Työn muutos ja koulutus Asko Suikkanen Emeritusprofessori, Lapin yliopisto Valtakunnalliset työpajapäivät 10. 11.3.2015, Turku
Taustaa: työelämän muutokset länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtyneet alityöllisyyden aikakauteen, mikä näkyy joukko- ja rakennetyöttömyytenä työelämän muutokset ovat rakenteellisesti laajoja yritykset menevät nurin, pirstaloituvat, liittoutuvat, muuttavat nopeasti tuotteitaan ja tuotantoaan 2
Muutokset taloudessa Talous globalisaatio pääoman herkkäliikkeisyys kasvava kilpailu perus- ja materiaalituotannon muuttunut rooli todellisen ja symbolisen talouden erottaminen osakkaan ja liikkeenjohdon muuttunut suhde 3
Muutokset yritysten toiminnassa Yritys Uudelleen-organisointi verkostotyö nurin meneminen (flattening), supistaminen (slimming) pirstoutuminen jatkuva muutos uusi teknologia nopea tuotanto liikkuvuus alihankinta, ulkoistaminen sosiaalinen vastuu 4
Muutokset työvoimassa Työvoima lyhytaikaiset sopimukset itsensä työllistäminen liikkuvuus ikääntyminen, nuoret työntekijät feminisaatio kasvava kilpailu etninen heterogeenisyys yrittäjyys työvoiman puute vähäinen järjestäytyminen työ- ja perhe-elämän yhdistäminen 5
Muutokset työn vaatimuksissa Palkkatyö yhden ammatin hallitsemisen merkitys vähenee toisten pätevyyksien hankkiminen korostuu kvalifikaatioiden tietoperustan keston lyheneminen, jatkuva uuden tiedon omaksuminen korostuu sosiaalisten taitojen, vuorovaikutus- ja innovaatiotaitojen vaatiminen rekrytointikriteereinä, ryhmätyö- ja projektityötaitojen edellyttäminen laadullisiin ja määrällisiin joustovaatimuksiin sopeutuminen - työaikavaatimukset - työtehtävävaatimukset - työmäärävaatimukset - varuilla olo ja kutsusta työssäkäynti työpaineiden ja työstressin sietokyky muutoksiin sopeutuminen tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen korostuminen 6
Muutokset työn sisällöissä Palkkatyö toistaiseksi jatkuvan palkkatyön muuttuminen projektityöksi jatkuvat, toistuvat work to work siirtymät ja job to job siirtymät katkokset ja toisaalta suorituskasaumat suunnittelevan, järjestävän, organisoivan ja suorittavan työn kombinoituminen työtehtävien ja työorganisaatioiden jatkuvat vaihtumiset aika- ja suorituspaineiden vaihdokset ja kasvu työn hallinnan tunteiden problematisoituminen työn vieraantumisen (alienation) uudet sisällöt 7
Koulutuksen käsitteestä asiaa voidaan lähestyä tarkastelutasonäkökulmasta yksilötasolla oppimisena, sosiaalistumisena, ammatillistumisena, identiteetin rakentajana ym. mesotasolla koulutusjärjestelmäkysymyksenä, valintajärjestelmänä, työnjaon toteuttajana ym. rakennetasolla integraatio-toimija, taloudellisen kasvun yksi osatekijä, uudistamisjärjestelmän osa ym. voidaan ymmärtää ajallisesti joko nykytilanteesta tai tulevaisuusperspektiivistä koulutus on kuitenkin ensisijaisesti tulevaisuuteen tähtäävä yhteiskuntapoliittinen asia ja järjestelmä, jolloin yksitasolla investointi, mesotasolla läsnä keskeisesti muutoksen ymmärtäminen ja rakennetasolla reformitekijä kaikkine ulottuvuuksineen 8
Koulutuksen historiasta Suomessa koulutusta alettiin suunnitella ja ohjata järjestelmänä II maailmansodan jälkeen hitaasti ja aluksi ilman selkeitä tavoitteita hitaana määrällisenä laajentamisena vasta 1960-luvulta alkaen selkeämpiä tavoitteita ja kokeiluja peruskoulun toteuttaminen vuodesta 1972 alkaen asteittain maakuntayliopistoverkoston laajentaminen 1960-luvulta alkaen ammattikorkeakoulut 1990-luvulta alkaen nykyinen suuntaus korkean koulutuksen huomattavaan laajentamiseen, mikä idea taustalla? ammatillisuuden kysymyksen ratkaisut koulutuksen taustalla? koulutusjärjestelmä luottaa ideatasolla selvästi sukupolvittaiseen uudistamiseen ja sen riittävyyteen niin yhteiskunta kuin yksilötasollakin 9
Koulutuksen taustalla olevat ideat tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisääjä, esimerkkinä peruskoulu yhteiskunnan uudistaja ja modernisoija esim. DDR, Suomessa ammattikorkeakoulujärjestelmä, erityisesti teknologiatason nostaja koulutus investoijana vaativa toteuttaa, koska yhteiskunnan muutoksen ennustaminen on käynyt vaikeaksi ylisukupolvinen ja sukupolvittainen uusiintamisajattelu? sivistystehtävä vrt. tutkintojen sisältö, rakenne, toimintakriteerit 10
Työvoimaosuus, työllisyysaste, työttömyysaste ja vuoden aikana työttömänä olleet koko maassa 1990 1995 2000 2005 2010 2012 2013 2014 Työvoimaosuus (15-74v.) 69,2 64,6 66,4 66,4 66,1 66,0 65,5 65,4 Työllisyysaste (15-64v.) 74,1 61,1 66,9 68,0 67,8 69,0 68,5 68,3 Työttömyysaste (15-74v.) 3,2 15,4 9,8 8,4 8,4 7,7 8,2 8,7 Vuoden aikana työttömänä olleet (eri henkilöä) * 808802 628621 556985 620784 584507 648345 700371 * 464863 henkilöä vuonna 1991 Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus; työttömien määrä TEM Työnvälitystilasto, vuositilastot 11
Jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista v. 1989 2014 Vuosi % 1989 81,4 1993 80,5 1997 75,4 2001 75,5 2005 74,4 2006 74,2 2007 74,6 2008 76,1 2009 75,9 2010 74,6 2012 74,0 2014 74,0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoiman vuosihaastattelu 1989 ja 1993; Työvoimatutkimus 1997 2014 12
Työttömyysaste vuosina 1990 2014 Vuosi Työttömyysaste 1990 3,2 1992 11,7 1994 16,6 1996 14,6 1998 11,4 2000 9,8 2002 9,1 2004 8,8 2006 7,7 2008 6,4 2010 8,4 2012 7,7 2014 8,7 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 13
Eri ikäkohortteihin kuuluvien työhön osallistumisen asteet (%) 26-vuotiaana Kohortti Kohortti Kohortti Kohortti Kohortti Kohortti 1960 1963 1966 1969 1973 1978 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1986 1989 1992 1995 1999 2004 Miehet 91,2 89,7 84,6 79,6 85,1 82,5 Naiset 84,2 78,1 75,1 68,1 74,4 75,1 Lähde: Suikkanen & Linnakangas & Karjalainen 1999 (kohorttien 60, 63,66 ja 69 osalta); muut kohortit: TK kohorttiaineisto 14
Eri ikäkohorttien työttömyysasteet samanikäisinä (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti Koko maa Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta 1973 24,9 / 1991 60,2 / 1993 32,0 / 1995 19,4 / 1997 1978 31,4 / 1996 27,6 / 1998 15,6 / 2000 11,7 / 2002 1983 12,6 / 2001 19,6 / 2003 11,3 / 2005 6,6 / 2007 Ikäkohortti Lappi Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta 1973 27,4 / 1991 73,1 / 1993 51,8 / 1995 35,7 / 1997 1978 44,9 / 1996 53,9 / 1998 30,3 / 2000 26,2 / 2002 1983 14,1 / 2001 34,0 / 2003 18,0 / 2005 14,1 / 2007 15
Eri ikäkohorttien työllisyysasteet samanikäisinä (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti Koko maa Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta 1973 23,9 / 1991 18,3 / 1993 37,3 / 1995 53,5 / 1997 1978 12,9 / 1996 34,0 / 1998 50,7 / 2000 62,5 / 2002 1983 24,6 / 2001 38,4 / 2003 55,1 / 2005 68,7 / 2007 Ikäkohortti Lappi Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta 1973 19,2 / 1991 12,6 / 1993 24,9 / 1995 40,3 / 1997 1978 9,3 / 1996 16,7 / 1998 35,5 / 2000 47,4 / 2002 1983 19,7 / 2001 27,0 / 2003 46,5 / 2005 60,1 / 2007 16
Eri ikäkohorttien opiskelu samanikäisinä (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti Koko maa Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta 1973 64,7 / 1991 32,1 / 1993 38,3 / 1995 25,3 / 1997 1978 79,0 / 1996 34,2 / 1998 32,4 / 2000 21,7 / 2002 1983 67,6 / 2001 29,8 / 2003 30,6 / 2005 19,6 / 2007 Ikäkohortti Lappi Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta 1973 69,2 / 1991 32,6 / 1993 43,3 / 1995 31,3 / 1997 1978 81,3 / 1996 42,4 / 1998 41,1 / 2000 28,6 / 2002 1983 74,2 / 2001 35,3 / 2003 35,5 / 2005 24,4 / 2007 17
Vuonna 2007 yleissivistäviä ja ammatillisia tutkintoja suorittaneet (Lähde: Tilastokeskus) Tutkinto Henkilöä % Yht. Miehet Naiset Peruskoulu 10 877 55 45 Ylioppilastutkinto 18 818 54 46 Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto 26 008 55 45 Näyttötutkinto, ammatillinen peruskoulutus 8 795 38 62 Näyttötutkinto, ammattitutkinto 12 366 41 59 Näyttötutkinto, erikoisammattitutkinto 4 195 45 55 Yht. 81 059 18
Palkansaajien osuus (%) yleissivistäviä ja oppilaitosmuotoisia ammatillisia perustutkintoja suorittaneista v. 2008 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus) Tutkinto Peruskoulu 2008 2012 % % Ylioppilastutkinto Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto Miehet 4 37 Naiset 3 38 Miehet 33 55 Naiset 62 62 Miehet 59 72 Naiset 74 69 19
Palkansaajien osuus (%) näyttötutkintoja suorittaneista v. 2008 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus) Tutkinto Näyttötutkinto, ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto, ammattitutkinto Näyttötutkinto, erikoisammattitutkinto 2008 2012 % % Miehet 72 66 Naiset 84 80 Miehet 78 72 Naiset 80 75 Miehet 90 84 Naiset 92 88 20
Yleissivistävän ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden valtionveronalaiset mediaanitulot ( ) v. 2008 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus) Tutkinto 2008 2012 Peruskoulu Ylioppilastutkinto Miehet 1 377 5 684 Naiset 1 398 7 012 Miehet 3 868 12 246 Naiset 10 043 12 211 Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto Miehet 12 176 26 787 Naiset 18 979 20 726 21
Näyttötutkinnon suorittaneiden valtionveronalaiset mediaanitulot ( ) v. 2008 ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus) Tutkinto 2008 2012 Näyttötutkinto, ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto, ammattitutkinto Näyttötutkinto, erikoisammattitutkinto Miehet 27 329 29 925 Naiset 26 044 27 785 Miehet 33 662 34 991 Naiset 22 889 24 815 Miehet 46 645 50 095 Naiset 35 391 36 913 22
Vanhempainvapaa Hoitovapaa Vuorotteluvapaa Ammattikoulutus Harjoittelu Oppisopimuskoulutus Kokoaikainen työ Osa-aikainen työ Lyhytaikainen työ Tilapäinen työ Itsensä työllistäminen Suojatyö Osa-aikaeläke Tilapäinen työkyvyttömyys Eläke Tukityö Tilapäiset julkiset työt Irtisanomiset, takaisinkutsu Esimerkkejä modernien työmarkkinoiden riskeistä: ammattitaidon vanheneminen, vähäinen koulutus, siirtymisen mahdollisuudet toiseen ammattiin / toiselle toimialalle, pitkäaikainen työttömyys, toistuva työttömyys Kuvio. Työmarkkinasiirtymät moderneilla työmarkkinoilla (Lähde: Mäkitalo ym. 2008, 524; perustuu Schmid 2002). 23
Erilaiset siirtymät Schmidin mukaan siirtymät koulutuksesta työhön ja päinvastoin siirtymät erilaisten työllisyysstatusten ja sopimusten välillä siirtymät hoivatyöstä työmarkkinoille ja päinvastoin siirtymät työllisyydestä työttömyyteen ja päinvastoin siirtymät työllisyydestä eläkkeelle (esim. työkyvyttömyys) ja päinvastoin 24
Siirtymät (Schmid) integroivat siirtymät työllisyyttä ylläpitävät siirtymät eksklusiiviset siirtymät vapaaehtoiset siirtymät pakotetut siirtymät 25
Visioita työmarkkinoiden muutostendensseistä 1. Työn loppuminen 2. Siirtyminen työyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan 3. Työmarkkinoiden joustavuus 4. Työn epävarmuuden kasvu 5. Siirtymien työmarkkinat 26
Palkkatyön merkityksen väheneminen Työvoiman käytön joustavuuden laajeneminen Työn epävarmuuden kasvu Siirtymien työmarkkinat Teoreetikko J. Rifkin M. Castells A. Felstead U. Beck G. Schmid Siirtyminen työyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan Muutossuunta Muutoksen seuraukset Uhkakuva työelämätoimijuudelle Palkkatyön loppuminen Jatkuva alityöllisyys, epävirallisen työn merkityksen kasvu Teknologinen kehitys ei luo uusia työpaikkoja, kansalaisyhteiskunnan luominen ei onnistu Informaatioon perustuvan työn uudelleen organisoituminen Globaali verkostoituminen, uudet työnjaolliset asemat, epävarmempi ja liikkuvampi työvoima Yritysten erilaiset toimintaehdot Rekrytointipolitiikan vaihtuminen, vaatimukset muutosvalmiudesta kasvavat Siirtyminen ensimmäisestä modernista toiseen moderniin, täystyöllisyyden loppu Moderni palkkatyömalli murtuu, jatkuva epävarmuus, palkkatyön ja sosiaaliturvan uudenlainen kietoutuminen Siirtymien työmarkkinat, palkkatyön, koulutuksen, sosiaaliturvan ja kotityön uudet muodot Siirtymät työelämässä ja sen rajapinnoilla lisääntyvät Työvoiman voimakas polarisoituminen Työnteon muotojen epävakaistuminen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien väheneminen, osaamisen uudistaminen Työhön liittyvien valintojen yksilöllistyminen ja riskien kasvu, epätietoisuus valintojen seurauksista kasvaa Työelämäsiirtymien katkoksellisuus, ei onnistuta puskuroimaan työn ja toimeentulon riskejä Lähde: Suikkanen ym. 2001; Kinnunen, Suikkanen 2010; Linnakangas 2012; Lindh 2013 27