Alueen nimi: Porvoonjoen suisto Stensböle Alueen koodi: FI0100074 Pinta ala (ha): 1331 Kunta: Porvoo Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 50 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue) 50 Vastuutaho: Uudenmaan ympäristökeskus Alueen kuvaus: Porvoonjoen suisto Stensböle on kolmiosainen Natura alue aivan Porvoon keskustan tuntumassa. Pohjoisin, Linnanmäen harjukummun ja Maarin rehevän lahden muodostama kokonaisuus sijaitsee maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävällä paikalla Porvoonjoen rannalla Porvoon vanhan kaupungin tuntumassa. Laajempi eteläinen osa alue puolestaan sijaitsee Porvoonjoen suiston vesialueella ja rannoilla. Siihen kuuluvat Ruskis, Kaupunginselkä, Stensbölefjärden, Bjurböleviken, Sikosaaren eeläosa sekä Stensbölefjärdenin itärannan niitty ja metsäalueet. Kolmantena osa alueena on itäisimpänä sijaitseva Stormossenin suoalue. Alue on luonnoltaan erittäin monipuolinen kokonaisuus, jonka osat on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi useissa eri suojeluohjelmissa. Alueella on linnustollisesti hyvin merkittäviä kosteikkoalueita, rantaniittyjä ja muita edustavia perinnebiotooppeja, vanhaa metsää, jalopuumetsää sekä keidassuota. Pienialaisempia luontotyyppejä ovat mm. harjumetsät sekä erilaiset puustoiset suot. Alueen monimuotoisuus näkyy runsaana eläin ja kasvilajistona, jossa on useita uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. Alueella on kohteita, joiden tila paranisi kunnostuksella ja hoidolla. Maarinlahden ja Ruskiksen lintuvesialueen kunnostusta on suunniteltu, samoin Stensbölen perinnebiotooppien hoitoa. Myös Linnanmäen niittyjä tulisi hoitaa. Porvoonjoen suiston ja Stensbölen alueella esiintyy kaikkiaan lähes kahtakymmentä luontodirektiivin luontotyyppiä. Näistä pinta alallisesti merkittävin on Porvoonjoen suistoalue, joka on kohteen tärkein osa alue linnuston suojelun kannalta. Muita merkittäviä luontotyyppejä Uudenmaan mittakaavassa ovat boreaaliset luonnonmetsät ja lehdot, pieni luonnontilainen jalopuumetsä, luonnontilainen keidassuo, hakamaat ja erilaiset niityt. Alueen tärkeimmät suojeluperusteet ovat suistoalueen rikas linnusto ja alueen monipuolisuus. Porvoonjoen suisto on eräs Suomen merkittävimpiä lintuvesialueita, vuonna 1991 siellä pesi lähes 3 000 paria yli 40 lintulajista, Erityisesti kosteaan rantavyöhykkeeseen erikoistunut lajisto on runsas. Natura alueeseen kuuluu kohteita kaikista kansallisen tason suojeluohjelmista. Stensbölen luonnonmetsät ja pieni luonnontilainen jalopuumetsäalue ovat erityisen tärkeitä uhanalaisen metsälajiston kannalta. Alueella elää useita luonto ja lintudirektiivin lajeja, esim. liito orava, saukko, kaulushaikara, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, luhtahuitti, kurki, idänuunilintu ja pikkusieppo. Maarin rehevässä lahdessa kasvaa lietetatarta, ja sieltä on ainakin aiemmin tavattu myös hentonäkinruohoa. Etenkin Stensbölen metsissä elää useita uhanalaisia kääpä ja hyönteislajeja. Alueellisesti uhanalaisista putkilokasveista mainittakoon ojatädyke (Veronica beccabunga) ja tuoksumatara (Galium odoratum), jotka ovat alueellisesti vaarantuneita lajeja, sekä korpisorsimo (Glyceria lithuanica), joka on alueellisesti silmälläpidettävä, harvinainen laji. 1
Suojelutilanne (%): Yksityinen luonnonsuojelualue 66 Maa aineslain nojalla suojeltu harju tai kallioalue 2 Ei suojeltu 32 Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Natura alueen suojeluarvot turvataan alueen eri osissa eri keinoin. Käytössä ovat luonnonsuojelulaki, rakennuslaki, vesilaki ja maa aineslaki (ks. toteutuskeinot osa alueittain). Stormossen Keidassuo kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan (pinta ala noin 80 ha). Siitä on suojeltu eteläinen puolisko yksityisenä luonnonsuojelualueena. Pohjoisosa soidensuojeluohjelma alueesta on vielä suojelematta. Se rauhoitetaan luonnonsuojelulain nojalla. Stensböle Yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluu 130 ha:n metsäalue Stensbölen kartanon maiden itäosista. Tätä aluetta ei ole vielä kokonaan rauhoitettu. Stensbölen kartanon maista on sen sijaan rauhoitettu lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Ekuddenin lehto (noin 17 ha) yksityisenä suojelualueena. Samoin on rauhoitettu neljä muuta aluetta yksityisinä suojelualueina: Uddasin ja Kotternäsin alue niittyineen (Stensböle I, pinta ala 65 ha), edellisen alueen ja itse kartanon väliin jäävä niitty, metsä ja ruovikkoalue ja suuri osa Stenbölefjärdenistä (Stensbölen alue, 271 ha josta 224 ha vesialuetta), metsä ja niittyalue, joka rajautuu Porvooseen vievään tiehen ja Stensbölefjärdeniin (23 ha) sekä osa tien itäpuolella olevista metsäalueista (138 ha). Natura alueeseen kuuluu myös alue, joka jää em. suojellun metsä ja niittyalueen sekä vanhojen metsien suojelurajauksen väliin Stensbölen eteläosassa. Tämän suojeluohjelmiin kuulumattoman alueen pinta ala on noin 70 ha. Natura alueeseen kuuluvat, vielä rauhoittamattomat osat Stensbölessä suojellaan luonnonsuojelulain nojalla. Porvoonjoen suisto Valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluu lähes koko rajauksen vesialue sekä Bjurbölevikenin ja Ruskiksen ruovikkoalueet (lintuvesiensuojeluohjelmassa nimellä Kaupunginselkä Stensbölefjärden). Tästä on rauhoitettu yksityisinä suojelualueina Ruskiksen alue (235 ha), joka käsittää varsinaisen Ruskiksen lisäksi Sikosaarta ympäröivän vesialueen, sekä edellisessä kappaleessa mainittu Stensbölen vesialue. Sikosaaren eteläosa on rauhoitettu yksityisenä luonnonsuojelualueena (15 ha). Vielä rauhoittamattomat lintuvesiensuojeluohjelman alueet turvataan vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla. Lintuvesirajauksen länsipuolelta on mukaan liitetty linnustollisesti merkittävä vesi ja ruovikkoalue sekä Killingön harjuniemen kärki (yht. noin 85 ha). Tämän vesialueen arvojen säilyminen turvataan 2
vesilain avulla. Niemen kärjen suojelu tapahtuu maa aineslain keinoin. Linnanmäki ja Maari Linnanmäen alue (20 ha) Porvoonjoen varrella kuuluu harjujensuojeluohjelmaan. Alue sijaitsee asemakaava alueella ja toteutuskeinona on rakennuslaki. Alueella on lisäksi muinaismuistolain perusteella rauhoitettuja kohteita. Maarin rehevän lahden suojelun toteutuskeinona on vesilaki. Ramsar sopimus ja Itämeren rannikko ja merialueiden suojelualueverkosto Ruskis on jo aiemmin ilmoitettu kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsarsopimukseen. Koko aluetta ehdotetaan nyt Ramsar kohteeksi. Samoin aluetta ehdotetaan Itämeren suojelusopimuksen nojalla Helsingin komission (HELCOM) rannikko ja merialueiden suojelualueverkostoon eli BSPA alueeksi (= Baltic Sea Protection Areas). Näillä ei ole oikeusvaikutuksia yli sen, mitä johtuu jo Natura 2000 verkostoon kuulumisesta. Luontodirektiivin luontotyypit (% ): Luontodirektiivin liitteen II lajit: 1130 6270 6430 7110 7140 7160 9010 9020 9050 9060 9070 9080 91D0 1910 1355 Jokisuistot 53 *Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 0 Kostea suurruohokasvillisuus 3 *Keidassuot 7 Vaihettumissuot ja rantasuot 5 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0 *Boreaaliset luonnonmetsät 5 *Fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät 0 Boreaaliset lehdot 1 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 0 Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 0 *Fennoskandian metsäluhdat 0 *Puustoiset suot 1 *liito orava saukko 3
1966 lietetatar 1963 hentonäkinruoho Lintudirektiivin liitteen I linnut: A234 A223 A021 A307 A127 A038 A166 A119 A072 A108 A007 A236 A338 A320 A104 A190 A122 A081 A151 A068 A217 A220 harmaapäätikka helmipöllö kaulushaikara kirjokerttu kurki laulujoutsen liro luhtahuitti mehiläishaukka metso mustakurkku uikku palokärki pikkulepinkäinen pikkusieppo pyy räyskä ruisrääkkä ruskosuohaukka suokukko uivelo varpuspöllö viirupöllö Muuttolinnut: Muuta lajistoa: harmaahaikara heinätavi jänkäkurppa jouhisorsa lapasotka nuolihaukka pikkulokki punajalkaviklo uuttukyyhky idänuunilintu 4
isokoskelo kanahaukka kuhankeittäjä kultarinta lehtopöllö metsäviklo pensassirkkalintu peukaloinen pikkutikka satakieli varpushaukka viiksitimali kääpäkoi kaunokkikärsäkäs E vaapsasääski haapariippusammal V häränkieli kauharustojäkälä keltakynsimö korpisorsimo lakkakääpä luminyhäkkä mehikääpä V ojatädyke rusokääpä tuoksumatara 5