PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja / lokakuu 2009. Teksti Antti Pesonen 1
PURUVESI Puruvesi on Saimaan koillisosassa oleva melko itsenäinen vesialue, joka on yhteydessä muuhun Saimaaseen Raikuun kanavan ja Punkaharjun salmien kautta. Puruvesi on kaukana Saimaan päävirtauksesta ja kapeat salmet saavat aikaiseksi sen, että vesi vaihtuu altaassa hitaasti. Veden viipymä on noin 12 vuotta. Vesialaa Puruvedellä on 416,4 km 2. Puruveden selkävesialueen tutkituin seurantapaikka 39 sijoittuu Kerimäen kuntaan kuuluvan Pajuselän Vasarasaaren eteläpuolella sijaitsevaan 29 metrin syvänteeseen (karttaliite). Syvänne on kuulunut useisiin valtakunnallisiin tutkimushankkeisiin. Vedenlaatutietoa on vuodesta 1963 lähtien. NÄKÖSYVYYS Puruvesi kuuluu Saimaan niukkaravinteisten järvien joukkoon. Järveä ympäröivän valumaalueen hiekkaisen maaperän koostumuksesta sekä siitä, että järvi on sora- ja hiekkarantainen eristetty allas, johtuvat järven limnologiset erikoispiirteet. Silmiinpistävin piirre vedessä on sen kirkkaus. Koska järvessä on suomalaisille järville ominaista ruskeata humusainetta äärimmäisen niukasti, näkösyvyys saattaa yltää jopa12 metriin. Puruveden veden värittömyys eli kirkkaus on yleisesti tunnettu. On puhuttu Puruveden kristallivedestä ja karuutta on luonnehdittu ultraoligotrofiseksi eli äärimmäisen karuksi. Vedenlaatutekijät Puruvesi Haukivesi Pihlajavesi Näkösyvyys m 5-11 2,6-4,6 3,0-4,6 Väriluku Pt mg/l 5-10 25-50 25-40 Kokonaisfosfori µg/l 4-6 6-10 6-13 Klorofylli-a µg/l 1,6-1,9 1,4-5,6 2,5-4,3 Taulukko 1.Puruveden, Haukiveden ja Pihlajaveden tutkituimman syvänteen vedenlaatutiedot (Ete-lä-Savon Ely-keskus). Puruveden veden laatua voi myös tarkastella muiden viereisten Saimaan vesialueiden, läntisen Haukiveden ja alapuolisen Pihlajaveden syvännehavaintopisteiden vedenlaatutietoja vasten. Kaikki kolme kuuluvat Suomen ympäristökeskuksen laatuluokituksessa vedenlaadultaan luokkaan erin-omainen. Näkösyvyys ja veden väriluku kertovat veden kirkkaudesta. Puruveden näkösyvyys on noin kaksinkertainen viereisiin vesialueisiin nähden ja alhainen väriluku kertoo värittömyydestä eli kirkkaudesta. Puruvesi on kirkkain suomalaisista suurjärvistä. 2
HAPPI Happi on tärkein veteen liuenneista kaasuista. Sen pitoisuus ratkaisee vesistön eliöstön laadun ja määrän. Talvella jääkansi estää hapen liukenemisen ilmasta veteen eikä yhteyttämistä voi valon puutteen ja alhaisen lämpötilan vuoksi juurikaan tapahtua. Lohikalojen, kuten muikun, menestymiselle happipitoisuuden tulisi olla vähintään 4 mg/l. Olosuhteet Puruveden syvänteessä mahdollistavat lohikalojen menestymisen. Happipitoisuus on säilynyt 70-luvun alusta erittäin hyvänä ja tasaisena. KEMIALLINEN HAPENKULUTUS COD Kemiallinen hapenkulutus kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää, eli vedessä olevaa eloperäistä ainetta, joka voi olla humusta, jätevettä, karjatalouden päästöjä tai luonnonhuuhtoumaa. Kirkkaissa vähähumuksisissa vesissä CODMn -arvo on alle 4 mg/l O 2. Tällöin vesi soveltuu erinomaisesti raakavedeksi. Vesijohdosta saatavalle talousvedelle asetettu laatutavoite on 3 mg/l O 2. Kun COD Mn -arvo on alle 10 mg/l O 2, ei ole vielä kysymys huomattavas-ta humuspitoisuudesta. Yleensä arvot ovat vesissämme 10-20 mg/l O 2. (www. ymparisto.fi.) Puruveden pääaltaan kemiallinen hapenkulutus on keskimäärin alle 3 mg O 2 /l. Puruveden syvänteen vesi on kirkkaudeltaan ja orgaanisten aineiden määrän suhteen vesijohtoveden luokkaa. Ympäristön vähäinen kuormitus ei näy noin 40 vuoden aikasarjassa lukuun ottamatta 60-luvun alkua ja 80-luvun puolenvälin hetkellistä nousua. 3
RAUTA Rauta (Fe) on maankuoren neljänneksi yleisin alkuaine. Se on elämälle välttämätön alkuaine, mutta liian korkeina pitoisuuksina rauta aiheuttaa kuitenkin ekologisia haittoja vesistöissä ja rajoittaa veden käyttökelpoisuutta myös ihmisen kannalta. Rauta huuhtoutuu ympäristöstä humukseen sitoutuneena, mikä aiheuttaa tyypillisessä suomalaisessa järvessä veden ruskean värin. Humusvesissä raudan määrän taso on selvästi korkeampi (400 600 µg/l). Pienimmät rautapitoisuudet esiintyvät kirkkaissa karuissa vesissä, joissa päällysveden rautapitoisuus on luokkaa 50 200 µg/l. Puruveden selkävesialueen rautapitoisuus on alle 20 µg/l. Alhainen pitoisuus muodostuu suoalueiden vähäisyydestä ja valuma-alueen niukkaravinteisista hiekkakankaista, joiden läpi sadevedet suodattuvat. Humuksen vähäisyys mahdollistaa auringon valon pääsyn syvälle vesimassaan ja laajentaa järven omaa perustuotantoa kasvattamalla valaistun kerroksen korkeutta. Tähän pohjautuu Puruveden ominaispiirre. Karu, vähäravinteinen järvi pystyy tuottamaan runsaat kalakannat oman perustuotannon aikaansaamalla ravinnolla. FOSFORI JA KLOROFYLLI-a Veden rehevyystaso määräytyy fosforin ja klorofylli-a:n eli lehtivihreän määrän mukaan. Fosfori on vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Klorofylli-a antaa taas kuvan levien määrästä ja sitä kautta perustuotannosta. Yli 10 µg/l pitoisuudet kertovat järven olevan rehevä. 4
Kaikkein karuimmissa järvissä kokonaisfosforipitoisuus voi jäädä alle 5 µg/l ja a-klorofyllipitoisuus alle 4 µg/l. Puruveden, jossa klorofyllipitoisuus jää alle 2 µg/l ja jonka klorofyllipitoisuuden suunta on laskeva, voidaan katsoa kuuluvan kaikista karuimpaan luokkaan. Puruveden syvänteen alhaiset pitoisuudet tekevät Puruvedestä Saimaan karuimman järvialtaan. VEDEN LAADUN KEHITYS Puruveden selkävesialueen veden laatutiedoissa on oleellista muuttumattomuus siirryttäessä 2000-luvulle. Aikaisempien vuosikymmenien epäsäännölliset ja harvat piikit pitoisuuksien määrässä ovat tasaantuneet ja veden laatutiedot ovat vakioituneet kuvaamaan poikkeuksellisen karua järveä metsäisen ja asutun järvisuomen keskellä. Puruveden suurimman taajaman Kerimäen jätevesien johtaminen Savonlinnan kaupunkiin on myös parantanut veden laatua 2000-luvulla. Kuitenkin viime vuosina useilla Puruveden lahtialueilla tila on huonontunut hajakuormituksen takia. Kehitystä seurataan ja siihen pyritään vaikuttamaan seuranta- ja toimenpideprojekteilla. 5
KARTTALIITE. Puruveden selkävesialueen seurantapaikka 1. Punkaharjun kalasatama 2. Kerimäen kalasatama 3. Kesälahden kalasatama 39. Näytteenottopiste Pihlajaniemenselkä 3 Hummonselkä Kerimäki Pajuselkä 2 Puruvesi Kesälahti Sammalselkä 39 Harvanselkä Mustanselkä 1 Etelä-Savo Pohjois-Karjala JOENSUU Punkaharju 0 5 10 km VARKAUS SUOMI VENÄJÄ Haukivesi SAVONLINNA RUOTSI MIKKELI Pihlajavesi Puruvesi 29 62 Saimaa Laatokka Saimaa IMATRA Itämeri LAPPEENRANTA 0 10 20 30 km 6