Toimintasuunnitelma 2010 1. Esipuhe 2 2. Organisaatio 4 2.1 Toimintatavat 4 2.2. Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategia 5 2.3. Aluetoiminta 5 2.4 Tallijärjestelmä 5 3. Pääteema 6 4. Koulutus 6 4.1 Koulutusjärjestelmä 6 4.2. Ammatillinen koulutus 7 5. Valmennus 7 5.1. Valmennusjärjestelmän kuvaus 7 5.2. Valmennusryhmät 8 5.3. Valmennuksen toteutus ja tukeminen 8 6. Kilpailutoiminta 9 6.1. Kilpailujärjestelmän kuvaus 9 6.2. Kilpailukalenteri 10 6.3. Kilpailutoiminnan tavoitteet 10 6.4. Nations Cup ja maailmancup -osakilpailut 10 6.5. Tukitoimet 11 6.6. Eettisyys 11 6.7. Antidopingtyö 11 6.8. Suvaitsevaisuus 11 7. Harrastustoiminta 11 7.1 Koulutus 12 7.2. Aikuis-, kunto- ja terveysliikunta 12 7.3 Erityisryhmien liikunta 13 7.4 Nuorisotoiminta 13 7.5 Seuratoiminta 14 7.6 Tallitoiminta 14 8. Edunvalvonta, yhteiskunta ja olosuhteet 15 8.1. Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet 15 8.2. Ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi 17 8.3. Olosuhteet ja turvallisuus 17 9. Markkinointi ja viestintä 17 9.1. Markkinointi, varainhankinta ja suhdetoiminta 17 9.2. Viestintä 18 10. Talous 19 10.1 Jäsenmaksut 20 10.2 Yhteisöjäsenmaksut 20 10.3 Green Card 20 10.4 Lisenssit ja kilpailuluvat 20 10.5. Toimitusmaksu 21 10.6. Talousarvioehdotus 22 23 11. Jaostojen toimintasuunnitelmat erillisessä liitteessä
1. Esipuhe TAVOITTEET KORKEALLA Vuosi 2010 on Suomen Ratsastajainliiton juhlavuosi yhteisömme täyttää 90 vuotta. Erkki Vasara kirjoittaa Suomen Ratsastusurheilun Historiassa: Kun Suomen Ratsastusliitto loppuvuodesta 1920 perustettiin, maassa toimi kolme ratsastusurheiluseuraa, kaksi Helsingissä ja yksi Viipurissa. Valtakunnallisesti järjestäytyneen ratsastustoiminnan alku oli siten todella vaatimatonta, mutta siitä käynnistyi kehitys, jonka pää ei vieläkään ole näkyvissä. Virkkeen loppu on totta vielä tänäkin päivänä, sillä kasvu jatkuu edelleen hyvää vauhtia sekä kilpailuettä harrastetoiminnassa. Juhlavuoden teema on Kilpaile kunnolla, mikä viittaa sekä huippu-urheiluun että kuntoilun merkitykseen. Vuoden 2010 suurimmat haasteet löytyvätkin kilpailutoiminnan saralta. Ratsastajainliiton ja sen huippuratsastajien päätavoite on menestyminen maailmanmestaruuskilpailuissa Kentuckyssä. Jaana Kivimäen saavuttama hopea vammaisratsastuksen EM-kilpailuissa lupaa hyvää ajatellen Kentuckyä, toivon mukaan saamme matkaan myös vahvan joukkueen esteratsastajia ja sekä edustajan kenttä- ja kouluratsastukseen. Estejoukkueemme tänä vuonna saavuttama finaalipaikka Nations Cupin kakkosliigassa kannustaa meitä jatkamaan pitkän aikavälin tavoitteena paikka mestaruussarjaan. Taantuma on kasannut tummia pilviä oman maailmancupin osakilpailumme ja koko Horse Show n ylle. Kansainvälisen liiton (FEI) vaatimukset viiden tähden tason statuksesta on täytettävä vuonna 2010. Tämä tarkoittaa järjestäjälle150.000 euron lisäpanostusta jo aiemmin tappiolliseen tapahtumaan. Olisi surullista todeta, että vuonna 1985 aloitettu menestyskonsepti päättyi liiton juhlavuotena. Tavoitteena on tietysti, että näin ei käy. Liitolle se tarkoittaa tiivistä yhteistyötä järjestäjän kanssa ja neuvottelemista valtiovallan ja FEI:n kanssa. Taantumasta huolimatta toimintamme kasvaa edelleen, joskin hieman aikaista hitaammin. Ratsastusseuroja on 428 (421 vuonna 2008) ja jäsentalleja 284 (274). Henkilöjäsenmäärä nousee yli 43.000:n vuonna 2009. Aikuisharrastajien määrä kasvaa noin tuhannella nuorten jäsenten määrän pysyessä ennallaan. Green Card -jäseniä on noin 5.000. Näitä lukuja tarkastellessa Johtavat ajatukset -strategiassamme asetettu 50.000 jäsenen tavoite vuodelle 2010 näyttää edelleen realistiselta. Ratsastajainliiton tavoitteena on saada koko harrastajakunta (150.000) jäsenikseen. Tärkeinä motiiveina ovat ratsastuksen turvallisuustason ylläpitäminen ja hevosten hyvinvoinnin turvaaminen. Mitä enemmän tietoa ja taitoa voidaan välittää seurojen, koulujen ja Hippos-lehden kautta, sitä paremmin turvallisuus- ja hyvinvointiseikat voidaan nostaa esille. Vahvalla jäsenkunnalla on myös merkittävä paino edunvalvonnassa. Ratsastajainliitto haluaa, että ratsastus on merkittävä suomalainen urheilulaji, jota mahdollisimman moni voi harrastaa omien tavoitteidensa mukaisesti. Kunnioitamme hevosta ja luontoa ja tarjoamme jokaiselle yhteisön, johon kuulua ja jossa viihtyä. Hevosharrastus tarjoaa ihmisille kokonaisvaltaisen harrastuksen, joka tarjoaa fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Ratsastajainliitto on mukana useissa tärkeissä maamme hevoselinkeinoa edistävissä projekteissa ja hankkeissa. Edunvalvonnassa teemme yhteistyötä muiden hevosalan järjestöjen kanssa yhteisen strategian mukaisesti laajalla rintamalla. Ympäristöasiat, kaavoitus ja erityisesti lannanpolton salliminen ovat keskeisiä painopistealueita. SLU:n ja opetusministeriön Kansallinen liikuntatutkimus valmistuu vuonna 2010. Tutkimus on tehty vuodesta 1998 lähtien neljän vuoden välein. Ratsastus on ainoita lajeja, jotka ovat esittäneet myönteisiä kasvulukuja ensimmäisestä tutkimuksesta lähtien. Tiedottamisessa hyödynnetään tutkimuksen tuloksia sekä kansallisesti että alueellisesti. Kiinnitämme huomiota hevostalouden merkitykseen sekä elinkeinona että kasvavana harrastuksena. Ratsastajainliitto käynnisti vuonna 2008 ratsastuskouluihin ja harrastetalleihin kohdistuvan jäsenhankintakampanjan. Liiton alueilla on kartoitettu ne ratsastuspalveluja tarjoavat tallit, jotka eivät ole jäseniämme. Talleille on lähetetty liittoa ja sen palveluja esittelevää materiaalia vuoden 2009 lopussa. Tavoitteena on saada 50 uutta koulua ja tallia jäseniksemme vuonna 2010. Tärkeimpänä motiivina on ratsastuksen turvallisuustason ja hevosten hyvinvoinnin varmistaminen. Harrastetoiminnassa Kilpaile kunnolla -teeman tiimoilta ratsastus nostetaan aikuisten kunto- ja terveysliikuntamuotona esille liiton toiminnassa, samalla korostetaan terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä. Tavoitteellisuus ja motivaatio ovat tärkeässä roolissa samoin kuin liikunnallisen elämäntavan opettaminen lapsille ja nuorille. 2
Ratsastajainliitto hakee Nuoren Suomen lajiliittojen kehittämistukea nuorten harrastehankkeelle hankekaudeksi 2010 2011. Vuosi 2011 on nuorison teemavuosi, ja keväällä 2011 järjestetään Nuoren Suomen, lajiliittojen, SLU:n ja muiden yhteisöjen kanssa Your Move 2011 -suurtapahtuma. Teemavuosi 2011 näkyy Ratsastajainliiton toiminnassa jo vuonna 2010, sillä tämän vuoden lopulla valittu valtakunnallinen Nuorten Ryhmä ryhtyy suunnittelemaan tulevaa suurtapahtumaa. Ryhmässä on 10 jäsentä, iältään 15 24-vuotta. Kilpailu- ja valmennustoiminnan kehittämisprosessia jatketaan. Maajoukkueiden valintakomiteoiden toimintaa tehostetaan, erityisesti huomiota kiinnitetään valintakriteerien ja -prosessien selkeyteen. Ratsastajainliitolla on kilpailutoiminnassa käytössä vastuualuekohtainen organisaatio, jossa päätöksenteosta vastaavat omalta osaltaan useat eri toimijat, kuten lajijaostot, urheiluvaliokunta ja hallitus. Näiden väliset vastuualueet ja -suhteet on kirjattu erilliseen matriisiin. Taloudellinen taantuma yllätti kaikki nopeudellaan ja laajuudellaan. Edellinen lama iski hevostalouteen 3-4 vuoden viiveellä. Tämänkertainen maailmanlaajuinen talouskriisi ei juuri ole näkynyt harrastajien määrissä eikä jäsentalliemme asiakaskunnissa. Kilpailuhevosten määrä on hieman laskenut, mutta starttien ja kilpailujen määrät ovat olleet edelleen vuoden 2008 tasolla. Vuoden 2008 talousarvio rakennettiin usean hyvän vuoden talouskehityksen perusteella 63.000 euroa alijäämäiseksi. Tulos oli kuitenkin 15.000 euroa budjetoitua huonompi. Vuoden 2009 talousarvio on 16.000 euroa ylijäämäinen, mutta ennuste ennakoi alijäämää. Hallitus joutuu esittämään jäsenmaksun korottamista senioreiden osalta 5 eurolla ja junioreiden osalta 3 eurolla vuodelle 2010. Korotustarve johtuu pääasiallisesti jäsenetuna olevan tapaturmavakuutusmaksun korotuksesta. Myös kilpailutoiminnan ja olosuhteiden kehittäminen aiheuttaa lisäkustannuksia ja rasittaa Ratsastajainliiton maksukykyä. Kehittämisalueita on useita. Kilpailuissa käytettävät irtotallit joudutaan uusimaan vastaamaan kansainvälisen liiton vaatimuksia, tämä projekti jatkuu usean vuoden ajan. Ratsastajainliitto on monta vuotta panostanut myös kilpailukenttien pohjaratkaisujen kehittämiseen. Vuoden 2010 aikana onkin tarkoitus julkaista Kenttämestarin opas avuksi kaikille kilpailujen järjestäjille ja omien ratsastuskenttien rakentajille. Vuoden 2010 kansainvälinen kilpailutoiminta vaatii myös lisäpanostusta, etenkin MM-matka Yhdysvaltoihin hevosten kuljetuksineen tulee olemaan kallis projekti. Kilpailutoiminnan kansallinen kehittäminen ja satsaus kansainväliseen kilpailemiseen aiheuttavat paineita eri kilpailulisenssien korottamiselle. Hallitus esittää kaikkien lisenssimaksujen tarkistamista. Vuoden 2010 talousarvio on 36.800 euroa ylijäämäinen. Kahden alijäämäisen vuoden jälkeen on ensiarvoisen tärkeää saada talous ylijäämäiseksi, jotta voimme edelleen kehittää toimintaamme vastaamaan kasvavan jäsenkuntamme tarpeita. Helsingissä 20.10.2009 Fred Sundwall Pääsihteeri 3
2. Organisaatio Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on Suomen ratsastusseurojen ja -koulujen sekä harraste- ja yksityistallien muodostama valtakunnallinen keskusjärjestö. Sen tarkoituksena on olla Suomessa toimivien ratsastusseurojen, alueiden ja yhteisöjäsenten aatteellinen järjestö, toiminnallinen yhdysside ja keskuselin. Ratsastajainliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ja tehdä ratsastusurheilua tunnetuksi Suomessa. Liiton toiminta tähtää siihen, että Suomessa on mahdollisuus harrastaa ratsastusta kuntoliikuntana, kuntoutuksena ja kilpaurheiluna. Kansainvälisen Ratsastajainliiton jäsenenä Ratsastajainliitto luo jäsenilleen edellytykset kansainväliseen huippu-urheiluun. Keskeisten toimijoiden kanssa yhteistyössä edistetään hevosten hyvinvointia ja taataan monipuoliset ratsastusmahdollisuudet jokaiselle. Ratsastajainliitto siirtyi takaisin kahden vuosikokouksen järjestelmään muuttamalla toimintasääntöjään. Perusteluna muutokselle oli demokratian ja suunnittelun parempi toteutuminen liiton toiminnassa sekä toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Vuoden 2009 syyskokouksessa ylimenosäännöt ovat viimeisen kerran käytössä. Ratsastajainliitossa korkeinta päätösvaltaa käyttävät liiton varsinaiset kokoukset: kevätkokous ja syyskokous. Syyskokous valitsee hallituksen, jonka toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan tammikuun alusta. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Ehdotuksia hallituksen jäseniksi vastaanottaa vaalivaliokunta. Hallitus esittää syyskokouksen hyväksyttäväksi liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman. Kevätkokous käsittelee liiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Ratsastajainliitolla on kahdeksan itsenäisesti toimivaa aluetta, joiden toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta vastaavat aluehallitukset sekä näiden puheenjohtajista koostuva aluevaliokunta. Liiton toimistossa työskentelee pääsihteeri, koulutus- ja valmennuspäällikkö, harrastepäällikkö, nuorisopäällikkö, viestintäpäällikkö, kilpailu- ja markkinointiassistentti, erityisryhmien lajivastaava ja rekisterivastaava sekä tallivastaava. Alueilla työskentelevät kokopäivätoimisina tai osa-aikaisina aluesihteerit, tallitarkastajat sekä kilpailukalustosta vastaava henkilö. Kirjanpito- ja talouspalvelut sekä jäsenlehteen liittyvät palvelut ostetaan talon ulkopuolelta. Hallituksen alaisia valiokuntia ovat talous-, harraste- ja aluevaliokunta. Jokaiselle lajille on oma jaosto: este-, koulu-, kenttä-, vammais-, lännen- ja matkaratsastus sekä valjakkoajo, vikellys ja islanninhevosten askellajiratsastus. Erikseen nimetty lajijohto vastaa ensisijaisesti lajin operatiivisesta työstä. Urheiluvaliokunta koordinoi lajijaostojen yhteisiä asioita ja johtaa kansainvälistä kilpailutoimintaa ja huippu-urheilua sekä vahvistaa valmennusja koulutusjärjestelmän. Maajoukkueiden valinnassa kuullaan myös maajoukkuevalmentajaa. Liitolla on myös eettisten ja oikeusturva-asioiden lautakunta, sääntövaliokunta ja kurinpitolautakunta sekä uusien sääntöjen mukainen vuosikokouksen erikseen nimeämä valitusvaliokunta. Ratsastajainliiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä ja yhteisöjäseniä. Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kotimaiset rekisteröidyt ratsastusseurat. Yhteisöjäseniksi voivat liittyä oikeustoimikelpoiset yhteisöt, kuten ratsastuskoulut, harrastetallit ja valmennustallit, rekisteröityjen ratsastusyhdistysten muodostamat aluejärjestöt ja hevosalan oppilaitokset sekä muut Ratsastajainliiton toimintaperiaatteita tukevat yhteisöt. Liitolla voi olla myös kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Organisaatio esitellään tarkemmin liiton internetsivuilla. Toiminnan kehittymistä seurataan mm. seurojen jäsenten ja Green Card -harrastajien, lisenssien ja kilpailujen sekä ratsastusseurojen ja hyväksyttyjen tallien määrien pohjalta. Ratsastajainliiton hallitus asetti vuonna 2007 työryhmän, jonka tehtävänä oli liiton rangaistus- ja valitusjärjestelmän tarkentamistyö. Työ on saatu päätökseen ja työryhmän esitys sääntömuutoksista rangaistus- ja valitusjärjestelmäkäytäntöön hyväksytty ja otettu käyttöön 1.1.2009 kilpailusääntöjen yleiseen osaan (KS I). Ratsastajainliiton hallitus esittelee kevätkokoukselle 2010 urheilun organisaatiomallin, jossa on huomioitu RCC ry:n syyskokoukselle 2009 tekemä esitys. 2.1 Toimintatavat Ratsastajainliitto noudattaa toiminnassaan Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) urheilueettisiä periaatteita, joihin kuuluvat eettisten elämänarvojen kunnioittaminen sekä reilun pelin periaatteet urheilussa. Ratsastajainliiton tapa toimia on avoin, keskusteleva ja tehokas. Toiminta on yhteiskuntavastuullista ja päätöksenteko läpinäkyvää. 4
Valitut toimintatavat perustuvat jäsenjärjestöjen kanssa yhteisesti määriteltyyn strategiaan, tavoitteisiin ja tehtäviin. Liiton tavoitteena on olla yksi jäsenkuntaansa parhaiten palvelevista urheilujärjestöistä. Luomme kumppanuutta ja yhteistyötä. Lisäksi hevosalan toimijoiden ja järjestöjen kanssa vaikutetaan yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi yhdessä laaditun strategian ja toimintamallin mukaisesti. Yhteistyöyritysten kanssa toimitaan avoimesti keskustellen ja molemminpuolisen hyödyn periaatteen mukaisesti. Ratsastajainliiton toiminta on lähellä harrastajaa ja kilpailijaa. Alueilla kootaan liiton eri toimintoihin liittyviä ryhmiä, jotka yhdessä etsivät uusia ratkaisuja ja menettelytapoja eri aiheissa tarpeen mukaan. Ratsastajainliitto on mukana koordinoijana ja kokoaa valtakunnallisia ryhmiä yhteisiin kohtaamisiin. 2.2. Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategia Ratsastajainliiton toimintasuunnitelman linjaukset perustuvat strategiatyöhön, joka seuraa Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategiaa. Tämä strategia on julkaistu liiton internetsivuilla. Ratsastuksen johtaviin ajatuksiin on vuonna 2008 laadittu toimialakohtaiset (harraste, nuoriso, kilpailutoiminta) strategiat, jotka ohjaavat toimialojen vuosisuunnittelua. Toimintaamme ohjaavat arvot: IHMINEN Ratsastus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden kokea elämyksiä hevosten parissa. Ratsastus on ihmiset tasaarvoisesti huomioon ottava laji, johon jokainen voi osallistua omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaisesti. HEVOSEN HYVINVOINTI JA LUONNON KUNNIOITTAMINEN Hevonen on toimintaamme yhdistävä tekijä, jonka kautta harrastajat saavat yhteyden elävään luontoon. Haluamme luoda kestävän kulttuurin, jossa hevosen ja ympäristön hyvinvointi ovat keskeisiä arvoja. Hevostaitoja arvostetaan. YHTEISÖLLISYYS JA YHTEISTYÖ Ratsastus tarjoaa jokaiselle innostavan ja tärkeän yhteisön, johon kuulua. Talleilla, seuroissa ja alueilla vaalitaan eettisesti kestävää toimintaa. Teemme aktiivisesti työtä innostaaksemme uusia ihmisiä ja tahoja mukaan yhteisöömme. 2.3. Aluetoiminta Ratsastajainliiton toiminta on jakaantunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat jaostonsa, joiden tehtävänä on edustaa liittoa paikallistasolla ja hoitaa alueille nimettyjä tehtäviä. Käytännössä aluejaostojen jäsenet, joita ovat ratsastusseurat, ratsastuskoulut ja harrastetallit, valitsevat aluejaoston toteuttamaan näitä tehtäviä. Aluejaostojen lisäksi jäsenistöä palvelevat aluesihteerit. Alueiden puheenjohtajista koostuva aluevaliokunta kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa. Aluevaliokunta nimittää harrastevaliokuntaan aluetoiminnan edustajan. Alueiden hallitukset kokoontuvat kerran vuodessa yhteistapaamiseen, jonka järjestelyvastuu kiertää vuosittain. Tapaaminen järjestetään tammi helmikuun vaihteessa. Vuoden 2010 tapaamisen järjestelyistä vastaa Häme. Alueiden tehtäviä ovat mm. kilpailutoiminnan koordinointi, aluekilpailujen järjestämisoikeuksien myöntäminen seuroille, aluekilpailukalenterin julkaisu sekä aluekilpailujen järjestämisen ohjeistus alueellinen tiedotus mm. toimittamalla tiedotuslehtiä ja internetsivuja, joilla julkaistaan mm. aluekilpailusäännöt ja kilpailukutsut aluevalmennuksen, koulutuksen ja kykyjenetsinnän toteutus koulutusten järjestäminen, esim. seura-, toimihenkilö- ja nuorisokoulutukset alueiden seurojen ja tallien yhteistoiminnan kehittäminen Ratsastajainliitto tukee alueiden toimintaa rahallisesti valmennus-, perus- ja toimintatuella sekä harraste- ja nuorisotoiminnan tuilla. Alueiden toimintasuunnitelmat vuodelle 2010 löytyvät erillisestä liitteestä Laji- ja aluejaostojen toimintasuunnitelmat 2010. 5
2.4. Tallijärjestelmä Ratsastajainliitto on hyväksynyt ja valvonut ratsastuskoulujen toimintaa 1970-luvulta alkaen. Harrastetallit tulivat mukaan järjestelmään 1998 ja yksityistallit 2006. Liiton hyväksyntä perustuu vaatimuksiin, joissa painotetaan osaavaa ja koulutettua henkilökuntaa, hyvinvoivia hevosia, turvallisuutta ja asiakasviihtyisyyttä. Tallijärjestelmä sekä kriteerit on kuvattu tarkemmin liiton internetsivuilla. Liitto tiedottaa jäsentalleilleen ajankohtaisista, talleja koskevista asioista säännöllisesti kirjeillä ja sähköpostilla. Tallit tarkastetaan vuosittain ja samassa yhteydessä tallitarkastajat neuvovat tallitoiminnan kehittämisessä sekä keskustelevat yrittäjän kanssa ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni Ratsastajainliiton vaatimukset täyttävä talli mukaan liiton toimintaan. 3. Pääteema 2010 Kilpaile kunnolla! Teema viittaa ratsastukseen kuntoilumuotona ja sisältää ajatuksen myös kilpailu- sekä valmennustoiminnan kehittämiseksi. Teemaan liittyvät toimenpiteet on lueteltu kunkin toimialan alla erikseen. 4. Koulutus Painopisteet Jatketaan koulutuksen uudistushanketta, joka otetaan vaiheittain käyttöön 2010. Siirretään koulutukseen liittyviä käytännön toimia Hevosopiston hoidettaviksi. Tavoitteena muuttaa koulutus- ja valmennuspäällikön toimenkuva urheilupäälliköksi päävastuualueena valmennus- ja kilpailutoiminta, toimenkuvaa kehitetään. 4.1. Koulutusjärjestelmä Ratsastajainliitto ja sen alueet kouluttavat jäsenistöään ja muita lajista kiinnostuneita: valmentajiksi: järjestetään I-tason ja II-tason valmentajakoulutus sekä 2 3 valmentajaseminaaria (lisenssikoulutus) toimihenkilöiksi mm. kilpailutehtäviin: lajijaostojen esityksen mukaan järjestetään koulutus uusille tuomareille ja ratamestareille eri lajeissa sekä täydennyskoulutuksia (lisenssikoulutus) jo oikeudet omaaville toimihenkilöille. Lisäksi järjestetään kilpailujärjestäjäkoulutusta ja konsultoidaan tähtikilpailujärjestäjiä. Koulutusohjelmaan lisätään turvallisuuspäällikön koulutus. ratsastuksen nuorisotoimintaan mm. järjestämällä hevoskerhon ohjaajan koulutuksia (perus- ja jatkokurssi), joita pitävät Nuoren Suomen kouluttajakoulutuksen käyneet henkilöt. ratsastuksen harrastustoimintaan mm. järjestämällä teeman Kilpaile kunnolla mukaisia alueellisia koulutuksia harrastajille. tallitoimintaan/yrittäjyyteen mm. järjestämällä jäsentallien vuosittaisia alueellisia tapaamisia ja koulutuksia. järjestötoimintaan mm. järjestämällä alueellisia seurakohtaamisia ja ratsastusseurojen kehittämiskoulutuksia. Tavoitteena on kouluttaa lisää ratsastukseen erikoistuneita seurakehittäjiä yhteistyössä SLU:n kanssa. erityisliikunnan ohjaukseen sekä avustajana ja taluttajana toimimiseen Ratsastajainliiton koulutukset on suunnattu vapaaehtoistoimintaan eivätkä ne anna ammatillista pätevyyttä. Ratsastajainliitto ylläpitää toimihenkilörekisteriä toimihenkilökoulutuksen suorittaneista jäsenistään sekä järjestää lisenssikoulutusta toimihenkilöiden tietojen ajan tasalla pitämiseksi. Osalle kursseista on lähtötasovaatimus. Lisäksi järjestetään lajiseminaareja ja kouluttajakoulutusta. Koulutusjärjestelmän päivittämisestä ja kehittämisestä vastaa koulutus- ja valmennuspäällikkö. Koulutusjärjestelmä ja koulutusten sisällöt esitellään tarkemmin liiton internetsivuilla, joilla julkaistaan myös vuoden 2010 koulutuskalenteri. Koulutusjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää liitolta myös kilpailusääntöjen, määräysten ja ohjeiden sekä koulutusmateriaalien päivittämistä ja tuottamista. Lisäksi liitto tuottaa ja kääntää ammattikirjallisuutta. Kilpailusääntöjen yleisen osan (KS I) uusittu versio astui voimaan 1.1.2009. Jaostojen lajisääntöihin tekemät päivitykset tulevat voimaan ennen kilpailukauden alkua jaostojen esitysten mukaan. 6
Liitto vastaa toimihenkilökouluttajien kouluttamisesta ja koulutusmateriaalien päivittämisestä. Kouluttajille järjestetään myös säännölliset kouluttajatapaamiset. Vuonna 2010 järjestetään yksi kouluttajatapaaminen koulutussisältöjen ja -materiaalien päivittämiseksi. 4.2. Ammatillinen koulutus Hevosalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat hevosalan oppilaitokset, joiden kanssa Ratsastajainliitto tekee aktiivisesti yhteistyötä. Ratsastajainliiton koulutus- ja valmennuspäällikkö osallistuu oppilaitosten tutkintolautakuntien työhön ja liiton edustajat ovat mukana tutkintojen sisältöjen suunnittelutyössä. Yhteistyössä oppilaitosten ja opetushallituksen kanssa varmistetaan, että opettaja- ja ohjaajakoulutus täyttävät alan kansainväliset normit sekä työnantajien että asiakkaiden vaatimukset. Ratsastajainliitto edellyttää, että sen hyväksymillä talleille ratsastuksen opetuksesta ja ohjauksesta vastaavat ammattikoulutetut henkilöt. Ratsastajainliitto myöntää hakemuksesta epävirallisen hevosharrasteohjaajan ammattinimikkeen hevosalan perustutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka ovat erikoistuneet hevospalveluiden tuottamiseen. Edellytyksenä on näyttökokeen suorittaminen vaaditulla tasolla. Hevosharrasteohjaaja voi erikoistua myös tietyn ratsastuksen lajin erityisosaamiseen: esim. islanninhevos- tai valjakkoajoharrasteohjaajiksi. Hevosharrasteohjaaja voi toimia Ratsastajainliiton hyväksymän harrastetallilla vastuullisena, ratsastusta ohjaavana henkilönä. Ratsastajainliitto on valtuuttanut hevostalouden tutkintolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamaan nimiketodistukset. Ratsastajainliitto lähettää oppilaitoksille ajankohtaista tietoa toiminnastaan säännöllisesti sähköpostilla. Oppilaitoksia kannustetaan tiedottamaan liiton internetsivuilla mm. lyhytkursseistaan ja hakuajoistaan. Liitto tilaa ja valvoo opinnäytetöitä vuosittain tarpeen mukaan. Oppilaitokset voivat tilata liitolta kurssi- ja luentopaketteja. Työ ammattikorkeakoulututkintojen saamiseksi alalle jatkuu. 5. Valmennus Painopisteet Jatketaan valmennuksen uudistushanketta ja uudistukset otetaan vaiheittain käyttöön 2010. Painopiste nuorissa ja joukkueissa Mittarina vähintään Pohjoismainen taso Suunnittelu 4 vuoden olympiadeittain Selkeytetään valintajärjestelmää ja valintaperusteita Vahvistetaan pelisäännöt ja sitoutuminen eri toimijatahojen kanssa Panostetaan johtamistaitoihin Liiton valmennusleirit teemoitetaan selkeämmin 5.1. Valmennusjärjestelmän kuvaus Ratsastajainliiton valmennusjärjestelmän tavoite on yhtenäinen, eettisesti vahvalla pohjalla oleva valmennuslinja, joka tuottaa huippu-urheilijoita ja huolehtii urheilijan urasta sekä edistää hevostaitojen kehittymistä. Valmennusorganisaatioon kuuluu päätoiminen koulutus- ja valmennuspäällikkö sekä sopimuspohjaiset lajien maajoukkue- ja aluevalmentajat. Maajoukkuevalmennus toteutetaan ensisijaisesti Hevosopistolla Ypäjällä. Aluevalmennus on maajoukkuevalmennuksen tukitoimi, jossa myös kartoitetaan uusia kykyjä. Maajoukkue- ja aluevalmennusta tuetaan taloudellisesti. Lajin perustaitojen opetuksesta vastaavat ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen saaneet ratsastuksenohjaajat ja -opettajat ratsastuskouluissa. Valmennusjärjestelmän päivittämisestä ja kehittämisestä vastaa koulutus- ja valmennuspäällikkö yhdessä lajijaostojen kanssa. Valmennusjärjestelmä esitellään tarkemmin liiton internetsivuilla. 7
5.2. Valmennusryhmät Maajoukkuevalmennukset Kouluratsastus: nuoret, juniorit, poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat. Senioreille henkilökohtainen valmennustuki. Valmennuksen organisointia uudistetaan. Kenttäratsastus: seniorit, nuoret, juniorit, poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat. Valmennuksen organisointia uudistetaan. Esteratsastus: seniorit, nuoret, juniorit, poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat sekä B-rengas. Valmennuksen organisointia uudistetaan. Valjakkoajo: yksikkö- ja parivaljakot, hevoset ja ponit / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat. Matkaratsastus: mukana maajoukkue-ehdokkaat. Vikellys: yksin-, pari- ja joukkuevikeltäjät / mukana maajoukkue-ehdokkaat. Lännenratsastus: reining ja all-round lajit / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja haastajat. Vammaisratsastus: mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat. Islanninhevoset: tuetaan Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämän maajoukkueen valmentautumista. Lajivalmentajat nimeävät maajoukkuevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten ja/tai katsastusleirien perusteella. Kaikki liitto- ja aluevalmennussopimukset on uudistettu vuonna 2008 määräaikaisiksi yksi- tai kaksivuotissopimuksiksi. Sopimuksiin kuuluu valmennusryhmäkohtaisen toimintasuunnitelman ja -kertomuksen teko suunnitelmallisuuden ja seurannan tehostamiseksi. Aluevalmennukset koulu- ja esteratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille juniori- ja poniratsukoille sekä alueen nimeämille aluevalmennusratsukoille kenttäratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille ratsukoille sekä alueen nimeämille aluevalmennusratsukoille valjakkoajossa nimetyille yksikkö- ja parivaljakoille, hevosilla ja poneilla matkaratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille vikellyksessä yksinvikeltäjille, parivikeltäjille ja joukkuealuevalmennusvikeltäjille vammaisratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille tuetaan Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämien aluevalmennusratsukoiden valmentautumista Aluevalmentajat nimeävät aluevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten ja/tai katsastusleirien perusteella. 5.3. Valmennuksen toteutus ja tukeminen Maajoukkuevalmennukset toteutetaan leirityksinä ja/tai henkilökohtaisina valmennustukina. Lajijaostot tekevät lajikohtaisen vuosisuunnitelman valmennusvuorokausien määristä ja ajankohdista. Maajoukkuevalmennusta tuetaan lajijaostojen vuosibudjettien mukaisesti. Lajien valmennuksen toimivuutta arvioidaan ja uudistetaan ottaen huomioon kilpailutoiminnan lisääntyvä kansainvälistyminen, ulkomailla tapahtuvan henkilökohtaisen valmentautumisen lisääntyminen sekä arvokilpailuihin tarvittavat pitkäaikaisprojektit osallistumispaikkojen saavuttamiseksi. Aluejaostot tekevät lajikohtaisen vuosisuunnitelman aluevalmennusvuorokausien määristä ja ajankohdista. Valmennuspäällikkö jakaa vuosittaisen aluevalmennustuen aluekohtaisesti alueiden hakemusten perusteella. Aluevalmennusta järjestetään ensisijaisesti kyseisellä alueella asuville ratsukoille. Valmennuksen tukitoimet Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja opetusministeriön valmennustuki valmennuskriteerit täyttäville ratsastajille lajijaostojen henkilökohtainen valmennustuki MM- ja EM-kilpailuihin ehdolla oleville ratsastajille olympia, paralympia, MM- ja EM-kilpailuiden erillisprojektit ja erillisbudjetti, jonka hallinnoinnista vastaa urheiluvaliokunta Suomen Olympiaratsastuksen Tuki ry:n ja Ratsastajainliiton hallituksen erillisprojektien tukitoimet lajijaostojen erillisprojektit nuorten, junioreiden ja ponien kansainvälisen kilpailumenestyksen saavuttamiseksi valmentaja- ja urheilijasopimukset 8
valmentajakoulutuksen toteuttaminen antidopingtyö urheiluoikeudellinen neuvonta ammatillisen koulutuksen kehittäminen yhteistyö urheiluoppilaitosten kanssa 6. Kilpailutoiminta Päämäärä Kilpailutoiminnan kansainvälisenä päämääränä on menestys kaikissa lajeissa ja ikäryhmissä. Mittarina toimii hyvin vertailu muuhun pohjoismaiseen tasoon. Päätavoite on kehittää ratsukoita kohti vuoden 2012 Lontoon olympialaisia / paralympialaisia sekä lajien MM- ja EM-tason menestys. Tavoitteiden saavuttamiseksi panostetaan joukkuekilpailemiseen maapaikkojen saavuttamiseksi ja tulosvaatimusrajojen ylittämiseksi. Uusien ratsukoiden löytämiseksi kotimaan toiminnassa otetaan ensisijaisesti huomioon nuoret ja juniorit. Liiton teema Kilpaile kunnolla nostetaan esille mm. koulutuksessa, antidopingtyössä ja valmennus- ja kilpailujärjestelmien tarkistamisessa sekä kilpailutoimintaan kohdennetuilla erityisprojekteilla. Painopisteet kotimaan kilpailutoiminnalle Tarkennetaan kilpailutyyppejä rakenteellisesti kilpailuiden kohderyhmien määrittämiseksi: 1. Näyteikkunatapahtuma, 2. Huippu-urheilukilpailu, 3. Massakilpailu, 4. Koulutuskilpailu Tuotetaan opaskirja ja annetaan neuvontaa kilpailukenttien pohjien rakentamiseen ja huoltoon Tehostetaan pääkilpailuiden markkinointia ja parannetaan yleisöpalveluita viihtyisyyden ja katsojamäärien lisäämiseksi Laaditaan suositukset kilpailujärjestäjille ylisuurten lähtijämäärien rajaamiseen Laaditaan suositukset kilpailutallipaikkojen jakoperusteista ruuhkautumisia helpottamaan Listataan seurat, joissa on vahva panostus seuravalmennus- ja kilpailutoimintaan ja nimetään ne kilpailuseuroiksi. Kilpailupalvelujärjestelmään (KIPA) luodaan mahdollisuus maksaa kilpailumaksut internetin kautta. Uusi järjestelmä valmistellaan ja testataan alkuvuonna ja otetaan käyttöön ensi kilpailukauden aikana. 6.1. Kilpailujärjestelmän kuvaus Järjestelmän tavoite on ohjata kaikki kilpailutoiminta Ratsastajainliiton järjestelmän mukaiseksi, linjata kilpailutoiminnan vaatimukset ja kriteerit sekä taata kilpailumahdollisuus eritasoisille ratsastajille. Kilpailujärjestelmä tarkennetaan vuoden 2010 aikana. Kilpailulajit: olympialajit: esteratsastus, kouluratsastus, kenttäratsastus muut lajit: matkaratsastus, valjakkoajo, vikellys, lännenratsastus, vammaisratsastus, islanninhevosten askellajikilpailut Kilpailutasot kilpailuharjoitus seurakilpailu aluekilpailu kansallinen kilpailu kansainvälinen kilpailu Ikäryhmät poniratsastajat: 16-vuotiaat ja nuoremmat poneilla ratsastavat lapset: 12 14-vuotiaat (hevosilla) juniorit: 14 18-vuotiaat nuoret: 16 21-vuotiaat seniorit: 18-vuotiaista eteenpäin pienet ponit: 140 cm ja pienemmät (valjakkoajossa 120 cm) 9
isot ponit: 140,1 148 cm nuoret hevoset: 4-, 5- ja 6-vuotiaat Kilpailujärjestelmän tarkempi kuvaus esitellään liiton internetsivuilla. 6.2. Kilpailukalenteri Ratsastajainliitto anoo vuosittain kansainväliseltä ratsastajainliitolta (FEI) kansainvälisten kilpailuiden järjestämisoikeutta Suomessa (2 5 kilpailutapahtumaa). Järjestelyistä vastaa Ratsastajainliitto yhdessä jäsenseurojensa ja niiden kaupallisten yhteisöjen kanssa, jotka ovat saaneet liitolta kilpailujen järjestämisluvan. Kansainväliset kilpailut vuonna 2010: CSIO3* + CSIJY-A Ypäjä 11.-13.6.; CIC2* / CIC1* / CICP1* (Nordic-Baltic Championships) Kerava 13.-15.8.; CSI-W+CSIY/J-A +CDI3* Helsinki 21.-24.10. Ratsastajainliitto myöntää jäsenseuroilleen kansallisten kilpailuiden järjestämisoikeudet. Liitto ylläpitää kilpailukalenteria ja julkaisee kilpailukalenterin ja -kutsut internetsivuillaan. Kilpailujärjestelyistä vastaavat jäsenseurat. Aluejaostot myöntävät jäsenseuroilleen aluekilpailuiden järjestämisoikeudet. Alueet ylläpitävät kilpailukalenteria ja julkaisevat kilpailukalenterin ja -kutsut internetsivuillaan. Kilpailujärjestelyistä vastaavat jäsenseurat. 6.3. Kilpailutoiminnan tavoitteet menestyminen kansainvälisissä kilpailuissa joukkueilla ja henkilökohtaisesti MM- ja EM-kilpailuihin osallistuminen ja lajikohtaisten tavoitteiden saavuttaminen Nations Cup -pisteet ja PBM-mitalisijat (Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailut). Estejaoston Nations Cup -erityisprojekti jatkuu edelleen. Maailmancup-pisteet ja finaalipaikat koulu-, kenttä- ja esteratsastuksessa Joukkueosallistuminen ikäkausimestaruuksiin (EM, PBM: nuoret, juniorit, ponit) Kouluratsastuksen arvokilpailuprojektin käyttöön saattaminen. Projektisuunnitelma tehty 2009. Kenttäratsastuksen maailmancup-projektin käynnistäminen Kansallisissa kilpailuissa tavoitteena on Kilpailusääntöjen ja -ohjeiden laatiminen ja noudattaminen hyvän urheiluhengen mukaisesti. Kilpailusääntöjen yleisen osan (KS I) ja lajisääntöjen tarkennukset tarvittaessa. Kansallisten Tähtikilpailuiden / huippu-urheilutapahtumien (kotimaan kansainväliset kilpailut, olympialajien SM-kilpailut ja esteiden GP-sarja) varmistaminen ja niiden laatukriteereiden vahvistaminen. Vuonna 2010 päivitetään tähti / huippu-urheilukilpailuohjeisto, konsultoidaan tähti/huippu-urheilukilpailujärjestäjiä ja järjestetään kilpailujärjestäjäkoulutus. Urakehityksen mahdollistaminen: mm. sarjakilpailujärjestelmän ja sarjakilpailusääntöjen laatiminen ja käytännön toteuttaminen Tasa-arvoisen kilpailu- ja harrastetoiminnan ylläpitäminen Ratsastuksen yleisten perustaitojen kohottaminen Turvallisen harrastekilpailumahdollisuuden tarjoaminen kiinnostuneille 6.4. Suomen Nations Cup ja maailmancup -osakilpailut Ratsastajainliitto on huolestunut kansainvälisen liiton (FEI) uusista kansainvälisiä kilpailuja koskevista järjestämisvaatimuksista. Laatuvaatimusten lisäksi FEI on vaatinut maailmancup ja Nations Cup -kilpailujen palkintorahojen tuntuvaa korottamista vuodesta 2009 alkaen. Esteratsastuksen mc-osakilpailun järjestäminen Suomessa mahdollistaa yhden kiintiöpaikan Länsi-Euroopan mc-liigan osakilpailuihin suomalaiselle ratsastajalle. Suomalaiset ratsastajat eivät saisi tätä paikkaa tämän hetkisten maailmanlistasijoitustensa perusteella. Ratsastajainliiton ja Helsingin osakisan järjestäjien yhteinen kehittämisprojekti antaa 150 suomalaiselle ratsastajalle mahdollisuuden kilpailla maailmancupin ympärille rakennetussa kilpailutapahtumassa Helsingissä. Nations Cup -osakilpailu kotimaassa tuo puolestaan tärkeitä pisteitä suomalaisille ratsastajille ja mahdollisuuden kilpailla harvinaisessa joukkuekilpailussa. Molemmat kotimaassa järjestettävät tapahtumat toimivat ponnahduslautana urheilijan kansainväliselle uralle. Ne ovat myös avainasemassa ajatellen Suomen kansainvälisiä kontakteja. Ratsastajainliitto jatkaa opetusministeriön, kuntien ja järjestäjien kanssa työtä Suomen osakilpailujen varmistamiseksi. 10
6.5. Tukitoimet Taloudellinen tuki Kansainvälistä kilpailemista tuetaan lajijaostojen budjettien mukaisesti. Ratsastajainliitto tukee SM-kilpailujen ja kansallisten sarjakilpailuiden toteuttamista lajijaostojen budjettien mukaisesti. Liitto neuvottelee sarjakilpailuille yhteistyösopimukset. Mahdollisia rahoituskanavia selvitetään suorituspaikkojen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Olosuhteet ratsastuskenttien pohjatutkimuksella tuetaan kilpailujen järjestäjiä ja parannetaan kilpailuolosuhteita tehdään kenttämestariopas ohjeistamaan ratsastuksen suorituspaikkojen rakentamista ja huoltoa hankitaan ja ylläpidetään kilpailukalustoa, jota vuokrataan seurojen käyttöön ylläpidetään ja kehitetään IT-järjestelmiä: kilpailupalvelujärjestelmää (KIPA) ja tulospalveluohjelmaa (Equipe). Kipaan luodaan mahdollisuus maksaa kilpailumaksut internetin kautta. Uusi järjestelmä mahdollistaa myös rahapalkintojen maksamisen suoraan kilpailijan tai hevosenomistajan tilille. Järjestelmä valmistuu vuoden 2010 kilpailukauden aikana. Kehitystyö tehdään yhteistyössä Suomen Maksuturva Oy:n kanssa. Equipen online-ominaisuus hankitaan kaikkien kilpailujärjestäjien käyttöön sen valmistuttua ja testauksen jälkeen. Koulutus Järjestetään kilpailutoimihenkilöiden ja tuomareiden koulutusta sekä kilpailujen markkinointi- ja tiedotuskoulutusta liiton koulutusjärjestelmän puitteissa. Ks. tarkemmin kohta 4. koulutus. 6.6. Eettisyys Ratsastajainliitto antaa antidopingvalistusta sekä urheilijoita että hevosia koskien. Dopingvalvonta tapahtuu yhteistyössä ADT:n ja Eläinurheilun Antidopingtoimikunnan kanssa. Liiton organisaatioon kuuluu sääntövaliokunta, joka vastaa kilpailusääntöjen päivittämisestä, eettinen valiokunta, joka antaa valistusta jäsenkunnalle eettiseen toimintaan liittyvissä asioissa ja käsittelee tarvittaessa eettisten sääntöjen rikkomuksia sekä hallituksen nimeämä kurinpitolautakunta, joka käsittelee kurinpitorikkomuksiin liittyviä asioita. Vuosikokouksen valitsema valituslautakunta käsittelee hallitukselle osoitettuja valituksia kurinpitolautakunnan päätöksistä. Mahdollisista dopingrikkomuksista annetut rangaistukset vahvistaa aina liiton hallitus. Komiteoiden tehtävänä on valistaa ja tiedottaa sekä varmistaa liiton ja sen jäsenten, etenkin kilpailijoiden, oikeusturva. Liiton hallituksen ja toimiston tehtävänä on tiedottaa kaikkia osapuolia eettisyyteen liittyvissä asioissa. 6.7. Antidopingtyö Ratsastajainliitto edistää kansallista ja kansainvälistä antidopingtyötä yhteistyössä Suomen ADT:n ja Eläinkilpailuiden Antidopingtoimikunnan kanssa. Liitto osallistuu kansainvälisten aloitteiden laadintaan ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin antidopingtyön edistämiseksi. Tavoitteena on puhdas urheilu Suomen ADT:n, Eläinkilpailuiden Antidopingtoimikunnan, WADA:n sekä FEI:n sääntöjä ja ohjeita noudattaen. Lajisäännöt ja dopingmääräykset päivitetään vuosittain ja ne julkaistaan liiton internetsivuilla sekä toimitetaan pyynnöstä paperiversiona. laaditaan urheilija- ja valmentajasopimukset järjestetään toimihenkilö- ja valmentajakoulutusta sekä jaetaan antidopingia koskevaa tietoa ja valistusta harrastajille, kilpailijoille, valmentajille ja kilpailuorganisaatioissa toimiville koulutuksissa, liiton internetsivuilla ja jäsenlehdessä varataan antidopingtyölle erillisbudjetti toiminnan toteuttamiseen. sovitaan vuosittaisesta hevosten testaustoiminnasta kansainvälisen lajiliiton yhteyseläinlääkärin kanssa 6.8. Suvaitsevaisuus Ratsastus on tasa-arvoinen ja suvaitsevainen urheilulaji, jossa naiset ja miehet voivat kilpailla samoissa luokissa. Kilpailujärjestelmässä kilpailuluokkavaatimukset säädellään ratsastajan tai ratsukon taitotason mukaan. Myös rajattuja kilpailuluokkia voidaan järjestää. Eri kilpailutasoilla ja -luokilla mahdollistetaan kaikille osallistumismahdollisuus kilpailemiseen omien resurssiensa mukaisesti. Erityisryhmille (vammaisratsastus) on omat sääntönsä lajin sisäiseen kilpailutoimintaan sekä sääntölisäykset apuvälineiden käytöstä osallistuttaessa muiden kilpailulajien toimintaan. 11
7. Harrastustoiminta Ratsastajainliiton harrastustoimintaa ohjaa harrastevaliokunta. Koordinoinnista ja toteutuksesta vastaavat harrastepäällikkö, nuorisopäällikkö, tallivastaava, vammaisratsastuksen lajivastaava, työryhmät sekä alueiden hallitukset ja aluesihteerit. Harrastuksen toiminta-alueet ovat seuratoiminta, tallitoiminta, nuorisotoiminta, aikuis-, kunto- ja terveysliikunta sekä erityisryhmien liikunta. Vuonna 2008 laaditut strategiat harraste- ja terveysliikunnalle, nuorisotoiminnalle sekä talli- ja seurapalveluille ovat harrastustoiminnan suunnittelun pohjana. Strategiat ovat osa koko liiton strategiaa Ratsastuksen johtavat ajatukset 2015. Liiton harrastustoiminnalla tuetaan seurojen ja tallien toimintaa laatimalla toimintamalleja, tuottamalla materiaaleja ja kannustamalla seuroja ja talleja oman toimintansa kehittämiseen. Harrastetoiminnalla edistetään terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa jakamalla aiheeseen liittyvää tietoa ja järjestämällä koulutuksia. Harrastetoiminnalla edistetään myös hevostaitojen opettelua. Yhteistyötä liiton alueiden kanssa jatketaan ja kehitetään. Laaditaan suunnitelmat liiton teeman Kilpaile kunnolla toteuttamiseksi alueiden harrastustoiminnassa. Ratsastajainliiton internetsivut uudistetaan vuonna 2010 myös harrastustoiminnan osalta. Uudistus valmistellaan huolella palvelemaan seuroja, talleja ja liiton harrastajajäseniä. Nuoren Suomen toimintaan osallistutaan aktiivisesti. Yhteistyötä tehdään hevosalan oppilaitosten, Suomen Hippoksen, Suomen 4H-liiton, Nuorten Akatemian, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry:n, lajiliittojen, MTT:n, Hevostietokeskuksen, ProAgria Maaseutukeskusten, vammaisjärjestöjen ja kansainvälisen vammaisratsastusjärjestö Federation of Riding for Disabled Internationalin kanssa. 7.1. Koulutus Ratsastajainliiton näkemyksen mukaan ratsastuksen opettamisen ja ohjaamisen tulee olla ammattikoulutuksen saaneiden henkilöiden vastuulla. Liiton tallijärjestelmässä edellytetään, että tallien toiminnan eri osa-alueista vastaa ammattitaitoinen henkilökunta. Henkilökunnan ammattitaito on tärkeää oppimisen ja turvallisuuden sekä hevosten hyvinvoinnin kannalta. Liitto toimii aktiivisesti yhteistyössä hevosalan oppilaitosten kanssa varmistaakseen koulutustarjonnan. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään mm. tilaamalla ja ohjaamalla opinnäytetöitä, antamalla aihevinkkejä, tarjoamalla oppilaitoksille mahdollisuus tilata Ratsastajainliitolta koulutuksia ja luentoja sekä lähettämällä oppilaitosten yhteyshenkilöille ajankohtaista tietoa ratsastuksesta. 7.2. Aikuis-, kunto- ja terveysliikunta Ratsastuksen harrastajia kannustetaan monipuoliseen liikkumiseen ja urheilullisuuteen. Tämän tueksi laaditaan uusi Kunto-opas, jossa hyödynnetään vuonna 2009 valmistunutta Ratsastuksen lajianalyysiä ja sen osana valmistunutta ravinto-opasta. Lisäksi järjestetään ainakin yksi valtakunnallinen seminaari ratsastuksen kunto- ja terveysvaikutuksista ja ratsastajien hyvinvoinnista. Teemaa Kilpaile kunnolla toteutetaan alueilla järjestämällä mm. terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä alueellisia tapahtumia. Aluetapahtumien järjestämistä tuetaan alueellisilla harrastetuilla. Ratsastajien kuntohaastekilpailua jatketaan. Kilpailu on avoin liiton jäsenistä kootuille joukkueille. Kilpailuaikaa on puoli vuotta ja joukkueita kannustetaan testaamaan kuntonsa mahdollisuuksiensa mukaan ratsastajien kuntotestipatteristolla. Ratsastajainliitto osallistuu työpaikkaliikunnan suurtapahtumaan Kuntofestivaaliin. Festivaaleilla järjestetään ratsastuksen lajikokeilu ja tuodaan esille ratsastusta tehokkaana liikuntamuotona. Mukana yhteistyökumppanina on liiton jäsenenä oleva ratsastuskoulu. 12
Aikuisten seurakilpailut käynnistetään talleilla ja seuroissa. Kilpailuille etsitään yhteistyökumppani. Kilpailujen tarkoituksena on kannustaa aikuisratsastajia tavoitteelliseen harrastamiseen ja mukavaan yhdessäoloon. Kuntotyöryhmän toimintaa jatketaan ja osallistutaan Kuntoliikuntaliiton järjestämiin lajiliittojen aikuisliikuntavastaavien tapaamisiin. 7.3. Erityisryhmien liikunta Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Erityisryhmiin kuuluvat voivat myös olla integroituneina yleiseen liikuntaryhmään. Tavoitteena on parantaa erityisryhmien ratsastusmahdollisuuksia monin keinoin: Tarjotaan koulutusta ja tuotetaan koulutusmateriaalia. Järjestetään vammaisratsastuksen ohjaaja- ja peruskursseja. Järjestetään alueilla vammaisratsastuspäiviä, joissa annetaan tietoa myös kilpailutoiminnasta. Järjestetään kaikille avoin vammaisratsastuspäivä ja alueiden yhdyshenkilöiden koulutustapaaminen. Päivitetään kerhomateriaali erityistä tukea tarvitseville yhdessä nuorisotoiminnan kanssa. Projektit: esteettömyys ratsastusrakentamisessa avustajatoiminta ja avustajien välityspalvelu suomalaisen vammaisratsastuksen harrastus- ja kilpailutoimintaa esittelevän DVD:n tekeminen esitemateriaalin uudistaminen 7.4. Nuorisotoiminta Vuonna 2008 laadittu nuorisostrategia ohjaa nuorisotoiminnan vuosisuunnittelua. Nuorisostrategia on osa koko liiton strategiaa Ratsastuksen johtavat ajatukset 2015. Nuorten harrastehanke Ratsastajainliitto hakee Nuoren Suomen lajiliittojen kehittämistukea nuorten harrastehankkeelle hankekaudeksi 2010 2011. Vuosi 2011 on Nuoriso-teemavuosi, jolloin järjestetään Nuoren Suomen, lajiliittojen, SLU: n ja muiden yhteisöjen kanssa Your Move 2011 -suurtapahtuma. Teemavuosi 2011 näkyy koko liiton toiminnassa jo vuonna 2010, jolloin palkataan projektityöntekijä suunnittelemaan ja toteuttamaan hanketta. Uusi valtakunnallinen Nuorten Ryhmä muodostettiin 19.9.2009. Ryhmän toimintakausi on kaksi vuotta. Nuorten ryhmään kuuluu yhteensä 10 iältään 15 24-vuotiasta jäsentä. Nuorten Ryhmä osallistuu aktiivisesti Your Move On Tour -projektin paikallisiin ja alueellisiin tapahtumiin keväällä 2010 ja suunnittelee tulevaa Your Move -suurtapahtumaa kevääksi 2011. Nuorten Ryhmän jäsenet suunnittelevat ja toteuttavat tavoitteensa ja toimintansa sisällön itse. Toiveissa on nuorten osallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen sekä monipuolistaminen ratsastusseuroissa. Nuorten näkemykset halutaan esille heitä koskeviin Ratsastajainliiton valtakunnallisiin hankkeisiin, tapahtumiin ja materiaaleihin. Nuorten Ryhmä korostaa yhdessäolon merkitystä ja yhteisöllisyyden luomista. Tarkoituksena on jakaa kokemuksia ja luoda samalla uutta konkreettista toimintaa nuorten näkökulmasta. Tärkeänä painopisteenä on myös nuorten liikunnan lisääminen ja vahvistaminen. Nuorten Ryhmä suunnittelee myös Pohjoismaisen yhteistyön vahvistamista ja yhteistä tapaamista kevääksi 2010. Nuorten Ryhmä vastaa myös Hippos-lehden Junnut-palstasta. Seura- ja aluetoiminta Ratsastajainliitto tukee alueellista nuorisotoimintaa (nuorisokoulutukset ja -tapaamiset sekä hevostaitokilpailujen järjestäminen) taloudellisin kannustein. Alueiden nuorisovastaavat tapaavat alueiden aluepäivien yhteydessä 29. 31.1. Nuorisopäällikkö osallistuu tapaamiseen. Sinettiseuratoimintaa jatketaan, Sinettikriteerejä ja niiden arviointiasteikkoa tuodaan esille hyvänä seuran nuorisotoiminnan kehittämistyökaluna. Uusien Sinettiseurojen hakuaika on käynnissä toukokuun loppuun saakka. Ratsastuksen Sinettiseuratapaaminen järjestetään yhteistyössä Ratsastusseura MT-Teamin kanssa helmi- maaliskuussa. 13
Kilpailutoiminta Jatketaan ja kehitetään ratsastuskoulujen ja harrastetallien oppilaille suunniteltuja Pollux este- ja taitoratsastuskilpailuja, Pollux-hevostaitokilpailuja sekä juniori- ja poniratsastajien Hevoshullu Powercup -kilpailusarjaa. Valtakunnallinen Hevostaitomestaruuskilpailu järjestetään 29.5. Kekkolan Kartanossa Mikkelissä. Koulutus ja materiaalituotanto nuorisotoiminnassa Nuori Suomi -kouluttajiin pidetään yhteyttä syksyllä järjestettävän kouluttajatapaamisen, aktiivisen tiedottamisen sekä koulutusmateriaalin tuottamisen ja päivittämisen avulla. Ratsastajainliiton nuorisokoulutusjärjestelmää päivitetään ottaen huomioon Nuoren Suomen tarjoamat uudet koulutukset. Hevoskerho-ohjaajan sekä Hevoskerholaisen kansiot päivitetään ja uudistetaan. Hevoskerho-ohjaajan koulutuksissa ja materiaaleissa otetaan huomioon myös erityistä tukea tarvitsevat harrastajat ja materiaalia kehitetään paremmin erityisryhmille sopivaksi. Ratsastajainliiton alueita ja seuroja kannustetaan nuorisokoulutuksien järjestämiseen. Järjestämistä tuetaan omakustannushintaisella koulutusmateriaalilla. Hevoskerho-ohjaajille aletaan tuottaa säännöllisesti ilmestyvää, kerhoaiheista sähköpostia. Ratsastuskilpailujen säännöistä ja toimintatavoista tehty kooste Ratsastajan opas kilpailumaailmaan päivitetään vuoden 2010 sääntömuutoksien mukaisesti sekä ruotsiksi että suomeksi. Uusi aikuisratsastusmerkki tulee käyttöön vuoden alussa. Ratsastus- ja hevostaitomerkkisäännöt päivitetään vuodeksi 2010. Hevostaitokilpailusääntöihin päivitetään sijoittuneiden määrä vastaamaan ratsastuskilpailuissa sijoittuneiden määrää (yleisten sääntöjen muutos 2009). Vuoden alussa ilmestyy myös uudistunut Ratsaille-opas, joka sisältää tarvittavan perustiedon ratsastusharrastuksen aloittajalle. Opas suunnataan kaikille uusille jäsenille. Lisäksi oppaassa on erikseen oma osuus lapsille ja nuorille. 7.5. Seuratoiminta Seuratoiminnan tavoitteena on saada mahdollisimman moni ratsastuksen harrastaja liittymään ratsastusseuran kautta liiton jäseneksi. Seuroja kannustetaan tarjoamaan jäsenilleen tietoa mm. liikunnallisuudesta ja hevostaidoista sekä laatimaan toiminnalleen strategia, toimintalinja tai muu pitkän tähtäimen suunnitelma. Syksyllä 2009 tehdyn seurakyselyn perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin Ratsastajainliiton seurapalveluiden kehittämiseksi. Seuratiedottamista vahvistetaan: mm. seuratiedotteiden sisältöä, ilmestymisaikatauluja ja jakelua. Ratsastuksen parissa työskenteleviä seurakehittäjiä koulutetaan lisää. Osallistutaan SLU:n Hyvä seura verkostoon ja tiedotetaan SLU:n tarjoamista seurakoulutuksista. Alueille tarjotaan vinkkejä ja tukea koulutusten järjestämiseen. Jatketaan alueellisten seurakohtaamisten tukemista. Alueellisten seura/harrastevastaavien yhteistapaamisia jatketaan. Seuroja kannustetaan palkitsemaan aktiivisia toimijoitaan monipuolisesti. Tiedotetaan liiton palkitsemisjärjestelmästä ja palkitaan liiton toiminnassa aktiivisia mukanaolijoita. Selvitetään mahdollisuuksia uudistaa Vuoden ratsastusseura -kilpailua. Seuroille annetaan tietoa liikunta- ja urheiluseuratoiminnan valtakunnallisista, kaikkia lajeja koskevista kehittämistuista. Tavoitteena on, että myös ratsastusseuroja on mukana tukien saajien joukossa. Seuroja tuetaan hakuprosessissa. Toimitaan yhteistyössä SLU:n, Nuori Suomen ja Kuntoliikuntaliiton kanssa. 7.6. Tallitoiminta Ratsastajainliitto pitää yllä tallijärjestelmää. Tallien koulutusta ja neuvontaa jatketaan yhteistyössä hevosalan hankkeiden ja muiden hevosalan järjestöjen kanssa. 14
Tallivastaava kehittää edelleen tallitoimintaa ja panostaa tiedotukseen. Lisäksi talleille valmistuu Laadun kehittämisportaat, joka on työkalu tallien omaan käyttöön. Portaissa huomio kiinnittyy mm. henkilökunnan koulutustasoon ja jatkokoulutukseen, hevosten koulutukseen ja hyvinvointiin, turvallisuuteen sekä tallialueiden siisteyteen. Tallitarkastajien toimenkuvaa kehitetään ja heidän osaamistaan laajennetaan lisäkoulutuksilla. Tarkastusten erityisteemana on yrittäjien ja muun henkilökunnan hyvinvointi ja jaksaminen. Alueellisia tallikohtaamisia jatketaan aiheina mm. tallien kokovaatimukset 2014, turvallisuus ja EA-koulutus. Tallikohtaamisissa jatketaan yhteistyötä oppilaitosten ja aluejaostojen kanssa. Tallikohtaamiset ovat jäsentalliyrittäjille maksuttomia koulutuksia. Vuoden ratsastustalli -kilpailua jatketaan. Kehitetään tiedottamista kilpailusta sekä lisätään palkintoja. Samalla nostetaan esiin myös muita asioita erityismaininnoilla, kuten kaunein tallipiha tai hyvä uusi idea. Talleja kannustetaan käyttämään ratsastusmerkkejä opetustuntien ryhmäjakoperusteena. Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailujen järjestelyihin osallistutaan yhteistyössä Suomen Ratsastuksenopettajayhdistyksen kanssa. Talleille markkinoidaan Ratsastajainliiton jäsenyyttä ja niille tiedotetaan tehokkaasti liiton tarjoamista eduista. Ratsastajainliitto käynnisti vuonna 2008 ratsastuskouluihin ja harrastetalleihin kohdistuvan jäsenhankintakampanjan. Liiton alueilla on kartoitettu ne ratsastuspalveluja tarjoavat tallit, jotka eivät ole jäseniämme. Talleille on lähetetty liittoa ja sen palveluja esittelevää materiaalia vuoden 2009 lopussa. Tavoitteena on saada 50 uutta koulua ja tallia jäseniksemme vuonna 2010. Tärkeimpänä motiivina on ratsastuksen turvallisuustason ja hevosten hyvinvoinnin varmistaminen. Jäsentalleja markkinoidaan harrastajille, internetuudistuksessa käyttöön tulee mm. uusi tallihakuri. Tavoitteena on lisätä harrastajien tietoa hyväksyttyjen tallien laatuvaatimuksista ja ohjata heitä näin valitsemaan liiton jäsentalli. Oppilaitosten kanssa neuvotellaan tallityöntekijöille suunnattujen täydennyskurssien järjestämisestä. Tallien käyttöön valmistuu leirinjärjestäjän ohjeet, jotka laaditaan yhteistyössä Kuluttajaviraston kanssa. 8. Edunvalvonta, yhteiskunta ja olosuhteet 8.1. Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Yhteistyö järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa Ratsastajainliitto ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua hevosalan järjestöjen kanssa yhteisten edunvalvontaan liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi. Ratsastajainliitto osallistuu aktiivisesti yhdessä muiden hevosalan järjestöjen, MTK:n, ProAgrian ja hevosalan oppilaitosten kanssa muodostettuun Hevosalan haasteet -verkoston toimintaan. Hippolis ry toimii verkoston hallinnoijana. Muita tärkeitä sidosryhmiä ovat Kuntaliitto, eläinsuojelujärjestöt, Ratsujalostusliitto, Suomen Ratsastuksenopettajain yhdistys ja Ulkoilufoorumiin osallistuvat järjestöt. Ratsastajainliitto toimii aktiivisesti kansainvälisissä ja kotimaisissa yhteisöissä suomalaisen ratsastuksen edistämiseksi sekä kilpaurheilu- että harrastemuotona. Ratsastajainliitto on Suomen Liikunta ja Urheilun, Nuoren Suomen, Kunto ry:n sekä kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa yhteiskokouksissa. Urheiluvaliokunnan puheenjohtaja Kristian Nyman toimii liiton edustajana Olympiayhdistyksessä ja Suomen Olympiakomitean valtuuskunnassa. Ratsastajainliitto on jäsenenä osaamiskeskus Hippolis ry:ssä. Sen tuottamaa materiaalia ja tietoa hyödynnetään liiton toiminnassa. Liitto on mukana Hippolis ry:n hallituksessa ja sen toteuttamien hankkeiden ohjausryhmässä. 15