Lapsen elatuksen toteutuminen koulutus Avauspuheenvuoro. 9.10.2014 Helsingissä Maria Kaisa Aula Valtiot.lis., YTT (h.c) Väestöliiton hallituksen pj.

Samankaltaiset tiedostot
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Maria Kaisa Aula Monien mahdollisuuksien hevonen -seminaari Helsinki

Lasten näkökulma hyvinvointiinsa ja oikeuksiinsa. Rotaryklubi Jyväskylä

Lapsen oikeus hyvään elämään. Suomen ekumeenisen neuvoston seminaari Vaasassa

Millaisilla palveluilla tuetaan lasten ja nuorten pärjäämistä? Maria Kaisa Aula Etene/Helsinki

Antero Kupiainen

Enemmän leikkiä vähemmän suorittamista Hyvä tulevaisuus lapsille ja aikuisille? Maria Kaisa Aula Viitasaaren Rotary-klubi

Jokaisen lapsen oikeus hyvään elämään. Kehitysvammaisten tukiliiton juhlaseminaari Tampere

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Kahden kodin arki lapsen ja vanhemman näkökulmasta

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA.

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

ERO-OPAS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Ero konfliktina haaste palvelujärjestelmälle. Vaula Haavisto, FT, projektipäällikkö Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi ry Erofoorumi

LAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Mummot, muksut ja kaikki muut

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä.

Kansallinen lapsistrategia tulevaisuuden viitekehyksenä. LAPE-muutosohjelman hankejohtaja, STM

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Lasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Sijaishuoltopaikkaan tulo

LAPE pre-seminaari Helsingissä Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN TUKI YHDESSÄ JA EROSSA Seinäjoki

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Loimaan. Perhepalvelut

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

Lapsen puheeksi ottaminen

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA Kati Sunimento

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue


Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

LAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä.

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Tarja Tirkkonen

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Vanhemmuudesta ei voi erota

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

Liian kallis ero. Suomen toinen Erofoorumi "Mitä lapsiperheiden ero maksaa?" Helsinki Prof. Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopisto

Transkriptio:

Lapsen elatuksen toteutuminen koulutus Avauspuheenvuoro 9.10.2014 Helsingissä Maria Kaisa Aula Valtiot.lis., YTT (h.c) Väestöliiton hallituksen pj.

Eropalveluiden kehittämisen perustana YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (1989) Kaikki alle 18-vuotiaat ovat yhdenvertaisia. Lapsella on oikeus kaikin puolin hyvään elämään - omaan tahtiin. Lapsen etu on asetettava ensisijaiseksi, kun päätetään lasten asioista. Aikuisten pitää ottaa selvää lasten mielipiteistä ja ottaa ne huomioon päätöksissään.

YK- sopimus korostaa vanhempien ensisijaista ja yhteistä vastuuta lapsen edusta vanhempien ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta, huolenpidosta, myös elatuksesta vanhempien oikeus saada tukea tehtäväänsä (palvelut, tulonsiirrot) lapsen oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa ellei se ole lapsen edun vastaista lapsen oikeus tuntea alkuperänsä ja ylläpitää sukulaissuhteensa 3 www.lapsiasia.fi

Hyvin olevia asioita perheessä Asiaa Aikuisille- selvitys (2008) Vanhemmat eivät ole eronneet, ruoka tulee pöytään ja on hyvä iso omakotitalo (alakoululainen) Kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään ja kaikkien mielipiteet otetaan huomioon. kaikilla on mukavaa yhdessä. Vaikka perhe on iso, huomioidaan tasapuolisesti (yläkoululainen) Vanhemmat eivät juo eivätkä kiroile. Heillä on työ ja he saavat hyvää palkkaa. (alakoululainen) Saan ruokaa, minusta pidetään huolta ja saan käydä harrastuksissa ja olen turvassa. (alakoululainen) www.lapsiasia.fi 4

Parantamista kaipaavia asioita perheessä Se, että riitelen isoveljen kanssa paljon ja äiti ja isä on eronnut (alakoululainen) Minä en pidä isäpuolestani, koska hän huutaa minulle välillä ihan turhaan (alakoululainen) Meidän perheessä on kaikki hyvin mutta minä ja sisko joudutaan yleensä olla kaikki päivät melkein kaksin kun aikuiset ovat töissä myöhään tai jollain tärkeillä asioilla. (alakoululainen) Vanhempien mielestä koulu on ainoa tärkeä asia elämässä eikä ne paljon välitä kaverisuhteista tai harrastuksista tai huomaakaan sellaisia juttuja (yläkoululainen) www.lapsiasia.fi 5

Millainen on hyvä isä tai äiti? Ihmisiksi eläminen eli vastuullinen aikuisuus oli lasten käsityksissä tärkeä osa hyvää vanhemmuutta. Erityisesti lapset korostivat vanhemman päihteettömyyttä ja sitä, että vanhempi tulee toimeen parisuhteessaan. Lasten mielestä hyvä vanhempi ei riitele, ei eroa, tai jos eroaa, on yhteistyökykyinen entisen puolisonsa kanssa. Leena Valkonen (2006) 5-6- luokkalaisten vanhemmuuskäsitykset Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto www.lapsiasia.fi 6

Läheiset ihmissuhteet kannattelevat lasta Läheisten ihmissuhteiden suuri merkitys lasten hyvinvoinnille korostuu iloissa ja hyvin olevissa asioissa: vanhemmat, sisarukset, kaverit, koulun ilmapiiri, kodin sopuisuus, lemmikit huolissa: riidat kotona, kiusaaminen, epätasapuolinen kohtelu, yksinäisyys vapaa-aikana, kavereiden puute 7 www.lapsiasia.fi

Erokiistat lisääntyneet ja vaikeutuneet (Lasola 2008) Noin 43 000 huolto- ja tapaamisoikeusasiaa vuodessa (3 x enemmän kuin 15 v sitten) Joka yhdeksäs näistä menee tuomioistuimeen Riitaisia on n. 5 % kaikista ratkaisuista: käräjäoikeuksissa n. 2000 riitaa/v Riidoista: kesto n. 1,5 v 13 % monikulttuurisia (n. 250/v) huoltoriitakierteitä n. 500/v 70 %:ssa riitakierteistä lastensuojelun asiakkaita 50 %:ssa huostaanottoja (päihde- ja mielenterveysongelmia) Julkista oikeusapua sai käräjäoikeuden huoltoriidoista 60 %, hovioikeuden 70 % = riidellään valtion varoin > 2014-> asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu vaikeimpia tapauksia vähentämään koko maassa www.lapsiasia.fi 8

Mitä tarkoitetaan eropalveluilla? Lakisääteiset (kunta/valtio) sopimuspalvelu (lastenvalvoja) olosuhdeselvitykset perheasioiden sovittelu täytäntöönpanosovittelu perheneuvola Järjestöt ja kirkko tarjoavat perheneuvonta parisuhteen ja vanhemmuuden tuki eroneuvonta valvotut tapaamiset Koulussa ja päivähoidossa tulee olla tietoa ja kohtaamista Yleiset perhepalvelut helpottavat selviytymistä ja ehkäisevät eroja: lapsiperheiden kotipalvelu 9 Maria Kaisa Aula

1 Arvio eropalveluiden nykytilanteesta Hajanaista Huonosti tunnettua Alueellisesti epätasaista Palvelut keskittyvät korjaavaan työhön ja huoltoriitoihin sekä oikeudelliseen apuun Ehkäisevä palvelu voi puuttua kokonaan; psykososiaalinen tuki Lasten kokemus ei kuulu riittävästi Lapsille ja nuorille vähän tukipalveluita Voimattomuutta vaikeissa kierteissä Edunvalvojan nimeäminen lapselle ei mahdollista vaikeissa tapauksissakaan (muutoin kuin lastensuojelun kautta) www.lapsiasia.fi Parisuhderiitojen ja erotilanteiden haittavaikutuksia lapsiin aliarvioidaan

Mitä tarvittaisiin valtiolla ja paikallisesti? 1 Hallinnonalojen ja ammattikuntien rajat ylittävä kehittämistyö sovinnollisuuden puolesta Mitä sovinnollisempi ero sitä vähemmän haittaa lapselle! Jokainen eroava vanhempi saisi tukea, neuvontaa ja tietoa toimiakseen lapsen parhaaksi (myös muuta kuin oikeudellista!) Oikea-aikainen ja nopea apu Palveluohjauksellista otetta ja tiedon jakamista eri vaiheissa www.lapsiasia.fi Perustaksi tietoa lapsen tarpeista ja kokemusmaailmasta liittyen erotilanteeseen Tietoa lasten näkökulmasta palveluiden laatuun Palveluita myös lapsille ja nuorille: vertaisryhmät Isän ja äidin yhteisen vastuun korostamista VANHEMMUUS EI PÄÄTY EROON

Perheiden ja parisuhteen tuen palveluita Väestöliitossa (www.vaestoliitto.fi) Monikulttuurinen osaamiskeskus: neuvontaa perhelähtöiseen kotouttamiseen Parisuhdekeskus: Neuvontapuhelin Verkkokursseja mm.miesten erokoulu 11/2013 Vanhemmuuskeskus Nettiauttaminen Eroavuxi-palvelu (auttaa vanhempia kuuleman lapsen tarpeita) Talouden suunnitteluneuvonta (takuusäätiön kanssa) Maksutonta! RAY tukee www.perheaikaa.fi

Kokemuksia Väestöliitosta Elatusmaksu yksi suurimmista eronneiden parien riidanaiheista: monenlaista katkeruutta ja tunteita myös uusissa kumppaneissa Eroriidoista perinteitä monessa sukupolvessa Miten aloitetaan erorauhan rakentaminen jo hyvissä ajoin? Tullaan neuvontaan liian myöhään, tilanteet kriisiytyvät

Väestöliiton näkökulmia elatusapuasioihin Maahanmuuttajaperheissä etenkin miehillä voi olla vaikeuksia hahmottaa viranomaisten roolia: halutaan elättää mutta ei virallisesti Jos mukana on vieraskielisiä vanhempia: tarvitaan tarpeeksi aikaa, tulkin käyttö usein tarpeen Eniten ristiriitaa kahden kulttuurin perheissä

Parasta lapsuudessa (Asiaa aikuisille kysely 2008) Vapaus, huolettomuus, ei vastuuta Ei rahahuolia, verojen ja laskujen maksamista Ei tarvitse käydä töissä Saa leikkiä ja pelata Saa olla lapsi/nuori On aikaa kavereille Elämä on vielä edessäpäin 1 www.lapsiasia.fi Lapselle oikeus huolettomaan lapsuuteen ja molempien vanhempien läsnäoloon myös eron jälkeen.

Kiitos! Valokuvat Porin ja Satakunnan lastenkulttuuri verkosto www.lapsiasia.fi 16