaasu ICT. Infra. Asunnot. Life Science. Uusiutuva energia - aurinko - tuuli

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Expomet 2010-projektin käytännön toiminta. Expomet-hankkeen aloitusseminaari Helsinki, Alexey Zak, Finpro ry

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Suora lento Oulu-Luulaja-Tromssa

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan

Maakaasun mahdollisuudet Pohjoisessa

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

Havaintoja arktisesta

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua Risto Liisanantti.

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta Maarit Uusitalo

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / , ARKTIKUM, Rovaniemi

Suorat ulkomaiset investoinnit maailmalla ja Suomessa 2014

Haluan aluksi esittää lämpimän kiitoksen järjestäjille mieluisasta kutsusta tulla puhumaan tänne Luosto Classic Business Forumiin.

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari Matti Mannonen

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Päivä 1. TIISTAI 20. HELMIKUUTA: Siri Lill Mannes 11:00 Lounas/ilmoittautuminen 12:00 B2B-tapahtuma

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Seppo Heikkilä. Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto. gsm

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Transkriptio:

BCF 20150807 1

l. Mikä on Barentskeskus Finland? Barentskeskus Finland Oy Sen omistavat Pohjois-Suomen kaupungit, maakuntaliitot, korkea- ja ammattikoulut. Se on voittoa tuottamaton organisaatio, joka tukee suomalaista yrityselämää ja julkista sektoria Barentsin alueella. Barentskeskus on luonut tietokannan kaikista yksityisen, julkisen ja julkis-yksityisen sektoreiden tarjouspyynnöistä Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Luoteis-Venäjällä. Tietokannat päivitetään kerran kuukaudessa. Maakohtaiset tarjouspyyntöraportit toimitetaan Barentskeskuksen osakkaille kerran kuukaudessa. Maakohtaisessa tarjouspyyntöraportissa on ohjeet kuinka rekisteröityä tarjoajaksi, kuinka saada dokumentit, vakuuskäytännöt tarjoukseen ja urakkaan, alihankkija status käytännöt, paikallinen konsulttiapu mm. Barentskeskus kommunikoi suoraan Suomen paikallisten suurlähetystöjen ja konsulaattien kanssa Barentsin alueella ja auttaa arvovaltapalvelujen hyödyntämisessä tarvittaessa. Tausta Euroopan pohjoinen osa on tulevaisuuden kasvukeskus. Ajureina toimivat kaasu, öljy ja kaivosteollisuus. Vesi ja tuulivoima, sähkönsiirtoverkkojen päivitys, matkailu, kuljetus ja logistiikka, kalastus, kalanviljely, rahdin, öljyn ja kaasun joki ja merikuljetukset Siperiasta ja Siperiaan tulevat kasvamaan merkittävästi. Koillisväylä ja Pohjoisnavan läpäisevä merireitti tulevat tarvitsemaan vahvan infrastruktuurin kuten jäänmurtajia, satamia, huoltotelakoita, öljyntorjuntaa, pelastus ja evakuointipalveluita sekä älykkäitä satelliittijärjestelmiä. Energian säästö, energiatehokkuus, ympäristöturva ja saastumisen vähentäminen ovat avainsektoreita uuden globaalin kasvun alueella. BCF 20150807 2 www.barentscenter.com

ll. Investoinnit maittain ja sektoreittain vuoteen 2025 mennessä Sektori Yhteensä Mrd N FIN N S N N NW RUS (MMK+ARH) Teollisuus 10,302 3,577 1,270 3,050 2,405 Kaivosteoll. 27,510 10,715 9,740 0,720 6,335 Öljy&Kaasu 41,950 - - 40,750 1,200 Ydinvoima 16,000 8,000 - - 8,000 Vesivoima 7,670 0,7600 1,700 4,000 1,210 Tuulivoima 43,573 12,888 13,965 16,400 0,320 Bio energia 1,755 0,870 - - 0,885 Sähköverkot 3,270 0,420 0,500 2,350 - Kauppa 1,578 1,458 0,120 - - Matkailu 5,211 2,665 1,605 0,800 0,141 Kuljetus/Log 31,569 5,044 5,745 5,250 15,530 Julkiset inv. 6,384 2,727 0,045 2,000 1,612 TL Mrd 196,822 49,12 (20,4) 34,690 75,320 37,688 (11,8) N.B. Luvut ovat Lapin Kauppakamarin kirjasesta, European High North Investment Catalogue 2015. Ryhmittely, koonti ja yhteenveto Barents Center Finland Oy 20150408. Noin puolen investoinneista odotetaan toteutuvan suurella todennäköisyydellä. Norja ja Ruotsi ovat taloudellisesti vahvoja ja pystyvät käynnistämään suunnitellut investoinnit aikataulussa. Rahat löytyvät yritysten taseesta. Suomen ja Venäjän tilanne on vastaavasti heikompi. Punaisella merkityt luvut ovat epävarmoja. Punaiset summat Suomen ja Luoteis-Venäjän kohdassa ovat worst-case. BCF 20150807 3 www.barentscenter.com

Pohjois-Norja Norja ja Pohjois-Norja yhteenvetona 8/2015 1. Norja elää öljystä ja kaasusta. Ne ovat tuoneet Norjan öljyrahastoon 830 Mrd /16 kertaa Suomen budjetti. 2. Norjan bruttokansantuote kasvaa 3% vuodessa, joka vuosi, työttömyys 2,9%, insinöörivaje P-Norjassa 2000 henkeä, koko maassa 15000, koko maan työvoimavaje 100.000 per vuosi. 3. Norjan keskipalkka on 5.560 /kk, vero 25%, vapaasti käytettävä pääoma yli 4000 /kk. 4. Norjassa on yli kymmenen suljettua, mutta kannattavaa kaivosta. 5. Pohjois-Norja on Statoilin seuraava strateginen painopiste vuoteen 2030. 6. Pohjois-Norjassa on vasta yksi toimiva kenttä, Snöhvit eli Lumikki. Statoil on päättänyt 3,3 Mrd lisäinvestoinnista Snövitiin. 7. Vuonna 2015/2016 Goliat käynnistyy, sitten Aasta Hansteen ja Johan Castberg. 8. Vuonna 2020 kenttiä on viisi, ja 2030 yhdeksän. 9. Yhden kentän investointi on noin 12-14 Mrd. Nyt pohjoisessa työn alle menee 3 kenttää. 10. Norjalta puuttuu koulutettuja työntekijöitä, ammattitaitoisia sertifioituja alihankkijoita 11. Kirkkoniemessä on työn alla kolme satamaprojektia. Jacob B. Stolt-Nielsenin öljyterminaalin rakennusurakan tarjouspyynnöt, arvo min 280 M, avautuivat ensimmäisellä neljänneksellä 2015. Öljy tulee Yamalilta ja Karan mereltä. 12. Kirkkoniemen Tömmernesiin tulee kokonaan uusi satama aloitus 2018. 13. Syd Varangerin kaivos jatkaa toimintaansa ainakin vuoden 2015 loppuun omistajien rahoituksella. 14. Nussir AS odottaa rahoitusratkaisua. 15. Norjan suunnitellut tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Norjaan ovat vuoteen 2025 mennessä noin 15 Mrd 16. Pohjois-Norjaan suunnitellut vesivoimainvestoinnit ovat noin 4 Mrd. 17. Barentskeskuksen osakkailleen jakama tarjouspyyntöraportti 11/2014 oli arvoltaan n. 800 M. BCF 20150807 4 www.barentscenter.com

FINNISH BUSINESS HUB KAUANKO POHJOIS-NORJAA RAKENNETAAN? punaiset renkaat ovat Lumikin suuruisia öljy/kaasu esiintymiä ja käytössä ennen vuotta 2030 2015-02-06 FINNISH BUSINESS HUB

Oversikt over aktuelle planer - godkjente og under utarbeidelse Norterminal 2 milliarder NOK Kst. Sør-Varanger Stamnett-terminal KILA 1,5 milliarder NOK (Tschudi) Boligfelt 7-800 nye boliger 6

Norterminal, Kirkenes - Stolt-Nilsen The company plans to invest between NOK 2 to 4 billion ( 250 to 550 million) in the terminal aimed for reloading and storage of up to 700,000 cbm of oil products. The construction shall be completed and operational by 2016-2017, Norterminal says in a press-release. Arctic oil terminal signs land lease deal

Oil industry supply and service bases developing Kirkenes Industrial and Logistics area Servicing the New Oil Province both West and East of the Border Pulkneset Kirkenes Maritime Industrial Park

Hammerfest Location of of the Statoil Hammerfest Snøhvit LNG plant. Supply and service base for the Eni Norge Goliat oil field, the Statoil Skrugard and Havis oil fields and the Total Norvarg gas field. Supply and service base for the Western Barents sea drilling activities.

Industrial Development...

Northern Norway the next oil province

Resources in the North Rystad Energy predicts that produceable resources on the Northern part of the Norwegian Continental Shelf (NCS) amounts to 3 billion tons of oil equivalents, latest estimate close to the Russian Border, 1,9 billion tons. Total production during 40 years on the NCS amounts to 3,4 billion tons of oil equivalents. 2,1 1,1 6,8 27,6 40,3 3,9 1,9

Yhteenveto Pohjois Ruotsin tilanteesta keväällä 2015 1. LKAB:n kesällä 2014 käynnistämä 3 avolouhoksen investointi Mertaisessa, Svappavaarassa on arvoltaan 1,2 Mrd. Se on jo käynnissä ja kaikkea mitä uuteen avolouhokseen tarvitaan sitä myös nyt kilpailutetaan. 2. Jällivaarassa tarvitaan 300.000 asuntoneliötä, konttoreita ja julkisia rakennuksia. Sakka-allas investoinnit noin 700 M. 3. Kiirunaan rakennetaan uudet tiet 870 ja E10. 4. Aloitettu kaupungin siirto kestää vielä 10-30 vuotta. 5. LKAB investoi 1900 M Kiirunan asuntoihin, laboratorio tiloihin, prosessilaitoksiin, altaisiin jne vuosittaisten 500 M ylläpito investointien lisäksi. 6. Työvoimavaje Norrbottenissa vuodelle 2015 noin 3500 henkeä. Työnvälityksestä löytyy noin 1000 avointa paikkaa Västerbottenissa ja Norrbottenissa. Loput työpaikat löytyvät suoraan yritysten ja yrittäjäyhdistysten kautta. 7. Suomalaisilla peruskoulun ja lukion käyneillä on vahva ruotsinkielen peruskoulutus, joka puuttuu muilta maahanmuuttajaryhmiltä kuten baltialaisilta, eteläeurooppalaisilta ja afrikkalaisilta. 8. Pohjois-Ruotsissa suomi ja meän kieli ovat yleiset ja asiointi onnistuu kummallakin. 9. Yksi työllistetty työtön suomalainen, työllistyi hän sitten Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa, vähentää kotikuntansa kustannuksia vähintään 15.000 vuodessa, puhumattakaan elämänlaadusta ja kansainvälisen kokemuksen karttumisesta. 10.Jos ja kun Suomen kaivosteollisuus lähtee todella käyntiin, sillä on tarve saada tekijöitä, joilla on ammattitaitoa. Sen ammattitaidon voi nyt hankkia Pohjois-Ruotsissa. 11.Tieto kaikista Pohjois-Ruotsin tarjouspyynnöistä, aikatauluista ja yhteyshenkilöistä, yhteystietoineen löytyy Barentskeskukselta, sen osakkailta ja heidän kehitysyhtiöiltään kuten Rovaniemen kehitykseltä, Business Oululta ja Pohjois-Pohjanmaan liitolta. Tarjouspyynnöt päivittyvät kerran kuukaudessa. 12.Jällivaarassa avattiin huhtikuussa 2015 vastine Tromssan Suomi-talolle, jota BusinessOulu hoitaa. BCF 20150807 13 www.barentscenter.com

Luoteis-Venäjä 11/2014 1. Öljy- ja kaasureservit Luoteis-Venäjällä, Murmanskista Yamaliin ovat 8 kertaiset Norjan vastaaviin verrattuina. 2. Kolme LNG laitosta suunnitteilla Yamalilla Novatekin toimesta, investointi yhteensä 27 Mrd. Osakkaat Novatek, Total ja China National Petroleum Company. 3. EU ja USA pakotteet ovat käytännössä pysäyttäneet etsinnän ja tuotannon Venäjän arktisilla merialueilla. Venäjällä on rahaa, mutta arktisen merialueen öljy ja kaasu teknologia puuttuu tyystin. Teknologia on Statoililla, Exxonilla ja Shellillä, jotka ovat poistuneet alueelta 2013-2104. 4. Venäjän tärkeimmät kaivokset, 5 kpl, ovat Murmanskin alueella. Fosagro, Evrohim, Acron, Norilsk Nikel ja Severstal. Ne ovat alueen ainoa itsenäisesti elinkelpoinen teollisuus. 5. Niiden investoinnit vuositasolla ovat vaatimattomat noin 150 M yhteensä. Länsimaisen rahoituksen puutteessa (korkotaso 3-6%, Venäjällä 16-20%), investointikyky laskee entisestään. 6. Venäjän Federaatio lupasi syyskuussa 2014 Arkangelissa investoida 4,1 Mrd Venäjän arktisiin alueisiin vuosina 2014-2020. Vertaa Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjaan 2014, jossa ensimmäiset 10 kk tarjouspyynnöt on-shore puolella yhteensä jo reilusti yli 5 Mrd 7. Luoteis-Venäjän avoimet kuukausittaiset tarjouspyynnöt ovat alle yksi kymmenes osa Pohjois- Norjan ja Pohjois-Ruotsin vastaavista. Luoteis-Venäjän julkinen talous on konkurssissa. 8. Venäjän federaatio on aloittanut voimakkaan tie- ja satamainfran tukemisen (sotilas tukikohtiin/sotilas-satamiin) Luoteis-Venäjällä, Murmanskissa, Karjalassa ja Arkangelissa. 9. Energian säästö ja tehokkuus, vesi/jätevesi/jätehuolto investointeja on tehty ainoastaan EUtuetulla rahoituksella, työkaluina NEFCO, NDEP ja EBRD. Venäjä on osallistunut itse 30% rahoitusosuudella. Nyt nämä instrumentit ovat poistuneet pakotteiden mukana. Alueet eivät pysty itse rahoittamaan tällaisia ollenkaan. Investoinnit ovat 50 vuotta myöhässä, toteutus vie 30 vuotta aloituksesta. BCF 20150807 14 www.barentscenter.com

Luoteis-Venäjä 8/2015 10. Venäjä panostaa Koillis-väylän käyttöön, mutta pääosin omiin tarpeisiinsa. 4 uutta ydinjäänmurtajaa. 2,7 Mrd tilauksessa. Toimitukset myöhässä. 3-5 vuotta. 11. Gazpromin kaasuputki Yamalilta Murmanskin alueelle 8 Mrd 12. Rosneftin teollisuuspuisto Murmanskiin Arktisen alueen öljy ja kaasuvarojen hyödyntämiseksi 2,3 Mrd 13. Murmansk Transport hubin investoinnit 8 Mrd 14. NOVATEK suunnittelee kelluvien LNG laitosten (3 kpl) rakentamiskeskusta 10,9 Mrd 15. Kuolan alueen sähköntuottajien liittäminen Venäjän kantaverkkoon siirtolinjalla 4 Mrd 16. Gribin ja Lomonosovin (Lukoil) timanttikaivosten kehittäminen Arkangelin alueella 17. LNG laitos Murmanskin alueelle Teriberkaan 8 Mrd 18. Matkailuelinkeinon investoinnit 2 Mrd Kaikki yllämainitut ovat suunnitelmia ilman konkreettista ja määriteltyä rahoitusta. BCF 20150807 15 www.barentscenter.com

BARENTSKESKUS FINLAND OY:N TARJOUSPYYNTÖPAKETTI 1. Barentskeskus lähettää kerran kuukaudessa suomeksi avatun englanninkielisen tarjouspyyntöraportin siinä on mukana tarjouksen taustatiedot, tarjouspyynnön tekijän yhteystiedot, arvioitu budjetti, jos se on alkuperäisessä mainittu, tarjouksen jättämisaikataulu ja mahdolliset lisätiedot raportit kattavat Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Luoteis-Venäjän tarjouspyynnöt. Yhteensä 30 raporttikokonaisuutta vuodessa. Kesälomien aikana ei lähetetä raportteja, mutta markkinaa seurataan päivittäin merkittävien ennakkotietojen ja tarjouspyyntöjen osalta 2. Barentskeskuksen kautta osakkailla on nyt käytössä mm. seuraavat työkalut: ohjeistus ja listaus norjalaisista ja ruotsalaisista tarjouspyyntövaatimuksista ja käytännöistä. Word dokumentit. tiivistelmä yllä olevasta Power Point muodossa. tarjouspohja Norjaan ja Ruotsiin tehtäviä tarjouksia varten. Word dokumentit. perusohjeistus kuinka kirjautua julkisiin tarjousportaaleihin Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. tarjouspyyntöihin ja tarjouksiin liittyvät peruskäytännöt Venäjälle Pikaohjeistus yksityisille ja yrityksille kuinka mennä Norjaan, Ruotsiin ja Venäjälle. Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan tarjouspyyntövaatimukset, yhteenveto ja tarjouspohja 100 +alv, per maa. BCF 20150807 16 www.barentscenter.com

Barents Center Finland Maakuntakatu 29-31 B FI-96200 Rovaniemi Finland Mobile: +358 40 505 7611 Барентс Центр Финляндия ул. Маакунтакату 29-31Б FI-96200 Рованиеми Финляндия моб: +358 40 505 7611 www.barentscenter.com BCF 20150807 17