RAKENNUSTEKNIIKKA Rakentaminen ja kiinteistöhallinta Muistio, Helsinki-Vantaa-Espoo workshop 10.11.1999 Sakari Grönlund, Pekka Huovila, Minna Sunikka ja Sami Toivanen 1 (5) Bequest Workshop 5, Helsinki-Vantaa-Espoo 16.-19.9.1999 Public Participation in Promoting Urban Sustainability Bequest-projektin viides workshop järjestettiin 16.-19.9.1999 Helsingissä. Workshopin teema oli Public Participation in Promoting Urban Sustainability. Tarkoituksena oli miettiä kansalaisosallistumisen merkitystä ja keinoja sen toteuttamiseen kestävässä kehityksessä. Rakentamisen ympäristövaikutuksia käsittelevän CIBW82 työryhmän tapaaminen järjestettiin Espoossa 15-16.9.1999 (http://cic.vtt.fi/eco/cibw82). Työryhmän jäsenilla oli mahdollisuus osallistua Bequest Extranet -päivään perjantaina ja tuoda oman näkemyksensä siellä käytävään keskusteluun. 1 Plenary sessions I Torstai 16.9. Steve Curwell aloitti yleiskatsauksella projektin tilanteeseen. Andy Hamilton kertoi Extranetin piirissä tehdystä viestintäkyselystä (kts. liite 1). Vastauksia oli tullut varsin vähän. Tuloksista voidaan mainita yleinen halukkuus käyttää sähköpostia nettisivujen keskustelutilan sijaan, Information Sheetien hyödyllisyys ja projektin nettisivujen paremman jäsentämisen toive. II Lauantai 18.9. Sami Toivanen esitti lauantain plenaarissa lyhyesti Extranet-tapahtuman herättämiä ajatuksiaan osallistumisen suhteesta kestävään kehitykseen. Jos nimittäin ajatellaan, kuten joku oli perjantain ryhmätöitä purettaessa todennut, että osallistuminen voi joko lisätä tai vähentää kehityksen kestävyyttä, niin tästä seuraa yksi kolmesta vaihtoehdosta: 1. joko oletetaan, että kestävyyden kokonaistaso voidaan laskea sen osista; tai 2. osallistuminen ei ole osa kestävää kehitystä, vaikka muuten olisikin hyvä asia; tai 3. virke on järjetön. Jos muutetaan virkettä muotoon osallistuminen voi edistää tai haitata joitain kestävän kehityksen aspekteja, on pääteltävissä, että: 1. joko kestävän kehityksen aspektit ovat potentiaalisesti ristiriitaisia (mitä se silloin kokonaisuutena oikein on, oli Toivaselle vaikea mieltää); tai 2. osallistuminen ei ole osa kestävää kehitystä. Todettiin kolmannen Information Sheetin luonnoksen valmistuneen ja sovittiin sitä kommentoitavan 24.9. mennessä Steve Curwellille. Kommentteina Helsingin workshopista todettiin järjestelyjen onnistuneen erittäin hyvin. Yksi kommentti oli myös, ettei Extranet-päivään pidä ahtaa liikaa asiaa. Seuraava workshop sovitiin pidettäväksi Firenzessä 27.-29.4.2000. Keskustelussa ei päästy yksimielisyyteen, olisko ko. työpaja vain partnereille vai olisiko mukana myös Extranetpäivä. Partnerien teemana on joka tapauksessa BEQUEST-työkalupakki. Gordon Mitchell korosti tehokasta kommunikointia Extranetin kanssa ennen huhtikuuta, jotta sen toiveet välittyisivät tehokkaasti pakin suunnitteluun. Sovittiin, että Steve Curwell ja Vincenzo Bentivegna keskustelevat Extranetin osuudesta Firenzessä ja partnerit äänestävät asiasta heidän esityksensä saatuaan sähköpostitse.
2 (8) 2 Työryhmät Bequest-projekti on siirtymässä vaiheeseen, missä oleellinen osa työstä tehdään työryhmissä. Ryhmät tekevät kukin omaa työtänsä workshoppien välillä ja Helsingin workshopissa oli mahdollisuus keskinäiseen ajatustenvaihtoon ja yhteisten tavoitteiden asettamiseen. Työryhmät kokoontuivat Helsingissä kaksi kertaa. Sakari Grönlund ja Sami Toivanen osallistuvat ympäristön arviointimenetelmät-ryhmän toimintaan ja Minna Sunikka ja Pekka Huovila päätöksentekoa kaavoitusja rakennusprosessissa pohtivaan ryhmään (Procurement protocol). Työryhmätyöskentelyn yleistavoitteena on tuottaa Bequest-työkalupakki. Kaikissa työryhmissä pohdittiin sitä, kuka on arvioinnin ja Bequest-työkalun käyttäjä. Yhdeksi pääjaoksi esitettiin valtio/markkinat/käyttäjät. Keskustelu loppukäyttäjistä jatkuu edelleen Internetissä. 2.1. Framework-ryhmä (ent. matriisiryhmä) Curwell oli kierrättänyt heinäkuussa luonnoksen (versio 3A), jota tulisi edelleen kommentoida. Tavoitteeena on saada kehikko kasaan Firenzen kokoukseen huhtikuuhun 2000 mennessä. Matriisiryhmän tulee kertoa milloin arviointimetodeja tulisi käyttää suhteessa ajallisiin/tilallisiin dimensioihin. Sen tulee vastata kysymykseen Kuka tekee ja milloin. Ryhmä esitti alustavan ehdotuksen matriisista, mutta sitä ei suoraan valittu jatkotyöskentelyn pohjaksi. Matriisiryhmään ei kuulu suomalaisia jäseniä. Seuraavanlaisilla kuvilla havainnollistettiin työryhmien tehtäviä, niiden välisiä suhteita ja Bequestmatriisin luonnetta: Käyttäjä, jolla on ongelma Aihe X Mikä on seuraava askel prosessissa? Arviointi-menetelmä Asiantuntija Toinen päätöksentekopuu Kehikko 1 Kehikko 2 Kehikko 3 Näille omat protokollansa Rak. ymp. muokkaavien toimintojen luokat Kestävän kehityksen osatekijät www 1 2 3
3 (8) Miten? Prokurointipoppoo Koska & kuka? Kehikkokimppa Mitä? Arv.men.ryhmä 2.2. Arviointimenetelmätyöryhmä Ryhmä kävi keskustelua akselilla top down vai bottom up. Tähän asti on lähdetty jälkimmäisestä eli yksittäisistä arviointimenetelmistä ja niiden sovelluksista. Torinon ja Helsingin kokousten välillä Patrizia Lombardi oli kehitellyt edellistä ja laatinut ja kierrättänyt listan arviointimenetelmistä, jotka tulisi nyt luokitella. 2.3. Päätöksenteko kaavoitus- ja rakennusprosessissa ryhmä Nigel Howard totesi torstain tapaamisessa, ettei minkään valtakunnan yhteistä näkemystä ryhmän tavoitteista ollut olemassa sen suhteen, toimitaanko vain rakennustasolla vai ulotutaanko yhdyskuntatasolle asti. Työryhmä pysyi kannalla, että ryhmän tavoitteena on kattaa yhdyskuntataso. Ryhmän tavoitteena on esittää arviointiprosessille good practice -käytäntö. Arviointiprotokollaa kehitetään tutustumalla case-kohteisiin. Suomalaiset valmistelivat Helsingin workshoppia varten kuvauksen Viikin aluella käytetystä PIMWAG arviointikriteeristöstä ja arviointiprosessista suhteessa rakennushankkeen eri vaiheisiin. Esimerkki on nähtävissä Internetissä osoitteessa http://cic.vtt.fi/eco/viikki. Italialaiset esittelivät uuden yhdyskuntasuunnittelua koskevan lain, minkä ydin on ympäristöarviointi. Protokollaryhmä päätti kokoontua ennen seuraavaa Firenzen workshoppia. Todennäköisesti tapaaminen järjestetään aiheeseen liittyvän 5. puiteohjelman uuden tutkimushankkeen kick-off meetingin yhteydessä loppuvuodesta 1999. 2.4. Ylimääräinen ad hoc ryhmä Ian Cooperin johdolla kokoontui muiden työryhmien edustajista koottu ryhmä pohtimaan työryhmien toimintaa. Ryhmä esitti lopputuloksenaan, että procurement protocol -ryhmä muuttaa nimensä protocol-ryhmäksi ja matrix-ryhmä framework-ryhmäksi. Jälkimmäisen tulee lisäksi tarkastella aiempaa analyyttisemmin, mitä se tarkoittaa matriisiin kirjatulla procurement-sarakkeella. Lisäksi toivottii procurement-ryhmän materiaaleja enemmän saataville www-sivujen kautta.
4 (8) 3 Extranet 17.9.1999 Perjantaina 17.9. Extranet-päivänä kuultiin erilaisia alustuksia workshopin Kansalaisosallistuminenteemasta. Päivän puheenvuoroissa oli kaksi teemaa. Ensimmäisen session aiheena oli Kuka todella tietää miten kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan? ja toisena Best Practices-esimerkkejä kansalaisosallistumisesta. Alustusten jälkeen pohdittiin kysymysrungon pohjalta puhujien erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja aiheeseen sekä niiden välisiä eroja. Helsingin kaupunki isännöi tilaisuutta. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen toivotti vieraat tervetulleiksi. Hän käsitteli kestävän kehityksen käsitettä ottaen esimerkkejä niin Roomasta kuin Helsingistäkin. Kestävyyttä ja urbaania elämänlaatua edustavat hänen mielestään Vatikaanin Pietarin kirkon ovi ajassa pysyvänä symbolisena elementtinä, ja Helsingin rakennuskulttuurin ajallinen ja tyylillinen kerroksellisuus joka kuitenkaan ei ole päässyt turmelemaan kaupungin matalaa silhuettia (fasadien korkeuden säätely on onnistunut). Vallan ja uskonnon elementit kohoavat korkealla, mutta elinkeinoelämän vallan merkit ovat jääneet näille alisteiseksi (siis ei pilvenpiirtäjiä). Osallistumisen käsittely oli melko niukkaa. Puhe oli hauska ja inspiroiva. Bequestin koordinaattori Steve Curwell esitteli lyhyesti projektin taustan, extranetin roolin ja tämän workshopin tehtävän koko projektikokonaisuudessa. Extranet-päivä Helsingin kaupungintalon auditoriossa. Sessio 1 Pj. Ian Cooper avasi session, jonka tarkoituksena oli käsitellä sitä, kuka parhaiten tietää toteutuvatko kestävän kehityksen tavoitteet. Participation in Finland. Ylitarkastaja Timo Saarinen Ympäristöministeriöstä käsitteli osallistumista Suomessa lähinnä maankäytön suunnittelun ja asuntorakentamisen näkökulmasta. Hän toi esimerkein ja kuvin viestin asukaslähtöisestä suunnittelukulttuurista tai ainakin siirtymisestä siihen suuntaan. Hän käsitteli kansalaisten, asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden sekä päätöksentekijöiden tehtäviä suunnittelussa ja toteuttamisessa. Domain Criteria Inside Participatory Projects. Gilles Verparetin ollessa estyneenä Professori Vincenzo Bentigvena esitteli Verpareatin esityksen pääkohdat (kts. liite 2). Participation in Europe. Andy Hamilton ja Constanca Vasconcelos (Salfordin yliopisto) käsittelivät osallistumisen historiaa erityisesti eurooppalaisessa kontekstissa. Vasconcelos kertoi portugalilaisen käytännön haasteista ja vaikeuksista.
5 (8) Simin Davoudi (University College of London) esitti valmistellun puheenvuoron. Hän esitti, että yhteiskunnallisiin rakenteisiin ei enää luoteta ja elitistisestä demokratiasta tulisi päästä osallistuvaan demokratiaan. Kansalaisosallistumisessa tulisi yhdistää ammatilliinen ja ei-ammatillinen kokemus. Janne Hukkinen (TKK) kommentoi kriittisesti päivän esityksiä. Samalla tavalla kuin demokratia tai oikeus käsitteenä ei ole valmis tila, niin kestävä kehitys on prosessi. Tavoitetta ei tunneta, eikä kestävä kehitys ole maali, mitä kohti liikutaan. Se on oppimisprosessi, mille pitäisi luoda kriteerit. Janne Hukkinen pitää kestävän kehityksen ongelmina sitä, että käytännössä on mahdotonta luoda yhteinen käsitys asiasta eri ryhmien välille. Kansalaisosallistumisesta puhuttaessa on taas huomioitava, että yhteiskunnalliset elimet eivät luovuta valtaansa ja rahaansa kansalaistoiminnalle. Tasa-arvoiseen vaikuttamiseen tarvitaan kuitenkin rahaa. Hukkinen totesi vielä, että kun mietitään kuka tietää parhaiten miten kestävä kehitys saavutetaan tulee muistaa, että kysymyksessä ei ole kilpailu. Aamupäivän päätti paneelikeskustelu, missä oltiin yhtä mieltä siitä, että nuorten ja lapsien edustaminen päätöksenteossa on huomioitava. Etujärjestöt eivät yleensä edusta näitä kohderyhmiä. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan halua osallistua ja ihmisiä tulee motivoida mukaan tuloksilla, ei pätemisellä. Erityisesti nuoret ovat tämän suhteen kriittisiä. Andy Hamilton, Simin Davoudi, Janne Hukkinen, Vincenzo Bentivegna ja Timo Saarinen vastasivat paneelikeskusteluosuudessa osanottajien esittämiin kysymyksiin. Sessio 2 Pj Pekka Huovila avasi lounaan jälkeen toisen session, minkä tarkoituksena oli esittää best practice -esimerkkejä käytännön tason kansalaisosallistumisesta. Young People as Independent Dwellers. Vesa Peipinen Oranssi ry:stä kertoi yhdessä kahden Oranssi ry:n toiminnassa mukana olevan nuoren kanssa yhdistyksen toiminnan periaatteista ja käytännön asuntokohteista cd-rom:in avulla. Oranssi ry:n tapauksessa kansalaistoiminnan aloite on tullut käytännön tasolta ja järjestäytynyt itse, eikä malleja ole viety ylhäältä esim. viranomaistasolta alaspäin kuten useissa muissa päivän esityksissä. The Role of the Public in the Planning and Evaluation of Helsinki Green Areas. Antti Leskinen Diskurssi Oy:stä kertoi kansalaisosallistumisen roolista ja käytännöstä Helsingin kaupungin aluesuunnittelussa erityisesti viheraluiden osalta. Esitys toi päivän teemat hyvin esille. Dweller Participation in Energy Saving. Ilari Aho Motivasta kertoi hyvin konkreettisesta ja organisoidusta kansalaisosallistumisen muodosta, energia-eksperttitoiminnasta.
Esitysten jälkeen päivän herättämistä mielipiteistä keskusteltiin neljässä keskusteluryhmässä. Nopeasta rytmistä huolimatta päivän esityksiä pidettiin onnistuneina ja kansalaisosallistuminenkestävä kehitys -teemaan hyvin vastaavina. Ajan puute esti osaa puhujista menemästä aiheeseen oman toiminnan esittelyä pohdiskelevammin. Ekskursio 6 (8) Extranet-päivän lopuksi tehtiin Jussi Kauton opastamana bussiajelu Helsingin ympäristössä. Ensimmäinen kohde oli Oranssi ry:n kunnostama vanha asuinrakennus Kivinokassa, missä vierailla oli mahdollisuus päästä kahteen asuntoon katsomaan nuorten kunnostamia asuntoja ja heidän asumistaan. Muita kohteita olivat Herttoniemenranta (Miljöö 2000), Viikin ekologinen asuinalue ja yliopiston uudet rakennukset, Arabianranta, Valtimontien vuokra-asunnot ja Pikku-Huopalahti. Vieraat olivat erityisen tyytyväisiä mahdollisuuteen nähdä käytännön kohteita. 4 Steering Committee 18.9.1999 1. Käytiin läpi edellisen kokouksen (10.6.1999) muistio. 2. Technology Implementation Plan (TIP) Sovittiin, että Teknologian käyttöönottosuunnitelma valmistuu neljän viikon kuluessa. 3. Financial Statement Päätettiin, että mikäli jonkun projektiosapuolen hyväksytyt kustannukset alittavat suunnitellut projektipäällikkö voi neuvotella tämän rahan siirtämisestä muiden osapuolten hyväksyttyjen kustannusylitysten kattamiseen. 4. Extranet Todettiin, että projektissa on nyt 73 Extranet-jäsentä 14.9.1999 tavoitteena on saada 30 jäsentä lisää. Uusia jäseniä toivottiin vielä hankittavan erityisesti kysyntäpuolelta (omistajat, päätöksentekijät). 5. Ensimmäinen vuosiraportti Todettiin, että palaute ensimmäiseen vuosiraporttiin on ollut myönteistä. 6. Seuraavan workshopin suunnittelu Keskusteltiin seuraavasta Workshopista, mikä järjestetään Firenzessä 27-30.4.2000. 7. Seuraavan kolmen kuukauden toimintalista Sovitiin, että Newsletter 3 viedään Webiin kommenttikierroksen jälkeen. Työryhmät työstävät Webiin toiminpideohjelmansa viikon kuluessa. 8. Muut asiat Nigel Howard ja Paul Evans toimivat jatkossa BRE:n edustajina projektissa. 5 Muuta Spartacus. Kari Lautso LT-konsulteista esitteli torstain tapaamisen yhteydessä partnereille Spartacus-projektin (System for Planning and Research in Towns and Cities for Urban Sustainability) tuloksia. Spartacus on jo päättynyt EU:n neljänteen puiteohjelmaan kuuluva tutkimushanke.
7 (8) Seuraava workshop järjestetään huhtikuussa 2000 Firenzessä. Samassa yhteydessä Euroopan Komission edustajat suorittavat projektin puolivälin seurannan (mid-term review). Tilaisuutta varten jokainen työryhmä valmistelee esityksen työnsä edistymisestä. Iltaohjelma. Workshoppiin osallistujille ja Extranetin jäsenille järjestettiin vapaa-aikana mahdollisuus osallistua perjantaina Jaakko Pöyryn isännöimään saunailtaan Pikkalassa. Lauantaina partnerit kutsuttiin Kansallisoopperan Peter Grimes esitykseen tai vaihtoehtoisesti jääkiekkootteluun. Workshopin jälkeen osa vieraista jatkoi matkaa Helsingistä Pietariin omatoimiselle lomalle. Jaakko Pöyryn isännöimä suuren suosion saavuttanut saunailta Pikkalassa. 6 Liitteet 1. BEQUEST Extranet Communications Questionnaire: Analysis of Response. Andy Hamilton 9th September 1999 2. The domain of criteria inside the participatory processes. Gilles Verpraet. Bequest Extranet workshop 16th September 1999. 3. Confirmed list of Extranet members 14th September 1999. 4. Ympäristöarviointianalyysit.
8 (8) 7 Helsingin workshoppiin osallistujat: Dr Thomas Macoun, TU Wien, Itävalta Sakari Grönlund, Maa ja vesi, Suomi Sami Toivanen, ST-Arkki, Suomi Pekka Huovila ja Minna Sunikka, VTT Rakennustekniikka, Suomi Professori Peter Nijkamp ja Ron Vreeker, Economical and Social Institute, Free University of Amsterdam, Hollanti Professori Vincenzo Bentivegna ja Filippo Nati Poltri, Dipartamento di Processi e Metodi della Produzione Edilizia, Università Degli Studi di Firenze, Italia Patrizia Lombardi, Politecnico di Torino Carlos Alho, Centro Europeu de Qualidade do Ambiente (CEQA), Portugali Jose Barros Gomes, Portugali Mark Deakin, Department of Building and Surveying, Napier University, Skotlanti Dr Gordon Mitchell, The Environment Centre, University of Leeds, Englanti Dr Simin Davoudi, The Barlett School of Architecture, Building, Environmental Design & Planning, University College London, Englanti Professori Martin Symes ja Dr Frank Brown, Urban Renewal Research Unit, School of Architecture, University of Manchester, Englanti Steve Curwell (Bequest-koordinaattori), Andy Hamilton ja Sheila Walker (projektisihteeri), The Centre for Built and Human Environment, University of Salford, Englanti Alan Gilham, Centre for Sustainable Construction, BRE, Englanti Sam Allwinkle, Englanti? Ian Cooper, Englanti Nigel Howard ja Paul Evans, BRE, Englanti Extranet-päivään osallistujia: György Kunzst, Unkari Roel W. Lanting, TNO, Hollanti Chrisna du Plessis, Etelä-Afrikka Dr Jana Suler, Urbanproject Bucharest, Romania Constanza Alho, Portugali Dorothee Colas, BSRIA, Englanti Niall Walsh, Irlanti Azizah Salim, Malesia Olavi Tupamäki, Villa Real, Suomi Ilari Aho, Motiva, Suomi Janne Hukkinen, TKK, Suomi Pirjo Pekkarinen-Kanerva, SAFA, Suomi J-P Turunen, Diskurssi, Suomi Vesa Peipinen, Oranssi ry, Suomi Jussi Kautto, Helsingin kaupunki, Suomi etc.