LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 36/2004/1 Dnro LSY-2002-Y-340

LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 36/2004/1 Dnro LSY-2002-Y-340 Helsinki Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Harjavallan kaupungin Lammaisten jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Nakkila Harjavallan kaupunki, osoite: Tekninen virasto, Keskustie 5 B, 29200 Harjavalta LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan Harjavallan kaupungin Lammaisten jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen rannalla Harjavallan alapuolella Nakkilan kunnan Lammaisten kylässä hakijan omistamalla kiinteistöllä Törmälä RN:o 1:94. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Harjavallan kaupunki on toimittanut hakemuksen ympäristölupavirastoon 19.12.2002 ja täydentänyt hakemusta ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä 2.5.2003 ja 5.11.2003. Lupaa haetaan jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen Kokemäenjokeen voimassa olevin lupaehdoin. Jätevedet johdetaan puhdistamolta Kokemäenjokeen nykyiselle purkupaikalle puhdistamon kohdalla (purkupaikan koordinaatit: x = 6 803 996, y = 1 557 908). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31. Ympäristösuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 8) kohta.

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Luvat Sopimukset Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 67/1992/2, 31.12.1992 myöntänyt Harjavallan kaupungille luvan jätevesien johtamiseen Lammaisten puhdistamolta Kokemäenjokeen. Lupapäätöstä on muutettu vesiylioikeuden päätöksellä nro 259/1994, 29.12.1994. Voimassa olevan luvan mukaan jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti tai sitä vastaavalla tavalla siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 20 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Lisäksi puhdistustehon tulee sekä BOD 7ATU -arvon että fosforin suhteen olla vähintään 90 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Harjavallan kaupunki määrättiin yhdessä muiden samalla päätöksellä luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina 1974-1988 aiheutuneista vahingoista ja haitoista ja kertakaikkiset korvaukset ranta-alueiden ja vesialueiden käytölle aiheutuneista ja aiheutuvista vahingoista ja haitoista. Lisäksi luvan saaneet määrättiin maksamaan maa- ja metsätalousministeriölle vuosittaiset kalanhoitomaksut. Luvan saajien oli vuoden 2002 loppuun mennessä jätettävä vesioikeudelle hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Muun muassa Harjavallan kaupungin oli liitettävä hakemukseen muiden selvitysten ohella selvitys mahdollisuuksista typen poistoon jätevedestä. Länsi-Suomen vesioikeuden 22.12.1997 antamalla päätöksellä nro 77-84/1997/2 Harjavallan kaupunki on määrätty yhdessä muiden luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina 1989-1993 aiheutuneista vahingoista ja haitoista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 4.5.2001 antamalla päätöksellä nro 22/2001/2 Harjavallan kaupunki on määrätty yhdessä muiden luvan saaneiden kanssa maksamaan jätevesien johtamisesta korvaukset ammattikalastajille vuosina 1994-1998 aiheutuneista vahingoista ja haitoista. Ulvilan kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Haistilan kaatopaikan yhteydessä olevalle Jokilaakson Komposti Oy:n kompostointikentälle, jolla muun muassa Harjavallan puhdistamolietteet kompostoidaan. Harjavallan kaupunki on sopinut Kiukaisten ja Nakkilan kuntien kanssa Kiukaisten ja Nakkilan kunnan Lammaisten alueen jätevesien johtamisesta kaupungin puhdistamolle.

3 Kaavoitus Puhdistamo sijaitsee Nakkilan kunnan Lammaisten rakennuskaavaalueella. Puhdistamoalue on kaavassa merkitty ET-alueeksi (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue). PUHDISTAMOALUEEN YMPÄRISTÖ Lähiympäristö Pohjavesiolot Puhdistamo sijaitsee kantatien 2453 varrella noin 5 km Harjavallan kaupungin keskustasta Nakkilan keskustan suuntaan kantatien ja Kokemäenjoen välisellä vanhalla peltoalueella. Alueen maaperästä, pohjavesiolosuhteista tai ilman laadusta ei ole tutkimustuloksia. Puhdistamon lähiympäristössä on pientaloasutusta ja maanviljelysmaita. Lähimpään asuinkiinteistöön on matkaa noin 100 metriä. Puhdistamon lisäksi alueella aiheuttaa melua tieliikenne. Hakijan tiehallinnolta saamien tietojen mukaan kantatien 2453 keskimääräinen vuorokausiliikenteen määrä on 935 ajoneuvoa. Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Luonnonsuojelukohteet Kokemäenjoki ja sen ranta-alueet kuuluvat puhdistamon kohdalla Pirilänkosken Natura-alueeseen (FI0200045). Alueella on vanhaa ja isokokoista puustoa kasvava, melko monipuolisen eläimistön käsittävä rantalehto ja se on sisällytetty Natura 2000-verkostoon SCIalueena luontodirektiivin perusteella. VESISTÖ Vesistön yleiskuvaus Vesistön kuormitus Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Kokemäenjokeen Harjavallan voimalaitoksen alapuolelle. Kokemäenjoki laskee noin 32 km:n päässä purkupaikalta Pihlavanlahteen ja edelleen Selkämereen. Valuma-alueen pinta-ala on Harjavallan voimalaitoksen kohdalla 26 117 km 2 ja järvisyys 11,3 %. Voimalaitoksen kohdalla joen keskivirtaama MQ on 231 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ 40 m 3 /s. Kokemäenjokeen johdetaan useiden kuntien ja teollisuuslaitosten jätevedet. Kokemäenjokeen johdetun pistekuormituksen kokonais-

4 määrä ja Harjavallan kaupungin jätevesien osuus siitä on ollut välillä Vammala Pihlavanlahti vuosina 1999-2001 keskimäärin seuraava: Yhteensä Harjavallan kaupunki kg/d kg/d % BOD 7ATU kg /d 1 740 25,7 1,5 Kok.P kg P/d 28,0 1,2 4,1 Kok.N kg N/d 1 185 71,3 6,0 Porin kaupungin yläpuolella Pori - Tampere maantien sillan kohdalla sijaitsevan valtakunnallisen virtahavaintopaikan kohdalta mitattu Kokemäenjoen keskimääräinen ainevirtaama (typpi ja fosfori) on ollut seuraava: Jakso MQ Kok.N Kok P m 3 /s µg N/l kg N/d µg P/l kg P/d 1994-1998 226 1 160 22 593 51 994 1999-2001 251 1 250 30 648 48 1 220 Harjavallan kaupungin vuosien 1999-2001 keskimääräinen ravinnekuormitus on täten ollut fosforin osalta 0,1% ja typen osalta 0,2 % edellä mainitusta joen koko ainevirtaamasta. Vesistön tila ja veden laatu Kalasto ja kalastus Kokemäenjoen veden laatuluokka on Harjavallan kohdalla tyydyttävä. Vesi on peruslaadultaan sameaa ja runsasravinteista. Veden humusleima on keskiruskea ja ph on lähellä neutraalia eikä happamoitumista ole todettavissa. Happitilanne on hyvä. Veden laatu vaihtelee valumatilanteen mukaan. Vesi on kirkkaimmillaan talvella, jolloin hajakuormitus on minimissään. Tulva-aikoina vesi samenee, ravinnepitoisuudet kohoavat, veden hygieeninen laatu heikkenee ja laatuluokka saattaa laskea välttäväksi. Veden keskimääräinen laatu vuosina 2000-2002 kaupungin jätevesien purkupaikan yläpuolisella tarkkailupisteellä KOJO 24 ja alapuolisella tarkkailupisteellä KOJO 27 on ollut seuraava: KOJO 24 KOJO 27 Muutos Happipitoisuus mg O 2 /l 9,7 9,6-0,1 Happikyllästysaste % 85 84-1 Kokonaistyppi µg N/l 915 905-10 Ammoniumtyppi µg N/l 60 55-5 Kokonaisfosfori µg P/l 32 33 +1 Fek. kolit kpl/dl 35 80 +45 Fek. streptokokit kpl/dl 24 31 +7 Kokemäenjoki soveltuu virkistyskalastuksen tarpeisiin hyvin. Veden laatu ei ole esteenä tärkeimpien saalislajien, kuten hauen, ahvenen, lahnan, mateen ja kuhan viihtymiselle Harjavallan kaupungin alapuo-

Vesistön muu käyttö 5 lisella jokiosuudella eivätkä kalojen makuvirheet ole ongelmana. Hyvä happitilanne mahdollistaa jopa lohikalojen toimeentulon. Porin edustalla, Merikarvian ja Luvian välisellä rannikolla (Pihlavanlahti mukaan lukien) harrasti kalastustiedustelun mukaan vapaa-ajan kalastusta vuonna 1999 lähes 14 500 henkilöä. Vapaa-ajan kalastajien saalis oli tällöin 741 000 kg ja saalismäärältään runsaimpina olivat ahven, särki, hauki, siika ja silakka. Vuonna 1999 samalla rannikkoalueella toimi 68 ammattikalastajaa. Ammattikalastuksen kokonaissaalis oli tällöin 1 072 000 kg. Saaliista silakan osuus oli 83,8 % ja siian 3,1 %. Kokemäenjoen käyttö on pääasiassa virkistyskäyttöä. Jätevesien vaikutusalueella ei ole vedenottamoita eikä yleisiä uimarantoja. Teollisuuslaitokset käyttävät Kokemäenjoen alajuoksun vettä lähinnä jäähdytysvetenä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Puhdistamolla käsitellään biologis-kemiallisesti Harjavallan kaupungin viemäröintialueen jätevesien lisäksi Nakkilan kunnan jätevesiä ja vuodesta 2003 alkaen myös Kiukaisten kunnan jätevedet ja Kiukaisten kunnan viemärilaitoksen piirissä olevien teollisuuslaitosten esikäsitellyt jätevedet. Harjavallan kaupungin viemäriverkon pituus on 104 km ja Kiukaisten kunnan 53 km. Verkostojen rakennusmateriaalina on pääosin muovi. Harjavallan kaupungin viemärilaitoksessa on 21 jäteveden pumppaamoa. Puhdistamoliete toimitetaan koneellisesti kuivattuna kompostoitavaksi Haistilan kaatopaikan yhteydessä Ulvilassa olevalle Jokilaakson Kompostointi Oy:n kompostikentälle. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Satakuntaliiton, Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupunkien sekä Nakkilan kunnan toimeksiannosta tehdyssä, 14.1.2002 päivätyssä Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu mahdollisuuksia muun muassa Porin Luotsinmäen puhdistamon laajentamiseen seudulliseksi suurpuhdistamoksi, jossa voitaisiin käsitellä myös Harjavallan kaupungin jätevedet. Sittemmin Harjavallan kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunki ei osallistu sanottuun yhteiskäsittelyhankkeeseen, vaan saneeraa Lammaisten jätevedenpuhdistamon tulevan ympäristöluvan mukaiseksi.

6 Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Nykyinen liittyjämäärä Harjavallassa on noin 7 300 ja lisäksi puhdistamolle johdetaan Nakkilan kunnasta 155 asukkaan ja vuodesta 2003 alkaen Kiukaisten kunnasta 1 480 asukkaan jätevedet ja Kiukaisten kunnan viemärilaitokseen johdettavat teollisuusjätevedet. Vuonna 2010 puhdistamolle arvioidaan johdettavan noin 9 100 asukkaan jätevedet. Jätevesien lisäksi puhdistamolla käsitellään pienehkö määrä sakokaivolietteitä (400 m 3 vuonna 2002). Puhdistamon tarkkailutulosten mukaiset keskimääräisen kuormituksen arvot vuosina 1999-2002 ja ennusteen mukaisen keskimääräisen kuormituksen arvot vuonna 2010 ovat seuraavat: Vuosi Jätevesi- BOD 7ATU Fosfori Typpi määrä m 3 /d kg O 2 /d kg P/d kg N/d 1999 2 260 322 14,5 95 2000 2 700 340 17,0 110 2001 2 580 400 18,0 110 2002 1 980 330 15,0 87 2010 3 350 550 24,4 183 Tarkkailutulosten mukaiset puhdistamon tulokuormituksen arvot saattavat olla jossain määrin virheellisiä virtaamamittauksen mahdollisen epäluotettavuuden vuoksi. Harjavallassa viemäröintialueella on suuria metalliteollisuuslaitoksia, joiden toiminnan seurauksena puhdistamolle saattaa tulla vuoto- ja pintavesien mukana puhdistamolietteeseen pidättyviä raskasmetalleja. Puhdistamolle jäteveden mukana tulevia raskasmetallipäästöjä ei kuitenkaan ole selvitetty. Teollisuusjätevesien esikäsittely Kiukaisten kunnan viemärilaitokseen ja vuodesta 2003 alkaen edelleen Harjavallan kaupungin puhdistamolle johdettavat merkittävimmät teollisuusjätevedet esikäsitellään Eurakosken taajaman vanhassa biologis-kemiallisessa puhdistamossa. Puhdistamon rakenne ja mitoitus Harjavallan kaupungin jätevedenpuhdistamo on vuonna 1975 valmistunut kaksilinjainen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamo käsittää veden virtaussuunnassa seuraavat toiminnalliset osavaiheet: sakokaivolietteen vastaanotto, lietteen tiivistämön rejektin johtaminen prosessiin, tulopumppaus, näytteenotto, porrasvälppäys, hiekanerotus, ferrosulfaatin syöttö, lietteenkuivauksen rejektien johtaminen prosessiin, ilmastus (aktiivilieteprosessi), jälkiselkeytys, näytteenotto ja virtaaman mittaus. Laitoksella on myös kloorausallas käsitellyn jäteveden mahdollista desinfiointia varten. Puh-

7 distamolietteen käsittelynä on ilmastus, sakeutus ja suotonauhakuivaus. Puhdistamon mitoitusvirtaaman arvot ovat Q keskim. 5 100 m 3 /d ja q mit 310 m 3 /h. Orgaanisen kuorman mitoitusarvo BOD 7 on 950 kg/d. Ilmastusaltaiden tilavuus on yhteensä 623 m 3 ja selkeytysaltaiden pinta-ala yhteensä 341 m 2. Puhdistamon kuormituksen taso ennen Kiukaisten jätevesien johtamista (keskimääräinen tilakuorma noin 0,6 kg BOD 7ATU /m 3 /d) on mahdollistanut helposti hajoavan orgaanisen aineen poiston, mutta hallittuun nitrifiointiin mahdollisuudet ovat olleet vähäiset. Energian ja kemikaalien kulutus Puhdistamon sähkönkulutus on noin 510 000 kwh/a. Pääosa sähköstä tarvitaan aktiivilieteprosessissa ilmastukseen. Fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia noin 176 t/a. Jälkiselkeytyksen tehostamiseen käytetään polymeeriä 600 kg/a. Lisäksi polymeeriä käytetään lietteen kuivauksessa myös 600 kg/a. Paras käyttökelpoinen tekniikka Puhdistamolla käytetään tekniikkaa, joka mahdollistaa asetettujen lupaehtojen saavuttamisen. Useat toiminnot on varustettu hälytyksin. Jälkiselkeytyksessä käytetään polymeeriä jatkuvasti. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Jäteveden käsittelytulos ja vesistöpäästöt Mahdolliset ohitukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien laskettujen, puhdistamolta vesistöön johdettujen kokonaispäästöjen (kg/d) vuosikeskiarvot sekä vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien (mg/l) ja käsittelytehojen (%) puolivuosikeskiarvot ovat vuosina 1999-2002 olleet seuraavat: Vuosi 1999 2000 2001 2002 BOD 7ATU kg O 2 /d 25 31 21 19 " mg O 2 /l 14/6,8 14/9,1 9,1/6,7 10/8,3 " % 90/95 89/93 94/96 93/96 Fosfori kg P/d 1,4 1,2 0,85 0,54 " mg P/l 0,93/0,23 0,56/0,23 0,40/0,25 0,31/0,21 " % 85/97 91/95 94/97 95/98 Typpi kg N/d 65 68 81 66 " mg N/l 28/30 27/24 32/31 32/35 " % 27/36 28/42 27/24 16/33 COD Cr kg O 2 /d - - 110 97 " mg O 2 /l 71/35 60/38 51/35 54/40 " % 78/91 81/89 86/90 83/91

8 Kiintoaine kg/d - - 25 20 " mg/l 35/8,4 21/13 12/6,7 11/8,3 " % 82/97 90/94 94/97 94/97 Vesistöön johdetuista raskasmetallipäästöistä ei ole tarkkailutietoa. Vesistöön johdettavan BOD 7ATU -kuormituksen on arvioitu olevan vuonna 2010 keskimäärin 28 kg O 2 /d ja vastaavan fosforikuormituksen 1,2 kg P/d. Arvio perustuu jätevesikuormituksen kasvuennusteeseen ja 95 %:n käsittelytehoon kyseisten parametrien osalta. Vesistöpäästöjen vaikutukset Veden laadun mitatut muutokset purkuvesistössä tarkkailupisteiden välillä ovat olleet hyvin vähäiset eikä puhdistamolta johdettujen jätevesien vaikutuksia muutoksiin voida havaita hyvien laimennussuhteiden vuoksi normaalivirtaamilla. Lievän poikkeuksen tekee veden hygieeninen laatu. Uimaveden raja-arvoja ei kuitenkaan ole ylitetty. Harjavallan kaupungissa Torttilan alueen teollisuusjätevedet johdetaan tarkkailupisteen KOJO 24 yläpuolelle. Päästöt ilmaan, liikenne, melu ja niiden vaikutukset Puhdistamon muista kuin vesistöön johdetuista päästöistä ja niiden vaikutuksista ei ole mitattua tietoa. Puhdistamon syrjäisen sijainnin vuoksi melu- ja hajuhaitat jäävät vähäisiksi. Kompressorimelu on vähäistä, koska kompressorit on sijoitettu sisätiloihin puhdistamon keskiosaan. Hajua saattaa aiheutua lietteen käsittelystä keskikesällä. Toimintaan liittyvän liikenteen määrä on vähäinen verrattuna puhdistamotonttia sivuavan Harjavallantien liikenteeseen. Eniten liikennettä aiheuttavat päivittäiset hoitokäynnit (arkisin 4 käyntiä päivässä ja viikonloppuisin 1 käynti päivässä) sekä lietteen kuljetus. Kuivattua lietettä kuljetetaan jatkokäsittelyyn Ulvilaan 3-4 kertaa viikossa. Sakokaivolietettä tuodaan puhdistamolle noin 2 kertaa viikossa. Puhdistamoliete ja muut jätteet Kuivatun lietteen määrä on noin 1 750 m 3 /a. Lietteen kuiva-ainetaso on noin 14 %. Kuivattu liete siirretään vaihtolavalle ja viedään kompostoitavaksi Haistilan kaatopaikan yhteydessä Ulvilassa olevalle Jokilaakson Kompostointi Oy:n kompostikentälle. Puhdistamoliete ei täytä haitattoman hyötykäytön edellytyksiä. Lietteen kadmium, kupari ja nikkeli ovat normaalitasosta kohonneita. Lietteen raskasmetallipitoisuuden vähentäminen edellyttää päästölähteiden kartoitusta. Välppäjäte, jonka määrä on noin 5 m 3 /kk, viedään Hangassuon jätteenkäsittelyasemalle Poriin.

9 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vesistötarkkailu Puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettu yleisen käytännön mukaisesti. Alkuperäisen tarkkailuohjelman, jota sittemmin on täydennetty useaan otteeseen, on hyväksynyt Turun vesi- ja ympäristöpiiri 18.10.1974. Puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta vesistöön johdettavasta jätevedestä otetaan näytteet virtaamaohjatuin automaattiottimin 8 kertaa vuodessa. Näytteistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, BOD 7ATU, typen ja fosforin kokonaismäärät, kiintoaine ja COD Cr. Lisäksi puhdistamolta lähtevästä jätevedestä määritetään liukoinen fosfori, liuennut rauta ja ammoniumtyppi. Prosessin tilan seuraamiseksi otetaan ilmastusaltaista ja palautuksesta lietenäytteet, joista määritetään kiintoaine (MLSS). Kokoomanäytteiden oton yhteydessä konsultti suorittaa tarpeelliset mittaukset (ph, O 2, liukoinen fosfori, tarkistaa tarvittaessa ferrosulfaatin syötön ja virtaamamittauksen). Määritykset tehdään akkreditoidussa laboratoriossa ja näytteenottajat ovat sertifioituja. Tulokset puhdistamon käyttöohjeineen toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua puhdistamolle ja viranomaiselle. Osa Harjavallan kaupungin viemärilaitoksen jätevedenpumppaamoista on yhdistetty kaukovalvontajärjestelmään, joka rekisteröi pumppaamojen ohijuoksutukset ja ylivuodot ja tallentaa niitä koskevat tiedot. Osasta pumppaamoja hälytykset ohjautuvat vielä Harjavallan paloasemalle ja näiden pumppaamojen osalta ylivuodon suuruus arvioidaan pumppujen käyntiaikojen ja hälytyksen keston perusteella. Kokemäenjoen veden laatua seurataan yhteistarkkailuna, johon myös Harjavallan kaupunki osallistuu. Turun vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään 15.5.1993 nro 0292A485/111. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti. Lähimmät tarkkailupisteet ovat Harjavallan maantiesilta (KOJO 21), Harjavallan patoallas (KOJO 22) ja Harjavallan voimalaitos (KOJO 24) kaupungin jätevesien purkupaikan yläpuolella sekä Nakkilan maantiesilta (KOJO 27) ja Pori-Tampere valtatien silta (KOJO 35). Tarkkailupisteistä lähin yläpuolinen on KOJO 24 ja lähin alapuolinen KOJO 27. Veden laatua tutkitaan 4-6 kertaa vuodessa. Näytesyvyys jokialueella on 1 metri. Pisteeltä KOJO 22 otetaan elokuussa vertikaalinäyt-

Kalataloustarkkailu 10 teet. Piste KOJO 35 kuuluu valtakunnalliseen virtahavaintopaikkaseurantaan ja siltä otetaan näytteet kerran kuukaudessa. Kaikilta näytepisteiltä tehdään tavanomaiset vesistönäyteanalyysit, esimerkiksi hygieenisen laadun selvittämiseksi fekaalisten kolien ja fekaalisten streptokokkien määrät ja ravinnetilanteen selvittämiseksi kokonaisfosforin, kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuudet. Niin sanotuilta runkopisteiltä, joista lähin on KOJO 24, tutkitaan kesä- ja elokuussa myös klorofylli-a ja muutamasta tarkkailuohjelman pisteestä myös mineraaliravinteet. Lisäksi muutamasta pisteestä suoritetaan kaksi kertaa vuodessa niin sanottua tulvatarkkailua. Kokemäenjoen kalataloudelliset tarkkailuvelvoitteet on toteutettu yhteistarkkailuna. Jätevesien vaikutuksia kalatalouteen seurataan silloisen Turun kalastuspiirin kirjeellään 14.12.1990 nro 338/TuK hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan kuuluvat kalastustiedustelu, kalastuskirjanpito, kalojen käyttökelpoisuuden aistinvarainen arviointi ja haukien elohopeapitoisuuden seuranta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Harjavallan kaupungin vesi- ja viemärilaitokselle on vuonna 1993 laadittu valmiussuunnitelma, jonka tavoitteena on laitoksen toimivuuden turvaaminen myös normaalioloissa mahdollisissa vakavissa toimintahäiriöissä ja vahinkotilanteissa. KORVATTAVAT HAITAT Hakija katsoo, ettei ranta- tai vesialueille synny suoraan korvattavia haittoja, koska veden laatuluokka ei muutu ja todetut veden laadun muutokset jäävät puhdistamon toimiessa normaalisti hyvin vähäisiksi. Tilanne vesistössä on parantunut voimassa olevalla lupakaudella ja veden laatu on ollut useita vuosia sama. Myöskään ammattikalastukselle ei katsota aiheutuvan nykytilanteessa markkamääräisiä korvauksia, koska kuormituksessa on päästy aikaisempaa selvästi alhaisempaan tasoon. Todeten Harjavallan kaupungin jätevesien muodostavan vain pienen osan Kokemäenjokeen kohdistuvasta pistemäisestä jätevesikuormituksesta, hakija esittää, että pieneksi jäävät haitat voidaan jatkossa korvata kalatalousmaksulla, jonka avulla voidaan korvata myös rantojen ja vesialueiden virkistyskäytölle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa kalastusmahdollisuuksien lisääntymisen vuoksi. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y. on tehnyt selvityksen (päivätty 14.11.2002) Porin alueen ammattikalastajille vuosina 1999-2001 aiheutuneista vahingoista ja haitoista. Selvitys sisältää aikaisemmin käytettyjen arviointiperusteiden mukaisen, kalastaja-

11 kohtaisen laskelman Harjavallan kaupungin ja kuuden muun Kokemäenjoen alajuoksun kuormittajan jätevesien aiheuttamasta yhteisestä korvattavasta haitasta ja sen osittelusta kyseisten seitsemän kuormittajan kesken. Yhteensä 12 Porin edustan ammattikalastajalle pyydysten likaantumisesta aiheutuneesta lisätyöstä ja saaliin arvon alentumisesta esitettävät korvaukset ovat yhteensä 5 798 euroa, josta Harjavallan kaupungin osuudeksi esitetään 2,7 %. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa, Harjavallan, Ulvilan ja Porin kaupungeissa sekä Nakkilan, Noormarkun ja Merikarvian kunnissa 23.5.-23.6.2003. Kuuluttamisesta on ilmoitettu Satakunnan Kansa sanomalehdessä 23.5.2003 ja Sydän-Satakunta sanomalehdessä 26.5.2003. Lisäksi kuuluttamisesta on erikseen ilmoitettu tiedossa oleville asianosaisille. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Harjavallan, Ulvilan ja Porin kaupunkien sekä Nakkilan, Noormarkun ja Merikarvian kuntien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Ulvilan ja Porin kaupungeilta ja Nakkilan, Noormarkun ja Merikarvian kunnilta. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut lausunnossaan, että puhdistamolla on viime vuosina saavutettu melko hyvä puhdistustulos, joka paria poikkeusta lukuun ottamatta on täyttänyt nykyiset käsittelyvaatimukset. Huonot puhdistustulokset ovat johtuneet ensisijaisesti viemäriverkon vuotovesien ja kuivatusvesien aiheuttamasta jälkiselkeytyksen hydraulisen kuorman kasvusta ja puhdistustehon osalta myös puhdistamolle johdettavan jäteveden laimentumisesta. Puhdistamolla ei ole kapasiteettia eikä valmiuksia hallittuun nitrifioivaan ajotapaan ja Kiukaisten jätevesien aiheuttama lisäkuorma vähentää entisestään mahdollisuutta nitrifiointiin, joskin nahkatehtaan toiminnan päättymisen vuoksi kuormituslisäys tulee jäämään aiemmin arvioitua pienemmäksi. Ympäristökeskus on pitänyt todennäköisenä, että puhdistamon asukasvastineluku tulee tällä vuosikymmenellä vielä olemaan alle 10 000. Ympäristökeskus on katsonut vaatimuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä (BAT) edellyttävän hiekkapikasuodatuksen tai sitä

12 vastaavan jälkikäsittelymenetelmän käyttöönottoa, laitoksen saneerausta ja automatisointia kuluvan vuosikymmenen loppupuolella, mikäli jätevesiä ei ryhdytä johtamaan Luotsinmäen puhdistamolle. Ympäristökeskuksen lausuntoon sisältyy esitys jäteveden käsittelyvaatimuksiksi. Muiden vaatimusten ohella ympäristökeskus on katsonut, että vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden enimmäisarvoiksi ja jäteveden käsittelytehon vähimmäisarvoiksi (vuoden 2007 loppuun asti) mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvoina laskettuna olisi asetettava seuraavat: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 15 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg /l 90 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 % Edelleen ympäristökeskus on esittänyt, että mikäli jätevesiä ei ryhdytä johtamaan Luotsinmäen puhdistamolle, Lammaisten puhdistamoa olisi saneerattava ja tehostettava vuoden 2007 loppuun mennessä rakentamalla jätevesien jälkikäsittelyä varten hiekkapikasuodatus tai sitä vastaava muu jälkikäsittely-yksikkö ja että edellä mainitulla tavalla laskettavien raja-arvojen olisi vuoden 2008 alusta lukien oltava seuraavat: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 15 mg O 2 /l 95 % COD Cr 60 mg O 2 /l 90 % Kiintoaine 15 mg /l 95 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 % Lietteen jatkokäsittelyn tulee tapahtua laitoksessa, jolla on tarvittava ympäristölupa toiminnan harjoittamiseen ja että tällöin on otettava huomioon lietteen kohonneet raskasmetallipitoisuudet. Harjavallan kaupungin olisi pyrittävä selvittämään ja estämään raskasmetallien kulkeutuminen viemäriverkostoon ja puhdistamolle. Käyttö- ja päästötarkkailuun olisi lisättävä kadmium-, kupari- ja nikkelimääritykset puhdistamolle tulevan ja vesistöön johdettavan jäteveden kokoomanäytteistä. Suotonauhapuristimella kuivatun puhdistamolietteen laatu tulee tutkia säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa siitä huolimatta, että lietettä ei käytetä maanviljelyksessä. 2) Varsinais-Suomen TE-keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää. Koska kuormituksessa ei ole odotettavissa merkittävää vähenemistä, TE-keskus edellyttänyt, että hakijalle määrätään kalatalousmaksu, jonka suuruus on 3 200 euroa vuodessa. Maksu vastaa nykyistä maksua (17 160 mk/a), mutta siinä on otettu huomioon istutuskustannusten 10 %:n kasvu. Maksu tultaisiin myös jatkossa käyttämään pääasiassa kalaistutuksiin, mutta tarvittaessa myös

13 muihin kalavesien hoitotoimiin ja istutusten tuloksellisuuden seurantaan. Lisäksi TE-keskus on edellyttänyt, että hakija velvoitetaan edelleen tarkkailemaan jätevesien vaikutusta kalastoon ja kalastukseen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla, eli käytännössä osallistumaan edelleen Kokemäenjoen ja Porin edustan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. 3) Ulvilan kaupungin ympäristölautakunta ja 4) Porin kaupungin ympäristölautakunta ovat todenneet samansisältöisissä lausunnoissaan muun ohessa, että Kokemäenjoen tilassa suurimmat edistysaskeleet tapahtuivat 1970- ja 1980-luvuilla eikä joen tilassa enää 1990-luvulla tapahtunut merkittävää paranemista. Joen alajuoksulla yläjuoksulta peräisin olevat ravinteet aiheuttavat edelleen liiallista rehevöitymistä, mikä laskee jokisuiston virkistysarvoa ja käyttökelpoisuutta. Lausunnonantajat ovat katsoneet, että erityisesti Kokemäenjoen raskasmetalli- ja ravinnekuormitusta tulee pyrkiä edelleen vähentämään. Lausunnonantajat ovat muistuttaneet parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä niin ilma- kuin vesipäästöjenkin hallinnassa. 5) Nakkilan kunnan ympäristölautakunta on esittänyt lausunnossaan, että Harjavallan kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormituksen mahdolliset haitat eivät saa missään oloissa uhata Nakkilan jokiosuuden virkistysarvoja, minkä vuoksi puhdistamolle on asetettava tiukat päästörajat ja suojajärjestelmät mahdollisten käyttöhäiriöiden varalle. Jätevesien johtaminen Porin jätevedenpuhdistamolle poistaisi niistä Nakkilan jokiosuudelle aiheutuvat riskit. 6) Harjavallan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä on todennut lausunnossaan, että Kiukaisten kunnan ja nahkatehtaan jätevesien käsittelyssä on ollut ongelmia Kiukaisten kunnan Eurakosken puhdistamon riittämättömän kapasiteetin takia, joten jätevesien käsittelyn keskittäminen Harjavallan kaupungin puhdistamoon parantaa tilannetta Kiukaisten osalta. Nahkatehtaan toiminnan todennäköisesti loppuessa kuormitus tosin pienenee. 7) Ulvilan kansanterveystyön kuntayhtymä on todennut lausunnossaan, että puhdistamolta veteen pääsevät jätteet leviävät jokiveden mukana myös Ulvilan kaupungin alueelle. Veteen joutuvien päästöjen haitallisia terveysvaikutuksia Ulvilan alueella ei liene tutkittu eikä todettu. Ulvilan vesilaitoksen kehittämissuunnitelmissa yhtenä vaihtoehtona on jokiveden käyttö tekopohjaveden raakavetenä, minkä lisäksi tulee huomioida jokiveden käyttö viljelysten kasteluvetenä ja vaikutukset jokialueen virkistyskäyttöön. Toiminnassa tulisi käyttää parasta mahdollista sovellettavissa olevaa tekniikkaa päästöjen vähentämiseksi. 8) Porin kaupungin terveyslautakunta on ilmoittanut, että terveyslautakunnalla ei ole terveydensuojelullisesti huomautettavaa hankkeisiin.

14 9) Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymä on ilmoittanut, että kuntayhtymällä ei ole huomauttamista hakemuksesta, mutta toteaa, että toimintaa tulee harjoittaa terveydensuojelulain yleisten periaatteiden mukaan. 10) Ulvilan kaupunki on antanut Ulvilan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon mukaisen lausunnon. 11) Porin kaupunki on ilmoittanut, että kaupungilla ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 12) Nakkilan kunta on ilmoittanut yhtyvänsä Nakkilan kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon ja on toimittanut sen lausuntonaan. 13) Noormarkun kunta on vaatinut lausunnossaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä puhdistamon toiminnassa. Muistutukset ja mielipiteet 14) Ammattikalastaja AA on kertonut, että hänen kalansaaliinsa on vähentynyt Mäntyluodon ja Reposaaren välisellä Etelänselällä ja siihen läheisesti liittyvillä alueilla. Saaliin vähentyminen on muistuttajan näkemyksen mukaan johtunut Kokemäenjoen mukana kulkeutuneista jätteistä/saasteista ja rehevöittävistä yhdisteistä, jotka ovat haitanneet jokisuun edustan kalojen lisääntymistä, karkottaneet kaloja ja lianneet pyydyksiä. Edellä mainitun nojalla muistuttaja on vaatinut korvausta ammattikalastuksen kannattavuuden alenemisesta. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupaviraston varattua hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta Harjavallan kaupunki on 15.9.2003 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen Lounais- Suomen ympäristökeskuksen (1) ja Nakkilan kunnan (12) lausunnoista sekä AA:n (14) muistutuksesta. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta Harjavallan kaupunki on todennut kaupungin olevan mukana lietteen ja biojätteen laitosmaista käsittelyä koskevassa Porin veden hankkeessa. Suunnitelmien mukaan Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon yhteyteen tullaan rakentamaan uusi lietteenkäsittelylaitos, jossa tultaisiin käsittelemään muun muassa Harjavallan kaupungin jätevesistä syntyvä puhdistamoliete. Harjavallan kaupungin näkemyksen mukaan puhdistamon tehostamisen ja lietteen käsittelyn aikataulujen tulisi olla sellaiset, että Harjavallan kaupunki ei joudu tekemään väliaikaisia ratkaisuja. Muun muassa lietteen käsittelyä koskevan aikataulun tulisikin olla yhdenmukainen muiden Kokemäenjoen alajuoksun kuntien kanssa. Nakkilan kunnan lausunnon johdosta Harjavallan kaupunki on esittänyt, että Lammaisten jätevedenpuhdistamolle ei tule asettaa tiu-

15 kempia lupaehtoja, kuin muille kuormitukseltaan vastaavan kokoisille puhdistamoille. AA:n muistutuksen johdosta Harjavallan kaupunki on esittänyt, että maksettavien korvausten tulisi olla kohtuulliset ja tasapuoliset eri kuormittajien suhteen. Harjavallan kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Harjavallan kaupungin ympäristölautakunta on 14.10.2003 toimittanut ympäristölupavirastolle lausunnon, jossa lautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Harjavallan kaupunginhallituksen päätös 3.11.2003 Hakija on 5.11.2003 toimittanut ympäristölupavirastolle kaupunginhallituksen 3.11.2003 tekemän päätöksen (355 ), jonka mukaan kaupunki ei osallistu Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelman pohjalta tehtävään Luotsinmäen alueellisen keskuspuhdistamon ja siirtoviemärin suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon, vaan saneeraa oman jätevedenpuhdistamonsa tulevan ympäristöluvan mukaiseksi. Luotsinmäelle sijoitettavan Porin seudun puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelylaitoksen suunnittelussa ja valmistelussa kaupunki on edelleen mukana. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Nakkilan kunnan Lammaisten kylässä sijaitsevalle Harjavallan kaupungin Lammaisten jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lupa myönnetään hakemussuunnitelmassa tarkoitettujen jätevesien ja lietteiden käsittelyyn puhdistamolla ja käsitellyn jäteveden johtamiseen Kokemäenjokeen. Jäteveden johtamisesta on aiheutunut ammattikalastukselle vahinkoa, jonka korvaamisesta annetaan jäljempänä määräys. Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemussuunnitelman mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on riittävä.

16 Jäteveden käsittelyä on tehostettava viimeistään 30.6.2007 siten, että lupamääräyksen 2) mukainen, 1.7.2007 alkaen vaadittava käsittelytulos saavutetaan. Puhdistamon laajentamisen ja uusimisen lisäksi jäteveden biologis-kemiallista käsittelyprosessia on tällöin täydennettävä hyvän selkeytystuloksen varmistavalla jälkikäsittelyllä tai käsittelytulos ja ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan mukaan lukien vähintään vastaavalla tavalla. Käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 30.6.2005. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta Harjavallan kaupungin viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvojen on 30.6.2007 saakka täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU 15 90 COD Cr 125 75 Fosfori 0,7 90 Kiintoaine 35 90 1.7.2007 lukien muutoin yllä mainitulla tavalla, mutta neljännesvuosikeskiarvona lasketun käsittelytehon on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU 10 95 COD Cr 60 90 Fosfori 0,3 95 Kiintoaine 15 - Lisäksi kokonaistypen poistotehon on 1.7.2007 lukien oltava vähintään 70 % vuosikeskiarvona laskettuna mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön laskettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Päästöt ilmaan

17 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet ulkona on mahdollisuuksien mukaan tehtävä ajankohtina, jolloin asutukselle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Melu 4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää päiväsaikaan klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöaikaan klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Viemäriverkon ja puhdistamon käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien aiheudu terveydellistä haittaa. Puhdistamoa ja sen piirissä olevia viemärilaitoksia kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki puhdistamon piirissä olevien viemärilaitosten toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Viemäriverkon kunnostus 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kehitettävä ja kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin mahdollisimman tehokkaasti estetään. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Kaikissa puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohitus- ja ylivuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. Poikkeavat jätevedet

18 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus- ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Teollisuusjätevesien johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 7 :n määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Puhdistamolietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 8) Kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että puhdistamoliete mahdollisuuksien mukaan toimitetaan hyötykäyttöön. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Harjavallan kaupungin, Nakkilan kunnan ja mahdollisen muun lietteen sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeellisiksi katsomat tiedot. 9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset. 10) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 11) Kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava sekä käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa ja maaperän taikka pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

19 Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 12) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Riskinhallinta 13) Luvan saajan on toimitettava puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva tarkistettu riskinhallintasuunnitelma Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Harjavallan kaupungin, Nakkilan kunnan ja tarpeellisilta osin myös Kiukaisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle vuoden 2005 elokuun loppuun mennessä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Käyttö- ja päästötarkkailu 14) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan määräysten mukaisesti tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään yhdet kokoomanäytteet joka kuukausi. Puhdistamolle tulevan jäteveden näyte on otettava siten, että se ei sisällä puhdistamolla suoritettavan lietteen käsittelyn rejektejä. Näytteistä on tehtävä myös kadmium-, kupari-, nikkeli- ja kromimääritykset vähintään neljä kertaa vuodessa. Luvan saajan on selvitettävä raskasmetallien kulkeutumista viemäriverkostoon ja puhdistamolle. Selvitysten tulokset on esitettävä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportoinnin yhteydessä, ellei kyseisten viranomaisten kanssa toisin sovita. Puhdistamolta poistettavan puhdistamolietteen laatu on tutkittava vähintään kaksi kertaa vuodessa puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti riippumatta lietteen jatkokäsittelystä ja sijoituksesta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailun näytteenottokertoja on lisättävä, mikäli se luotettavan tu-

20 loksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetut käyttö- ja päästötarkkailujen ohjelmat on toimitettava tiedoksi Lounais- Suomen ympäristökeskukselle sekä Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmia voidaan tarkentaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 15) Jäteveden vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla, Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja jäteveden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla, Varsinais-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuina muiden kuormittajien kanssa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Toiminnan aiheuttama melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on mitattava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla vähintään kerran vuoden sisällä tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja tarvittaessa myöhemminkin, jos laitoksen toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka lisäävät melua. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäviksi Varsinais-Suomen TEkeskukselle ja muiden vaikutusten tarkkailusuunnitelmat on toimitettava hyväksyttäviksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kirjanpito 16) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä puhdistamon energian ja kemikaalien kulutukset mukaan lukien sekä huoltotoimista, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä viemärilaitokseen johdettavat poikkeavat jätevedet ja niiden esikäsittely mukaan lukien,

21 - puhdistamolietteen määristä, käsittelystä, ominaisuuksista, varastoinnista ja sijoituksesta, - muiden jätteiden määristä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä vesistöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen osalta lisäksi Varsinais-Suomen TEkeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämien parametrien osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös kyseisten päätösten edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Kalatalousmaksu 18) Luvan saajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä maksettava Varsinais-Suomen TE-keskukselle 1 800 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseen jätevesien vaikutusalueella. Toiminnan lopettaminen 19) Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen mahdollista puhdistamon käytön lopettamista toimitettava ympäristölupavirastolle suunnitelma vesien, ilman, maaperän ja maiseman suojelua sekä jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisten määräysten antamiseksi. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Lounais- Suomen ympäristökeskukselle sekä Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.

22 KORVAUKSET Ammattikalastajakorvaukset vuosilta 1999-2001 Luvan saajan on maksettava ammattikalastajille jätevesistä johtuvan pyydysten likaantumisen aiheuttamasta lisätyöstä ja saaliin arvon alenemisesta vuosilta 1999 2001 seuraavat euromääräiset korvaukset: Kalastaja Korvaus, Tiedot poistettu tietoverkossa julkaistavasta päätöksestä. Korvaukset ja korot on maksettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Korvauksille on maksettava 6 prosentin vuotuinen korko 1.7.2000 lukien maksupäivään asti. Eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvauksille on maksettava viivästyskorkoa, joka on korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Ennakoimattomat vahingot Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioonottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia. Ammattikalastajille vuosina 1999-2001 aiheutuneesta vahingosta luvan saaja määrätään maksamaan edellä esitetyt korvaukset.

23 Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään mukaan lukien siihen sisältyvä vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästöjen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Lupamääräyskohtaiset perustelut Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja ympäristöministeriön 30.3.2000 hyväksymä vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen 2005. Nykyisen puhdistamon käsittelykapasiteettia sekä jälkikäsittelyn tehoa ja toimintavarmuutta on parannettava erityisesti vesistöön johdettavien fosfori- ja typpipäästöjen pienentämiseksi. Tehostukselle asetettua määräaikaa harkittaessa on otettu huomioon tehostuksen tarve ja toteutusmahdollisuudet. Riippumatta puhdistamolta Kokemäenjokeen johdettavien päästöjen suhteellisesta määrästä Kokemäenjoen koko ainevirtaamaan verrattuna vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä edellyttää korkeatasoisen selkeytystuloksen mahdollistavalla jälkikäsittelyllä täydennettyä tehokasta biologis-kemiallista tai vastaavaa käsittelyä toimintavarmassa ja kapasiteetiltaan riittävässä puhdistamossa. Kokemäenjoen edustan merialueella typpi on fosforin ohella perustuotantoa rajoittava ravinne, joten myös tehostettu typen poisto on tarpeen. Lupamääräykset 1) ja 2) täyttävät yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavienjätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevat vaatimukset. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3) ja 4) ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ässä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4) ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Viemäriverkon ja puhdistamon käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 5)-7) ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 43 :n edellyttämän parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttövaatimuksen vuoksi. Lupamääräyksen 5) terveydellistä haittaa koskeva vaatimus perustuu ympäristön-