PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE
2 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEHOITO 3 1.1 Perhehoidon lainsäädäntö 3 2. PERHEHOIDON MUODOT 4 2.1 Lyhytaikainen perhehoito 4 2.2 Pitkäaikainen perhehoito 4 2.3 Ammatillinen perhehoito 4 3. PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI 4 3.1 Perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisedellytykset 4 3.2 Perhehoidossa olevien asiakkaiden määrä 5 3.3 Perhehoidon valvonta 5 4. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 6 4.1 Sovittavat asiat 6 4.2 Irtisanominen ja purkaminen 6 5. PALKKIOT JA KORVAUKSET 7 5.1 Hoitopalkkio ja kulukorvaus 7 5.2 Käynnistämiskorvaus 7 6. PERHEHOITAJAN ASEMA 8 6.1 Eläke 8 6.2 Vakuutukset 8 6.3 Perhehoitajan sairastuessa 8 6.4 Keskeytys perhehoitajasta riippumattomasta syystä 8 6.5 Vapaat 9 7. PERHEHOIDOSSA OLEVAA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT 9 7.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma / vammaispalvelusuunnitelma 9 7.2 Asiakasmaksut 10 7.2.1 Lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmaksut 10 7.2.2 Pitkäaikaisen perhehoidon asiakasmaksut 10 7.2.3 Asiakasmaksu asiakkaan poissaolon ajalta 10 7.2.4 Asiakasmaksu osakuukauden ajalta 11 7.3 Asiakkaan käyttövara 11 8. PERHEHOITAJAN TUKI 11 9. PERHEHOITAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 12 9.1 Tietojensaantioikeus ja tietojen säilytys 12 9.2 Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus 12 9.3 Perhehoitajan ilmoittamisvelvollisuus 12 10. PERHEHOIDON ASIAKKAAN YKSITYISVARAT JA OMAISUUSLUETTELO 13
3 (13) 1. PERHEHOITO Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. (Perhehoitolaki 263/2015 3) Perhehoidon toimintaohje on ohje siitä, miten n (Eksote) alueella toteutetaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sekä ikäihmisten toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Perhehoidon myöntäminen perustuu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. Palveluohjauksessa huomioidaan asiakkaan osallisuus ja valinnanvapaus sekä tuetaan hänen mahdollisuuttaan tehdä tietoon ja kokemukseen perustava valinta. Asiakkaan on mahdollista saada perhehoitoa, kun hänellä ei ole sairaalahoidon, muun vaativan ammatillisen hoidon, kahden henkilön avustamisen tai säännöllisen yöaikaisen avustamisen tarvetta MUTTA hän ei pärjää kotona tai hän kokee turvattomuutta, ahdistuneisuutta, masennusta, yksinäisyyttä kotiin annettavista palveluista huolimatta TAI hän tarvitsee toisen henkilön ohjausta, tukea tai läsnäoloa arjessa selviytymiseen enemmän kuin kotiin annettavilla palveluilla voidaan tai on tarkoituksenmukaista häntä tukea TAI perhehoito tukee hänen läheistensä jaksamista. Asiakkaan on mahdollista saada lyhytaikaista perhehoitoa tukemaan kotona asumista omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien ajaksi omaishoitajan jaksamisen tueksi tai esim. omaishoitajan sairastuessa tai omaishoitosuhteen päättyessä kuntouttavana jaksona esim. sairaalahoidon jälkeen Perhehoito suunnitellaan palvelemaan joustavasti hoidettavan tarpeita. Perhehoito tarjoaa yksilöllistä hoitoa, hoivaa, huolenpitoa sekä valvontaa. Lisäksi se tarjoaa virikkeellisen ympäristön, turvallisuutta, myönteisiä ja läheisiä ihmissuhteita ja osallistumista perheen arkeen. Hoidettavalla on tasavertainen asema muihin perhekodin jäseniin nähden. Perhehoito on sopiva hoitomuoto esimerkiksi silloin, kun toimintakykyä heikentää vamma, sairaus, iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne. Perhehoidon myöntämisessä lähtökohtina ovat asiakkaan elämäntilanne sekä tuen, ohjauksen, hoivan ja huolenpidon tarve. Perhehoitoon sijoittamisessa huomioidaan asiakkaan toiveet, hänen läheistensä mielipide sekä perhehoitajan arvio omista valmiuksistaan suhteessa asiakkaan tarpeisiin. 1.1 Perhehoidon lainsäädäntö Perhehoitoon liittyviä ja perhehoitoa määritteleviä lakeja ja asetuksia ovat: Perhehoitolaki (263/2015) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Laki (519/1977) ja asetus (988/1977) kehitysvammaisten erityishuollosta Laki (380/1987) ja asetus (759/1987) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja sosiaalihuoltoasetus (607/1983) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Julkisten alojen eläkelaki (81/2016) Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) Hallintolaki (434/2003) Hallintolainkäyttölaki (586/1996)
4 (13) Kotikuntalaki (201/1994) Henkilötietolaki (523/1999) Sairausvakuutuslaki (1224/2004) 2. PERHEHOIDON MUODOT 2.1 Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito on kestoltaan enintään 14 vuorokautta kalenterikuukaudessa. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan käyttää omais- tai perhehoitajan vapaan järjestelyissä tai kuntouttavana jaksona esimerkiksi sairaalahoidon jälkeen. Sen tavoitteena on tukea ikäihmisen kotona asumista. Jos lyhytaikainen perhehoito jatkuu yli 14 vuorokautta, se muuttuu pitkäaikaiseksi ja aiemmin tehty toimeksiantosopimus tarkistetaan. Lyhytaikainen perhehoito voi olla myös osavuorokautista niissä koti- tai omaishoidon tilanteissa, joissa ei ole tarvetta ympärivuorokautiseen perhehoitoon. Osavuorokautinen perhehoito on kestoltaan enintään 6 h/vrk. 2.2 Pitkäaikainen perhehoito Pitkäaikainen perhehoito on ympärivuorokautista tai toistaiseksi voimassaolevaa, mikä kestää yli 14 vuorokautta kuukaudessa. Pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitettavat asiakkaat tarvitsevat päivittäin tukea, ohjausta ja hoivaa vammaisuutensa, sairautensa tai ikääntymisestä johtuvan toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Perhehoidon tarvetta voi aiheuttaa myös kognitiivisten taitojen heikentymisen mukanaan tuoma turvattomuus. Perhehoidon asiakkailla voi olla vammoja tai sairauksia, jotka vaativat lähinnä aktiivista seurantaa ja totuttuja hoitotoimenpiteitä. Yöaikainen avuntarve asiakkailla on vähäistä. Asiakkaat selviytyvät päivittäisistä toimista yhden henkilön avustamana. 2.3 Ammatillinen perhehoito Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. Tässä toimintaohjeessa ei määritellä ammatillisen perhehoidon järjestämistä. 3. PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI 3.1 Perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisedellytykset Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka Eksoten kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa, terveydentilansa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. (Perhehoitolaki 263/2015 6) Perhehoitajalta edellytetään perhehoidon valmennuksen suorittamista. (Perhehoitolaki 263/2015 6) Eksote vastaa valmennuksen järjestämisestä. Eksoten nimeämä vastuuhenkilö valitsee valmennukseen hyväksyttävät hakijat, sekä ohjaa ja valvoo perhehoitajien toimintaa. Perhekodiksi suunniteltuja tiloja, sekä henkilön sopivuutta perhehoitajaksi arvioidaan kotikäynneillä ja valmennuksen aikana.
5 (13) Perhehoitajan tulee hoivata ja pitää huolta toteuttaa sovittuihin arvoihin perustuvaa perhehoitoa ymmärtää ihmisen elämänkulkua ja sen tuomia erityistarpeita ylläpitää perhehoidossa olevan henkilön terveyttä ja toimintakykyä tehdä yhteistyötä omaisten ja läheisten sekä Eksoten yhteistyötahojen kanssa. Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Kodin sopivuutta arvioitaessa huomioidaan seuraavat asiat: perheen ihmissuhteet perhekodin jäsenten terveydentila perheenjäsenten valmius hyväksyä perhehoito/perhehoidossa olevat henkilöt perhekodin tilat, turvallisuus ja lähiympäristön sopivuus. Ennen perhehoidon aloittamista, toimeksiantosopimusta tehtäessä, alaikäistä hoitavan perhehoitajan tulee toimittaa viranhaltijalle nähtäväksi rikostaustan selvittämiseksi tarvittava rikosrekisteriote Oikeusrekisterikeskukselta. 3.2 Perhekodissa olevien asiakkaiden määrä Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. (Perhehoitolaki 263/2015 7 ) Perhekodissa voidaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitajalaissa säädetty kelpoisuus (Perhehoitolaki 263/2015 8 ). Enimmäismäärästä voidaan poiketa jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakykynsä ja keskinäinen kanssakäymisensä mahdollistavat ylityksen, tai jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille (Perhehoitolaki 263/2015 9 ). 3.3 Perhehoidon valvonta Eksoten tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu Perhehoitolain mukaisesti, ja hoidettava saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Eksote voi tarkastaa perhekodin toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitokodin tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, Eksoten on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, Eksoten on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan. (Perhehoitolaki 263/2015 22) Eksotella on sosiaalihuoltolain edellyttämä omavalvontasuunnitelma perhehoitoon. Perhehoidon järjestäjänä Eksote vastaa perhehoidon toteutumisen seurannasta, ja valvoo sen laatua osana omavalvontaa.
6 (13) Toimeksiantosuhteinen perhehoito rinnastetaan julkisen sektorin itsensä tuottamiin palveluihin, joten perhehoitoon ei sovelleta lakia yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011). Toimeksiantosuhteisen perhehoidon ennakoivaa valvontaa ovat perhehoitajalle annettu ohjaus ja tuki sekä perhehoidon seuraaminen ja perhehoidolle asetettujen tavoitteiden arviointi yhteistyössä perhehoitajan kanssa. Paloturvallisuuden osalta perhekodit kuuluvat omavalvonnan piiriin, ja rakennuksen omistajan ja haltijan on itse huolehdittava tilojensa turvallisuudesta. Perhekodin turvallisuuden varmistamisessa tehdään yhteistyötä pelastusviranomaisten kanssa jo kotia hyväksyttäessä perhekodiksi, sekä perhekotien paloturvallisuusohjeisiin liittyvissä asioissa. Pelastuslaissa (29.4.2011/379 17) ja asetuksessa palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta (2009) säädetään muun muassa palovaroittimien määrästä ja sijoittamisesta, alkusammutuskaluston sijoittamisesta ja tehosta sekä poistumisturvallisuudesta. Pelastusviranomaiset voivat asettaa perhekodille erityisiä turvallisuusvaatimuksia pelastuslain perusteella. 4. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoidossa olevan henkilön osalta erikseen. Jos perhehoitajina toimii pariskunta, sopimukseen kirjataan molempien hoitoon osallistuvien tiedot, ja sovitaan kummalle puolisolle perhehoidon palkkiot ja kulukorvaus maksetaan. Tapaturmavakuutus on siten voimassa molempien osapuolten osalta. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittaa perhehoitaja ja mahdollinen puoliso sekä Eksoten vastuuhenkilö. 4.1 Sovittavat asiat Toimeksiantosopimuksessa sovitaan seuraavista asioista (Perhehoitolaki 263/2015 10): perhehoitaja ja perhehoidossa oleva henkilö perhehoitajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus tai mahdollinen matkakorvaus hoidon kesto ja toteutus perhehoitajan oikeus vapaaseen mahdollinen käynnistämiskorvaus ja muu käynnistämiseen liittyvä tuki mahdollinen erityisten kustannusten korvaaminen mahdollinen käyttövarojen maksaminen perhehoitajalle annettava tuki hyvinvointi- ja terveystarkastuksen järjestäminen perhehoidossa olevan henkilön oikeudet perhehoitajan oikeudet ja velvollisuudet toimeksiantosopimuksen irtisanominen maininta rikosrekisteriotteen esittämisestä mikäli hoidettava on alaikäinen 4.2 Irtisanominen ja purkaminen Toimeksiantosopimus solmitaan toistaiseksi tai määräajaksi. Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, se voidaan irtisanoa päättymään kahden kuukauden kuluttua irtisanomisen ajankohdasta. Jos perhehoitajan koti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, Eksoten viranhaltija tekee yhdessä perhehoitajan kanssa suunnitelman puutteiden korjaamiseksi. Jos puutteita ei korjata sovittuun määräaikaan mennessä, tai niitä ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa,
7 (13) toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. (Perhehoitolaki 263/2015 12) 5. PALKKIOT JA KORVAUKSET 5.1 Hoitopalkkio ja kulukorvaus Perhehoitajalle maksetaan toteutuneesta perhehoidosta hoitopalkkio ja kulukorvaus. (Perhehoitolaki 263/2015 16 ja 17). Eksoten hallitus hyväksyy erimuotoisten perhehoidon hoitopalkkioiden ja kulukorvausten määrät vuosittain. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Kulukorvaus on perhehoitajalle veronalaista tuloa, jonka hän voi ilmoittaa verottajalle verovähennyskelpoisena tulonhankkimiskuluna. Kulukorvauksella katetaan perhehoidossa olevan henkilön jokapäiväisiin elämäntoimintoihin liittyviä kuluja kuten: ravinto asuminen, siivous henkilökohtainen hygienia; puhtaus, vaatehuolto virkistys Yksilöllistä harkintaa käyttäen hoitopalkkion lisäksi voidaan maksaa erityislisää esim. kulukorvaus kaksinkertaisena (perusteena erityisruokavalio, irtaimiston poikkeuksellinen kuluminen tms.). 5.2 Käynnistämiskorvaus "Perhehoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvaus (käynnistämiskorvaus), jonka suuruus on perhehoidossa olevaa henkilöä kohden enintään 2916,43 euroa." Perhehoitolaki 18 Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa perhehoidon käynnistämisen kannalta välttämättömät henkilökohtaiset ja yhteiseen perhekodin talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutostyöt (luiskat, tukikahvat, korotettu wc-istuin), kalustaminen (sänky) ja/tai kodinkoneet. Myös perhekodin piha-alueeseen tarvittavia muutoksia voidaan kattaa käynnistyskorvauksella (esim. piha-alueen aitaaminen turvalliseksi). Käynnistämiskorvauksella tehtävistä hankinnoista tehdään hankintasuunnitelma ja kustannusarvio ja niistä sovitaan etukäteen Eksoten perhehoidosta vastaavan henkilön ja perhehoitajan kanssa. Myönnetty käynnistämiskorvaus merkitään toimeksiantosopimukseen ja hyväksytyt hankinnat maksetaan kuitteja vastaan. Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla (vammaispalvelulaki tai lääkinnällinen kuntoutus). Käynnistämiskorvauksella tehdyt kiinteät hankinnat ovat Eksoten omaisuutta ja niiden poistoaika on neljä vuotta siten, että hankinnan arvosta poistuu kunakin vuonna neljäsosa (25 %). Mikäli perhehoito päättyy lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan sopia osan takaisinmaksusta, esimerkiksi pyytämällä perhehoitajalta ostotarjous, tai osa hankinnoista palautetaan Eksotelle. Kiinteisiin hankintoihin eivät kuulu kulutustavarat (esim. astiat ja liinavaatteet), joiden käyttöikä on 1-3 vuotta. Lyhytaikaisessa perhehoidossa ei pääsääntöisesti makseta käynnistämiskorvauksia, vaan hoidossa olevien henkilöiden erityistarpeet huomioidaan jo perhehoitoa suunniteltaessa. Lyhytaikaisen perhehoidon käynnistyskorvauksen maksaminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Apuvälinetarpeen arvioinnin seurauksena
8 (13) myönnetyt päivittäiseen toimintaan liittyvät apuvälineet myönnetään perhehoidon asiakkaalle maksutta apuvälinelainaamosta. 6. PERHEHOITAJAN ASEMA 6.1 Eläke Perhehoito kuuluu eläketurvan piiriin. Hoitopalkkioista kertyy eläkettä. 6.2 Vakuutukset "Toimeksiantosopimuksen tehneen kunnan tai kuntayhtymän on vakuutettava perhehoitaja työtapaturma- ja ammattitautilain 3 :n 1 momentin mukaisella vakuutuksella. Perhehoitajaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työntekijästä, ja kuntaan tai kuntayhtymään sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työnantajasta." (Perhehoitolaki 20 2 mom.) Eksote vakuuttaa toimeksiantosopimuksen allekirjoittaneen/allekirjoittaneet työssä tapahtuvan tapaturman varalta. Eksotella ei ole lakisääteistä velvollisuutta ottaa vakuutusta perhehoidossa olevan henkilön aiheuttamiin vahinkoihin, eikä tapaturmavakuutusta perhehoidossa olevalle ikäihmiselle. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen, ja varmistaa, että se sisältää myös perhehoidossa olevien ikäihmisten vahinkovakuutuksen. 6.3 Perhehoitajan sairastuessa Jatkuvassa perhehoidossa perhehoitajan sairastuessa tulee hänen olla yhteydessä Eksoten palveluohjaajaan, mikäli sairastuminen aiheuttaa järjestelyjä perhehoidossa olevien asiakkaiden hoidossa. Ensisijaisesti perhehoitaja järjestää itse asiakkaiden hoidon sairastumisen ajan. Kuitenkin viimekätinen vastuu perhehoidon asiakkaiden hoidon järjestämisestä sairaustapauksissa on Eksotella. Mikäli Eksote vastaa asiakkaiden hoidon järjestämisestä perhehoitajan sairastumisen ajan, ei hoitopalkkiota makseta ilman erityistä harkintaa. Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + yhdeksän (9) arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan päivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki 2004/1224) Lyhytaikaisessa perhehoidossa perhehoitajan sairastuessa hänen tulee olla yhteydessä hoidettavan perheeseen/omaiseen ja Eksoten palveluohjaajaan silloin, kun sairastuminen edellyttää sovitun hoidon peruuttamista tai keskeyttämistä. Ensisijaisesti perhehoitaja pyrkii sopimaan perheen/omaisen ja palveluohjaajan kanssa poikkeusjärjestelyistä (hoitojakson ajankohdan vaihtaminen). Jos tällainen järjestely ei tule kyseeseen, pyritään etsimään palveluohjaajan kanssa ratkaisua tilanteeseen. 6.4 Keskeytys perhehoitajasta riippumattomasta syystä Jos perhehoidossa olevan ikäihmisen perhehoito keskeytyy vähintään kolmen vuorokauden ajaksi yhtäjaksoisesti perhehoitajasta riippumattomasta syystä, kuten hoidettavan sairaalahoidosta tai vierailusta omaisten luona, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkio täysimääräisenä ja 1/3 kulukorvauksesta 30 vuorokautta kalenteri vuoden aikana, jonka jälkeen maksut lakkaavat. Vuoden kestävän kertymisajan laskenta käynnistyy siitä päivästä, jolloin hoito ensimmäisen kerran keskeytyy yli kolmen vuorokauden ajaksi. Keskeytyksen aikana perhehoitajan edellytetään pitävän yhteyttä ikäihmiseen ja olevan yhteistyössä hoitavan tahon kanssa. Hoidettavan tulo- ja lähtöpäivää ei lasketa poissaolopäiviksi. Mikäli pitkäaikaista perhehoitoa toteuttavaan perhekotiin sovittu lyhytaikainen jakso (korkeintaan 14 vuorokautta) peruuntuu kokonaan myöhemmin kuin kolme vuorokautta ennen jakson alkamispäivää, maksetaan
9 (13) hoitopalkkio kokonaan ja 1/3 kulukorvauksesta kolmelta vuorokaudelta. Mikäli jakso peruuntuu tätä aiemmin, ikäihmiselle pyritään järjestämään jakso toiseen ajankohtaan ja perhehoitajalle pyritään järjestämään korvaava jakso esimerkiksi siirtämällä sovittu jakso toiseen ajankohtaan. 6.5 Vapaat Jatkuvassa perhehoidossa perhehoitajalla on oikeus kolmen vuorokauden mittaiseen vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Perhehoitajan vapaiden järjestämistavasta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Mikäli perhehoitaja vastaa asiakkaan hoidon järjestämisestä vapaansa aikana itse, vapaan toteuttamiseksi perhehoitajalle maksetaan kuukauden ja viikon hoitopalkkion suuruinen määrä/hoidettava/kalenterivuosi (ns. 13. kuukauden hoitopalkkio). Mikäli Eksote järjestää asiakkaiden hoidon perhehoitajan vapaiden ajaksi ns. 13. kuukauden hoitopalkkiota ei makseta. Vapaat voi pitää, kun lomaoikeus on kertynyt. Vapaat voi pitää myös yhtäjaksoisesti. Vapaat on kuitenkin pidettävä kuluvan kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta marras-joulukuulta kertynyttä oikeutta vapaaseen, joka voidaan käyttää seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Perhehoitajalla on vastuu siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen. Mikäli lyhytaikaisessa perhehoidossa hoitopäiviä kertyy toimeksiantosopimuskohtaisesti enemmän kuin 14 vuorokautta kalenterikuukaudessa, korvataan kertynyt vapaa pääsääntöisesti rahana hoitopalkkion suuruisena. Sijaisjärjestelyn vaihtoehdot: toimeksiantosopimus tehdään toisen perhehoitajan kanssa, ja sijaistava perhehoitaja tulee vapaiden ajaksi perhehoitajan kotiin toimeksiantosopimus tehdään toisen perhehoitajan kanssa, ja ikäihminen siirtyy vapaan ajaksi hänen luokseen perhehoitajalle maksetaan korvaus, jonka avulla hän järjestää sijaishoidon esim. omasta läheisverkostostaan (Eksoten hyväksymä ja valmennuksen käynyt henkilö) ikäihmiselle järjestetään lyhytaikaishoito Eksoten yksikössä ikäihmisen läheiset vastaavat hoivasta ja huolenpidosta perhehoitajan vapaan ajan, jolloin Eksote hyvittää asiakasmaksut vapaan ajalta 7. PERHEHOIDOSSA OLEVAA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT 7.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma/vammaispalvelusuunnitelma Eksoten palveluohjaajat arvioivat perhehoidon soveltuvuuden asiakkaalle. Perhehoitoon sijoitettaessa huomioidaan asiakkaan toiveet. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. Jokaiselle perhehoidon asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma/vammaispalvelusuunnitelma. Lyhytaikainen perhehoito kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan omaishoidon vapaan tai lyhytaikaishoidon järjestämistavaksi. 7.2 Asiakasmaksut Kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, ellei lailla ole toisin säädetty. Asiakasmaksu voi olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen.(laki
10 (13) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 1 ja 2) Perhehoidossa oleva asiakas maksaa terveydenhuoltomenonsa itse (mm. sairaalahoito, kuntoutus, ambulanssikyydit). Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon maksua tai päivätoiminnan maksua. 7.2.1 Lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmaksut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (734/1992) mukaan palveluista, jotka kunta järjestää omaishoitajan lakisääteisen vapaapäivän ajaksi, ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi asiakkaan maksettavaksi tulla enintään laissa määrätty omavastuuosuus. Eksoten alueella perhehoidossa omavastuuta omaishoitajan lakisääteisistä vapaista ei peritä. Perhehoitoa voidaan käyttää myös muuhun lyhytaikaiseen hoitoon. 7.2.2 Pitkäaikaisen perhehoidon asiakasmaksut Pitkäaikaisessa perhehoidossa noudatetaan pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksutaksaa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 c, asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 19). Pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaalta perittävä kuukausimaksu määräytyy hänen maksukykynsä mukaan ja voi olla enintään 85 % asiakkaan nettokuukausituloista. Asiakasmaksu sisältää lääkekulut, asumisen, ravitsemuksen ja hoivan. Jos pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva on välittömästi ennen perhehoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Perhehoidossa olevalta perittävä maksu voi tällöin olla enintään 42,5 % edellä mainituin perustein yhteenlasketuista nettokuukausituloista. Jos pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan asiakkaan puoliso on myös pitkäaikaisessa perhehoidossa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, peritään perhehoidon asiakkaalta asiakasmaksua hänen maksukykynsä mukaan kuitenkin enintään 85 % nettokuukausituloista. Pitkäaikaiseen perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua siirtopäivältä peritä. 7.2.3 Asiakasmaksu asiakkaan poissaolon ajalta Jos asiakkaan perhehoito keskeytyy yhtäjaksoisesti yli viideksi (5) päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viiden (5) päivän omavastuun ylittävältä ajalta. Yhtäjaksoisuuteen ei vaikuta se, osuuko keskeytys samaan kalenterikuukauteen. Jos keskeytys kestää yhtäjaksoisesti koko kuukauden (30 vrk), maksua ei keskeytysajalta peritä lainkaan. Jos perhehoito keskeytyy laitoshoidon, laitoskuntoutuksen tai palveluasumisen vuoksi, ei maksua peritä myöskään viiden päivän ajalta. Kun pitkäaikainen perhehoito keskeytyy yli viideksi päiväksi asiakkaan poissaolon vuoksi, määräytyy maksu tältä keskeytyneeltä kuukaudelta seuraavasti: perhehoidon asiakasmaksu x (toteutuneet perhehoidon päivät + ko. kuukauden omavastuupäivät) : (jaettuna) ko. kuukauden kalenteripäivillä Perhehoidosta lähtöpäivä ja perhehoitoon tulopäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei lähtöpäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon päiviin.
11 (13) 7.2.4 Asiakasmaksu osakuukauden ajalta Kun pitkäaikainen perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, määräytyy maksu tältä osakuukaudelta seuraavasti: perhehoidon asiakasmaksu x toteutuneet perhehoidon päivät : (jaettuna) ko. kuukauden kalenteripäivillä. Perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei lähtöpäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon päiviin. Asiakasmaksuista päättää vuosittain Eksoten hallitus. 7.3 Asiakkaan käyttövara Lain mukaan pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksua noudatettaessa asiakkaalle on jäätävä henkilökohtaiseen käyttöön 107 euroa. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 7c ja asetus 912/1992) Eksote on määritellyt, että perhehoidon asiakasmaksu voidaan määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 200 euroa. Tämä summa kattaa vaatemenot, henkilökohtaisesta puhtaudesta aiheutuvat menot, parturi- ja kampaamokulut, jalkahoidot, matkakulut, puhelinkulut, harraste- sekä muut vastaavat menot. Varojen käytöstä ja käyttöä koskevista periaatteista perhehoitajan tulee sopia asiakkaan, asiakkaan edunvalvojan tai asioiden hoitajana toimivan henkilön kanssa. 8. PERHEHOITAJAN TUKI Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. (Perhehoitolaki 263/2015 15) Toimeksiantosopimuksessa märitellään vastuutyöntekijä perhehoitajalle. Perhehoitajan ja vastuutyöntekijän yhteydenpito tapahtuu puhelimitse, kotikäynneillä perhekotiin tai etäyhteyslaitteen avulla. Täydennyskoulutus ja vertaistuki Perhehoitajille järjestetään täydennyskoulutus- ja vertaistapaamisia. Perhehoitajien on mahdollista osallistua myös Eksoten järjestämiin sisäisiin koulutuksiin. Perhehoitajien henkilökohtaiset täydennyskoulutustarpeet suunnitellaan sekä ennakkovalmennuksessa esiin tulleiden tarpeiden, kehityskeskustelujen että ikäihmisten perhehoitoon liittyvien tarpeiden pohjalta. Perhehoitajille järjestetään työnohjausta tarvittaessa ryhmä- tai yksilötyönohjauksena perhehoitajan ja/tai perhehoidosta vastaavan työntekijän aloitteesta. Perhehoidon ajankohtaisia asioita käsitellään perhehoidosta vastaavan työntekijän koordinoimana. Perhehoidosta vastaava työntekijä järjestää perhehoitajille vertaisryhmätapaamisia tai mentorin tarpeen mukaan. Mentori on kokenut, mentorikoulutuksen käynyt perhehoitaja, joka antaa tukea aloittelevalle tai haasteellisessa tilanteessa olevalle perhehoitajalle. Perhehoitajan on mahdollista kouluttautua ikäihmisten perhehoidon vertaisryhmänohjaajaksi tai mentoriksi. Perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset "Kunnan on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla perhehoitajalle hyvinvointija terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi." Perhehoitolaki 15 a Hyvinvointi- ja terveystarkastuksen sisältö vastaa soveltuvin osin sosiaali- ja terveysministeriön ohjetta
12 (13) perhehoitajien terveystarkastuksesta. Tarkastuksessa käytetään omaishoitajien jaksamisen ja tuen arviointiin tarkoitettua mittareita tai lomakkeita. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksessa terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilannetta yhdessä perhehoitajan kanssa ja laatii yhteenvedon tilanteesta sekä tarvittavista jatkotoimista. 9. PERHEHOITAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Perhehoitajan vastuisiin kuuluvat hyvän, hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisen perhehoidon toteuttaminen, perheenjäsenenä olemisen turvaaminen ikäihmiselle, sitoutuminen toimimaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden sekä ikäihmisten läheisten kanssa. Perhehoitajan tulee ilmoittaa perhehoitoon liittyvistä muutoksista. 9.1 Tietojensaantioikeus ja tietojen säilytys Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä hoivan ja huolenpidon toteuttamiseksi (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 ). Perhehoidossa olevaa henkilöä koskevat asiakirjat ja muut kirjalliset tiedot säilytetään asianmukaisesti lukitussa paikassa. Salassa pidettävät asiakirjat palautetaan perhehoidon päättyessä Eksotelle. 9.2 Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000 15) sisältää säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Perhehoitajalla on elinikäinen vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että perhehoidossa olevaa henkilöä ja hänen läheisiään koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi. Allekirjoittaessaan toimeksiantosopimuksen perhehoitaja sitoutuu noudattamaan salassapito-velvollisuutta. 9.3 Perhehoitajan ilmoittamisvelvollisuus "Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee." (Perhehoitolaki 21 ) Perhehoitajan vastuulla on ilmoittaa perhehoidon vastuuhenkilölle: perhehoidossa oleviin ikäihmisiin liittyvistä perhehoitoon vaikuttavista muutoksista suunnitelmista ottaa lisää henkilöitä perhehoitoon toiselta sijoittajalta elämäntilanteen muutoksista; sairastuminen, muut esteet toimia perhehoitajana perhesuhteiden muutoksista perhekodissa tapahtuvista muutoksista (esim. remontti, kotieläimet) ulkomaanmatkoista perhehoidossa olevan henkilön kanssa muista perhehoitajana toimimiseen vaikuttavista asioista sattuneista tapaturmista, väkivallasta ja pakkotoimenpiteistä (ilmoitettava aina myös kirjallisena)
13 (13) 10. PERHEHOIDON ASIAKKAAN YKSITYISVARAT JA OMAISUUSLUETTELO Pikäaikaisen perhehoidon asiakkaan käyttövaroista tulee pitää seurantalistaa, mikäli asiakas ei kykene huolehtimaan käyttövaroistaan itse. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan kanssa. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä edunvalvojan kanssa. Perhehoitoasiakkaalle haetaan tarvittaessa edunvalvojaa, mikäli henkilö ei kykene itse huolehtimaan itsestään ja valvomaan etujaan. Perhehoitaja ei voi toimia asiakkaan edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana. Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitajalain mukaisesti ja hoidettava saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Jos asiakas on tyytymätön perhehoidossa saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi kääntyä asiassa ensisijaisesti Eksoten vastuuvirkailijan puoleen. Asiakkaalla on sen lisäksi mahdollisuus olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen sekä tehdä sosiaalihuollon asiakaslain (2000/812) mukainen muistutus