Ympäristöluvan muutos koskien kipsin läjitysalueen laajentamista ja toiminnanaloittamislupa,

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 60/2013/1 Dnro ISAVI/91/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2013 ASIA Ympäristöluvan muutos koskien kipsin läjitysalueen laajentamista ja toiminnanaloittamislupa, Siilinjärvi HAKIJA Yara Suomi Oy PL 20 71801 Siilinjärvi TOIMINTA JA SIJAINTI Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tehtaiden toiminta koostuu apatiittimineraalin hyödyntämisestä ja lannoitteiden valmistuksesta sekä niihin liittyvistä oheistoiminnoista. Fosforihappotehtaan kipsin läjitysaluetta on tarkoitus laajentaa nykyisen kipsikasan pohjoispuolelle kiinteistölle Rikkihappo1 (749-405-33-5). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 30.11.2012 aluehallintovirastossa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen 5.10.2011 antaman lausunnon (POSELY/47/07.00/2010) mukaan kipsialueen laajentaminen on toiminnan olennainen muutos ja edellyttää ympäristöluvan muutoksen hakemista. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Kaatopaikalle on ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 d) mukaan oltava ympäristölupa. Saman asetuksen 5 :n 1 momentin 4 a) ja 13 d) kohtien mukaan aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

HAKEMUS 2 (28) Toimintaa koskevat luvat ja kaavoitus Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 6.10.2006 antanut ympäristöluvan nro 79/06/2, joka koskee yhtiön Siilinjärven tehtaiden toimintaa. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 07/0387/1 muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä lupamääräysten 26 ja 68 osalta muutoin hyläten tai jättäen tutkimatta tehdyt valitukset. Kipsinläjitysalue ja kipsin läjittäminen sisältyy em. koko Siilinjärven toimipaikkaa käsittelevään ympäristölupaan. Lainvoimaisen ympäristöluvan kipsiä koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: =========================== 13. Fosforihappotehtaan fluoriyhdisteiden päästöraja-arvo on fluorivedyksi laskettuna 10 mg/m 3. Fosforihappotehtaan, kiertovesialtaiden ja kipsikasan ilmaan joutuvien fluoriyhdisteiden päästöraja-arvo on fluorivedyksi laskettuna 7 t/a. Kipsin läjitys, kipsikasan verhoileminen niiltä osin kuin läjitys on saavuttanut lopullisen laajuutensa ja kiertovesialtaiden toiminta tulee toteuttaa siten, että kipsin pölyäminen ja fluorin haihtuminen on mahdollisimman tarkoin estetty. ======================== Kipsi 30. Läjitettävä kipsi luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi (jäteluokitusnumero 060904). Kipsin läjitysalue on tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Kipsin läjitysalueen sijainti, laajennusalueiden rakenteet sekä suoto- ja puhdasvesiojat ilmenevät hakemuksen liitteenä olevasta 16.12.2004 päivätystä aluekartasta 1:2000. Läjitysalueen pinta-ala 85 ha ja tilavuus 43 Mm 3. Läjitysalueella on lisäksi 40 000 m 3 :n kipsilieteallas ja 20 000 m 3 :n kipsipitoisen jätteen sijoituspaikka. 31. Kipsin läjityksen itälaajennusalueen ja kiertovesialtaan 10 pohjat on tehtävä valtioneuvoston päätöksen (861/1997) tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteiden vaatimusten mukaisesti. Pohjan tiiveyden on vastattava vähintään 1 m:n vahvuista maakerrosta, jonka vedenläpäisevyys on enintään 1,0 x 10-9 m/s. Rakennetun tiivistyskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava vähintään 2 mm:n vahvuinen keinotekoinen eristekalvo tai muu vastaava eriste. Sen päälle rakennettava kuivatuskerros (paksuus 0,5 m)voidaan korvata riittävillä kiviainessalaojilla tiivisterakenteeseen kohdistuvan vesipaineen poistamiseksi. Pohjarakenteiden rakentamisaikainen laadunvarmistus on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi.

3 (28) Pohjarakenteiden valmistumisesta on ennen alueen käyttöönottoa tehtävä ilmoitus Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen tulee liittää tiedot pohjan rakenteista, toteutuksesta ja laadunvarmennuksen tuloksista. 32. Kipsin läjitysalueen suoto- ja valumavedet on kerättävä valuma- ja suotovesialtaisiin. Käsittelemättömien vesien pääsy läjitysalueen ulkopuoliseen maaperään, pohjaveteen ja vesistöön tulee estää. Läjitysalueen ulkopuolisten pintavesien pääsy läjitysalueelle on estettävä ojituksin. Kipsin läjitysalueen valuma- ja suotovesialtaat ympäristöineen tulee pitää tiiviinä ja ympäristöojastot kunnossa. 33. Kipsin läjitysalueen täyttö on tehtävä ja alueita hoidettava niin, että mahdollisimman pieni alue jätteestä on kerrallaan peittämättä. Täyttöalueen pinta on muotoiltava niin, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse lammikoitumaan täyttöalueelle. Pintavesien johtaminen tulee toteuttaa hallitusti ja johtamisreitit on rakennettava siten, että valumavesien aiheuttamat syöpymiset läjitysalueen luiskissa estetään. Kipsin läjitysalueen maisemointi ilmenee 29.9.1999 päivätyssä piirustuksessa nro 981244 BB/4 1:1000. Läjitysalueen lakikorkeus on enintään +190 m. Lakiosan kaltevuus on vähintään 1:50 ja luiskakaltevuus noin 1:1,7. Kipsin läjitysalue on jälkihoidettava sitä mukaa, kun täytöt saavuttavat lopullisen korkeutensa. Jälkihoitoon kuuluvat läjitysalueiden muotoilu, peittäminen, valuma- ja suotovesien keräily ja johtaminen sekä maisemointi. Läjitysalueen saavutettua lopullisen korkeutensa on luiskiin ja luiskan turvatasanteille rakennettava vähintään yhden metrin vahvuinen pintakerros. Luiskien tulee olla eroosiosuojattuja. Pintakerros on muotoiltava ulospäin kaltevaksi niin, että pintavedet valuvat täytön ulkopuolelle. 34. Läjitysalueen päällä olevalle tasanneosalle rakennettava pintakerros on tehtävä valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimusten mukaisesti. Pintakerroksessa ovat seuraavat rakennekerrokset alhaalta lukien: stabiili ja halkeilematon tiivistyskerros, joka vastaa tiiveydeltään 0,5 m:n paksuista maakerrosta (vedenläpäisevyys < 10-8 m/s), noin 0,5 m paksu kuivatuskerros ja vähintään 1 m:n paksuinen kasvukerros. Jälkihoidettu läjitysalue on pidettävä rakenteineen jatkuvasti kunnossa. Läjitysalueen tilaa ja rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin ja havaitut rakennevauriot on korjattava viipymättä. ======================== 42. Kipsin ja pasutteen sijoittamisesta läjitysalueelle on tehtävä kokonaisriskinarviointi, jossa selvitetään, aiheutuuko sijoitusympäristölle riskiä ja millainen ympäristönsuojelun taso saavutetaan. Ympäristönsuojelun tason arvioinnissa on selvitettävä suojapumppauksia pysyvämmän ratkaisun toteuttamismahdollisuudet. Riskinarvioinnin perusteella on tehtävä suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä. Selvitys ja suunnitelma on esitettävä lupamääräysten tarkistamishakemuksessa. ========================

4 (28) 52. Pohjavesien tarkkailua tulee tehostaa niin, että kipsin läjitysalueen kiertovesialtaan (allas 10) kohdalle, ratapenkereen luoteispuolelle rakennetaan kaksi pohjaveden tarkkailuputkea, yksi putki kierovesialtaan pohjoispuolelle ja yksi putki läjitysalueen ja Oulunlammen väliin. Pasutteen läjitysalueen laajennusalueen ja Kuuslahden väliin rakennetaan kaksi pohjavesien tarkkailuputkea. Kaavoitus N-laajennuksen alue on merkitty Kuopion seudun maakuntakaavassa (vahvistettu 3.7.2008) teollisuus- ja kaivostoiminta-alueeksi. Juurusveden rantayleiskaavoitus ja Kuuslahden kyläalueen yleiskaavoitus on Siilinjärven kunnan kaavoitusohjelmassa (KH 7.5.2012) ja kaavoitus on suunniteltu toteutettavaksi 2013 2015. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Siilinjärven kaivos- ja tehdasalue on pohjois-etelä suunnassa, 2 3 km leveä ja noin 12 km pitkä sekä noin 3 000 hehtaarin alue. Apatiittiesiintymä on 16 km pitkä, enimmillään 700 metriä leveä ja sen tunnettu syvyys on 800 metriä. Kipsinläjitysalue on fosforihappotehtaan lounaispuolella Nilsiäntien varressa. Pintavedet Maaperä ja pohjavesi N-laajennuksen kohdalla on tällä hetkellä osa kiertovesialtaasta 10, entinen kiertovesiallas 7, teollisuusalueen sisäisiä teitä ja pensaikkoa. N-laajennuksen alue rajautuu pohjoisessa junarataan. Alueella on myös vanhat ratalinjat, joista kiskotus on poistettu. Radat on osittain louhittu kallioon. N-laajennuksen pohjoispuolella on 20 kv korkeajännitelinja. Laajennusaluetta lähimmät asuintalot ovat noin 500 metrin etäisyydellä alueesta. Siilinjärven toimipaikan tehdas- ja kaivosalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Nilsiän reitin valuma-alueella (4.6). Kaivosalueen itäpuolella, etelään tehdasalueen poikki kulkee vedenjakaja, jonka itäpuolen alueet kuuluvat Juurusveden valuma-alueeseen (4.61) ja länsipuoliset alueet (mukaan lukien kipsin läjitysalue) Siilinjoen valumaalueen (4.65) vedenjakaja-alueeseen. Tällä hetkellä Sulkavanoja kulkee tulevan N-laajennuksen koilliskulmassa. Oja tuo vesiä tehdasalueelta asti ja vedet virtaavat Siilinjärvi-Juankoski radan ali rummussa radan pohjoispuolella olevaan avo-ojaan, josta ne edelleen virtaavat Sulkavanjärven Särkilahteen. Sulkavanojaa on jäämässä N-laajennuksen alle noin 180 metriä. Sulkavanoja ohjataan kulkemaan läjitysalueen ulkopuolelta putkessa. Nykyisen kipsin läjitysalueen ja ympäröivien alueiden maaperä on hienoainespitoista moreenia ja näin ollen huonosti vettä läpäisevää. N-laajennuksen alueella on tehty pohjatutkimuksia paino- ja tärykairaamalla sekä häiriintyneitä maanäytteitä ottamalla. Luonnontilaisella alueella on humusmaakerroksen alapuolella keskitiivistä ja tiivistä silttistä hiekkamoreenia. Alueen itäreunalla, luoteisnurkalla on moreenin päällä hyvin löyhää savista silttiä 3 5 m paksuna kerroksena.

5 (28) Kipsin läjitysalueen ympäristössä maanpinnankorkeudet vaihtelevat Oulunmäen yli +140 metristä Sulkavanjärven sekä Sulkavansalmen ranta-alueiden +85 metriin. Kallion etäisyys maanpinnasta alueella vaihtelee. Tutkimuskairausten perusteella kallio sijaitsee 0,8 15,0 metrin syvyydellä maanpinnasta kipsin läjitysalueen itä- /kaakkoisosassa, 2,6 12,2 metrin syvyydellä maanpinnasta KVA10:n alueella ja 1,2 15,3 metrin syvyydellä maanpinnasta kiertovesialtaiden 3 ja 8 länsipuolella. Alueen kallioperän laadusta ja rikkonaisuudesta ei ole tarkempaa tutkimustietoa. Läjitysalueella tehtyjen rakennustöiden yhteydessä kallioperässä on havaittu rikkonaisuutta ja veden virtausta. Kipsin läjitysalue ei ole luokitellulla pohjavesialueella. Kipsin läjitysalueelta pohja- ja pintavedet virtaavat Sulkavanjärveen sekä Sulkavansalmeen ja Oulunlampeen. Läjitysalueen vaikutuspiirissä pohjavesien päävirtaussuunnassa ei ole talousvesikaivoja. Hakijan pohjavesiseurannassa on mukana noin 400 m läjitysalueelta etelään päin sijaitseva yksityiskaivo (tarkkailupiste VKo). HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Yleiskuvaus toiminnasta Toiminnan kuvaus Siilinjärven tehtailla valmistetaan apatiittirikasteesta fosforihappoa. Fosforihapon valmistuksessa syntyy kipsiä, noin 1,1 milj.m 3 vuodessa. Nykyisillä fosforihapon tuotantomäärillä nykyinen läjitysalue jo rakennettuine laajennusosineen riittää vuoden 2014 syksyyn saakka. Kipsin läjitysaluetta on laajennettava ja laajennus tehdään pohjoisen suuntaan. Laajennusosan alta osa fosforihappotehtaan kiertovesialtaasta nro 10 (KVA10) joudutaan kuivattamaan ja pohjustamaan. Myös aikaisemmin kuivatettu ja pohjustettu KVA7:n alue jää laajennusosan alle. Sulkavanojaa siirretään noin 180 metrin matkalta uutena tehtävään uomaan pois läjitysalueen alta. Läjitysalueen laajennusosan pohjarakenteet tehdään koko toimipaikkaa koskevan ympäristölupapäätöksen määräysten edellyttämällä tavalla. N-laajennukselta, kuten koko kipsin läjitysalueelta tulevat suoto- ja hulevedet kerätään ja ohjataan fosforihappotehtaan kiertovesialtaille. Alueen ulkopuoliset puhtaat vedet ohjataan läjitysalueen ulkopuolisiin puhdasvesiojiin. Läjitysalueen laajennus ei merkittävästi lisää Siilinjärven toimipaikan ilmapäästöjä (HF). Fosforihappotehtaiden kiertovesialtaille tuleva vesimäärä kasvaa arviolta 5 %. Apatiitti liuotetaan rikkihappoon, jolloin muodostuu laimeaa fosforihappoa (28 %) ja kipsiä eli kalsiumsulfaattia. Prosessin eri vaiheissa syntyy erilaisia kipsilaatuja. Kipsi on kaksi kidevettä sisältävää dihydraattikipsiä. Muodostunut kipsi erotetaan seoksesta, pestään ja siirretään hihnakuljettimilla kipsin läjitysalueelle. Kipsi läjitetään kantatie 75:n pohjoispuolella olevalle läjitysalueelle, jonne kipsiä on läjitetty vuodesta 1969 lähtien. Kipsikasaa rajoittavat etelässä kantatie 75, luoteessa junarata sekä koillisessa ja idässä apatiittimalmio. Kipsin läjitysalueen N-laajennuksen jälkeen kasa rajoittuu myös pohjoisessa junarataan. Kipsin läjitysalueen tämän hetkinen pinta-ala on noin 77 ha. N-laajennus lisää läjityspinta-alaa 7,8

6 (28) hehtaarilla. Kipsi läjitetään porrasmaiseksi kasaksi siten, että läjitysalueen reunoille muodostuu 12 15 m leveät vaakapenkereet. Nykyisen kipsin läjitysalueen korkeus tulee olemaan +190 m (tällä hetkellä +175 m). N-laajennuksen korkein kohta on +170 m. Kipsi on määritelty koko toimipaikkaa koskevassa ympäristöluvassa (Dnro ISY-2004- Y-272) tavanomaiseksi jätteeksi (jäteluokitusnumero 060904) ja kipsin läjitysalue on luokiteltu tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kipsin jäteluokituksen poistamisesta annetussa lupapäätöksessä (Dnro ISAVI/198/04.08/2010) kipsin jäteluokitus on poistettu Yaran maanparannuskipsiltä. Viime vuosina hieman yli 90 % syntyneestä kipsistä on läjitetty ja vajaa 10 % on toimitettu hyötykäyttöön. Nykyisillä fosforihapon tuotantomäärillä nykyinen läjitysalue jo rakennettuine laajennusosineen riittää vuoden 2014 syksyyn saakka. Viimeistään tämän jälkeen kipsialueen seuraavan laajennuksen on oltava käytössä. Kipsialueen edellinen laajennus (etelälaajennus kantatie 75:n viereen) otettiin käyttöön 2004. Yhdessä N- laajennuksen kanssa kipsialueelle voidaan läjittää kipsiä 11 milj. m 3 eli alue riittää vuosiksi 2015 2024. Prosessikipsin lisäksi kipsin läjitysalueelle, sen pohjois- ja itäreunalle, on sijoitettu tehtaan kemiallisen puhdistamon lietettä sekä kipsipigmenttitehtaan hylkykipsilietettä. Kipsin läjitysalueen koillisosaan on sijoitettu kipsin ja happamien suolojen likaamaa metalli-, muovi- ja puujätettä. Nykyiset paikat tulevat rakennustöiden ja käyttöönoton johdosta poistumaan käytöstä. Em. kipsillä ja hapoilla likaantuneen jätteelle sekä lietteille varataan jatkossakin paikat kipsin läjitysalueelta. Kiertovesialtaat ja fosforihappotehtaan vesikierto Fosforihappotehtaan prosessivesikiertoon kuuluu tällä hetkellä kuusi kiertovesiallasta (KVA:t 1, 2, 3, 8, 10 ja 11). Fosforihappotehtaan prosessista ylimääräinen vesi pumpataan KVA1:een. Tehtaalla tarvittava vesi otetaan altaasta 11 (KVA11). Kiertovesiallasalueella vesiä voidaan pumpata altaasta toiseen. Altailla on 104 hehtaarin kokoinen valuma-alue, johon kuuluu myös kipsin läjitysalue. N-laajennuksen johdosta valuma-alue ei kasva, koska laajennus sijoittuu kokonaisuudessaan alueelle, joka jo nyt kuuluu kipsin läjitysalueen valuma-alueeseen. Tällä hetkellä fosforihappotehtaan kiertovesialtaiden kautta kulkee yhteensä noin 660 000 m 3 vettä, josta yli puolet (noin 58 %) koostuu sadevesistä. N-laajennuksen jälkeen vesimäärän arvioidaan kasvavan 690 000 m 3 :iin (kasvu noin 5 %), koska haihdunta on pienempää valkoisen kipsikasan pinnasta kuin maastosta. N- laajennuksen käyttöönoton jälkeen sadannan osuus kiertovesialtaille tulevasta vedestä on noin 60 %. Fosforihappotehtaan vesikierrosta vettä poistuu pääasiassa kipsin ja tuotehappojen mukana. Ylimääräinen kiertovesi ohjataan kemiallisen puhdistamon kautta Kuuslahteen. Osa KVA10:n allastilavuudesta poistuu, koska N-laajennus sijoittuu osittain KVA10:n päälle. KVA10:n tilavuudesta poistuu 64 700 m 3 ja altaan tilavuudeksi jää noin 60 300 m 3. Koko kiertovesiallastilavuudeksi jää 323 300 m 3. Laajennuksen jälkeen allastila-

7 (28) vuutta on kuitenkin käytössä enemmän kuin muutama vuosi sitten suunniteltiin. Kun kipsin läjitysaluetta suunniteltiin laajennettavan koilliseen, olisivat kiertovesialtaat 1, 2, 3 ja 8 jääneet läjitysalueen alle. KVA11 rakennettiin korvaamaan em. altaat. N- laajennuksessa kipsin läjitysalueen alle jää osa KVA10:stä, eivät aikaisemmin suunnitellut altaat 1, 2, 3 ja 8, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 113 000 m 3. Allastilavuutta jää käyttöön 48 300 m 3 enemmän kuin NE-laajennuksessa olisi jäänyt. Fosforihappotehtaan kiertovesialtaiden pinta-alat ja tilavuudet tällä hetkellä ja N- laajennuksen jälkeen on esitetty seuraavassa taulukossa. Allas Laajennuksen suunnittelun Tilanne lupahakemuk- Tilanne N- lähtötilanne* sen jättämisen aikaan laajennuksen jälkeen allaspintaala (ha) allastilavuus (m 3 ) allaspintaala (ha) allastilavuus (m 3 ) allaspintaala (ha) allastilavuus (m 3 ) KVA 1 2,4 36 000 2,4 36 000 2,4 36 000 KVA 2 2,2 32 000 2,2 32 000 2,2 32 000 KVA 3 0,6 20 000 0,6 20 000 0,6 20 000 KVA 8 1,2 25 000 1,2 25 000 1,2 25 000 KVA 10 4,5 125 000 4,5 125 000 2,0 60 300 KVA 11 - - 3,6 150 000 3,6 150 000 Yhteensä 10,9 238 000 14,5 388 000 12,0 323 300 *nykyisen ympäristöluvan mukainen tilanne, KVA7 kuitenkin jo kuivatettu Läjitysalueen pohjan rakentaminen N-laajennuksen pohjan rakentamisessa alueella on kolme erilaista lähtötilannetta: rakentamaton pohjamaa, osa kuivatetusta KVA10:stä ja aikaisemmin kuivatettu ja pohjustettu KVA7:n alue. Rakentamattomissa kohdissa poistetaan puusto ja tehdään tarvittavat kaivu- ja louhintatyöt. Louhintaa joudutaan tekemään N-laajennuksen alta paikoista, joissa kalliopinta on korkeammalla kuin suunnitellun läjitysalueen tuleva maanpinta. Louhinta tehdään siten, että suunnitellun paksuinen tiivistekerros saadaan rakennettua. Kaikkialla pohjarakenteet muodostuvat alhaalta ylöspäin yksinkertaistetusti seuraavista kerroksista: tiivis luonnontilainen moreeni, tiiviin luonnontilaisen moreenin päälle rakennettu louhetäyttö tai louhittu kalliopohja mineraalinen tiivistekerros maabentoniittiseoksesta, runkoaineena silttinen hiekka tai vastaava keinotekoinen eriste (geomembraani: HDPE-kalvo ja luiskissa kitkakalvo) eristeen suojakerros hiekasta, kivituhkasta tai muusta suojakerrokseksi soveltuvasta materiaalista, kerrospaksuus vähintään 500 mm louhesalaojat kipsikasan läpi suotautuvien vesien keräämiseksi (perinteiset salaojat salaojituskerroksineen eivät säily toimintakuntoisen kipsistä suotautuvan veden vuoksi)

8 (28) Tarkemmat tiedot rakenteesta on esitetty pohjatutkimus- ja suunnitelmaselostuksesta (16WWE0069.BAEE3). Tehtäessä alueen täytöt suunnitelmien mukaisesti, pysyvät painumat ja painumaerot geomembraanille sallituissa rajoissa. KVA10 tyhjennetään rakentamisen ajaksi. Altaan pohjalta poistetaan liettynyt pintakerros. Altaan pohjalla olevat bentoniittimatto ja hienoainesmoreeni jätetään paikoilleen muualla paitsi altaan pohjoisnurkalla, jossa tehdään massanvaihto. Massanvaihtoalueella poistetaan heikosti kantava ja kokoonpuristuva silttikerros ja se korvataan kerroksittain rakennetulle louhetäytöllä. Altaan kohdalla louhetäytön alaosa tehdään päätypengerryksenä. KVA10:n olemassa oleva pohjarakenne on tehty kahdesta 0,5 m paksusta hienoainesmoreenikerroksesta, joiden väliin on asennettu bentoniittimatto. Kipsikasan pohjarakenne liittyy KVA10:n pohjarakenteeseen siten, että olevan rakenteen pinta moreeni poistetaan bentoniittimattoon saakka vähintään neljä metriä leveältä alueelta. Pohjois-Savon ELY-keskus on hyväksynyt 5.7.2010 (POSELY/47/07.00/2010) kipsin läjitysalueen itälaajennuksen loppuosan pohjarakenteen muutoksen. Kyseinen alue on N-laajennuksen itäreuna ja sen pohjarakenteet ovat jo valmiit. N-laajennuksen pohjarakenne ulotetaan KVA7:n kohdalle rakennetun pohjarakenteen kanssa limittäin. KVA10:n tyhjentäminen ja kuivana pitäminen Sulkavanojan siirto Alueen sulkeminen KVA10 tyhjennetään rakennusajaksi. Altaaseen virtaaville vesille (sadevedet ja nykyisen kipsikasan suotovedet) järjestetään pumppaus altaaseen 11, josta vedet pumpataan edelleen fosforihappotehtaalle prosessivedeksi. Altaan pohjan massanvaihdon ja täyttöjen rakentamisen ajan vedenpinta pidetään mahdollisimman lähellä pohjamoreenin pintaa, jolloin pengerrystyö voidaan suorittaa kuivatyönä. Rakennustöiden yhteydessä joudutaan tekemään uusi paineellinen viemäri altaasta 10 altaaseen 11. Nykyinen viemäri on käytössä KVA10 kuivana pitämistä varten, kunnes uusi viemäri on valmis. Entinen paineviemäri tulpataan. Sulkavanojaa on jäämässä noin 180 metriä N-laajennuksen alle alueen koilliskulmalla. Sulkavanoja siirretään kiertämään laajennusosan kohdalta alueen pohjoispuolelle ja vedet johdetaan 1 000 mm halkaisijaltaan olevaa muoviputkea pitkin radan varteen, jossa vedet puretaan avo-ojaan. Sulkavanojan siirto tehdään töiden alkuvaiheessa. Nykyinen ojalinja pidetään käytössä kunnes uusi putkilinja on valmis. N-laajennusta muotoillaan ja peitetään sitä mukaa, kun täytön eri osat saavuttavat lopullisen korkeutensa (+170 m). Laajennuksen saavutettua lopullisen korkeutensa ja muotonsa, maisemoidaan alue. Läjitysalue muotoillaan ulospäin kaltevaksi niin, että sade- ja sulamisvedet valuvat täytön ulkopuolelle. Läjitysalueen päällä olevalle tasanneosalle rakennetaan seuraavat rakennekerrokset alhaaltapäin lukien: stabiili ja halkeilematon tiivistyskerros, joka vastaa tiiveydeltään 0,5 m:n paksuista maakerrosta noin 0,5 m paksu kuivatuskerros vähintään yhden metrin paksuinen kasvukerros.

9 (28) Läjitysalueen luiskien jyrkkyyden vuoksi niihin ei ole teknisesti mahdollista rakentaa kuivatus- ja tiivistyskerrosta. Luiskat peitetään noin metrin paksuisella moreenikerroksella. Peittämisen jälkeen alueelle istutetaan ruohoa ja/tai pensaita tai alueiden annetaan maisemoitua luontaisesti. Kipsikasan peittäminen vähentää sade- ja sulamisvesien imeytymistä täyttöön ja valuma- ja suotovesien muodostumista sekä fluoripäästöjä ilmaan. Suljetun kipsin läjitysalueen päältä kertyvät vedet ovat puhtaita sadevesiä. Ne kerätään luiskan alaosassa kiertäviin puhdasvesiojiin ja johdetaan edelleen maastoon. Raaka-aineet ja kemikaalit Kipsin läjitysalueella ei käsitellä eikä varastoida kemikaaleja tai polttoaineita. Alueella ei käytetä vettä rakennusaikana tai läjityksen aikana. Vedenhankinta ja viemäröinti Nykyinen kipsin läjitysalue on ympäröity kaksinkertaisella ojituksella. Läjitysalueen ulkopuoliset puhtaat vedet kerätään ulompiin puhdasvesiojiin ja johdetaan ojia pitkin Sulkavanjärven Särkilahteen. Sulkavanojassa, jonka kautta vedet johdetaan Sulkavanjärveen, on jatkuvatoiminen näytteenotin. Läjitysalueen valuma- ja suotovedet kerätään läjitysalueen ja puhdasvesiojan välissä oleviin kipsivesiojiin, joista vesi johdetaan fosforihappotehtaan kiertovesialtaisiin. N-laajennusalueelle rakennetaan vastaavanlainen järjestelmä. Kipsin läjitysalueen ja Sulkavanjärven välisellä alueella on neljässä kohdassa suojapumppauksia, joilla estetään fosforia ja muita liuenneita aineita sisältävän veden virtausta läjitysalueelta Oulunlampeen ja Sulkavanjärveen. Pumpatut vedet johdetaan kiertovesialtaille. N-laajennuksen pohja rakennetaan tiiviiksi, joten ko. alueen pohjan läpi ei pääse fosforia yms. maaperään. N-laajennus ei vaikuta nykyisiin suojapumppauksiin. Tarvittaessa alueen suojapumppauksia voidaan kuitenkin lisätä. Kipsin läjitysalueen riskinarvioinnissa ja toimenpidesuunnitelmassa suojapumppaukset on todettu kipsin läjitysalueelta muodostuvan ympäristökuormituksen rajoittamisessa sekä ympäristövaikutusten ja -riskien hallinnassa kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet N-laajennuksen rakentamiseen aikaisia ympäristöriskejä ovat lähinnä KVA10 tyhjentäminen ja kuivana pitäminen sekä Sulkavanojan siirto ja näihin liittyvä vesien hallinta. Käytönaikaiset ympäristöriskit ovat huomattavasti pienempiä ja liittyvät lähinnä pohjarakenteen pitävyyteen. Nykyisen kipsin läjitysalueen ympäristöriskit liittyvät pohjavesi-, maaperä- ja vesistövaikutuksiin, koska alueella ei ole tiiviitä pohjarakenteita. Nykyisen läjitysalueen merkittävimmät maaperä- ja pohjavesivaikutukset rajoittuvat kuitenkin läjitys- ja kiertovesiallasalueelle, jossa maaperä ja pohjavesi ovat suotovesien vaikutuksesta happamoituneita sekä sisältävät kohonneita pitoisuuksia lähinnä fosforia, sulfaattia ja fluoria. Maaperä alueella on huonosti vettä läpäisevää, mikä vähentää suotovesien ja niihin liuenneiden aineiden kulkeutumista maaperässä ja pohjavedessä. Nykyisen kipsin läjitysalueen vesistövaikutukset kohdistuvat lähinnä Oulunlampeen. Oulunlampi on kuitenkin Yara Suomi Oy:n omistama, eikä ole yhteistä vesialuetta. N-

10 (28) laajennukseen rakennetaan tiiviit pohjarakenteet, joten laajennusalueelta ei aiheudu pohjavesi-, maaperä- ja vesistövaikutuksia. Liikenne ja liikennejärjestely N-laajennuksen työmaaliikenne tapahtuu kaivoksen liittymän kautta. N-laajennuksen johdosta kipsin läjitysalueen sisäisiä teitä muutetaan. N-laajennuksen yhteydessä rakennetaan kolme uutta tietä: kipsimäelle menevä tie, maansiirtotie KVA8:n viereen (jää jatkossa kipsialueen valvontatieksi) sekä kipsikasan ympäri menevä tie (niiltä osin kuin se jää N-laajennuksen alle). Uusi kipsimäelle menevä tie rakennetaan nykyisen läjitysalueen kaakkoisnurkalle. Tien rakentamiseen kuuluvat: tiepenkereen rakentaminen louheesta nykyisen kipsikasan leikkaustyöt olemassa olevan suotovesiojan täyttötyöt (vedet ohjataan rumpuputkeen uuden kipsitien ja ympärystien liittymässä) rummun ja tarkastuskaivon rakentaminen kipsikasan suotovesille louhepenkereen päälle rakennettavat murskekerrokset suojapenkereen rakentaminen louheesta moreeniverhouksen rakentaminen louhepenkereen luiskiin. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä sisältyy toimipaikan toimintajärjestelmään. Toimipaikan johto vastaa toimintajärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä. Jokainen toimipaikan henkilö vastaa omalta osaltaan toimintajärjestelmän ja sen dokumentoinnissa esitettyjen menettelytapojen mukaisesta toiminnasta. Toimintajärjestelmän avulla ohjataan ja varmistetaan valmistettavat ja toimitettavat tuotteet ja palvelut asiakkaille vaatimusten ja yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti. Toimintajärjestelmä on kansainvälisten standardien SFS-EN ISO 9001 (laadunhallintajärjestelmä), SFS-EN ISO 14001 (ympäristöjärjestelmä) ja OHSAS 18001:2007 (työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä) mukainen. Siilinjärven tehtaan toiminnassa noudatetaan dokumentoitua ja sertifioitua ISO 9001- laatujärjestelmää sekä ISO 14001- ympäristöasioiden hallintajärjestelmää myös fosforihappotehtaan toiminnassa. Kriittisiin käsittely- ja laadunvalvontatoimintoihin on laadittu kirjalliset toimintaohjeet, ja henkilöstö on perehdytetty toimimaan niiden mukaisesti. Käsitellyistä määristä ja tehdyistä toimenpiteistä sekä valvonnan tuloksista pidetään kirjaa. Poikkeamat tuloksissa tai toimintatavassa raportoidaan sisäisesti, niiden syyt selvitetään ja ryhdytään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin. Laadunvalvontajärjestelmän toimintaa seurataan säännöllisesti sisäisin ja ulkoisin auditoinnein. ISO9001-, 14001 sekä OHSAS18001-mukaisuus todennetaan kolmen vuoden välein ulkoisen akkreditoidun sertifiointilaitoksen toimesta. Viimeisin auditointi Siilinjärven toimipaikalla on tehty vuonna 2011.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus 11 (28) Kipsiä on höytykäytetty kipsilevyteollisuudessa, maanparannusaineena ja paperin päällystyspigmenteissä. Kipsin hyötykäyttöä pyritään edistämään edelleen, mutta kipsin hyötykäyttömahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Kipsin hyötykäyttökohteita selvitetään koko ajan. Kipsiä joudutaan kuitenkin jatkossakin läjittämään, koska kuljetuskustannukset, hyötykäytöstä kilpailevat luonnonvarat ja kipsin epäpuhtaudet rajoittavat sen hyötykäyttöä. Fosforihappotuotannossa minimoidaan kiertovesiin ja kipsiin päätyvän fluorin määrä fluoripesureilla fosforihapon väkevöinnin yhteydessä. Prosessissa vapautuva fluori otetaan talteen fluoripiihappona. Suoria fluorin ilmapäästöjä vähennetään kolmivaiheisella kaasunpesujärjestelmällä. Näillä toimenpiteillä päästään parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjan fluorivedyn ilmapäästöön 1 5 mg/nm 3. Fosforihapon valmistuksessa vertailuasiakirjan mukaan kipsikasoista suotautuvat vedet tulee kerätä ja käsitellä, kuten Siilinjärven tehtailla tehdäänkin. Vesienhallinnassa suojapumppaukset ja vesien johtaminen prosessivedeksi arvioidaan kipsin läjitystoiminnan aikana teknis-taloudellisesti tehokkaaksi tavaksi läjitysalueen ympäristökuormituksen ja -vaikutusten hallinnassa. Sulkavanojan siirto putkessa laajennusalueen ohi on ympäristön kannalta parasta tekniikkaa, koska alueella on havaittu kallioperän rikkonaisuutta ja veden virtausta. TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan N-laajennukseen rakennetaan tiiviit pohjarakenteet, jotka estävät suotovesipäästöt vesistöihin, pohjaveteen ja maaperään. Suotovedet kerätään talteen ja ohjataan kiertovesialtaille. Nykyiseltä kipsin läjitysalueelta suotautuu vesiä maaperään, koska siellä ei ole tiiviitä pohjarakenteita. Nykyisen kipsikasan maaperä- ja pohjavesivaikutukset (fosfori, sulfaatti, fluoridi) rajoittuvat kuitenkin läjitys- ja kiertovesiallasalueelle. Vesialueista ainoastaan Oulunlampeen nykyisellä kipsin läjitysalueella on vaikutusta (fosfori, sulfaatti ja fluoridi). Sulkavanjärven ja sen alapuolisen vesistön tilaan vaikuttaa pääasiassa hajakuormitus, jota tulee erityisesti Kolmisopesta peltoalueiden läpi laskevan jokireitin (Kolmisopenjoki, Peltosenjoki ja Koivusenjoki) kautta sekä Pöljänjoen kautta. Yara Suomi Oy:n aiheuttaman fosforikuormituksen osuuden Sulkavanjärven kokonaiskuormituksesta on arvioitu olevan 1 1,5 %. N-laajennus ei lisää vaikutuksia maaperään ja pohjavesiin, koska laajennusalueen pohja rakennetaan tiiviiksi. Kipsin läjityksestä ja kiertovesialtaista aiheutuvat ilmapäästöt ovat pääasiassa fluoripäästöjä. Lisäksi fluoripäästöjä aiheutuu fosforihappo- ja lannoitetehtailta. Kaikissa Siilinjärven tehtaiden päästölähteissä fluori on peräisin apatiitista. Siilinjärven apatiitti sisältää fluoria 2,4 2,7 %.

Melu ja tärinä Maa-ainekset 12 (28) Kipsin läjitysalueen fluoripäästöt ovat vuosina 2007 2011 olleet tasolla 1,1 1,7 t/a ja kiertovesialtaiden fluoripäästöt vastaavina vuosina 0,9 1,3 t/a. Fosforihappotehtaan, kipsin läjityksen ja kiertovesialtaiden yhteen lasketut fluoripäästöt ilmaan ovat viime vuosina vaihdelleet välillä 3,27 4,24 t/a HF (luparaja 7 t/a). Merkittävää ihmisten altistumista hengitysilman välityksellä ja siitä aiheutuvia terveysvaikutuksia päästöistä ei aiheudu. Kipsin läjitysalueen fluoripäästöt yhdessä tehdasalueen fluori- ja rikkipäästöjen kanssa voivat aiheuttaa läjitysalueen ympäristössä lieviä kasvillisuusvaikutuksia. Kipsin ja kipsikasan suotovesien sisältämät fluoriyhdisteet vapautuvat ilmaan kipsin läjitysalueelta ja kiertovesialtaiden pinnasta. Haihtuminen kasalta minimoidaan tekemällä läjitys ns. päätypengerrysperiaatteella niin, että tuoreen kipsin haihdutuspinta-ala on mahdollisimman pieni, koska valtaosan kipsin läjitysalueen fluoripäästöistä aiheuttaa nimenomaan tuore, juuri läjitetty kipsi. On arvioitu, että läjitetty kipsi päästää ilmaan fluoria viisi vuorokautta läjityksestä alkaen. Siilinjärven toimipaikan fluoripäästöjen laskennassa käytetään em. tiedon lisäksi päivittäistä läjitysalueen suuruutta, 0,5 ha. N- laajennuksen myötä kipsin läjityksestä aiheutuvat fluoripäästöt eivät kasva, koska kipsi läjitetään edelleenkin vain yhteen paikkaan kerrallaan ja päivittäinen läjitysalue pysyy samansuuruisena kuin aikaisemmin. Kiertovesialtaiden fluoripäästöjen määrään vaikuttaa allasveden fluoripitoisuus, ilman ja veden lämpötila sekä käytössä olevien altaiden pinta-alat. KVA10:n pinta-alan pienentyessä KVA10 HF -päästö pienenee noin 65 kg/a (54 %) verrattuna nykyisiin KVA10 päästöihin. KVA10:n pienenemisen vaikutus koko Siilinjärven toimipaikan fluoripäästöihin on -2 %. KVA11 on otettu käyttöön syksyllä 2012 ja tämä puolestaan lisää fluoripäästöjä arviolta noin 96 kg HF/a (+3 % koko toimipaikan HF -päästöihin). Kokonaisuutena Siilinjärven toimipaikan HF -päästöt kasvavat vain hiukan, arviolta 31 kg/a (+1 %) ollen hakemuksen mukaan kokonaisuudessaan 3 641 kg/a. Kipsin läjitysalueelta ei synny merkittävää pölyämistä. N-laajennuksen rakennusaikaiset melupäästöt aiheutuvat pääasiassa työkoneista. Joitakin räjäytyksiä alueella tehdään. N-laajennuksen käytön aikaiset melupäästöt ovat vähäiset. Kipsin kuljetus fosforihappotehtaalta tapahtuu hihnakuljettimella, jonka käyntiääni on hiljainen. Käytön aikaisessa henkilö- ja kuorma-autoliikenteessä ei tapahdu muutosta nykyiseen verrattuna. N-laajennuksen pohjan kaivumaat muualta kuin KVA10 kohdalta kuljetetaan sivukivien lounaisläjitysalueelle. Maita hyödynnetään myös kipsikasalle menevän tiepenkereen luiskien verhoilussa. KVA10:n kaivumaat kuljetetaan kipsikasan päälle maapeitteeksi. Rakentamistöiden aikana maaperän pilaantuneisuutta tutkitaan ja tarvittaessa myös muualta kaivumaat kuljetetaan kipsikasan päälle. Nykyistä kipsikasaa leikattaessa irtoava kipsi ajetaan kipsin läjitysalueen päälle.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 13 (28) N-laajennus muuttaa Sulkavanojan kulkureittiä kipsikasan pohjoislaidalla. Jatkossa Sulkavanoja kulkee kipsikasan ohi putkessa. Muutoksella ei ole vesistövaikutuksia. Kiertovesialtaiden kautta kulkevanvesimäärän kasvaessa noin 5 % (33 600 m 3 ), voi kemiallisen puhdistamon kautta Kuuslahteen johdettavan veden määrä kasvaa enimmillään noin 2 % nykyisestä. Siilinjärven tehtaiden fluorin ilmapäästöihin lisääntyvät vain hiukan (noin 1 %) aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan johdu varsinaisesti N-laajennuksen rakentamisesta vaan KVA11 käyttöönotosta. Maisema pohjoisen suunnasta katsottuna muuttuu. N-laajennuksen lakikorkeus jää kuitenkin matalammalle kuin nykyisen läjityksen. TARKKAILU Ympäristötarkkailu jatkuu olemassa olevalla tavalla toimipaikan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Nykyisen kipsin läjitysalueen ympäristössä on useita pohjaveden tarkkailupisteitä. Sulkavanjärven Särkilahdessa, pintavesien virtaussuunnassa kipsin läjitysalueen alapuolella, on vesistön seurantapiste. Oulunlampeen tuleva ja lähtevä vesi on myös tarkkailussa mukana. Pintavesien osalta tarkkailua ei ole tarvetta muuttaa kipsin läjitysalueen N-laajennuksen johdosta. N-laajennuksen läheisyyteen junaradan pohjoispuolelle tullaan asentamaan uusi pohjavesiputki, jonka seuranta liitetään osaksi tarkkailua. TOIMINNANALOITTAMISLUPA JA VAKUUS Yara Suomi Oy hakee myös lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Toiminnanaloittamislupa on tarpeen, koska uutta kipsinläjitysaluetta tulee olla käytössä vuoden 2014 marraskuun loppuun mennessä, jotta fosforihappotehtaan toiminta voidaan turvata. Vakuudeksi alueen ennalleen saattamiseksi hakija esittää 20 000 euroa, jolla kyseinen alue voidaan ennallista. Perusteluina vakuudelle ovat, että kyseinen alue on jo nykyisen voimassa olevan ympäristöluvan mukaisella kipsin läjitysalueella. Osa N- laajennuksesta on jo rakennettu läjitysalueeksi ja osassa laajennusta on tarkoitus muuttaa alueen toimintamuotoa (kiertovesiallas muutetaan läjitysalueeksi). Vakuudella voidaan maisemoida ne osat, joita ei vielä ole rakennettu teolliseen käyttöön.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY 14 (28) Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Siilinjärven kunnassa 21.2. 25.3.2013 sekä tiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Uutis-Jousi -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Siilinjärven kunnalta. Lausunnot Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että kipsin läjitysmäärät ovat vaihdelleet 1 150 961 tonnista 1 468 246 tonniin viimeisen viiden vuoden aikana. Laajennusalueelle esitetty pohjarakenne vastaa voimassa olevassa ympäristöluvassa kipsin läjitysalueelle määrättyä pohjarakennetta ja pintarakenne on voimassa olevan ympäristöluvan mukainen. Läjitysalueen pohjarakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava, että pohjarakenteen epätasaisia painumia, jotka voivat rikkoa keinotekoisen eristeen, ei saa tapahtua. Kalvon ja bentoniittimaton liitokset on tehtävä huolella. Pohja- ja pintarakenteiden laadunvarmistussuunnitelma on toimitettava ELY-keskukseen ennen rakentamisen aloittamista. Hakemuksen liitteenä olevan jätteen sijoituskelpoisuustestauksen perusteella kalvon suojakerroksena voidaan käyttää kalkkistabiloitua Savon Sellun lentotuhkaa. Muista suojakerroksena käytettävistä jäte- tai uusiomateriaaleista tulee toimittaa standardin mukaiset liukoisuustutkimustulokset hyväksyttäväksi ELYkeskukseen. Suojakerroksen materiaali ei saa heikentää HDPE-kalvon ominaisuuksia. Pintarakenteet tulee tehdä voimassa olevan lupapäätöksen nro 79/06/2 määräysten 33 ja 34 mukaisesti. Vuosina 2008 2012 fluoriyhdisteiden yhteenlaskettu päästö on vaihdellut 3,2 4,2 tonnin välillä vuodessa eli luparaja (7 t/a) on reilusti alittunut. Kipsikasan fluoripäästö ilmaan lasketaan ympäristölupahakemuksessa esitettyjen kaavojen mukaisesti siten, että laskennassa huomioidaan haihduntapinta-ala, kipsin fluoripitoisuus, tuulennopeus sekä kipsin lämpötila. Päästölaskennassa fluoripäästön katsotaan syntyvän viiden päivän aikana läjityksestä. Päivittäiseksi fluoripäästöjä aiheuttavaksi läjitysalueeksi on arvioitu 0,2 hehtaaria voimassa olevassa ympäristöluvassa. Laskentaperuste säilynee nyt käsiteltävässä lupahakemuksessa samana, vaikka jostain syystä hakemuksen em. pinta-alaksi ilmoitetaan 0,5 ha. Olettaen, että päästön laskentaperusteet eivät muutu, nyt haettu muutos kipsikasojen laajentamiseksi ei vaikuta ilmaan tapahtuvaan fluoripäästöön kipsikasalta, mikäli läjitettävän kipsin fluoripitoisuus, lämpötila tai tuuliolosuhteet eivät merkittävästi muutu aiempaan tilanteeseen verrattuna. Hakemuksen perusteella KVA11 käyttöönotto lisää HF -päästöjä enemmän, kuin KVA 10 pieneneminen tulee HF -päästöjä vähentämään, joten HF -päästö ilmaan kasvaa lupahakemuksen mukaan noin 0,3 t/a. Edellä esitetty kiertovesialtaiden fluoripäästön kasvaminen lisää Siilinjärven toimipaikan HF -päästöjä arviolta 7 %.

15 (28) Haettujen toiminnallisten muutosten vaikutus ilmaan tapahtuviin HF -päästöihin on varsin pieni. Näin ollen olemassa olevan ympäristöluvan lupaehtoa nro 13 ilmaan tapahtuvien fluoriyhdisteiden päästörajan osalta nyt haetun kipsikasan laajennuksen vuoksi ei ole tarvetta muuttaa, mikäli muut seikat eivät sitä edellytä. Voimassa olevan ympäristöluvan määräyksen 61 mukaan hakijan tulee tehdä lupakauden aikana fluorilaskeumaselvitys. Tehtyjen fluorilaskeumaselvityksen tulokset on liitettävä mukaan voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamishakemukseen. Kipsin läjitysalueella tehdään pohjavesitarkkailua seitsemästä havaintopisteestä. Läjityksen vaikutus on nähtävissä alueen länsipuolisissa tarkkailupisteissä FK20 ja FK44. Näissä pisteissä esiintyy kohonneita pitoisuuksia sulfaattia ja fosforia sekä noussut sähkönjohtavuus. Kipsin läjitysalueen ympäristössä on käynnissä suojapumppaus, jolla estetään suotovesien pilaamien pohja- ja pintavesien leviäminen sekä purkautuminen Oulunlampeen, Sulkavanjärveen ja Sulkavansalmeen. Suojapumppauksessa vedet johdetaan kiertovesialtaaseen ja edelleen tehtaalle prosessivedeksi. On tärkeää, että suojapumppausta alueella jatketaan. Pumppaus tulee ulottaa rakennettavan N-laajennuksen ympäristöön. Hakemuksesta ei selviä, voiko runsassateisina vuosina kiertovesiallastilavuuden pienenemisestä aiheutua ongelmia, jotka näkyisivät fosforihappotehtaan tai kemiallisen puhdistamon toiminnassa. Ilmaston muutoksen myötä sademäärät tulevat kasvamaan. Hakijan tulee esittää selvitys siitä, miten vesienkäsittelyjärjestelmät toimivat myös poikkeuksellisissa säätilanteissa. Selvitys tulee laatia viimeistään 31.3.2015 mennessä, joka on voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamisajankohta. Hakijan mukaan N-laajennuksen läheisyyteen junaradan pohjoispuolelle tullaan asentamaan uusi pohjavesiputki, jonka seuranta liitetään osaksi tarkkailuohjelmaa. Hakija ei katso tarpeelliseksi muuttaa pintavesitarkkailua kipsin läjitysalueen N-laajennuksen johdosta. Asennettavan putken tulee olla muoviputki, jossa siiviläosan on yletyttävä metrin yli ylimmän havaitun pohjavesipinnan. Tarkkailuohjelman mukaista pohjavesianalytiikkaa (Tarkkailuohjelman kohta 2.1.3 Pohjavedet, kipsivarastoalueen ympäristön havaintopisteet) tulee täydentää lisäämällä parametreihin väri, sameus, happi ja kiintoaine, sillä nämä parametrit indikoivat pohjavesinäytteen laatua. Tässä vaiheessa ei ole tarvetta muuttaa ilmapäästöjen tai pintavesien tarkkailua. Kaikki pohjavesitarkkailutiedot tulee tallentaa POVETiin ja kaikki pintavesitiedot PIVETiin. N-laajennuksen takia Sulkavanojaa joudutaan siirtämään alueen koillisosasta sen pohjoispuolelle, ja oja putkitetaan halkaisijaltaan 1 000 mm:n muoviputkeen. Osa ojasta on jo nyt putkitettu. ELY-keskus yhtyy hakijan näkemykseen siitä, että kyseessä ei ole luvanvarainen vesitaloushanke. Sulkavanojaa ei voida pitää luonnontilaisena purona tai uomana, eikä hanke muuta vesistöä vesilain (587/2011) 3 luvun 2 :n mukaisella tavalla. Hakemuksesta puuttuvat kuitenkin laskelmat putken mitoituksesta. Hakija esittää vakuudeksi alueen ennalleen saattamista varten 20 000 euroa. Koska kyseessä on nykyisen kipsin läjitysalueen laajentaminen, ei toiminnan aloittamiselle

16 (28) muutoksen hausta huolimatta ole esteitä. Hakijan esittämää vakuutta muutoksen haun varalle voidaan pitää riittävänä, koska kyseessä on olemassa olevan läjitysalueen laajentaminen. Hakijan tulee selvittää jätealueita koskevien vakuuksien riittävyys viimeistään voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä. Siilinjärven kunnan viranomaislautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on lausunut, että Yara Suomi Oy Siilinjärven toimipaikan toimintojen laajuus ja vaikutukset huomioon ottaen on kipsin läjitykseen ja kiertovesijärjestelmään liittyvä lyhytjännitteinen suunnittelu kestämätön. Lautakunta esittää, että yhtiö käynnistää hyvissä ajoin vuoden 2024 jälkeen tapahtuvaa kipsin käsittelyä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin. Hakemuksen mukaan "läjitysalueen laajennus lisää Siilinjärven toimipaikan fluorivetyilmapäästöjä noin 7 %. --- Tämä ei kuitenkaan johdu varsinaisesti N-laajennuksesta vaan [kiertovesialtaan] KVA 11 käyttöönotosta.". Kiertovesialtaiden muutostarkasteluissa kunnan ympäristöpäällikön 8.12.2009 päivätyssä lausunnossa esittämään kysymykseen Yara Suomi Oy vastasi 10.12.2009 päivätyssä vastineessa seuraavasti: "altaiden fluoripäästöissä ilmaan ei --- tule --- tapahtumaan merkittäviä muutoksia". Lautakunta viittaa ympäristönsuojelulain 5.1 :ssä säädettyyn toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen ja toteaa, että kiertovesialtaita koskevat järjestelyt ovat tehty puutteellisin tiedoin. Lautakunta pitää välttämättömänä, että kipsin läjityksessä jatketaan menettelyä, missä fluoripäästöjä vähennetään pitämällä tuoreen kipsin pinta-ala mahdollisimman pienenä. Kipsin läjityksestä ilmaan aiheutuvat fluoripäästöt eivät saa kasvaa nykyisestä. Muutoshakemukseen sisältyy ympäristöluvan määräyksen 42 mukainen kipsin läjitysalueille sijoittamista koskeva riskinarviointi, kuten Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunta 22.9.2011 Pohjois-Savon ELY-keskukselle antamassaan, Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikan kipsin läjitysalueen koillislaajennuksen (ns. NE-laajennus) ympäristöluvan tarvetta koskevassa lausunnossa edellytti. Selvityksen mukaan pumpattujen vesien määrää ei ole mitattu, pumpattujen vesien laadusta ei ole "systemaattista uutta analyysitietoa". Hakemukseen liitetty riskinarviointi ei vastaa ympäristöluvassa edellytettyä. Asianmukainen riskinarviointi voi perustua pumpattujen vesien määrä- ja laatutietoihin, arvioon pumppauksen vaikutuksista pohja- ja pintaveden laatuun sekä arvioon suotovesien määrän muutoksesta läjitysalueiden mahdollisesti laajentuessa ja jälkihoitotoimien jälkeen. Tällöin on otettava huomioon, että suotovesien hallinta on osa fosforihappotuotantoon kuuluvaa ja vesistövaikutusten vähentämisen kannalta keskeistä kiertovesijärjestelmää. Toimipaikan vesistövaikutusten kannalta lautakunta ei pidä hyväksyttävänä järjestelyä, missä kipsi- ja kiertovesialueen vesitase rakentuu laimeiden kipsi- ja kiertovesialueen vesien käsittelyyn rikastamon vesikierrossa ja johtamiseen Kuuslahteen Sikopuron kautta. Riskinarviointia on tarpeen täydentää, tarkasteluun on tarpeen sisällyttää arvio suojapumppaukset keskeyttävän pitkän sähkökatkon vaikutuksista haitta-aineiden leviämiseen sekä harvinaisen ja poikkeuksellisen sateen vaikutus vesitaseeseen. Lautakunta viittaa Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n 4.5.2012 päivättyyn vuoden 2011 vesistötarkkailua koskevaan raporttiluonnokseen, jonka mukaan "kaivostoiminnan vaikutukset olivat selvästi ja enenevässä määrin nähtävissä sekä Sulkavanjärvessä että Pieni-Sulkavassa" ja esittää, että Yara Suomi Oy velvoitetaan selvittämään esimerkiksi ainetaselaskelmiin perustuen yhtiön Sulkavanjärveen aiheuttaman fosfori-,

17 (28) sulfaatti- ja fluoridikuormituksen lähteet ja toimet kuormituksen vähentämiseksi. Selvitykseen on tarpeen sisällyttää kipsin läjitysalueen suotovesien suojapumppauksen vaikuttavuustarkastelu. Riskinarviointiraportissa todetaan, että "vanhalle läjitysalueelle ei ole rakennettu pohjarakenteita eikä salaojitusta. Yhtiö tulee velvoittaa selvittämään vanhan läjitysalueen aiheuttamaa riskiä määrittämällä vanhan kipsin koostumus uutta tiestöä rakennettaessa sekä analyysein että maastohavainnoin ja määrittämällä vanhan läjitysalueen alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuudet. Kipsin läjitysalueen laajennuksen suunnittelussa tehdyissä pohjatutkimuksissa kiertovesialtaan 10 rakentamisessa on tehty virheitä. Altaan pohjarakenteessa hienoainesmoreenista ja bentoniittimatosta rakennettu kerros on osittain rakennettu kallion varaan. Altaan pohjoisnurkalla tiivistekerros on rakennettu osittain löyhän savisen silttikerroksen varaan. Läjitysalueen suunnitellun laajennusalueen kallioperässä on havaittu rikkonaisuutta ja veden virtausta. Tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi luokittuvan kipsin läjitysalueen laajennuksen aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäiseminen edellyttää, että pohjarakenteet ovat voimassa olevan ympäristöluvan määräysten mukaiset. Lautakunta pyytää hakijalta selvitystä kiertovesialtaan 10 pohjan tiivistysrakenteiden laadunvarmistuksen pettämisestä ja suunnitelman, miten vastaavaa estetään nyt esillä olevassa laajennushankkeessa. Maapohjan vakavuus- ja painumatarkastelusta lautakunta toteaa, ettei sillä ole riittävää asiantuntemusta arvioida esitettyä tarkastelua. Lautakunta esittää, että hakija laskee vanhan ja uuden kipsin läjityksen rajapinnan liukusortumariskin ja että hakija täydentää hakemusta avo-ojan korvaavan halkaisijaltaan 1 000 mm:n putken mitoituslaskelmalla. Kipsin läjitysalueelle on sijoitettu ja tullaan sijoittamaan fosforihapontuotannossa syntyvän kipsin (prosessikipsi) lisäksi tehtaan kemiallisella puhdistamolla syntyvää lietettä, kipsipigmenttitehtaan hylkykipsilietettä sekä kipsin ja happamien suolojen likaamaa metalli-, muovi- ja puujätettä. Nykyiset sijoituspaikat tulevat laajennuksen vuoksi poistumaan käytöstä. Edellä mainittujen lietteiden sekä kipsillä ja hapoilla likaantuneiden jätteiden uusi sijoituspaikka ei saa estää läjitysalueelle sijoitetun kipsin mahdollista hyötykäyttöä. Kun kipsin hyötykäyttö ei ole lisääntynyt Itä-Suomen aluehallintoviraston 10.11.2010 antamaan hyödynnettävän kipsijätteen jäteluokituksen poistamista koskevaan ympäristölupaan perustuen, on kipsin käsittelyn kestävä suunnittelu välttämätöntä. Yara Suomi Oy tulee velvoittaa esittämään suunnitelma Siilinjärven toimipaikalla syntyvän kipsin hyötykäytöstä ja käsittelystä ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksessa. Muistutukset ja mielipiteet AA on esittänyt seuraavan sisältöisen mielipiteen. Laajennus tulee ainakin osin vanhan tehdasinfran päälle, johon kuuluvat mm. vanhat kiertovesialtaat. Lienee syytä velvoittaa yhtiö tutkimaan kipsikasan alle jäävä maa- ja kallioperä saastuneisuuden, käyttöön soveltuvuuden ja kestävyyden osalta, koska:

18 (28) a) Oulunlampeen liittyvän kallion halkeamasta valuvan tai valuneen päästön ei tarvinne toistua, joten kallioperän laatu ja kestävyys on syytä kartoittaa vähintään siinä määrin kuin se on tarpeen ja seikat on otettava huomioon kipsikasojen pohjia tehtäessä. Oulunlampea on ainakin paikallisten asukkaiden mukaan jouduttu kunnostamaan yhtiön toimesta. Oulunlammen on kerrottu rehevöitymineen ja siellä kuulemma kalat ottavat toisinaan aurinkoa selällään kun ongelmia on yritetty korjata. Oulunlampeen liittyvät ongelmat, niiden syyt ja seuraukset lienevät riittävästi dokumentoitu muutenkin kuin huhuihin perustuen ja niistä on syytä ottaa oppia. b) Kipsikasan pohjia tehdessä lienee syytä huomioida, että kaivoksessa tapahtuvien räjäytysten tärinä voinee vaikuttaa kallioperän ja pohjarakenteiden eheyteen, vaikka vaikutuksen voisikin olettaa jo tapahtuneen nykyisen toiminnan aikana. c) Kipsikasan alle jäävät, mahdolliset saastuneet kohdat lienee syytä käsitellä niiden vaatimalla tavalla. Kipsikasan laajennus ei saa lisätä pölyämistä, vaikka läjityksen pinta-ala ja korkeus kasvavat. Pölyämistä tulee seurata aktiivisesti esimerkiksi vesistöistä ja/tai muulla käytännöllisellä ja merkittävällä tavalla ja riittävän laajalla alueella mukaan lukien esimerkiksi kaivoksen läheisyydessä sijaitseva Kortteinen niminen lampi. Tarvittaessa pölyämistä on torjuttava. Lienee syytä tutkia aiheuttaako kipsikasan korkeus merkittäviä katvealueita alueelle koskien mm. puhelin-, televisio-, ja radioliikennettä. Kipsiläjitys näkyy jo Siilinjärven kylälle, joten maisemallinen monimuotoisuus tai haitta on jo olemassa. On syytä muistaa, että tämä laajennus antaa Yaralle aikaa vain noin viisi vuotta. Muuten Yaralla on suunnitelmat toiminnan jatkosta seuraavaksi noin kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Kipsin osalta Yaralla lienee kuitenkin jonkinlaiset visiot joita ei vielä syystä tai toisesta ole syytä esittää. Vastine Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen lausuntoon hakija vastaa, että hakija toimittaa pohja- ja pintarakenteiden laadunvarmistussuunnitelman ELYkeskukselle ennen rakentamisen aloittamista ja on muutenkin tiiviissä yhteistyössä valvovan viranomaisen kanssa. Valvova viranomainen saa myös kaikki työmaapalaverimuistiot automaattisesti sähköpostilla projektin edetessä kuukausittain. Fluorilaskennan laskentaperuste pysyy samana kuin tähänkin asti ja vastaa 28.2.2013 päivitetyn tarkkailuohjelman laskentaa eli pinta-alana käytetään 0,5 ha. Muutos on tehty 1.1.1998 vastaamaan todellista tuoretta kipsiläjitysaluetta. Päästöjen laskentaperusteet eivät muutu eivätkä siten vaikuta ilmaan tapahtuvaan fluoripäästöön. Hakija tulee jatkamaan suojapumppauksia, kuten tähänkin asti. N-laajennuksen ympäristöön voidaan tarvittaessa lisätä suojapumppauksia, jos niihin on tarvetta. Asiaa voidaan tarkastella alueen valmistuttua yhdessä valvovan viranomaisen kanssa. Lisäksi alueen rakentamisen aikana on käytössä työaikaisia suojapumppauksia, joilla estetään kipsialueen sisäpuolisten vesien pääsy alueen ulkopuolelle.

19 (28) Hakija korostaa, että kipsialueen kiertovesialueiden tilavuus on kasvanut eikä pienene lupapäätöksen nro 79/06/2 mukaisesta tilanteesta. Tuolloin käytössä olivat kiertovesialtaat KVA1, KVA2, KVA3, KVA7, KVA8 ja KVA10. Näiden altaiden yhteenlaskettu tilavuus oli noin 300 000 m 3. Kipsikasan laajennuksen edetessä on KVA7 poistettu käytöstä ja se on pohjustettu kipsin läjitystä varten. Tätä aluetta ja tulevaa kipsikasan laajennusta varten rakennettiin uusi kiertovesiallas KVA11, jonka tilavuus on noin 150 000 m 3. Nyt suunnitellun N-laajennuksen jälkeen, jossa osa KVA10 tilavuudesta poistuu, kiertovesialtaiden allastilavuudeksi tulee 323 300 m 3. Kiertovesialtaiden allastilavuus on kasvanut/kasvaa noin 23 000 m 3 alkuperäisestä allastilavuudesta, kun huomioidaan kokonaisuudessaan kipsikasan laajentuminen. Hakijalla on nykyisessä pohjavesitarkkailussa kipsialueella on seurannassa seuraavat suureet: Hakijan näkemyksen mukaan uudessa pohjaveden tarkkailuputkessa tarkkaillaan em. samoja parametrejä ja niiden kehitystä. Hakijan mielestä yksittäisestä näyteputkesta tutkittavien lisäanalyysien arvo on vähäinen huomioiden tulosten vertailtavuus sekä nykyisten näytteiden analyysivalikoima. Hakija tekee edellä mainitun fluorilaskeumaselvityksen suunnitelmiensa mukaan touko-lokakuussa 2013. Tulokset raportoidaan ympäristöluvan tarkistamishakemuksessa. Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunnan lausuntoon hakija vastaa, että sekä kipsin läjityksen että kiertovesijärjestelmän suunnittelu ei ole tapahtunut lyhytjänteisesti. Toiminta täytyy kuitenkin aina sopeuttaa pitkälle aikajänteelle ja käytettävissä oleviin resursseihin. Näiden vaiheiden toteuttaminen on vaikuttanut myös luvitustarpeeseen ja niiden ajankohtiin. Jos kipsille ei löydetä vuoteen 2020 mennessä merkittäviä hyötykäyttökohteita tai -mahdollisuuksia, on perusteltua tehdä ympäristövaikutusten arviointi, jossa tarkastellaan uusia läjitysalueita. Hakija viittaa ELY-keskuksen lausuntoon (annettu 19.3.2013 POSELY/47/07.00/2010), jossa todetaan ilmaan tapahtuvien HF-päästöjen vaikutuksen olevan varsin pieni. Lisäksi hakija korostaa, että läjitystekniikka tulee pysymään samanlaisena kuin tähänkin asti, jolloin tuoreen kipsin pinta-ala pysyy mahdollisimman pienenä. Hakijan mukaan hakemukseen liitetty riskinarviointi vastaa ympäristöluvassa edellytettyä arviointia. Kipsialueen kiertovesiä ei johdeta rikastamon vesikiertoon eivätkä ne si-