Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan valvontasuunnitelma vuodelle 2011

Laatukäsikirjan osa Versio Lohjan kaupunki / Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys Lojo stad / Västra Nylands miljöhälsa Päivämäärä 5 VALVONTASUUNNITELMAT Liite 1/ympterv 2.12.2010 Liite 1/ympterv 4.11.2010 Sivu 1/28 Laatija LUYT Hyväksymispäätös, pvm ja Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta, 1 Nro Nimi 5:1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SÄÄNNÖLLISTÄ VALVONTAA KOSKEVA VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan valvontasuunnitelma vuodelle 2011

Sisällysluettelo 2 I YLEINEN OSA...5 1 Kunnan ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan suunnitelma...5 1.1 Kunnan valvontasuunnitelman sisältämät tiedot... 5 2 Määritelmät...6 3 Keskusviranomaiset ja alueelliset viranomaiset...7 3.1 Valtakunnalliset valvontaohjelmat... 7 4 Valvontakohderekisteri...7 5 Valvonnan maksullisuus...7 6 Riskiluokittelu eli viranomaistoiminnan kohdistamisen määrittely...8 6.1 Kohdetyyppikohtainen riskiluokittelu... 8 6.2 Valvontakohdekohtainen arviointi... 8 7 Säännöllisen valvonnan tarkastukset...9 7.1 Tarkastusten sisältö... 9 7.2 Tarkastusten tiheys ja kattavuus... 9 7.3 Uusien valvontakohteiden huomioiminen valvontasuunnitelmassa... 10 7.4 Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 10 7.5 Tarkastukseen sisältyvät toimenpiteet... 10 7.6 Tarkastusajan varaaminen... 10 7.7 Tarkastuksiin liittyvä näytteenotto... 11 7.8 Muut kuin toimipaikassa tehtävät tarkastukset... 11 7.9 Neuvottelut... 11 7.10 Korjaavien toimenpiteiden seuranta... 11 7.11 Tarkastuskertomus... 11 8 Säännöllisen valvonnan näytteenotto...12 8.1 Riskiin perustuva näytteenotto... 12 8.2 Muiden viranomaisten näytteenottoprojektit... 12 9 Valvontayksikön näytteenottoprojekti vuonna 2011...12 10 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu...13 11 Resurssit ja niiden kohdentaminen...13 11.1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävien jakautuminen... 14 11.2 Ympäristöterveydenhuollon resurssit... 15 11.3 Ympäristöterveydenhuollon resurssien kohdentaminen... 15 12 Valvontasuunnitelman toteutuman seuranta, arviointi ja raportointi...16

3 12.1 Valvontasuunnitelman toteutumisen oma-arviointi... 16 12.2 Alueellisen viranomaisen suorittama valvontasuunnitelman arviointi... 16 13 Säännöllisen valvonnan suunnitelman laatiminen seuraavalle jaksolle...16 14 Laatujärjestelmä...17 15 Erityistilanteisiin varautuminen...17 16 Viestintäsuunnitelma...17 17 Säännöllisen valvonnan suunnitelman laatiminen seuraavalle jaksolle...17 II TOIMIALAKOHTAINEN OSA...18 18 Terveydensuojelulain vaatimustenmukaisuuden valvonta...18 19 Elintarvikelainsäädännön vaatimustenmukaisuuden valvonta...19 20 Kuluttajaturvallisuuden vaatimustenmukaisuuden valvonta...20 20.1 Valvontaviranomainen, henkilöstö ja resurssit... 20 20.2 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelman arviointi... 20 20.3 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan yleiset tavoitteet... 20 20.4 Valvontakohteet... 20 20.5 Tarkastusten sisällön määrittely... 21 20.6 Valvontayksikön tehtävät vuodelle 2011... 21 20.7 Suunnitelman käsittely ja toteutumisen arviointi... 22 21 Kemikaalilainsäädännön vaatimustenmukaisuuden valvonta...22 21.1 Valvontaviranomainen, henkilöstö ja resurssit... 22 21.2 Kemikaalivalvontasuunnitelman arviointi... 22 21.3 Kemikaalivalvonnan yleiset perusteet ja tavoitteet... 22 21.4 Valvontakohteet... 23 21.5 Tarkastusten sisällön määrittely... 23 21.6 Valvontayksikön tehtävät vuodelle 2011... 24 21.7 Suunnitelman käsittely ja toteutumisen arviointi... 24 22 Tupakkalainsäädännön ja lääkelain mukaisen nikotiinivalmisteiden myynnin vaatimustenmukaisuuden valvonta...24 22.1 Tupakkalain tehtävä ja tarkoitus... 24 22.2 Valvonnan painopistealueet... 24 22.3 Tarkastusten sisältö... 25 22.4 Valvontakohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä aika... 25 22.5 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 25 22.6 Raportointi... 25 Liite 1: Säännöllisen valvonnan näytteenottosuunnitelma 2011...26

Liite 2: Näytteenottoprojekti 2011...27 Liite 3: Ympäristöterveydenhuollon vuoden 2011 säännöllisen valvonnan tarkastustaulukko...28 4

I YLEINEN OSA 5 1 Kunnan ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan suunnitelma Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys on Karkkilan, Karjalohjan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Siuntion ja Vihdin muodostama ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaorganisaatio, joka toteuttaa alueen ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvontaa. Vuoden 2009 alusta yhteistoiminta-alueen toimivaltaisena viranomaisena on toiminut sopijakuntien muodostama Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta. Yhteistoiminta-alueen kuntien tulee laatia ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan suunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmalle asetetut vaatimukset määritellään valtioneuvoston asetuksessa 665/2006 sekä kunkin toimialan toimialakohtaisessa lainsäädännössä 1. Lääkelain 54 c mukaan kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella tarkastaa nikotiinivalmisteiden varastointi- ja myyntipaikkoja sekä valvoa nikotiinivalmisteiden myyntiä. Tupakkalain valvontaohjelmaan kirjatun ohjeen mukaan nikotiinivalvontaa suoritetaan vähittäismyyntipaikassa tehtävien tupakkatarkastusten yhteydessä. Valvontasuunnitelma tulee toimittaa Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle kalenterivuoden loppuun mennessä. Hyväksytty valvontasuunnitelma on edellytyksenä säännöllisestä valvonnasta perittäville maksuille. Kunnan valvontasuunnitelmassa otetaan huomioon Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011 2014 (Evira, Tukes ja Valvira 2010), toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat (luku 3.1) ja valvontatoiminnassa noudatetaan keskusviranomaisten antamia ohjeita. Kunnan valvontasuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, vähintään kuitenkin kolmen vuoden välein. 1.1 Kunnan valvontasuunnitelman sisältämät tiedot Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) tarkastusten sisältö; 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi; sekä 6) hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. 1 Elintarvikelaki 23/2006 48 ; Terveydensuojelulaki 763/1994 6 (muut. 21.4.2006/285); Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 693/1976 14 a (muut. 21.4.2006/286); Kemikaalilaki 744/1989 7 b (muut. 18.7.2008/491) ja Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 75/2004 15 ; Lääkelaki 395/1987 54 c (muut. 13.1.2006/22).

Tarkempia säännöksiä ja ohjeita valvontasuunnitelmiin sisältyvistä tarkastuksista, valvontakohteiden tarkastustiheyksistä, näytteenotosta ja valvontasuunnitelmien toteutumisen arvioinnista annetaan keskusviranomaisten toimialakohtaisilla valvontaohjelmilla. 6 Säännöllinen valvonta edellyttää, että toiminnan kuvaus ja perusasiakirjat ovat ajan tasalla. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden säännöllisen valvonnan suunnitelmassa määritellään perustarkastustiheys valvontakohdetyypeittäin. Perustarkastustiheys perustuu toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa määriteltyihin riskiperusteisiin suosituksiin. Kohdekohtaisen arvioinnin perusteella arvioidaan mahdollisten lisätarkastusten tarve. Suunnitelmassa määritellään perusteet lisätarkastusten tarpeen arvioimiselle. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden säännöllisen valvonnan tarkastustaulukkoon on sisällytetty ennuste asumisterveyden valvonnasta. Asumisterveyden valvonta perustuu pääsääntöisesti vireille tuleviin tapauksiin. Vireille tulevien tapausten kokonaismäärää voidaan karkeasti ennustaa ja arvioida asumisterveyden valvontaan tarvittavaa resurssia. 2 Määritelmät Tässä suunnitelmassa tarkoitetaan: 1) ympäristöterveydenhuollon lainsäädännöllä kansanterveyslain (66/1972) 1 :ssä mainittuja lakeja; 2) kunnan ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan suunnitelmalla terveydensuojelulain 6 :n, elintarvikelain 48 :n, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 15 :n, tupakkalain 14 a :n ja kemikaalilain 7 b:n mukaista kunnan valvontasuunnitelmaa; 3) toimialakohtaisella valtakunnallisella valvontaohjelmalla terveydensuojelulain 4 a :n, elintarvikelain 47 :n, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 14 :n, tupakkalain 14 :n ja kemikaalilain 7 a :n mukaista keskusviranomaisen valtakunnallista valvontaohjelmaa; 4) tarkastuksella valvontaviranomaisen säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti tekemää valvontakohteen tarkastusta, jossa arvioidaan valvontakohteen vaatimustenmukaisuus; tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden taikka tarjottavien palveluiden terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi; 5) valvontakohdetyypillä valvontakohteita, joiden toiminnot vastaavat luonteeltaan ja laajuudeltaan toisiaan; 6) riskiluokalla luokkaa, johon valvontakohde luokitellaan siinä harjoitettavasta toiminnasta ja siellä valmistettavista tuotteista mahdollisesti aiheutuvan terveydellisen ja taloudellisen riskin perusteella; sekä 7) tarkastustiheydellä sitä, kuinka monta kertaa vuodessa valvontakohde tarkastetaan.

3 Keskusviranomaiset ja alueelliset viranomaiset 7 Valvontaa ohjaavat ministeriöt ovat maa- ja metsätalousministeriö (MMM), sosiaali- ja terveysministeriö (STM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä ympäristöministeriö (YM). Keskusvirastoja ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Kemikaalivalvonnan osalta ohjauksesta ja valtakunnallisesta valvontaohjelmasta vastaa Valviran lisäksi Suomen ympäristökeskus. Alueellisia viranomaisia ovat Aluehallintovirasto AVI sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (Finnish Medicines Agency) ei kuulu ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomaisiin mutta vastaa lääkealan lupa- ja valvontatehtävistä. 3.1 Valtakunnalliset valvontaohjelmat Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011 2014, Evira, Valvira, SYKE, Tukes Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma, Evira Eläinten terveys- ja hyvinvointivalvontaohjelma, Evira Valtakunnallinen kemikaalilain valvontaohjelma, Valvira, SYKE Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma, Tukes Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma, Valvira Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma, Valvira 4 Valvontakohderekisteri Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden valvontakohderekisterinä toimii YtBOSS -valvontatietojärjestelmä. Uusi valvontatietojärjestelmä on tarkoitus hankkia vuoden 2011 aikana ja ottaa käyttöön vuoden 2012 alusta. 5 Valvonnan maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomaisen on lainsäädännön 2 mukaan perittävä toiminnanharjoittajilta maksu hyväksymänsä valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista, näytteenotosta ja tutkimisesta. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden maksutaksa vahvistetaan vuosittain Lohjan kaupungin talousarvion laatimisen yhteydessä. Samalla tarkistetaan valvontayksikön tuntihinta ja tehdään tarvittaessa tarkistukset taksan euromääriin. 2 Terveydensuojelulaki (TsL, 763/1994) 50 ; Asetus (EY) rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (882/2004) 27 ja 28 artikla; Elintarvikelaki (ElintL, 23/2006) 71 ; Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (KuTuL, 75/2004) 20 ; Kemikaalilaki (KemL, 744/1989) 60 ; Lääkelaki (LääkeL, 395/1987) 54 d ; Tupakkalaki (TupL, 693/1976) 25 a.

Ympäristöterveydenhuollon maksullisuutta koskevassa kuntaliiton yleiskirjeessä (Yleiskirje 21/80/2006, T. Hartikainen, T. Taskula/eg, 21.12.2006) ohjeistetaan määrittelemään suoritteen tuotantokustannus ympäristöterveydenhuollossa. Ohjeen mukaan maksujen määrittelyssä tulee noudattaa kustannusvastaavuuden periaatetta ja maksut voivat olla enintään suoritteiden tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruisia. 8 6 Riskiluokittelu eli viranomaistoiminnan kohdistamisen määrittely Riskiluokittelu on työkalu, jonka avulla valvontakohteita luokitellaan ja ryhmitellään ja valvontaresursseja kohdennetaan riskiperusteisesti. Riskiluokittelua tehdään valvontakohteiden kohdetyyppiryhmien mukaan sekä valvontakohdekohtaisesti. Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohdekohtaisen arvioinnin perusteella. Toimialakohtaisissa ohjelmissa on annettu ohjeet valvontakohteiden riskien arviointiin. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialalla erilaisia. 6.1 Kohdetyyppikohtainen riskiluokittelu Kohdetyyppikohtaisessa riskiluokittelussa noudatetaan lähtökohtaisesti keskusviranomaisten suosituksia ja niiden mukaisten tarkastustiheyksien keskiarvot on huomioitu tarkastustaulukossa (liite 3). Keskusviranomaisten suositusten täydennykseksi on laadittu Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden arvio keskimääräisistä tarkastustiheyksistä ja tarkastusajoista paikalliset olosuhteet ja paikallisten kohteiden toiminnan laajuus ja luonne huomioiden. Oma arvio on keskiarvo, joten osalle kohteista voidaan soveltaa keskusviranomaisen suosituksen mukaisia ohjearvoja vaikka taulukossa oleva oma arvio poikkeaisi niistä. 6.2 Valvontakohdekohtainen arviointi Säännöllisen valvonnan yhteydessä arvioidaan valvontakohteen tarkastustiheyden tarvetta keskusviranomaisten antamien toimialakohtaisten ohjeiden mukaan. Valvontakohteiden arvioinnin johtopäätökset voidaan jakaa karkeasti neljään osaan: Jos toiminnanharjoittaja voi objektiivisesti osoittaa ja viranomainen varmistua siitä, että toiminnan riskit ovat hallinnassa, tarkastustiheyttä on mahdollista harventaa. Jos toiminnanharjoittaja on perehtynyt toimintansa riskien hallintaan ja riskien hallinnan toteutus ja varmistus sisältää vain vähäisiä puutteita, voidaan pitäytyä valvontasuunnitelman mukaisessa tarkastustiheydessä. Jos toiminnan riskit eivät ole hallinnassa, kohde edellyttää intensiivisempää viranomaisvalvontaa ja tarkastustiheyttä joudutaan lisäämään. Jos kohteessa on vakavia puutteita riskien hallinnassa tai lainsäädännön vastaisuuksia, kohde edellyttää intensiivistä viranomaisvalvontaa, viranomaisen määräyksiä tai toiminnan lakkauttamista siihen saakka, kunnes riskien hallinta on saatettu riittävälle tasolle ja kohde voidaan palauttaa säännöllisen valvonnan piiriin.

7 Säännöllisen valvonnan tarkastukset 9 7.1 Tarkastusten sisältö Tarkastukset ovat valvontaviranomaisen säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti tekemää valvontakohteen tarkastusta, jossa arvioidaan valvontakohteen vaatimustenmukaisuus. Tarkastus on määritelty valvonta-asetuksessa (EY) N:o 882/2004 minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta lainsäädännössä sille esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Tarkastus voi sisältää toimialasta riippuen mm. kohteessa käynnin, kohteen hyväksymisasiakirjojen, ja omavalvontajärjestelmän (jos vaatimuksena) tarkastuksen sekä kohteen rakenteellisten ja toiminnallisten vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen. Tarkastus voi sisältää myös esimerkiksi näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden taikka tarjottavien palveluiden terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi ja varmistamiseksi. Tarkastus voi sisältää samanaikaisesti useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Tarkastustoiminnassa noudatetaan voimassa olevien valtakunnallisten toimialakohtaisten valvontaohjelmien sekä keskusviranomaisten ohjeita. Ympäristöterveydenhuollon eri toimialojen valtakunnallisissa valvontaohjelmissa on kuvattu, mitä toimenpiteitä valvontakohteisiin tehtävät, eri lainsäädäntöjen mukaiset tarkastukset sisältävät. Valvontaohjelmissa tarkastusten sisältöä on käsitelty perusteellisesti, minkä vuoksi toimijoita kehotetaan tutustumaan omaa toimintaansa koskevien valvontaohjelmiin. Valtakunnalliset valvontaohjelmat ovat saatavissa sähköisesti keskusvirastojen internet-sivuilta. Valvontaviranomainen suunnittelee kohteen valvonnan niin, että toimintaan käytettävät tilat, koko toiminta sekä omavalvonta (jos vaatimuksena) tarkastetaan määrätyn ajanjakson aikana. Tarkastusten sisältö ja tiheys yksittäisten valvontakohteiden osalta riippuu arvioidusta riskistä, joka on riippuvainen harjoitetun toiminnan laajuudesta, luonteesta ja laadusta. Määrittääkseen valvontakohteen toiminnan laajuutta, luonnetta ja laatua toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava valvontakohdetta, siellä harjoitettavaa toimintaa, omavalvontaa ja tuotantomääriä sekä otettava huomioon myös se, kuinka toimija on aiemmin noudattanut lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Tarkastus sisältää usein aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seurantaa. 7.2 Tarkastusten tiheys ja kattavuus Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) mukaan tarkastaminen on säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Tarkastustiheys ja tarkastusten sisältö määritellään riskiperusteisesti kunnan valvontasuunnitelmassa jokaiselle valvontakohdetyypille. Valtakunnallisissa valvontaohjelmissa ilmoitettu kohdetyyppien tarkastustiheys on keskimääräinen tarkastustiheys jo toiminnassa oleville kohteille, joiden toiminta tunnetaan. Yksittäisen valvontakohteen tarkastustiheyden määrittelyssä otetaan toimialakohtaisessa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa valvontakohdetyypille määritellyn riskiluokan lisäksi huomioon ainakin toiminnanharjoittajan:

10 1) omavalvonnan tai muun omaehtoisen valvonnan taso; 2) henkilökunnan asiantuntemus; 3) aikaisempi valvonta; sekä 4) tilat ja olosuhteet sekä varustuksen kunto. Toiminnassa olevan kohteen valvonnassa tarkastus ei aina voi kattaa koko yrityksen toimintaa, vaan se voi kohdistua esimerkiksi omavalvonnan toimivuuteen, valvontakohteen tiloihin, laitteisiin, välineisiin, henkilöstön ammattitaidon selvittämiseen, työohjeisiin, työskentelytapoihin, omavalvontanäytteiden tuloksiin, jäljitettävyyteen, elintarvikkeiden koostumukseen, pakkausmerkintöihin ja -materiaaleihin tai mittalaitteiden rekisteröimien arvojen lukemiseen. 7.3 Uusien valvontakohteiden huomioiminen valvontasuunnitelmassa Uudet valvontakohteet päivitetään valvontasuunnitelman liitteenä olevaan tarkastustaulukkoon ja vanhoja vastaavasti poistetaan taulukosta. Valvontakohteiden määrän kasvua ennakoidaan tiedossa olevien hankkeiden perusteella, esimerkkinä kauppakeskukset ja vastaavat alueiden kehittämishankkeet. 7.4 Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontakohdetyyppien tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä on otettu huomioon toimialakohtaisten valtakunnallisten valvontaohjelmien ohjeet. Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika on arvioitu ja määritelty liitteessä 3 olevassa tarkastustaulukossa. Tarkastukseen kuluvaan aikaan vaikuttavat monet tekijät, joista merkittävimpiä ovat kohteen koko ja toiminnan laajuus. Tämän vuoksi todelliset tarkastusajat saattavat jonkin verran vaihdella taulukossa esitetystä ajoista. Keskimääräinen tarkastukseen kuluva aika on arvioitu siten, että se kuvaisi kyseisen kohdetyypin tarkastamiseen keskimääräisesti kuluvaa enimmäisaikaa. Samaa kokoluokkaa oleville, saman alan kohteille kustannukset tulevat täten olemaan likimain samansuuruisia. 7.5 Tarkastukseen sisältyvät toimenpiteet Tarkastustaulukossa olevat tarkastusajat (tark. aika per tarkastus, h) sisältävät tarkastukseen valmistautumisen, tarkastuksen tekemisen ja tarkastustulosten käsittelyn, mutta eivät matkoihin käytettävää aikaa. Matkakustannukset sisältävät km-korvaukset ja matkoihin käytettävän ajan ja ne laskutetaan erikseen siten, että kohteen sijainti yhteistoiminta-alueella ei vaikuta matkakustannusten suuruuteen. Matkakulujen laskutus huomioidaan maksutaksassa. 7.6 Tarkastusajan varaaminen Tarkastukset pyritään tekemään silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa, mutta joissakin tapauksissa voidaan tarkastus toteuttaa myös muulloin, esimerkiksi aamulla ennen toiminnan

alkamista. Tarvittaessa tarkastuksia voidaan tehdä myös ennalta ilmoittamatta, kuten esimerkiksi epäiltäessä kohteessa harjoitettavan määräystenvastaista toimintaa. 11 7.7 Tarkastuksiin liittyvä näytteenotto Tarkastukset voivat sisältää myös viranomaisnäytteiden ottoa ja mittauksia, joiden avulla arvioidaan kohteen tai kohteessa harjoitettavan toiminnan tai omavalvonnan määräystenmukaisuutta. Viranomaisnäytteiden ottaminen on riskiperusteista. Viranomaisnäytteitä otetaan perustellusta syystä mm. sen valvomiseksi, miten yrityksen omavalvonta toimii, ja onko omavalvonta kohdistettu oikeisiin kohteisiin. 7.8 Muut kuin toimipaikassa tehtävät tarkastukset Useimmiten tarkastus tehdään valvontakohteessa, mutta valvontaviranomainen voi joissakin tapauksissa tarkastaa esimerkiksi asiakirjoja myös virkapaikallaan. 7.9 Neuvottelut Valvoja voi sopia toiminnanharjoittajan kanssa neuvottelutilaisuuksista. Neuvottelu voidaan sopia pidettäväksi esimerkiksi tarkastuskäynnin yhteydessä, tai voidaan sopia erillisestä neuvottelutilaisuudesta. Neuvottelussa voidaan käydä läpi toiminnassa tapahtuvia muutoksia, omavalvontajärjestelmän päivityksiä ja keskustella tarkastusten yhteydessä havaittujen epäkohtien korjaamistavoista ja -aikatauluista. Neuvottelussa voidaan antaa toimijalle tarpeellisia ohjeita. Neuvottelusta laaditaan muistio. 7.10 Korjaavien toimenpiteiden seuranta Tarkastukseen kuuluu aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seuranta. Valvonnan tehokkuuden ja johdonmukaisuuden kannalta valvojan on tärkeää varmistaa, että valvonnassa havaitut epäkohdat korjataan sovitun mukaisesti. Joskus epäkohdan toteaminen korjatuksi voi vaatia esimerkiksi omavalvonnan tulosten seurantaa pitkällä aikavälillä. Epäkohtien korjaamisesta ja aikataulusta sovitaan toimijan kanssa ja valvontakirjanpitoon merkitään, kun toimija on toteuttanut korjaukset. 7.11 Tarkastuskertomus Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka niissä ei tarkastuksen aikana havaittaisikaan epäkohtia. Tarkastuskertomukseen merkitään valvonnan tarkoitus, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulokset sekä tarvittaessa asianomaiselta toimijalta edellytettävät toimet. Tarkastuskertomus annetaan tarkastuskohteelle.

8 Säännöllisen valvonnan näytteenotto 12 Valvontaviranomainen voi ottaa näytteitä tai suorittaa mittauksia valvontakohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden taikka tarjottavien palveluiden terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä valvontaviranomaisen tehtäväksi on säädetty viranomaisnäytteiden ottaminen mm. seuraavissa tapauksissa: - talousveden laadun säännöllinen valvonta (liite 1.) - teurastamon ja leikkaamon salmonellavalvonta - BSE- ja TSE-näytteet - trikiininäytteet - muut lihantarkastusnäytteet - muut viranomaisnäytteet 8.1 Riskiin perustuva näytteenotto Viranomaisen toiminta perustuu riskeihin ja siksi viranomaisnäytteitä otetaan vain tarvittaessa, perustellusta syystä. Valvontaviranomainen varautuu ottamaan toimijan kustannuksella näytteitä jos havaitaan esimerkiksi seuraavaa: - toimija ei ole omatoimisesti tai ostopalveluna tutkituttanut näytteitä - toimija myy tai tarjoilee elintarviketta, jonka laatua on syytä epäillä esim. valitusten, ruokamyrkytysten tai aistinvaraisen arvioinnin perusteella tai elintarvikkeen tuotanto-, jalostus-, kuljetus-, varastointi- tai myyntiolosuhteiden johdosta - toimijalla ei ole riittäviä perusteita näytteenoton toteuttamatta jättämiselle - viranomaisella on perusteltu syy epäillä toiminnan vaatimustenmukaisuutta 8.2 Muiden viranomaisten näytteenottoprojektit Muiden viranomaisten toimeksiannosta toteutettavia näytteenottoprojekteja ovat - keskusviranomaisten valvontaohjelmien ja projektien mukaiset näytteenotot - alueellisten viranomaisten projektien mukaiset näytteenotot 9 Valvontayksikön näytteenottoprojekti vuonna 2011 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden tarjoilupaikoissa varaudutaan toteuttamaan vuonna 2011 ns. noutopöytäprojekti. Yhteistoimintaorganisaation valvontatoiminnan yhdenmukaistamisen ja kehittämisen vuoksi projekti kohdistetaan sellaiseen valvontakohderyhmään, jonka mukaisia kohteita on kaikissa toimialueen kunnissa ja joiden tuotevalikoimaa voidaan pitää yleisen riskinarvioinnin perusteella merkittävänä riskitekijänä. Projektilla pyritään kartoittamaan myös maa- ja metsätalousministeriön elintarvikehuoneistoille asetettuja vaatimuksista koskevan asetuksen (28/2009) noudattamista toimipaikoissa. Projektisuunnitelma on kuvattu tiivistetysti taulukossa liitteessä 2. Projektin tulokset otetaan huomioon seuraavan vuoden valvontasuunnitelmaa laadittaessa. Noutopöytätarjoilun toimintaperiaate sisältää tyypillisiä elintarvikehygieenisiä riskitekijöitä, kuten avoin tarjoilu asiakkaille, säilytystapa ja -aika sekä asiakkaiden itsepalveluperiaate

ruoka-annostelussa. Projekti kohdistetaan tarjoilupaikkoihin, joissa tarjoillaan ruokaa noutopöydistä ja joissa asiakaspaikkojen määrä on yli 50. Ensisijaisesti projekti kohdistetaan ravitsemisliikkeisiin ja työpaikkaruokaloihin, joissa ruokia pidetään tarjolla yhtäjaksoisesti yli 2 h. Kohteissa tarkastetaan ruokien tarjoiluaikoja ja -lämpötiloja sekä otetaan näytteitä helposti pilaantuvista elintarvikkeista laboratoriotutkimuksia varten. Näytteistä tutkitaan näytteiden hygieniatasoa kuvaavia mikrobeja sekä joissakin tapauksissa myös patogeenisiä eli tautia aiheuttavia mikrobeja (esim. kalasta listeria). Näytteitä otetaan yhteensä 90 kpl. Näytteet otetaan viranomaisen kustannuksella ja niihin varaudutaan talousarviossa. Tarkempi projektisuunnitelma laaditaan erikseen. Tuloksista kootaan yhteenveto, joka julkaistaan Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden internet-sivuilla www.lohja.fi. Tietojen julkistamisessa noudatetaan Euroopan yhteisön ja kansallisen elintarvikelainsäädännön salassapitosäännöksiä sekä viranomaisen toiminnan julkisuutta ja asiakirjojen salassapitoa koskevaa lainsäädäntöä. 13 10 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvonta tukeutuu hyväksyttyihin laboratorioihin. Laboratorioiden kanssa tehtävien sopimusten suhteen noudatetaan hankintalainsäädäntöä. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden yhteistoiminta-alueella tai sen lähellä sijaitsevat mm. seuraavat hyväksytyt laboratoriot: - Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry (FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T147) - Novalab Oy (FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 07) - MetropoliLab (FINAS-akkreditoitu laboratorio T058) - Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy, Lappeenranta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorion kanssa on tehty sopimus, jolla laboratorio on varautunut tekemään mikrobiologisia analyysejä mahdollisessa vesiepidemia- tai ruokamyrkytystilanteessa myös virka-ajan ulkopuolella. 11 Resurssit ja niiden kohdentaminen Ympäristöterveydenhuollon perustehtävänä on elinympäristöstä ihmisille ja eläimille aiheutuvien terveyshaittojen ennaltaehkäisy, terveellisten ja turvallisten elinolosuhteiden edistäminen sekä eläinten sairauksien hoito. Lakisääteisiä tehtäviä ovat mm. terveysvaarojen, kuten ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvittäminen ja ennaltaehkäisy, neuvonta ja ohjaus, vaikutusten arvioinnit ja lausunnot, luvat ja päätökset, suunnittelu, raportointi, kouluttautuminen sekä säännöllinen valvonta. Resurssien kohdentamisessa on huomioitava resurssien jakaminen ja kohdentaminen oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti toimialoittain sekä kuntien ja valvontakohteiden kesken. Toisaalta valvonnan resurssit on kohdennettava riskien mukaan.

11.1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävien jakautuminen 14 Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ja työajan jakautumista erilaisiin tehtäviin keskimääräisenä työviikkona voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: Säännöllinen valvonta o Tarkastustoiminnan suunnittelu, seuranta ja kehittäminen o Suunnitelman mukaiset tarkastukset (maksullista) o Suunnitelman mukaiset näytteet (maksullista) o Tarkastuksiin liittyvät jatkotoimenpiteet, kuten toimenpidekehotukset, uusintatarkastukset ja toimenpidekehotusten seuranta (maksullista) o Säännöllisen valvonnan tiedonkeruu, seuranta ja raportointi Epäsäännöllinen valvonta o Ilmoitusten ja hyväksymishakemusten käsittely ja päätösvalmistelu o Valitustapaukset, epidemiat, keskusviranomaisten toimeksiannot o Asumisterveysvalvonta o Ongelmakohteet, terveysvaarojen estäminen ja poistaminen o Hallinnolliset pakkokeinomenettelyt (joiltain osin maksullista) Ennaltaehkäisy ja vaikutusten arviointi o Uusien toimijoiden opastus ja asiakaspalvelu o Asiantuntijatehtävät o Kirjalliset ohjeet ja tiedottaminen, mm. internet o Vaikutusten arviointi ja asiantuntijalausunnot o Seudullinen varautuminen o Monisektorinen yhteistyö ja työryhmät Osaamisen ylläpito o Teemapalaverit o Lainsäädännön muutokset o Keskusviranomaisten ohjeet ja painopistealueet o Kouluttautuminen, alan ammattikirjallisuus, lehdet ym. o Tiedonvälitys, ulkoinen yhteistyö o Tietotekninen osaaminen, nykyaikaisten työkalujen hallinta o Toimintakulttuurien yhdistäminen ja yhdenmukaistaminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen Oman työn rakenteellinen hallinta o Informaationhallinta o Oman työn suunnittelu, seuranta ja raportointi o Sisäinen yhteistyö, yksikköpalaverit o Asiakirjahallinto, laskutus ja arkistointi o Seudullisen toiminnan tiedonkeruu, tilastointi, analysointi ja raportointi o Yleishallinto, henkilöstöhallinto o Intranet, Hjalmar, matkalaskut jne. o Toimipisteiden välinen matka-aika

11.2 Ympäristöterveydenhuollon resurssit 15 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden laskennallinen kokonaishenkilöresurssi on 14 htv:a seuraavasti: ympäristöterveyspäällikkö 1 hygieenikot 1,57 (yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista 0,30 ja 0,27) terveystarkastajat 7 toimistosihteerit 1 (yksi toimistosihteeri 0,5 ja palvelusopimuksella 0,5) eläinlääkärit 3,43 (neljä pois lukien osa-aikaisten hygieenikkojen osuudet 0,30 ja 0,27) Ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtäviin on käytettävissä laskennallisesti arviolta 10,27 htv seuraavasti: ympäristöterveyspäällikkö 0,8 hygieenikot 1,57 terveystarkastajat 7 toimistosihteerit 0,9 Käytettävissä olevat teholliset resurssit ovat arviolta 8,63 thtv. Tehollisella resurssilla tarkoitetaan htv-resurssia josta on vähennetty tauot, siirtymäajat jne. 11.3 Ympäristöterveydenhuollon resurssien kohdentaminen Resurssien kohdentaminen tehdään kolmivaiheisesti valvontakohteiden suhteellisia lukumääräisiä osuuksia sekä suhteellista valvonta-aikaa soveltamalla. Vaihe 1: Resurssit kohdennetaan lainsäädännön aloille valvontakohteiden lukumäärien suhteellisten osuuksien mukaan. Laki Osuus resursseista, % Osuus thtv:stä EL 38 3,28 KemL 7 0,60 TsL 42 3,62 TupL 6,5 0,56 KuTuL 5 0,43 LääkeL 1 0,09 UlkoiluL 0,5 0,05 Yhteensä 100 8,63 Vaihe 2: Resurssit kohdennetaan kunnille asukaslukuun perustuvien suhteellisten osuuksien mukaan. Kunta EL KemL TsL TupL KuTuL LääkeL UlkoiluL thtv 3,28 0,60 3,62 0,56 0,43 0,09 0,05 Karjalohja 0,052 0,010 0,058 0,009 0,007 0,001 0,001 Karkkila 0,335 0,061 0,369 0,057 0,044 0,009 0,005 Lohja 1,440 0,263 1,589 0,246 0,189 0,040 0,022

16 Nummi- Pusula 0,220 0,040 0,243 0,038 0,029 0,006 0,003 Siuntio 0,216 0,040 0,239 0,037 0,028 0,006 0,003 Vihti 1,017 0,186 1,122 0,174 0,133 0,028 0,016 Yhteensä 3,28 0,60 3,62 0,56 0,43 0,09 0,05 Vaihe 3: Resurssit kohdennetaan valvontakohteisiin riskiperusteisesti. 12 Valvontasuunnitelman toteutuman seuranta, arviointi ja raportointi 12.1 Valvontasuunnitelman toteutumisen oma-arviointi Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta arvioi valvontasuunnitelman toteutumisen vuosittain. Arviointi esitetään Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunnan vuosittaisessa toimintakertomuksessa. Arviointi tehdään vähintään seuraavien tekijöiden osalta: 1) tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin; 2) tarkastusten kattavuus; 3) näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin; sekä 4) valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset toimitetaan aluehallintoviranomaiselle ja keskusviranomaiselle siten kuin toimialakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa edellytetään. 12.2 Alueellisen viranomaisen suorittama valvontasuunnitelman arviointi Alueellinen valvontaviranomainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto arvioi kunnan valvontasuunnitelmia vuosittain. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta ottaa arviointien tulokset mahdollisuuksien mukaan huomioon ja kehittää seuraavia valvontasuunnitelmia arviointien perusteella. 13 Säännöllisen valvonnan suunnitelman laatiminen seuraavalle jaksolle Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys toimittaa ympäristöterveyslautakunnan hyväksymän, seuraavan jakson valvontasuunnitelman aluehallintoviranomaiselle kuluvan kalenterivuoden loppuun mennessä. Seuraavan jakson valvontasuunnitelmassa huomioidaan säädösympäristön muutokset, toimintaympäristön muutokset, edellisen jakson valvonnassa tehdyt havainnot, lääninhallituksen suorittaman arvioinnin perusteella saadut kehitysehdotukset, keskusviranomaisten antamat ohjeet ja valvontaohjelmien päivitykset sekä alueellisten ja keskusviranomaisten suorittamat projektit.

14 Laatujärjestelmä 17 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden toiminta perustuu laatujärjestelmään, jonka kehittämistyö on aloitettu ja jota työtä jatketaan vuonna 2011. Laatutyössä hyödynnetään ja noudatetaan keskusviranomaisten toimialakohtaisia menettelyohjeita. 15 Erityistilanteisiin varautuminen Erityistilanteisiin varaudutaan tehtävä- ja toimialoittain, kuten ruokamyrkytys- tai vesiepidemiatilanteisiin. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys ylläpitää seudullisen epidemiatyöryhmän yhteystietoja. Ohjeet kunkin toimialan erityistilanteisiin varautumisesta ja erityistilanneviestinnästä ovat osa laatujärjestelmää. 16 Viestintäsuunnitelma Viestintään kuuluu asiakaspalvelu, internetsivujen ylläpito, neuvonta ja opastus, tiedotelehtiset, mainokset paikallismediassa. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys noudattaa Lohjan kaupungin viestintäsuunnitelmaa. Suurin osa viestinnästä tapahtuu internet-sivujen kautta. 17 Säännöllisen valvonnan suunnitelman laatiminen seuraavalle jaksolle Seuraava säännöllisen valvonnan suunnitelma laadintaan vuodelle 2012.

18 II TOIMIALAKOHTAINEN OSA 18 Terveydensuojelulain vaatimustenmukaisuuden valvonta Terveydensuojelulain mukaisista valvontakohteista useimmat ovat luvan- tai ilmoituksenvaraisia. Kohteet tulevat suunnitelmalliseen valvonnan piiriin terveydensuojeluviranomaisen hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen jälkeen. Suunnitelmallisen valvonnan kohteista ympäristöterveysyksikössä kerätään kohdeluetteloa, johon on koottu kuntien valvontakohteet, kohteiden yhteystiedot sekä hyväksymisasiakirjojen ja ilmoitusten käsittelypäätösten tiedot. Suunnitelmalliseen valvontaan ei sisälly muu terveydensuojelulain mukainen valvonta kuten ilmoitusten ja lupien käsittely, asunnontarkastukset, erilaisten valitusten käsittely, yleinen neuvonta ja suunnittelu. Moneen valvontakohteeseen kohdistuu useampien ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia valvontatoimia, jotka voidaan tehdä joko samassa tai erillisessä tarkastuksessa toiminnan laajuudesta ja tyypistä riippuen. Painotukset voivat myös vaihdella eri tarkastuskerroilla. Neuvontaan, toiminnan suunnitteluun, seurantaan, laskutukseen ja raportointiin kuluu merkittävä osa valvonnan työajasta. Valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman painopisteinä vuonna 2011 ovat mm. Terveydellisten olojen valvonta Ohjelmakaudella kohdennetaan valvontaa sellaisiin kohteisiin, joita lapset ja nuoret käyttävät kuten päiväkodit, koulut, leirikeskukset, iltapäiväkerhot ja niitä vastaavat valvontakohteet. Valvonta painotetaan myös vanhusten palveluja antaviin laitoksiin (Valviran ohje sosiaalialan laitoksista). Uimavedet Asetuksen (177/2008) mukaisilla uimarannoilla uimavesiprofiilit on oltava laadittuina maaliskuun 2011 alkuun mennessä. Ensimmäinen uimavesiluokitus tulee tehdä uimakauden 2011 päätyttyä. Talousvesi Talousveden valvontaa kohdennetaan STM:n asetuksen (461/2000) mukaisten talousvettä toimittavien laitosten valmiuksiin erityistilanteisiin varautumisesta. Vuodelle 2011 painopisteenä on lisäksi asetuksen 461/2000 mukaisten yli 200 käyttäjälle talousvettä toimittavien laitosten näytteenottomäärien säädösten mukaisuuden varmistaminen. Samassa yhteydessä tulee tarkistaa talousvettä toimittavan laitoksen valvontatutkimusohjelman ajantasaisuus. Terveydensuojeluviranomaisen ja talousvettä toimittavan laitoksen pitää laatia valvontatutkimusohjelma veden laadun säännöllistä tutkimista varten. Valvontatutkimusohjelmaan on sisällytettävä vedenmuodostumis- tai valuma-alueella sijaitsevista onnettomuusalttiista toiminnoista ja muusta laitoksen haavoittuvasta sijainnista johtuva erityisvalvonta.

Talousvettä toimittavien laitosten säännölliseen valvontaan kuuluu laitosten vedenkäsittelyprosessien toimivuuden tarkkailua, toimintaympäristön kuten vedenottamoalueiden siisteyden ja vedenmuodostumisalueen toimintojen havainnointia sekä vedenjakelun toimivuuden tarkkailua. Epäily mahdollisesta terveyshaitasta voi syntyä, jos käyttötarkkailun yhteydessä havaitaan esimerkiksi, että laitoksen vedenkäsittely ei toimi asianmukaisesti, vedenottamon lähialueelle on valunut jätevesiä tai vesijohtoverkossa on putkirikko lähellä viemärin putkirikkoa tai suurta teollisuuslaitosta. 19 19 Elintarvikelainsäädännön vaatimustenmukaisuuden valvonta Kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen on laadittava elintarvikevalvontasuunnitelma toimintaalueelleen. Suunnitelma sisältää elintarvikkeiden alkutuotantopaikkojen, hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen ja ilmoitusta edellyttävän toiminnan säännöllinen valvonta. Tilapäinen elintarvikkeiden myynti ei kuulu säännöllisen valvonnan piiriin, mutta tällaista toimintaa valvotaan tarvittaessa. Valvontasuunnitelma sisältää: - tarkastuksen sisällön määrittely - valvontakohteiden tarkastustiheys - kunnan viranomaisnäytteenotto - valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi - hyväksytyt laboratoriot Valvontakohteet Viranomaisella tulee olla ajan tasalla olevat tiedot kaikista alueensa elintarvikevalvontakohteista (elintarvikelaki 83 ). Näitä ovat: - hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot, mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot (elintarvikelaki 15, elintarvikevalvonta-asetus (321/2006) 5 ) - elintarvikealan toiminta, josta tehdään ilmoitus valvontaviranomaiselle (elintarvikelaki 13.2 ) - elintarvikkeiden alkutuotantopaikat - elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita valmistavat ja markkinoivat toimijat (ns. kontaktimateriaalialan toimijat). Tarkastusten sisällön määrittely Elintarvikevalvonnan tulee olla säännöllistä, tehokasta, yhdenvertaista, avointa sekä riskeihin perustuvaa (valvonta-asetus (EY) 882/2004 artikla 3). Säännöllinen valvonta edellyttää suunnitelmia, joihin tulee liittää elintarvikevalvontakohteiden ja niiden omavalvonnan arviointi, kohteeseen tehtävät tarkastukset sekä valvontaviranomaisen toteuttamaan näytteenottoon ja näytteiden tutkimukseen liittyvät asiat. Elintarvikevalvonnan osalta painopisteenä on edelleen kohteiden kartoitus ja kohteissa tehtävät perustarkastukset ja asiakirjojen ajan tasalle saattamisen valvonta, riskinhallinnan ja omavalvonnan toimivuuden valvonta ja varmistaminen, omavalvonnan toteuttamisen ohjeistaminen sekä näytteenottovastuun ohjeistaminen ja neuvonta. Tarkastuksella havaittuihin epäkohtiin saatetaan puuttua muillakin keinoilla kuin lisätarkastuksilla, kuten omavalvontaohjelman korjauskehotuksilla, tai valvomalla korjausten suorittamista esimerkiksi toimijoilta pyydettävien selvitysten ja raporttien avulla.

20 Elintarvikevalvonnassa varaudutaan tekemään allergeenimerkintöjen tarkastuksia ja osallistutaan Eviran järjestämään patogeeniprojektiin. 20 Kuluttajaturvallisuuden vaatimustenmukaisuuden valvonta 20.1 Valvontaviranomainen, henkilöstö ja resurssit Kuluttajaturvallisuuden valvonnasta vastaa Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta. Lautakunnan alaisena Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden henkilöstöstä kuluttajaturvallisuusvalvontaa hoitaa viisi terveystarkastajaa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan vastuualueelle on nimetty yksi terveystarkastaja ja hänelle on nimetty sijainen. Valvonnan suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista vastaavat terveystarkastajat yhdessä ympäristöterveyspäällikön kanssa. 20.2 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelman arviointi Aluehallintoviranomaisen kuluttajaturvallisuusvalvonnan vuoden 2010 valvontasuunnitelmien yleisarvioinnissa painotettiin toiminnanharjoittajan omavalvontaa, valvontaresurssien riittämättömyyttä, sijaisjärjestelyjen varmistamista, erityistilanteisiin varautumista ja valvontasuunnitelmien toteutumisen arviointia. Arviointi on huomioitu mahdollisuuksien mukaan tässä suunnitelmassa. Osa arvioinnissa mainituista asioista on kuvattu laatukäsikirjassa, kuten henkilöstön koulutus ja erityistilanteisiin varautuminen. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta on hyväksynyt vuoden 2009 valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin. Arvioinnissa ei esitetty kehittämistoimenpiteitä. 20.3 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan yleiset tavoitteet Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tavoitteena on toteuttaa tuoteturvallisuuslainsäädännössä asetettuja päämääriä. Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (KuTuL, 75/2004) tarkoituksena on ehkäistä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista aiheutuvia terveysja omaisuusvaaroja. Tarkoituksena on myös varmistaa, että tavaroista ja palveluista annetaan kuluttajille totuudenmukaista ja riittävää tietoa, jotta kuluttaja pystyy arvioimaan niihin liittyviä vaaroja. Lainsäädäntöä ollaan muuttamassa, valmisteilla on KuTu-lain korvaaminen Kuluttajaturvallisuuslailla. Lain on arvioitu tulevan voimaan vuonna 2011. Lakiin on esitetty tiettyjen painopistekohteiden ilmoitusvelvollisuutta ja turvallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuutta. Turvatekniikan keskus (mahdollisesti 1.1.2011 alkaen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) suunnittelee, ohjaa ja kehittää kuluttajaturvallisuusvalvontaa Suomessa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaohjelmassa painotetaan tulevan Kuluttajaturvallisuuslain muutosten huomioimista, painopistealueiden muutoksia ja kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistamista. 20.4 Valvontakohteet

21 Turvatekniikan keskus on ohjeistanut kuntia keskittymään ensisijaisesti kuluttajapalvelusten valvontaan. Turvatekniikan keskus on arvioinut kuluttajapalveluksista ja kulutustavaroiden valmistajista painopistekohteet, joita kunnallisen viranomaisen tulisi valvoa. KuTuL:n perusteella kuluttajille palveluksia ja tavaroita tarjoavat eivät ole ilmoitusvelvollisia toiminnastaan (poikkeuksena kosmetiikan valmistajat). Tiedot kohteista saadaan osin muun lainsäädännön hyväksymismenettelyjen kautta ja osin seuraamalla paikallisia tiedotusvälineitä ja internet-sivustoja. Tavoitteena on, että kohteille, joilla arvioidaan olevan kuluttajaturvallisuuden painopistealueiden mukaista toimintaa, lähetetään kyselylomake. Tiedossa olevat kohteet on kirjattu YtBOSS -tiedonhallintajärjestelmään. 20.5 Tarkastusten sisällön määrittely Tarkastus voidaan tehdä minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi, onko kyseinen palvelus tai tavara sille lainsäädännössä esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Säännöllisen valvonnan tarkastus tehdään yleensä ennalta ilmoittaen, jotta toimijalta saadaan tarkastuksessa tarvittavat asiapaperit. Tarkastukseen sisältyy tarkastukseen valmistautuminen, mahdollisesti toiminnanharjoittajan toimittaman aineiston ja www-sivujen läpikäyminen, toimipaikassa tehtävä tarkastus ja tarkastuskertomuksen laatiminen. Toiminnanharjoittajan kanssa voidaan myös pitää neuvottelu, mikäli toiminnanharjoittaja ei ole mukana tarkastuksella, jossa tarkastetaan kohteisiin liittyviä asiapapereita. Tarkastuksessa käytetään pääsääntöisesti Turvatekniikan keskuksen ja aluehallintoviranomaisten tekemiä tarkastuslomakkeita. Moneen valvontakohteeseen kohdistuu useampien ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia valvontatoimia, jotka voidaan tehdä joko samassa tai erillisessä tarkastuksessa toiminnan laajuudesta ja tyypistä riippuen. Painotukset voivat myös vaihdella eri tarkastuskerroilla. Todetessaan seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, antaa viranhaltija toiminnanharjoittajalle ohjeita ja ehdotuksia epäkohtien poistamiseksi. Tapauskohtaisesti voidaan tehdä jälkivalvontaa. Tarvittaessa voidaan ryhtyä hallinnollisiin pakkotoimenpiteisiin. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden ympäristöterveyspäällikölle on delegoitu KuTuL:n 24 :n mukainen väliaikainen palvelun tai tuotteen tarjoamiskielto. KuTuL:n 23 :n mukaista pysyvää palvelun tai tuotteen tarjoamiskieltoa ei ole vielä delegoitu. Mikäli pakkokeinotoimenpiteitä käytetään, niistä neuvotellaan etukäteen keskusviranomaisten kanssa ja toimenpiteistä ilmoitetaan Turvatekniikan keskukseen. Resursseja varataan myös tietoon tulevien ilmoituksien ja erityistilanteiden käsittelyyn, jotka voivat sisältää myös tarkastuksen. 20.6 Valvontayksikön tehtävät vuodelle 2011 Turvatekniikan keskuksen valtakunnallisena valvontaprojektina on vuonna 2011 koripallokorien ja jalkapallomaalien turvallisuus yleisillä pallopelialueilla, johon yksikön on tarkoitus osallistua. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueelle on suunniteltu rullalautailupaikkojen turvallisuusprojektia (kesäkuu elokuu). Myös tähän projektiin on tarkoitus osallistua. Muuten säännöllisen valvonnan tarkastuksia on tarkoitus kohdistaa kohteisiin, joissa riskien arvioidaan olevan suuria ja myös kohteisiin, joita ei ole vielä tarkastettu alueellisen organisaation aikana. Suunnitelmista näytteenottoa ei ole tarkoitus suorittaa. Resursseja varataan mahdollisiin keskusviranomaisen pyytämiin näytteenottoihin. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys varautuu lakimuutoksen perusteella tarvittavien delegointien ja muiden asiapapereiden laatimiseen ja

toimijoiden ohjeistamiseen sekä www-sivujen päivittämiseen. Valvontaohjelmassa esitetyt painopistekohteet on sisällytetty tarkastustaulukkoon (liite 3). Uusien painopistekohteiden määrät on arvioitu yleisen tiedon perusteella. Kohteita tullaan tarkemmin kartoittamaan vuoden 2011 aikana. Muutoksia resursseihin ei ole tiedossa. Vastuuhenkilö ja varahenkilö osallistuvat soveltuviin koulutuksiin. 22 20.7 Suunnitelman käsittely ja toteutumisen arviointi Vuoden 2011 suunnitelma ja sen toteutuminen käsitellään Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunnassa. Valvontasuunnitelma toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastoon vuoden 2010 loppuun mennessä. Valvontasuunnitelman toteutuma raportoidaan aluehallintovirastolle keskusviranomaisen laatimien tiedonkeruulomakkeiden mukaisesti vuoden 2012 maaliskuun loppuun mennessä. Arvioinnissa todetaan tarkastusten määrät ja mahdolliset näytteet valvontakohdetyypeittäin, arvioidaan tarkastusten kattavuutta ja saatujen tulojen kohdentumista. 21 Kemikaalilainsäädännön vaatimustenmukaisuuden valvonta 21.1 Valvontaviranomainen, henkilöstö ja resurssit Kemikaalilain (744/1989) valvonnasta vastaa Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta. Lautakunnan alaisena Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden henkilöstöstä kemikaalivalvontaa hoitaa kaksi terveystarkastajaa. Valvonnan suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista vastaavat terveystarkastajat yhdessä ympäristöterveyspäällikön kanssa. 21.2 Kemikaalivalvontasuunnitelman arviointi Viimeisin lääninhallituksen arviointi on vuodelta 2009, jolloin arvioitiin vuoden 2009 valvontasuunnitelmaa. Arvioinnin mukaan kemikaalilain mukaisten tarkastusten tarkastustiheys ei täyttänyt kemikaalilain valvontaohjelman vähimmäisvaatimuksia. Arvioinnissa pidettiin tarpeellisena, että ympäristöterveyslautakunta arvioi kemikaalivalvontaan tarvittavat voimavarat, jotta kemikaalilainsäädännön velvoitteet pystytään hoitamaan ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin voimavarojen hankkimiseksi. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta on hyväksynyt vuoden 2009 valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa kehittämistoimenpiteet. Toimenpiteitä ovat: varataan työaikaa kemikaalilain mukaiseen valvontaan ja kohderekisterin laatimiseen, kehitetään valvonta- ja tarkastustoimintaa koulutuksen ja toimintatapojen yhtenäistämisen avulla, seurataan ja arvioidaan toimintasuunnitelman ja säännöllisen valvonnan valvontasuunnitelman toteutumista tehostetusti. 21.3 Kemikaalivalvonnan yleiset perusteet ja tavoitteet Kemikaalivalvontaa suoritetaan Kemikaalilain ja EU-asetusten perusteella ja tavoitteena on selvittää, täyttävätkö Suomessa markkinoilla olevat ja Suomen kautta Euroopan markkinoille luovutettavat kemikaalit EU:n ja kansallisen kemikaalilainsäädännön vaatimukset ja määräykset.

Tämä valvonta on osa kemikaaleista aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen sekä palo- ja räjähdysvaarojen ehkäisemistä ja torjuntaa ja siten myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. 23 Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa on arvioitu valvontaan tarvittavia resursseja. Tarpeelliseksi tarkastusten määräksi on arvioitu vähintään joko 10 % valvontakohteista tai yksi valvontakohde /10 000 asukasta. Tämä tarkoittaisi Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden alueella yhdeksää tarkastusta vuodessa. 21.4 Valvontakohteet Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa on määritelty eri valvontakohdetyypit. Osalle kohdetyypeistä on tehty tarkempaa jakoa arvioitujen kemikaalituotteiden määrien perusteella (liite 3). Kemikaalien markkinoille saattamisesta Suomessa vastaavat kemikaalitoimittajat ovat vastuussa kemikaalien päällysmerkinnöistä, päällyksen oikeellisuudesta, käyttöturvallisuustiedotteesta ja kemikaalitietojen toimittamisesta KETU-rekisteriin. Vähittäismyyntipaikat eivät ole ilmoitusvelvollisia toiminnastaan. Tietoja eri kohteista saadaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ylläpitämästä kemikaalirekisteristä (KETU-rekisteri) ja osin muun lainsäädännön hyväksymismenettelyjen kautta ja myös seuraamalla paikallisia tiedotusvälineitä ja internet-sivustoja. Kohteille, joilla epäillään olevan kemikaalilain mukaista toimintaa, on tavoitteena lähettää kyselylomake. Tiedossa olevat kohteet on kirjattu YtBOSS -tiedonhallintajärjestelmään. 21.5 Tarkastusten sisällön määrittely Suunnitelmalliset tarkastukset tehdään yleensä ennalta sovittuna ajankohtana, millä varmistetaan se, että kohteen toiminnasta vastaava on paikalla. Muu tarkastus tehdään kuluttajavalituksen tai toiselta viranomaiselta saadun tiedon perusteella. Tarkastettaessa kemikaalitoimittajaa suunnitelmalliseen tarkastusaikaan sisältyy toiminnanharjoittajan etukäteen toimittamien asiakirja-aineiston vertaaminen kemikaalirekisterin tietoihin ja lainsäädäntöön, tarkastuskäynti, joskus myös markkinointimateriaalin tarkastaminen ja tarkastuskertomuksen laatiminen. Tarkastettavien kemikaalien määrä vaihtelee kemikaalitoimittajan kemikaalien määrän mukaan. Mikäli kohteen kemikaalien määrä on suurempi kuin 10, tarkastetaan 5 kemikaalia, muuten kemikaalien määrä valitaan tapauskohtaisesti. Mikäli tarkastus käsittää vain asiakirja-aineiston tarkastamisen, varataan siihen aikaa neljä tuntia. Kun suunnitelmallinen tarkastus suoritetaan vähittäismyymälässä, tarkastettavat kemikaalit valitaan tilanteen mukaan ja samalla tarkastellaan niiden sijoittelua myymälätilassa sekä työntekijöille annettua ohjeistusta luovutusrajoituksista. Valittujen kemikaalien tietoja verrataan KETU-rekisterin tietoihin ja mahdollisesti käyttöturvallisuustiedotteeseen kemikaalista ja laaditaan tarkastuskertomus. Tarkastuksissa käytetään keskusviranomaisen laatimia tarkastuslomakkeita. Todetessaan seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, antaa viranhaltija toiminnanharjoittajalle ohjeita ja ehdotuksia epäkohtien poistamiseksi. Mikäli rekisteritiedoissa tai merkinnöissä on