PIRKANMAAN KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE..lautakunta 2012
Sisältö 1.PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVIÄ LAKEJA JA ASETUKSIA 1 2.PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOITE 1 3.PERHEHOIDON ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖT 2 3.1 Perhehoitaja 2 3.2 Perhekoti 2 3.3 Vastuuhenkilöt 2 4.PERHEHOIDON MUODOT 3 5.PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 3 5.1 Perhehoitajan oikeus vapaaseen 3 6.PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET 3 6.1 Hoitopalkkion määrä ja määräytymisen perusteet 4 6.2 Kulukorvauksen määrä ja määräytymisen perusteet 4 6.3 Käynnistämiskorvaus 6 6.4 Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta 6 6.5 Matkakustannukset 7 6.6 Perhehoidon päättyminen 7 7.PERHEHOITAJAN ASEMA 7 7.1. Valmennus, koulutus, työnohjaus 7 7.2. Vakuutusturva 7 7.3. Vaitiolovelvollisuus, tietojen saantioikeus 8 8.PERHEHOITOON SIJOITETUN ASEMA 8 8.1 Asiakasmaksut 8 8.2 Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat 8 Liite 1 Perhehoidon maksut 9 Liite 2 Pitkäaikaisen perhehoidon matkakorvaukset 10
3 1.PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVIÄ LAKEJA JA ASETUKSIA Perhehoitajalaki (312/92) Laki perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta 2006 Laki perhehoitajalain muuttamisesta (317/2011) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/77) Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (988/77) Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (311/92) Asetus sosiaalihuoltoasetuksen 12 :n muuttamisesta (419/92) Lastensuojelulaki (417/2007), Laki lastensuojelulain 50 :n muuttamisesta 2012 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1050/2009), (1051/2009), (1099/2009) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta (314/92) Laki ja asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (619/96), (556/94) Mielenterveyslaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 2.PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOITE Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämisestä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa (SHL 311/1992, 25). Perhehoito voi olla lyhytaikaista, pitkäaikaista tai osavuorokautista perustuen yksilölliseen palvelusuunnitelmaan. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan järjestää mm. vanhempien jaksamisen tukemiseksi, perhehoitajan vapaan järjestämiseksi tai omaishoitajan vapaan järjestämiseksi.
4 3.PERHEHOIDON ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖT 3.1 Perhehoitaja Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Kehitysvammaisia hoitavalta perhehoitajalta edellytettävät valmiudet ovat Suojella, hoivata, ohjata ja tukea kehitysvammaista lasta tai aikuista Tukea lapsen tai aikuisen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset tarpeensa. Tukea lapsen tai aikuisen suhteita hänen syntymävanhempiinsa ja muihin läheisiinsä. Sitoutua lapseen tai aikuiseen ja ottaa hänet perheenjäseneksi. Tehdä yhteistyötä perhehoitoon sijoitetun asioissa 3.2 Perhekoti Perhekoti on perhehoitotehtävään soveltuva, kunnan hyväksymä yksityiskoti. Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Huomiota kiinnitetään mm. perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan yhteistyökykyyn ja mahdollisuuksiin huomioida ja tyydyttää sijoitettavan henkilön tarpeet henkilön edun mukaisesti. Perhekodin muiden asukkaiden tulee hyväksyä sijoitettava henkilö siten, että hän voi saada perhekodissa tasavertaisen aseman toisiin nähden. Perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan annettavalle hoidolle sopiva. Erityistä huomiota on kiinnitettävä turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin (mm. palo- ja pelastussuunnitelmat). Mikäli perhehoidosta vastaa yksi hoitaja, perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä mukaan lukien samassa taloudessa asuvat hoitajan alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt. Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille voidaan määrästä poiketa. Jos hoidosta vastaa kaksi henkilöä, joista ainakin toisella hoitajalla on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä, voidaan perhehoitoon sijoittaa samanaikaisesti enintään seitsemän henkilöä. Tähän määrään lasketaan mukaan perheen samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä huolenpito tarvitsevat henkilöt. 3.3 Vastuuhenkilöt Kunnassa perhehoidon järjestämisestä huolehtii kehitysvammahuollon kuntoutusohjaaja. Perhehoidon hallinnosta ja taloudesta vastaa vammaistyön johtaja.
Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. 4.PERHEHOIDON MUODOT 5 Perhehoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista tai osavuorokautista. Perhehoito määritellään pitkäaikaiseksi, mikäli henkilö on sijoitettu perhehoitoon yli 3 kuukautta tai toistaiseksi. Perhehoito on lyhytaikaista, mikäli se on kestoltaan alle 3 kuukautta yhtäjaksoisesti. Perhehoito voi olla myös osavuorokautista, mikäli se kestää enimmillään 10 h. 5.PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitettavan osalta erikseen ja sen allekirjoittavat yleensä molemmat perhehoitajat. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan Perhehoitajalaissa määritellyt asiat. Toimeksiantosopimus tehdään ennen perhehoitosijoituksen alkamista. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien pysyvien muutosten vuoksi, sekä myös silloin, kun sen tarkistamiseen on muutoin aihetta. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle henkilölle toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevana. Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevalle sopimus tehdään määräaikaisena. Toimeksiantosopimus voidaan tehdä myös sijaishoitajan kanssa. 5.1 Perhehoitajan oikeus vapaaseen Pitkäaikaisella perhehoitajalla on oikeus 36 vuorokauden vapaaseen kalenterivuodessa niin, että vapaata kertyy 3 vuorokautta sellaista kuukautta kohti jolloin hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Vapaa voidaan pitää enintään kolmessa jaksossa niin, että lähtö- ja tulopäivää ei lasketa vapaapäiviksi. Mahdollisesti käyttämättä jääneitä vapaapäiviä ei oteta huomioon enää seuraavana vuonna. Lyhytaikaisessa perhehoidossa oikeus vapaaseen kertyy niiltä kuukausilta, joissa hoitopäiviä on vähintään 14vrk. Vapaa korvataan rahana hoitopalkkion maksun yhteydessä. 6.PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Perhehoidosta maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiota, kulukorvausta sekä pitkäaikaisessa perhehoidossa erikseen harkittavaa käynnistämiskorvausta.
Perhehoitajalaissa määritellään (2011,2 ) palkkion sekä (2006,3 ) kulukorvauksen vähimmäismäärä ja käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä. Korvausten määrä tulee tarkistaa kalenterivuosittain lakisääteisten indeksikorotusten mukaisesti. Palkkio ja kulukorvaus maksetaan pitkäaikaisessa perhehoidossa kuukausiperusteisesti ja lyhytaikaisessa perhehoidossa toteutuneiden hoitopäivien mukaan. 6 6.1 Hoitopalkkion määrä ja määräytymisen perusteet Perhehoitajalle maksettava palkkio määritellään toimeksiantosopimuksessa kutakin perhehoitoon sijoitettua henkilöä kohden erikseen. Palkkion määrä perustuu hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Palkkiot euromääräisinä ovat toimintaohjeen erillisessä liitteessä 1. Pitkäaikainen perhehoito Maksuluokka 1 Asiakkaalla ei ole vaativia perussairauksia, rajoitteita tai psyyken-/ käytösongelmia. Asiakas on ohjausta ja tukea tarvitseva, suhteellisen omatoiminen. Maksuluokka 2 Asiakas tarvitsee ohjausta ja apua joissakin päivittäisissä toimissa Asiakas tarvitsee jonkin verran valvontaa Asiakkaalla on lieviä käyttäytymis- tai psyykenongelmia ja/tai hoitoa vaativia sairauksia Maksuluokka 3 Asiakkaalla on vaikeita lisäsairauksia, rajoitteita ja/tai psyykenongelmia Asiakkaalla on haasteellista käyttäytymistä, vaatii jatkuvaa valvontaa Asiakas tarvitsee lähes kaikessa päivittäisessä toiminnassa paljon apua Asiakas vaatii erityisosaamista ja/tai intensiivistä, päivittäistä kuntouttavaa työtä Asiakas on vaikeasti liikunta- ja monivammainen Lyhytaikainen perhehoito Määräytymisperusteet ovat samat kuin pitkäaikaisessa perhehoidossa, maksuluokat 1-3. Osavuorokautinen perhehoito Osavuorokautinen hoito kestää enintään 10 tuntia. Maksuluokka 1. 6.2 Kulukorvauksen määrä ja määräytymisen perusteet
7 Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista todellisista kustannuksista maksetaan perhehoitajalle kulukorvausta. Kulukorvaukset euromääräisinä ovat toimintaohjeen liitteessä 1. Pitkäaikainen perhehoito Peruskulukorvaus Peruskulukorvauksella katetaan perhehoidossa olevan henkilön ravinto asuminen muut välttämättömät siivouksen, vaatehuollon ja henkilökohtaisen hygienian tarvikkeet tavanomaiseen liikkumiseen liittyvät kustannukset Erityislisät Erityislisä 1 maksetaan erityisruokavaliosta erityisistä puhtaanapitokuluista muista erityisistä kuluista Erityislisä 2 maksetaan jos hoidettava ei osallistu kodin ulkopuoliseen päivätoimintaan tai osallistuu vain yhtenä päivänä viikossa. Erilliskorvaus Pitkäaikaisessa perhehoidossa voidaan käyttää erilliskorvausta harkinnan perusteella niihin erityisiin kustannuksiin, joihin korvausta ei saada muun lainsäädännön nojalla. Lyhytaikainen perhehoito Peruskulukorvaus Peruskulukorvauksella katetaan perhehoidossa olevan henkilön ravinto asuminen henkilökohtaiset tarpeet (puhtaus ja vaatehuolto) Erityislisä 1 maksetaan erikoisruokavaliosta erityisistä puhtaanapitokuluista muista erityisistä kuluista
8 Osavuorokautinen perhehoito Osavuorokautisesta perhehoidosta maksetaan peruskulukorvaus. 6.3 Käynnistämiskorvaus Pitkäaikaiselle perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta hoidon aloittamisesta aiheutuvista välttämättömistä hankinnoista. Käynnistämiskorvauksen maksaminen harkitaan tapauskohtaisesti. Käynnistämiskorvausta voidaan maksaa puolen vuoden kuluessa perhehoitosijoituksen alkamisen jälkeen. Käynnistymiskorvaus kuoleentuu 1-4 vuodessa. Mikäli perhehoito päättyy lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden periä kuoleutumaton osa käynnistämiskorvauksesta takaisin. 6.4 Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoitajasta johtuvista syistä Mikäli perhehoito keskeytyy perhehoitajan sairausloman vuoksi, sijoittaja maksaa hoitopalkkion Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta. Muusta syystä tapahtuvan keskeytyksen vuoksi hoitopalkkiota ei makseta. Kulukorvauksesta maksetaan 50% 14 vuorokaudelta/keskeytys. Perhehoitajaa sijaistavalle henkilölle maksetaan hoitopalkkio 15%:lla korotettuna. Perhehoitajasta riippumattomasta syystä Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio 14 vrk täysimääräisenä, jonka jälkeen palkkiosta maksetaan 50%. Mikäli keskeytys kestää yli 30 vrk, palkkiota ei makseta tai siitä sovitaan erikseen. Hoitopalkkion maksamisen edellytyksenä on, että perhehoitaja pitää yhteyttä esim. laitosjaksolla olevaan hoidettavaansa ja on yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoidettavan paikalle ei ole myöskään sijoitettu toista henkilöä. Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä 14 vuorokautta/keskeytys, jonka jälkeen maksetaan 50%. Mikäli keskeytys kestää yli 30 vrk, kulukorvausta ei makseta tai siitä sovitaan erikseen. Perhehoitajan vapaan ajalta Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio täysimääräisenä ja kulukorvauksesta 50%. Jos pitkäaikaisen perhehoitajan vapaan ajaksi perhekotiin tulee sijainen, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus pitkäaikaiselle hoitajalle täysimääräisenä ja
9 sijaiselle maksetaan hoitopalkkio 15%:lla korotettuna. Päivähinta saadaan jakamalla kuukausipalkkio 30,4:llä. Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 1 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan luona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Jos pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva asiakas menee perhehoitajansa vapaan ajaksi toiseen perhehoitopaikkaan, lomittavalle hoitajalle maksetaan sama kulukorvaus lisineen kuin vakituiselle hoitajalle ja hoitopalkkio 15 %:lla korotettuna. Jos vapaan pitäminen ei ole mahdollista asiakkaasta johtuvista syistä, korvataan pitämätön vapaa tällöin ylimääräisenä kuukausipalkkiona. 6.5 Matkakustannukset Perhehoitajalle voidaan maksaa perhehoitotyöhön liittyvistä matkakuluista korvausta oman auton käytöstä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Kilometrikorvauksen suuruus on Kelan SV -korvauksen mukainen. 6.6 Perhehoidon päättyminen Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa perhehoitajalain mukaisesti, jolloin korvaukset maksetaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden ajalta. Mikäli pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva asukas kuolee, toimeksiantosopimus purkaantuu ilman irtisanomista. Pitkäaikaiselle perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio kuolemaa seuraavan 30 vuorokauden ajalta sekä korvataan aiheutuvat kustannukset maksamalla kulukorvaus kuolemaa seuraavan 14 vuorokauden ajalta. Perhehoitajalain 5 mukaan sijoittaja voi purkaa toimeksiantosopimuksen, kun perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, eikä korjausta tilanteeseen saada aikaan. 7.PERHEHOITAJAN ASEMA 7.1. Valmennus, koulutus, työnohjaus Kunta tai kuntayhtymä vastaa perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annetavasta ennakkovalmennuksesta. Täydennyskoulutusta järjestetään 1-2 päivää vuodessa. Koulutuksen kustannuksista ja perhehoitajan sijaiskustannuksista vastaa sijoittaja. Koulutuspäiviltä mak- setaan pitkäaikaiselle perhehoitajalle hoitopalkkio ja kulukorvaus. Perhehoitajalle voidaan korvata myös muun tahon järjestämästä koulutuksesta aiheutuvia kuluja. Työnohjausta järjestetään tarvittaessa.
10 7.2. Vakuutusturva Kunta on ottanut perhehoitajalle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen (tapaturvavakuutuslaki 608/48). Kunta ei ole ottanut perhehoitajalle vahingonkorvausvastuuvakuutusta. 7.3. Vaitiolovelvollisuus, tietojen saantioikeus Perhehoitajaa koskee vaitiolovelvollisuus: hän ei saa ilmaista sivullisille henkilöille asiakasta koskevia tai perhehoitotyön kautta saatuja salassa pidettäviä tietoja eikä hän saa käyttää niitä tietoja myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Perhehoitajalla on oikeus saada hänelle sijoitetun asiakkaan hoidon kannalta välttämättömät tiedot. 8.PERHEHOITOON SIJOITETUN ASEMA Perhehoitoon sijoittamisesta tehdään päätös yksilöllisessä erityishuolto-ohjelmassa tai muussa yksilöllisessä päätöksessä. Päätös tarkistetaan asiakkaan elämäntilanteen muuttuessa. 8.1 Asiakasmaksut Pitkäaikaisessa perhehoidossa peritään asiakasmaksulain mukainen asiakasmaksu. Lyhytaikaisesta /osavuorokautisesta hoidosta peritään kunnan vahvistama maksu. Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevilta asiakasmaksu peritään käyttöpäiviltä, ei kuitenkaan lähtöpäiviltä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestetystä perhehoidosta peritään asiakasmaksulain mukainen maksu. 8.2 Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle voidaan harkinnan mukaan korvata lääkärin määräämät sekä muut välttämättömät terveydenhuoltomenot, joihin asiakas ei saa korvausta muun lainsäädännön nojalla. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle tulee jäädä käyttöön vähintään asiakasmaksulain mukainen käyttövara. Perhehoitoon sijoitetun saamat työosuusrahat tai vähäiset työtulot jäävät hänen omaan käyttöönsä. Alaikäisen perhehoidon asiakkaan käyttövarat sisältyvät kulukorvaukseen. Käyttörahaa maksetaan lastensuojelulain mukainen määrä. Käyttövaraa ei suoriteta, jos nuoren omat tulot kattavat sen. Muutoin nuoren omien tulojen
11 käytöstä sovitaan asiakassuunnitelman yhteydessä. Liite 1 Perhehoidon maksut PALKKIO Pitkäaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito Maksuluokka 1 650 /kk 36,71 /vrk 26,22 Maksuluokka 2 750 /kk 47,20 /vrk Maksuluokka 3 850 1310,93 /kk 62,92 /vrk Perhehoito keskeytyy perhehoitajasta johtuvista syistä Perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä Hoitopalkkio maksetaan Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta. Sairauslomasijaiselle palkkio 15%.lla korotettuna. Hoitopalkkio maksetaan 14 vrk täysimääräisenä, jonka jälkeen palkkiosta maksetaan 50%. Mikäli keskeytys kestää yli 30 vrk palkkiota ei makseta tai siitä sovitaan erikseen. Perhehoitajan vapaan ajalta Perhehoitajan vapaan ajalta, kun perhekotiin tulee sijainen Vapaata ei ole mahdollista pitää asiakkaasta johtuvista syistä. Hoitopalkkio maksetaan täysimääräisenä. Jos hoidettava menee vapaan ajaksi toiseen perhehoitopaikkaa, lomapaikan perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio 15 %:lla korotettuna Hoitopalkkio maksetaan täysimääräisenä. sijaiselle hoitopalkkio 15%:lla korotettuna. Maksetaan ylimääräinen kuukausipalkkio. Kun hoitopäiviä on vähintään 14vrk/kk, vapaa korvataan rahana hoitopalkkion maksun yhteydessä KULUKORVAUS Peruskulukorvaus 678,59 /kk 20,88 /vrk 14,61 Erityislisä 1 (erityiskuluja: ruoka, puhtaanapito, muu) 20,88 /kk 4,17 /vrk Erityislisä 2 (Hoidettava ei osallistu kodin ulkop. päivätoimintaan tai osallistuu vain yhtenä päivänä viikossa) Perhehoito keskeytyy perhehoitajasta johtuvista syistä 31,32 /kk Kulukorvauksesta maksetaan 50% 14 vuorokaudelta/keskeytys.
12 Perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä Perhehoitajan vapaan ajalta Perhehoitajan vapaan ajalta, kun perhekotiin tulee sijainen Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä ensimmäiset 14 vuorokautta/keskeytys, jonka jälkeen 50%. Jos keskeytys kestää yli 30 vrk, kulukorvausta ei makseta tai siitä sovitaan erikseen. Kulukorvauksesta maksetaan 50%. Jos hoidettava menee vapaan ajaksi toiseen perhehoitopaikkaa, lomapaikan perhehoitajalle maksetaan sama täysi kulukorvaus lisineen kuin vakituiselle hoitajalle. Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä pitkäaikaiselle perhehoitajalle Liite 2 Pitkäaikaisen perhehoidon matkakorvaukset Perhehoitajalle aiheutuneet matkakulut oman auton käytöstä 0,20 /km korvataan seuraavasti: - asukkaan tilapäishoitoon vienti ja haku ( ei koske Ylisen kuntoutuskeskukseen vientiä, ks. kohta Kehitysvammahuollon matkat) - perhehoitajien koulutuspäiville osallistumisesta aiheutuneet matkakulut - erikseen sovittavat matkat esim. kuntoutuspalaveriin tms. osallistuminen YLI 6 KK VANHOJA MATKOJA EI KORVATA Perhehoidettavan tuloista voidaan korvata: - sairauden, hammashoidon ja kuntoutuksen vuoksi tehtävien matkojen omavastuuosuudet sekä matkat, joita KELA ei korvaa esim. proteettisista toimenpiteistä - irtoproteesit ja niiden korjaukset, hammaskruunut ja sillat jne. - aiheutuneet matkat - edunvalvojan tai jollei sitä ole perhehoidon sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen sovitut virkistysmatkat asukkaan rahatilanteen mukaan - apuvälineiden korjauksesta aiheutuneet matkat ( esim. kuulokojeen patterin vaihto, proteesin korjaus) Kulukorvaukseen kuuluvat matkat: - tavanomaiset vaatteiden hankinta- ym. ostosmatkat - kampaajalla käynnit - apteekissa käynnit - tavanomaiset asukkaan henkilökohtaisista tarpeista aiheutuvat matkat KELA korvaa: - sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtävät matkat omavastuuosuuden ylittävältä osuudelta ( omavastuu 9,25 / yhdensuuntaiselta matkalta): matkat lääkäriin, hammaslääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle
13 - KELA:n järjestämästä kuntoutuksesta aiheutuneet matkakulut - apuvälineiden sovituksesta aiheutuneet matkakulut - jos matkakulujen omavastuuosuudet ylittävät 157,25 /kalenterivuosi, KELA korvaa ylimenevät matkat kokonaan - matkakorvausta on haettava 6 kk:n kuluessa maksun suorittamisesta Kotikunnan vammaispalvelusta voi hakea: - vaikeavammaisten kuljetuspalveluna oikeutta käyttää taksia asiointi- ja virkistysmatkoihin silloin, kun henkilö ei sairauden tai vamman takia kykene käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä. Kehitysvammahuollon matkat - matkat Ylisen kuntoutuskeskukseen matkalasku tehdään kuntoutuskeskukseen ja matkat korvataan yleensä oman auton käytön mukaan. Taksin käytöstä sovittava erikseen perhehoidon sosiaalityöntekijän tai Ylisen sosiaalityöntekijän kanssa - käynnit kehitysvammapoliklinikalle: matkalasku tehdään kehitysvammapoliklinikalle ja matkat korvataan yleensä oman auton käytön mukaan. Taksin käytöstä sovittava erikseen perhehoidon sosiaalityöntekijän tai kehitysvammapoliklinikan sosiaalityöntekijän kanssa - matkat työ- ja päivätoimintakeskukseen järjestetään ao. yksiköstä