Venäjällä edistetään terveitä elämäntapoja

V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 4 R 2013 Venäjällä edistetään terveitä elämäntapoja Jukka Jalonen: Venäläiskiekkoilijat vaativat jämäkkyyttä Volgograd jalkapallokisojen avulla tietoisuuteen Venäjän markkinoilla: HUR, Euromed, Onninen ja HH-Kuriiri

SISÄLLYS VSuomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 4 2013 5 Toimitusjohtajan tervehdys 6 Poimintoja 8 Vieraana Jukka Jalonen 12 Johtajan rekrytoiminen Venäjälle Talous 14 Venäjän talouden ajankohtaiskatsaus 16 Talousuutisia Jäsenyrityksiä 22 HUR Venäjän kuntoutusmarkkinoilla 24 Euromed pietarilainen lääkärikeskus 26 Onninen Venäjällä kuin kotonaan 28 HH-Kuriiri sukkuloi rajan yli Mahdollisuuksia 20 Terveet elämäntavat ovat pinnalla Venäjällä 30 Bisnesuutisia 34 Volgograd pyrkii yleiseen tietoisuuteen 36 Jasper Pääkkönen kalastaa Kuolassa Laki ja tulli 40 Juristin palsta: Siviililain kokonaisuudistus etenee 42 Lakiuutisia 43 Tulliuutisia Tapakulttuuria 18 Gallup: Mieleenpainuvin lahjakokemus Venäjällä 39 Kolumni: Kuntosalihavaintoja Moskovasta 44 Venäjä on lahjojen maa SVKK:ssa tapahtuu 46 Kilpailukyky Venäjän-kaupassa -paneeli 47 Jäsentilaisuus Novitalla 48 Visiona Venäjä -seminaari 2

PÄÄTOIMITTAJALTA Eläköön optimistit! VIP-jäsenemme: Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 10/2014 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys SVKK ry Osoite Eteläranta 10, 00130 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Einari Lumijärvi, Maarit Roiha, Pirjo Peltola Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Maarit Roiha Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p. +358 10 439 1158 +358 50 555 2073 marjut.sirola@svkk.fi Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi Paino Forssa Print ISSN 1797-9110 Kannattaako Venäjälle lähteä ollenkaan, kun lehdetkin kirjoittelevat, että vienti ei vedä odotusten mukaisesti ja riskejäkin on. Onko tärkein kauppakumppanimme nyt pettänyt meidät? Ovat pahukset päästäneet taloutensa siihen jamaan, että omat talousgurutkin kurtistelevat kulmiaan. Ovatko SVKK:n ja muiden Venäjä-asiantuntijoiden puheet isoista mahdollisuuksista vain ylioptimistista sanahelinää? No, kannattaa lähteä, ja ei ole pettänyt, ja jos ei ole optimistisia odotuksia, ei ole bisnestäkään. Optimismia bisneksessä voisi nimittää myös näkemykseksi ja kyvyksi tunnistaa mahdollisuuksia ja rohkeudeksi hyödyntää niitä. Ja tarkkaan ottaen Venäjän talous on sittenkin jatkanut kasvukäyrällä talouskehitysministeri Aleksei Uljukajevin mukaan kasvu on 1,4 % tammi-lokakuussa. Suomen Pankin ekonomisti Heli Simola kertoo lehdessämme (s. 14), että kasvua pitävät yllä erityisesti kulutusvetoiset toimialat. BKT:n kasvun kannalta isoimmat ongelmat ovat pesiytyneet investointeihin perustuville toimialoille. Olemme pitkin vuotta nostaneet lehdessämme esiin Venäjän nousevia trendejä. Viime aikoina olemme erityisesti pitäneet meteliä kuluttajapuolen kasvavista tarpeista, joihin markkinoiden tarjonta ei lähestulkoonkaan pysty vastaamaan. Venäjällä sana kiersi tehokkaasti jo ennen sähköisen sosiaalisen median räjähdysmäistä kasvua. Nyt asiat ja ilmiöt muuttuvat tarpeiksi hetkessä. Kysymys on siinä, onko meillä oikeanlaisia tuotteita ja palveluita, ja jos on, niin osaammeko me paketoida ne ostettavaan muotoon, myydä ja markkinoida? Tässä lehdessä tarkastelemme eri näkökulmista terveys ja hyvinvointi -teemaa. Puhumme hieman myös johtamisesta. Aiheeseen meitä johdattelee jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen, joka on vuoden verran valmentanut KHL-liigan SKA Pietari -joukkuetta. Terveydenhuolto ja terveet elämäntavat puhuttavat Venäjällä. Terveysturisteja olisi sieltä tulossa Suomeenkin. Venäjän terveyssektorilla on tilaa uusille toimintatavoille, tuotteille ja palveluille. Lehdessämme kerromme kokkolalaisesta HUR Oy:stä (s. 22), joka valmistaa kuntosali- ja kuntoutuslaitteita. Venäjältä yhtiö on saanut jalansijan erityisesti senioripuolen kuntoutuslaitteiden toimittajana. HUR toimittaa modernia tekniikkaa myös kuntosaleihin. Puhdas luonto, kalaisat vedet ja toimivat vapaa-ajan palvelut houkuttelevat venäläisiä matkailijoita Suomeen. Venäläiset arvostavat palvelua ja mielekästä tekemistä, mutta vastaako tarjontamme laatu, määrä ja monipuolisuus kysyntään? Aktiivinen kalastusharrastaja, elokuvanäyttelijänä tunnettu Jasper Pääkkönen pohtii lehdessämme (s. 36) muun muassa, miten Suomi voisi paremmin hyödyntää kalastusmatkailun mahdollisuuksia. Arvoisat lukijat, mielipiteenne ovat meille arvokasta tietoa, jonka perusteella kehitämme jäsentiedotustamme vastaamaan entistä paremmin odotuksianne. Teemme lukijatyytyväisyyskyselyn joulukuun aikana, joten tarkkailkaa postianne. Kyselylomake löytyy myös nettisivuiltamme. Toivotan valoisia vuodenvaihteen tunnelmia, terveyttä ja bisnesiloa! Pirjo Peltola päätoimittaja Etukannen kuva Shutterstock 3

Дома в России Kotona Venäjällä Turvallisuus ja muuttuva toimintaympäristö ovat haasteita yrityksille, jotka laajentavat toimintaansa Venäjälle. Helpointa on valita kumppani, jonka kanssa pääsee alkuun nopeasti. Itella Logistiikka on asiantunteva ja luotettava kumppani, joka tehostaa logistiikkaa ja varmistaa laadun myös Venäjällä. Itella Logistics Moskova 4 Pietari Donin Rostov Novorossiysk Samara Novosibirsk Jekaterinburg Vladivostok

Sillä on sittenkin väliä! Aika ajoin lukee lehdistä ja kuulee sanottavan, että Venäjällä ei suomalaisuudella ja Suomi-brändillä ole niin suurta väliä. Tuotteita ei myydä Made in Finland -argumentilla eivätkä suomalaiset tuotteet ja palvelut kiri muunmaalaisten edelle sinivalkoisen lipun avulla. Totuus ei ole ihan näin yksinkertainen. Olin juuri kuuntelemassa kolmen suomalaisyrityksen menestystarinaa Venäjällä. Menestyksen takana olivat luonnollisesti aktiivinen ja kova työ, johdon sitoutuminen, markkinatuntemus, tietty riskialttius ja muut perinteiset onnistumisreseptin ainekset. Kaikille oli kuitenkin yhteistä se, että he painottivat menestyksessään tuotteiden, palveluiden ja yritysten suomalaisuutta. Mitä he tarkoittivat suomalaisuudella? Ensisijaisesti suomalaisuus on imagotekijä. Imagon muodostaa erityisesti luotettavuus pidämme sanamme, teemme niin kuin olemme luvanneet, tuotamme sellaista laatua kuin olemme luvanneet, emme liioittele myyntipuheissamme (vaikka toisaalta Venäjällä ei pidä panna kynttiläänsä vakan alle), toimitamme palvelut ja tavarat sovitussa ajassa ja muutenkin toimimme vakaasti ja jämerästi. Imagoon kuuluu myös korkea laatu: teemme hyvin ja viimeistellysti sen minkä teemme, käytämme korkealaatuisia raakaaineita ja materiaaleja emmekä vaihda niitä halvempiin tai peräti väärennöksiin, tuotamme samaa laatua niin maanantaina kuin perjantainakin ja pidämme kiinni standardeista. Näiden kahden alle voi kirjata hyvin monta erilaista tekijää, joiden ansiosta suomalaisuus koetaan vakaana ja varmana alati epävarmemmassa maailmassa. Suomalaisuus on kallio keskellä virranpyörrettä. Ei pidä vähätellä myöskään suomalaisuutta kansallisuutena. Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on lähes ainoa hyvä kaveri ja ystävä, jonka kanssa Venäjällä ei ole talous- ym. poliittisia kärhämiä. Venäläiset jakavat ihmiset kahteen leiriin: nashi ja drugie, eli meikäläiset ja teikäläiset. Meikäläiset ovat lähipiiri, johon suomalaiset kuuluvat. Tämä goodwill antaa etulyöntiaseman aika monta kertaa. Team Finland on vastikään lanseerattu toimintamalli, jossa eri ministeriöt, ulkomaan edustustot ja kansainvälisen kaupan organisaatiot yhteisvoimin lyövät rumpua Suomen paremmaksi näkymiseksi ulkomailla. Team Finland on kuitenkin enemmän: se on imago, jolla suomalaisyritykset voivat edistää omaa vientiään, Venäjälle ja muihin maihin. Muihin maihin verrattuna suomalaisuudella ja Team Finland -brändillä on Venäjällä kuitenkin erittäin hyvä kaiku ja siitä saa käytännön hyötyä yksittäisten yritysten, tuotteiden ja palveluitten vienninedistämiseksi. SVKK kuuluu Team Finland -joukon ydintoimijoihin. Siinä roolissa olemme lipunkantajina suomalaisyrityksille ensi vuonnakin. Toivotan kaikille jäsenillemme erittäin rentouttavaa vuodenvaihdetta ja todella kiireistä vuotta 2014! Mirja Tiri toimitusjohtaja ToimitusjohtaJAn tervehdys 5

POIMINTOJA Kuva Dauria Venäjältä ensimmäinen yksityinen satelliitti Venäjän ensimmäinen yksityisrahoitteinen satelliitti lähetetään maata kiertävälle radalle helmikuussa. Satelliitin on rakentanut venäläinen Dauria Aerospace. Hankkeessa on mukana myös korealainen Samsung. Satelliitin toimittaa avaruuteen Sojuz-kantoraketti. DX-1-nimisellä satelliitilla testataan pienikokoisten ja edullisten satelliittien käyttömahdollisuuksia. Tarkoituksena on tarjota kilpailukykyinen palvelu valtamerilaivojen navigointitietojen välittämiseen. Dauria aikoo perustaa satelliittien komentokeskuksen Skolkovoon. Yhtiön taustalta löytyy entinen Tehnosila-elektroniikkaketjun omistaja Mihail Kokoritš. Ferra.ru Venäjän keltaiset sivut nettiin Perinteisten Keltaisten sivujen interaktiivisen version takana ovat M ruotsalaisyrittäjät Mathias Eklöf ja Joakim Grönvall. Yell.ru-sivusto antaa tietoa mitä erilaisimpien venäläisyritysten tarjoamista palveluista. Samalla konseptilla toimiva yelp.com-palvelu on maailmalla supersuosittu. Yelp.fi löytyy myös Suomesta. Venäläiskuluttajan yell.ru-sivustosta saama lisäarvo piilee tuotteita ja palveluja jo testanneiden jättämissä arvioissa. Kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi kertoa saitilla käyttäjäkokemuksistaan. Rankkauksiin voi liittää myös kuvia. Sivustolta löytyy yrityksiä joka lähtöön. Shoppailu, terveys sekä kahvilat ja ravintolat vetävät eniten kävijöitä. Palvelun kuukausittaiset käyttäjämäärät ovat nousseet jo kahteen ja puoleen miljoonaan uniikkiin kävijään. Ruotsalaisten tavoitteena on rikkoa kymmenen miljoonan uniikin raja ensi vuonna. Sivuston tuotto kertyy paikallisille pk-yrityksille myytävistä mainos- ja markkinointipaketeista. Moskovan parkkimaksualue Sadovajalle saakka Moskovan ydinkeskustan maksullinen pysäköintivyöhyke laajenee. Alueeseen liitetään jouluun mennessä koko Puutarhakehän (Sadovoje koltso) rajoittama alue. Pysäköintimaksu on Bulevardikehän (Bulvarnoje koltso) sisäpuolella jatkossa 80 ruplaa tunnilta ja ulompana Puutarhakehälle saakka 60 ruplaa tunnilta. Kuukausimaksu on sisemmällä alueella 16 000 ruplaa ja ulommalla 12 000 ruplaa. Vuosimaksut ovat vastaavasti 160 000 ruplaa ja 120 000 ruplaa. Asukkaat voivat hankkia halvempia pysäköintioikeuksia. Rossijskaja gazeta Millaiset talvivaatteet Sotšiin? Olympiakaupunki Sotši sijaitsee ilmastollisesti subtrooppisella vyöhykkeellä Mustanmeren rannalla. Kapealla Sotšin rantakaistaleella on samantyyppinen ilmasto kuin Chilessä tai Japanin eteläosassa. Kesät ovat pitkiä ja kuumia, talvet lyhyitä ja leutoja. Sotšin ilmastoon tuo oman lisänsä lähistöllä kohoava Kaukasusvuoristo, jonka huiput nousevat yli kolmeen kilometriin. Sateenvarjo on Sotšin talvimatkalle vinkki numero yksi. Sadekausi ajoittuu lokakuusta tammikuuhun ja sateet tulevat yleensä vetenä. Pakkaset ovat Sotšissa harvinaisia. Talvella kannattaa varata mukaan kaksi takkia, paksumpi ja ohuempi. Säätila saattaa vaihtua nopeasti. Kenkiäkin kannattaa ottaa kahdet, joista toiset vedenpitävät. Vaikka ollaan etelässä, pipo, kaulaliina ja hanskat on syytä pakata mukaan varsinkin jos suuntaa vuoriston talviurheilukeskuksiin. Aurinkolasit tarvitaan sekä rannalla että vuoristossa. Mereen ei kuitenkaan kannata mennä uimaan, vaikka paikalliset niin tekisivätkin. Ilma voi olla mukavan lämmin, mutta merivesi on talvella viileää. RBTH Kuvat Shutterstock 6

Kuvat Shutterstock Kuvat Shutterstock Miljardi hehtaaria metsää Venäjän metsien yhteispinta-ala on melkein 10 miljoonaa neliömetriä eli liki miljardi hehtaaria tai neljäsosa koko maailman metsävaroista. Luoteis-Venäjän federaatiopiirissä on 120 miljoonaa hehtaaria metsää. Metsäteollisuuden osuus alueen taloudesta on 13 prosenttia. Suomen metsäala on 22 miljoonaa hehtaaria. Venäjän osuus maailman metsäteollisuuden viennistä on 2,3 prosenttia. Venäjän metsäsektorin suurimmat vientimaat ovat Kiina ja Suomi. Expert, Tilastokeskus 179 kännykkäliittymää 100 asukasta kohti Venäjällä on 179 matkapuhelinliittymää sataa asukasta kohti. M Maailmanpankin raportin mukaan Venäjä sijoittuu tässä aivan maailman kärkimaihin. Toisaalta Venäjän sijoitus on alhaisimpia, kun mitataan matkapuhelimen käyttöä rahansiirtoihin. Alle kaksi prosenttia aikuisista siirtää rahoja matkapuhelimella. Käteismaksu on edelleen yleistä. Monet firmat maksavat palkkoja käteisellä. Samoin nettikaupan tilaukset maksetaan usein käteisellä toimituksen yhteydessä. World Bank Oligarkkien urheilubisnekset Venäjän suurliikemiesten suosikkilajit ovat jääkiekko ja jalkapallo. Teräsmagnaatti Aleksei Mordašov tukee Severstalin jääkiekkojoukkuetta. Gennadi Timtšenko, joka tunnetaan mm. kaasuyhtiö Novatekista, on Pietarin SKA:n puheenjohtaja. Timtšenko ja Arkadi Rotenberg ovat myös Jokereiden KHL-kuvioissa. Rotenbergin tullessa Moskovan Dinamon presidentiksi, joukkueen talous tervehtyi. Viktor Rašnikov johtaa Magnitorskin teräskombinaatin hallitusta ja on kaupungin KHL-joukkueen presidentti. Hänkään ei ole köyhä vaan Venäjän 27:nneksi rikkain. Jalkapalloon satsaa mm. Novatekin suuromistaja ja Venäjän kolmanneksi rikkain ihminen Leonid Mihelson. Väitetään, että Mihelson maksaisi Venäjän jalkapallomaajoukkueen luotsin Fabio Capellon palkan. Jalkapalloa tukevat myös Magnit-kauppaketjun pääjohtaja Sergei Galitski, lannoitetehtailija Suleiman Kerimov ja Lukoilin varajohtaja Leonid Fedun. Norilsk Nickelin suuromistaja Vladimir Potanin rahoittaa koripalloa ja minijalkapalloa. Myös UGMK-teräsyhtiön pomo Iskander Mahmudov on koripallomiehiä. Lajiensa yksinäiset ovat Ališer Usmanov (miekkailu), Vladimir Lisin (ammunta), Mihail Prohorov (ampumahiihto), Vasili Anisimov (judo) ja Dmitri Pumpjanski (mäkihyppy). Prohorovilla on toki koripallobisnestä myös Yhdysvalloissa. Argumenty i Fakty Kuva Shutterstock 7

VIERAANA Jukka Jalonen Jukka Jalonen viihtyy Pietarissa Päävalmentaja on venäläiskaukalon kunkku Teksti Maarit Roiha Kuvat SKA.RU Jukka Jalonen ohjaa KHL-seura SKA Pietarin harjoituksia rauhallisen päättäväiseen tyyliinsä Jubileinyiurheilukeskuksen jo parhaat päivänsä nähneessä jäähallissa. Joukkueen kotihallina toimiva Pietarin jääpalatsi on varattu illalla järjestettävää konserttia varten, ja treenit vedetään siksi poikkeuksellisesti varajäällä. Neuvonpitoa joukkueen huipputiimin kanssa. Jalonen on työskennellyt pietarilaisjoukkueen päävalmentajana vuoden päivät, ja työn tulokset alkavat jo näkyä. Mielestäni pelaamme aavistuksen verran kurinalaisemmin ja suoraviivaisemmin, vaikka niissäkin asioissa on vielä parantamisen varaa, Jalonen analysoi joukkueen henkilökunnan lounasravintolassa treenien päätyttyä. Jalonen ei ole muuttanut joukkueen harjoittelua radikaalisti ensimmäisestä kaudesta. Samoilla peruselementeillä mennään ja pyritään parantamaan muutamia osa-alueita. Päävalmentajan tavoitteena on saada joukkueen hyökkäämiseen lisää suoraviivaisuutta. Venäläiskiekkoilijoiden suosima loputon syöttely ja tyhjien, kauniiden maalipaikkojen odottaminen kun ei tuota tulosta. Täkäläinen hyökkäyspelaaminen on ollut perinteisesti monimutkaista ja riskialtista. Olen yrittänyt muuttaa sitä, mutta perisynnit tulevat välillä esiin paineen alla keskittymisen herpaantuessa, Jalonen harmittelee. Vaikka kitkettävää riittää yhä monissa asioissa, on Jalonen tuonut joukkueen puolustukseen kurinalaisuutta ja hionut porukasta entistä saumattomamman kokoonpanon. Lämmin vastaanotto Mahdollisuus lähteä pietarilaisjoukkueen päävalmentajaksi tuli Jaloselle sen verran nopeasti, ettei tulevan suhteen ehtinyt muodostua erityisiä odotuksia. Kun tilaisuus ilmaantui, asia ratkesi käytännössä muutamassa päivässä. Ei siinä ehtinyt paljoa funtsia, sitä vaan lähti katsomaan, mikä on homman nimi, päivä kerrallaan, Jalonen muistelee vuoden takaisia tunnelmiaan. Jalonen myöntää, että Venäjälle lähteminen oli hyppy tuntemattomaan. Alku sujui eräänlaisessa sumussa kaiken ollessa uutta ja ihmeellistä. Jalonen muutti kaupunkiin vuoden pimeimpään aikaan. Päivä valkeni Venäjällä käyttöön otetun ikuisen kesäajan vuoksi erittäin hitaasti, eikä aurinkoa juuri näkynyt pariin kuukauteen. Jalonen kiittelee saaneensa alussa hyödyllistä 8

sisäpiiritietoa etenkin pietarilaisjoukkueen tamperelaiselta maalivahtivalmentajalta Jussi Parkkilalta. Parkkilalla on kokemusta maalivahtivalmentajan työstä Venäjällä myös Lokomotiv Jaroslavlista ja Atlant Mytishistä. Kotiutumista on auttanut myös ydinkeskustassa sijaitseva viihtyisä asunto ja rutiinien löytyminen. Jalonen on tuntenut itsensä alusta asti erittäin tervetulleeksi ja sanoo viihtyvänsä Pietarissa nyt erinomaisesti. On kuin kotonaan olisi, fiilis on sama huolimatta siitä, onko täällä vai Suomessa, Jalonen toteaa vuosi muuton jälkeen. Jalonen osunee oikeaan arvellessaan, että suomalaisista pääsääntöisesti pidetään Pietarissa. Olen itsekin tykännyt pietarilaisista ja venäläisistä ylipäänsä. Ovat ystävällistä porukkaa, hän kehuu. Jalosen perhe asuu Suomessa. Vaimo ajaa Allegrolla Pietariin usein ja pojatkin aina silloin tällöin. Vahvoilla vieraissa SKA:n alkukausi on sujunut mallikkaasti, sillä pietarilaiset ovat voittaneet suurimman osan peleistä ja pysytelleet sarjan kärjessä. Silloin kun meillä on keskittyminen ja tahtotekijät kohdallaan, on meitä vaikea voittaa, Jalonen ylistää. Joukkue on pelannut kuluvalla kaudella hyvää kiekkoa etenkin vieraskentillä. Kotiotteluissa esitykset eivät ole olleet aivan samaa luokkaa. Ehkä kotona on enemmän tarvetta näyttää hyvältä. Tyyli voittaa silloin tehokkuuden, ja pelistä tulee malttamatonta ja kärsimätöntä, Jalonen analysoi. Viimeiset kotipelit ovat kuitenkin menneet paremmin, mikä on ratkaisevaa kauden lopputuloksen kannalta. Jalosen joukkue on tänä vuonna monen silmissä Gagarin Cupin selvä ykkössuosikki. SKA on edennyt kahdella edellisellä kaudella konferenssifinaaleihin asti, muttei ole toistaiseksi onnistunut saavuttamaan finaalipaikkaa. Voittoa ei ole tullut siitäkään huolimatta, että öljyjätti Gazpromin rahoittama SKA on Venäjällä päävalmentajaa kunnioitetaan ja jopa vähän pelätäänkin. 9

Totta kai keskustellaankin, mutta ehkä Suomessa keskustellaan vähän enemmän. Täällä pelaajat vaativat aika valmentajakeskeistä toimintaa ja siihen pitää kyllä pystyä vastaamaan KHL:n eli Kontinentalnaja hokkeinaja ligan rikkain seura. Jalosen edeltäjä sai potkut kesken kauden. Tulos tai ulos -mentaliteetti hallitsee venäläisestä kiekkoa, ja myös Jalosen oma jatko riippuu suuresti loppukauden menestyksestä. Pääkoutsia pelätään Jalosen Pietarissa käyttämä valmennustyyli ei eroa oleellisesti siitä, mitä hän on soveltanut aiemmin muualla. Tässä on pakko yrittää vaan olla oma itsensä eikä esittää mitään tai leikkiä mitään, Jalonen tuumaa. Vaikka treenien sisältöpuoli ei poikkeakaan siitä, miten lännemmässä treenattaisiin, eroaa paikallinen johtamistapa kuitenkin selvästi suomalaisesta. Omaa tekemistä on joutunut Jalosen mukaan jonkin verran sopeuttamaan paikallisiin olosuhteisiin. Kun tietää maan kulttuurin ja tavat toimia niin onhan täällä oltava hieman autoritäärisempi, Jalonen summaa. Pelaajat odottavat valmentajan kertovan selväsanaisesti, mitä pitää tehdä. Palavereja ei voi pitää liikaa. Totta kai keskustellaankin, mutta ehkä Suomessa keskustellaan vähän enemmän. Täällä pelaajat vaativat aika valmentajakeskeistä toimintaa ja siihen pitää kyllä pystyä vastaamaan, Jalonen sanoo. Päävalmentaja on Venäjällä iso päällikkö, jota kunnioitetaan ja jopa vähän pelätäänkin. Ei Suomessa kukaan pelkää valmentajaa, mutta täällä aistin, että jotkut vähän jännittävät ja ovat hieman varpaillaan kun olen paikalla. Tämä koskee etenkin hierarkiassa Jalosen alapuolella olevia palkollisia, mutta myös osaa pelaajista. Varuillaan oleminen selittyy sillä, että SKA Pietari on työpaikkana arvostettu ja hyvästä työstä halutaan pitää kiinni. Jos en tykkäisi jonkun työpanoksesta niin voisi olla, että hommat loppuisivat, eli kannattaa tehdä työnsä hyvin, Jalonen virnistää. Antaumuksellista kiekkoa Venäläisestä jääkiekosta aistii pelaamisen riemun ja intohimon. Tunteikkuus näkyy myös suhtautumisessa voittoihin ja tappioihin. Pelin häviäminen on aina katastrofi, vaikka olisi pelattu melko hyvinkin. Tappio on kuin maailmanloppu ja voitosta osataan iloita kuin viimeistä päivää, Jalonen myhäilee ja muistuttaa analyyttisyyden unohtuvan helposti. Jalonen määrittelee yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväkseen huomata, milloin on pelattu hyvin ja mitä pitää korjata. Toisaalta pitää reagoida myös huonolla pelillä saavutettuihin voittoihin. Nämä ovat asioita, joiden suhteen valmentajan on oltava hereillä, Jalonen sanoo. Jalosen mukaan hänen työssään on haastavinta joukkueen tilan aistiminen ja pelaajien tarpeiden ymmärtäminen pelin tökkiessä. Pietarilaisfanit saavat Jaloselta erityismaininnan. Joukkueelleen aina uskolliset kannattajat luovat varsinkin kotipeleissä halliin suorastaan huikean tunnelman. He ovat uskomattoman omistautuneita joukkueelle, erittäin innokkaita ja äänekkäitä positiivisella tavalla, Jalonen kehuu. Jalosen mukaan koko Euroopasta ei löydy montaa paikkaa, jossa on yhtä hyvät fanit. Kaikki järjestyy Joukkueen nimen kirjainlyhenne SKA merkitsee asevoimien urheiluseuraa (Sportivnyi Klub Armii). Jäähallilla hyöriikin päivittäin porukkaa lähes pienen armeijan verran. Remmiin kuuluu kahden apuvalmentajan ja maalivahtivalmentajan lisäksi pelaajien fysiikkaa huoltavaa henkilökuntaa, hierojia, lääkäreitä ja fysioterapeutteja. Tämän lisäksi on suuri joukko yksityiskohtaisemmilla toimenkuvilla varustettuja asiantuntijoita. On tilastoista ja harjoitusten videoinneista huolehtivaa kaveria, mediavastaava, matkustamiseen ja jäävuoroihin liittyviä asioita pyörittävä henkilö ja niin edelleen. Laskuista puuttuvat kokonaan joukkueen pikkupomot ja toimistohenkilökunta. Jalosella on paikalliseen tapaan oma autonkuljettaja ja joukkueella oma bussi kuljettajineen. Joukkue lentää pelimatkat tavallisesti charter-lennoilla. Seura omistaa myös edustusvärein koristellun lentokoneen, mutta sitä ei ole vielä jostain syystä saatu lentämään Venäjän ilmatilaan. Sitä odotellessa, Jalonen hymähtää. Gazpromin suomalaisnäkökulmasta katsottuna pohjattomalta vaikuttavassa kassassa ja isoilla resursseilla valmentamisessa on puolensa. Onhan se hyvä fiilinki kun tietää, että menestyminen ei ole rahasta kiinni, että taustoilla tehdään kaikki, mitä pystytään, Jalonen myöntää. Toisaalta valmentaminen on Jalosen mukaan peruselementeiltään samanlaista huolimatta siitä, onko taustalla resursseja vai ei. Ihan samalla lailla saa valmentaa ja repiä joukkueesta kaiken irti, Jalonen tietää. Harjoittelukauden aikana haastavinta on pelaajien tyytyväisenä pitäminen. Kun kaikki ovat terveinä, jääaikaa ei tahdo millään riittää jokaiselle. Nyt on tosin ollut muutamia loukkaantumisia, jolloin kaikki hyvät pelaajat ovat päässeet pelaamaan, Jalonen toteaa. Jalonen arvelee, että joukkueeseen saadaan vielä 10

uutta verta ennen vuodenvaihdetta. Pakkiosastolla voi olla vahvistustarvetta, sillä kiekollinen ykköspakkimme Kevin Dallman on loukkaantunut, emmekä tiedä, miten hän toipuu tämän kauden aikana, Jalonen analysoi. New Jersey Devilsistä SKA:han menneenä syksynä ostettu Ilja Kovaltshuk on tuonut joukkueeseen yksilötaitoa ja kykyä ratkaista pelejä sekä lisännyt ryhmän itseluottamusta ja uskottavuutta. Kyllähän joukkueen kuin joukkueen taso tietenkin paranee kun Kovaltshukin kaltainen pelaaja tulee mukaan, Jalonen tyytyy toteamaan. Hän odottaa Kovaltshukin suoritusten paranevan entisestään kauden lähetessä loppuaan. Jalonen nostaa esille Neuvostoliiton legendaarisen valmentajan Viktor Tihonovin samannimisen pojanpojan joukkueen kirkkaimmasta kärjestä puhuttaessa. Olen koko kauden tykännyt Viktor Tihonovista, hän on erittäin arvokas pelaaja meille, jos yhden nimen haluaa heittää. Ilopillerimäinen Tihonov pelasi erinomaiset play offsit viime keväänä, ja vahva ote on säilynyt sen jälkeenkin. Jalonen ylistää Tihonovia erinomaiseksi joukkuepelaajaksi ja todelliseksi soturiksi, joka on huippukaveri kentän ulkopuolellakin. Suhteet johtoon kunnossa Seurajohdon rooli on KHL-joukkueissa tunnetusti huomattava. Jalonen ei ole kuitenkaan kokenut omistajavetoisuutta ongelmaksi. Olen saanut täyden työrauhan, eikä tekemisiini ole liikaa puututtu, Jalonen vakuuttaa. Asioista keskustellaan Jalosen mukaan omistajaportaan kanssa positiivisessa hengessä. Omistajat käyvät varsinkin ennen kotipelejä joukkueen luona toivottamassa onnea ja pistäytyvät usein vielä pelin jälkeenkin sanomassa muutaman sanan. Mielestäni seurassa on hyvä henki aina johtoporrasta myöten. Ainakin itse koen asian näin. Ja kyllä huomaisin, jos siinä jotain häikkää olisi. SKA:n varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja Aleksei Kasatonov päättää pitkälti uusista pelaajahankinnoista. Jalostakin kuunnellaan asiassa jonkin verran. Totta kai me keskustellaan, mutta hän tietenkin tekee ne lopulliset päätökset, Jalonen myöntää. Pelaajien kanssa tehdään pitkiä sopimuksia, kun taas KHL:n valmentajan paikat ovat tunnettuja tuulisuudestaan. Ei kai siinä voi liikaa ajatella sitä, kuka on jatkossa valmentaja, Jalonen miettii. Työstettävissä oleva pelaaja-aines on joka tapauksessa Jalosen tähänastisen uran parasta. Ei täällä yhtäkkiä putkahda jotain vaatimattoman tason pelaajaa joukkueeseen, kyllä täällä puhutaan huippupelaajista, Jalonen huomauttaa. Jalosella on kuitenkin sananvaltaa sen suhteen, ketkä jatkavat joukkueessa ja ketkä saavat lähtöpassit. Joukkuetta ja pelaajien suoriutumista analysoitiin myös viime kauden loppupuolella ja pelaajia laitettiin Jalosen toiveesta myös vaihtoon. Haluaa jatkaa Jalosen puolitoistavuotinen valmentajasopimus päättyy keväällä. Työsuhde jatkuu vuodella, jos molemmat osapuolet ovat yhteistyöhön tyytyväisiä. Jalonen toivoo saavansa jatkaa Pietarissa. Katsotaan nyt, mihin nuo neuvottelut aikanaan johtavat, Jalonen miettii. Verovapaa auto on kuitenkin jo hankittu, menopeli kun pitää olla ostettuna vähintään puoli vuotta ennen mahdollista kotimaahan paluuta. Jalonen ei halua kertoa uudesta autostaan muuta kuin että se on hyvä. Töiden mahdollinen jatkuminen Venäjällä saattaa merkitä myös kieliopintoja. Jalonen on oppinut työn kautta hieman käytännön venäjän alkeita ja kieliopintojen aloittaminen on pyörinyt mielessä. Jos diili jatkuu, on kielen eteen tehtävä enemmän töitä, Jalonen sanoo. Toisaalta kommunikointi ei ole aiheuttanut ongelmia ja englannilla on pärjännyt. Apuvalmentajina toimivat entiset maajoukkuemiehet Mihail Kravets ja Aleksei Gusarov ovat pelanneet NHL:ässä ja puhuvat sujuvaa englantia, kuten lähes koko muukin joukkue. Itselle olisi tietenkin kiva ymmärtää kieltä enemmän ja paremmin, Jalonen myöntää. H Jukka Jalonen, apuvalmentaja Mihail Kravets ja maalivahtivalmentaja Jussi Parkkila. 11

Asiantuntijan vinkkelistä Johtaja tasapainoilee kulttuurien välissä Teksti Einari Lumijärvi Kuva Shutterstock Kun Venäjälle perustetaan tytäryhtiötä, johtajanimitys on yksi tärkeimmistä ratkaistavista asioista. Kysyimme MPS-Yhtiöiden vanhemmalta konsultilta Max Kuznetsovilta, mitä täytyy ottaa huomioon, kun rekrytoidaan johtajaa Venäjän tytäryhtiöön. Kuznetsov summaa alkuun, että on olennaista ymmärtää, millaista johtajuutta yritykseen ollaan hakemassa. Venäjällä voidaan puhua karkeasti venäläisestä ja länsimaisesta johtajuudesta. Pääjohtajan rooli on Venäjän yrityskulttuurissa merkittävä ja hänellä on myös juridisesti vahva asema, mikä vuoksi johtajavalinnat ovat kriittisiä päätöksiä. Tärkeää on myös ymmärtää maayhtiön suhde suomalaiseen emoyhtiöön, ja miten johtajavalinnalla voidaan vaikuttaa tähän yhteistyöhön tulevaisuudessa. Nykyään ei ole itsestäänselvyys, että suomalaiseen yritykseen haetaan suomalaista johtajaa, vaan kyseeseen tulee usein myös 12

paikallinen henkilö, jonka osaaminen on riittävän kansainvälistä, Kuznetsov sanoo. Venäjällä toimivista ulkomaisista yrityksistä pyritään tekemään usein varsin länsimaisia, joten myös johtamisen on oltava riittävän länsimaista. Suuntaus on perinteisemmästä auktoriteettijohtamisesta kohti vuorovaikutteista, sitouttavaa ja henkilölähtöistä johtamista. Johtamistyylin tunnistaminen ja arvioiminen on avaintekijänä. Kuznetsov haluaa muistuttaa, että MPS:n konsulteilla on vahva paikallisen yrityskulttuurin tuntemus ja että johtajavalinnoissa tehdään aina henkilöarviointi. Maajohtaja linkittää yrityskulttuuria Nykyään on olennaista, että ulkomaisen pääyhtiön ja sen Venäjällä toimivan tytäryhtiön välillä on luonteva yhteistyö. Kuznetsov kertoo, että tähän vaikutetaan sekä johtaja- että myös muilla henkilövalinnoilla, mutta ennen kaikkea myös yrityskulttuurilla. Yrityskulttuurista pyritään saamaan mahdollisimman välitön ja riittävän yhtenäinen suhteessa pääyhtiöön, mikä mahdollistaa hyvän yhteistyön. Haasteena on usein, että emo- ja tytäryhtiön välit muodostuvat kontrolloiviksi ja etäisiksi. Yhtiöiden välinen yhteistyö on parhaimmillaan kaksisuuntaista ja avointa, mikä luo edellytykset myös liiketoiminnan kehittämiselle yhdessä. Kuznetsov korostaa, että Venäjälle nimitettävällä maajohtajalla on tässä merkittävä rooli, sillä hän toimii usein viestikanavana yhtiöiden välillä. Maajohtaja tuo viestiä pääyhtiöstä ei vain informatiivisesti, eli mitä ylipäätään tapahtuu, vaan myös yrityskulttuurisesti, Kuznetsov muistuttaa. Viime kädessä asiakkaat aistivat sen, ovatko emoyhtiön toimintatavat ja kulttuuri siirtyneet myös sen ulkomaiseen tytäryhtiöön. Maajohtaja joutuu joka tapauksessa tasapainoilemaan paikallisen ympäristön ja pääkonttorilta tulevien johtamiskäytäntöjen ja työkulttuurin välissä, Kuznetsov muistuttaa. Jos ulkomaan tytäryhtiötä muutetaan liikaa, se ei välttämättä enää istu paikallisille markkinoille. Matriisijohtaminen vielä uutta Jos puhutaan erilaisista organisaatiotyypeistä, matriisijohtaminen on edelleen ajoittain haastavaa Venäjällä. Kuznetsov sanoo, että matriisiorganisaatiot vaativat paljon aikaa ja sitouttamista. Suomessa on kuitenkin jo aika paljon totuttu siihen, että epäsuorastikin voidaan johtaa. Matriisiorganisaatio on muunnos perinteisestä hierarkkisesta linjaorganisaatiosta, missä jokaisella työntekijällä on periaatteessa vain yksi osastokohtainen esimies. Matriisiorganisaatiossa työntekijä toimii myös osastojen rajat ylittävissä pysyvissä tai projektikohtaisissa työryhmissä, jolloin hänellä voi olla samaan aikaan useitakin esimiehiä. Työntekijän vastuuttamisessa kulttuurieroja Kuznetsov kertoo, että innostamisen ja motivoinnin tarve venäläisessä työkulttuurissa on ollut aiemmin vähäisempää. Käytäntö on ollut lähempänä sitä, että johtaja sanoo mitä tehdään ja työn suorittamisen seuranta on ollut tiivistä. Työntekijän itsenäisyyden taso on ollut aiemmin melko rajallinen, eikä työntekijältä toisaalta ole edellytettykään itsenäisyyttä. Työntekijä on tottunut siihen, että hänen työtään seurataan. Jos jokin menee pieleen, hän saa siitä välittömän palautteen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työntekijän ei tarvitse itse huolehtia niin paljon. Venäläinen työntekijä saattaa hämmentyä, kun hänelle annetaan tehtävä ja samalla kerrotaan, että palataan tähän viikon päästä. Ero länsimaisen ja venäläisen johtamisen välillä on aika huomattava, mikä juontaa jossain määrin neuvostoaikaiseen tyyliin, Kuznetsov sanoo. Työvoima vaihtuu keskitasolla Venäjän työmarkkinoiden yksi ominaispiirre on työntekijöiden nopea vaihtuvuus. Tämä koskee etenkin suorittavan työn tekijöitä ja nuorempia toimihenkilöitä. Varsinkin Moskovassa ja Pietarissa panostetaan paljon urakehitykseen. Kuznetsov kertoo, että työvoiman vaihtuvuus on nopeinta keskitasolla eli esimies- asiantuntijatasolla. Tosin vaihtuvuus on aiempaan verrattuna maltillisempaa, sillä palkitsemisen rinnalle ovat tulleet myös muut sitouttamiskeinot, kuten mahdollisuus ammatilliseen kasvuun yrityksen sisällä, hyvä työympäristö ja positiivinen työnantajamielikuva. Keskitasosta poiketen johtajien vaihtuvuus ei ole niin vilkasta. Kuznetsov kertoo, että johtajat ovat yleensä päässeet urallaan tavoittelemaansa asemaan ja he useimmiten tietävät minne tulevat. Länsimaisissa yrityksissä työskentelemisellä on edelleen statusarvoa ja ne ovat siksi tavoiteltuja työpaikkoja. MPS avasi myös Pietariin Suomen ja Venäjän kulttuurit ovat molemmat Kuznetsoville varsin tuttuja. Hän on syntynyt Venäjällä ja asunut Suomessa yli 20 vuotta. Kuznetsov sanoo, että molempien kulttuurien tuntemisesta on hyötyä työtehtävissä, koska pystyy ymmärtämään maiden liiketoimintakulttuureja ja toimimaan ikään kuin sillanrakentajana. Kuznetsov siirtyy vetämän MPS-Yhtiöiden uutta Pietarin toimistoa vielä tämän vuoden puolella. MPS-Yhtiöiden Venäjän-toiminnot alkoivat kymmenen vuotta sitten aluksi partneriyhteistyönä. Oma toimisto on ollut Moskovassa vuodesta 2007. Tänä vuonna avattiin toimisto myös Pietariin. Pietarissa on paljon suomalaisia yrityksiä ja myös suomalaisia ekspatteja. Kuznetsov kertoo, että Pietarin yrityskulttuuri on Moskovaan verrattuna suomalaisempi. MPS-Yhtiöiden palveluvalikoima vastaa pitkälti samaa kuin Suomessa. Kuznetsov kertoo, että Venäjällä tehdään eniten johdon suorahakua. Muita merkittäviä palveluita ovat henkilöarvioinnit, johtoryhmien kehittäminen, organisaatiotutkimukset sekä business coaching. H 13

Talouskatsaus Kulutusvetoiset alat pysyneet kasvussa Venäjällä, investointivetoisilla aloilla kehitys heikompaa Teksti Heli Simola, ekonomisti, BOFIT Venäjän talouskasvu on hidastunut huomattavasti kuluvan vuoden aikana. Talousministeriö arvioi BKT:n kasvaneen tammi-syyskuussa vain 1,3 % vuotta aiemmasta. Hidastumisen taustalla on erityisesti investointien supistuminen, joten monet investointivetoiset toimialat ovat kehittyneet heikosti. Yksityinen kulutus taas on pysynyt maltillisessa kasvussa viime kuukausinakin ja tukenut vähittäiskaupan sekä useiden kulutustavaroiden tuotannon kehitystä. Samansuuntainen kehitys jatkunee Venäjällä myös lähitulevaisuudessa: yksityinen kulutus pitää yllä verkkaista talouskasvua. Kasvun odotetaan piristyvän vasta vähitellen, kun kansainvälinen talous kohenee ja investointien varovainen elpyminen alkaa. Kulutusvetoiset toimialat pysyneet kasvussa Venäläisten kotitalouksien kysyntä on tänä vuonna pitänyt maan talouden hienoisessa kasvussa. Tämä näkyy varsin selvästi myös toimialakehityksessä, sillä suotuisinta kehitys on ollut vähittäiskaupassa ja asuntorakentamisessa sekä niihin liittyvillä teollisuustuotannon aloilla. Vähittäiskauppa kasvoikin tammi-syyskuussa vielä lähes 4 % vuotta aiemmasta, vaikka myös kaupan kasvu on hidastunut tänä vuonna. Moskovassa kasvu oli samaa luokkaa kuin koko Venäjällä, mutta Moskovan alueella vähittäiskauppa kääntyi jopa pieneen laskuun. Sitä vastoin keskimääräistä nopeammin, 5 8 %, vähittäiskauppa kasvoi muun muassa Pietarissa sekä Jekaterinburgin ympäristössä Sverdlovskin alueella ja Bashkirian tasavallassa. Kyselytutkimusten mukaan vähittäiskaupan yritysten luottamus on pysynyt edelleen kohtalaisen hyvänä viime kuukausina. Suurempi osa yrityksistä odottaa loppuvuonna myynnin kasvua kuin sen supistumista. Kulutuskysynnän kasvu on tukenut myös kulutustavaroiden tuotantoa. Elintarviketeollisuuden tuotanto lisääntyi tammi-syyskuussa runsaalla prosentilla ja muun muassa kemianteollisuudessa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa kulutustuotteiden valmistus on pysynyt kasvussa. Osittain kulutuskysyntää on täytetty myös tuonnilla: esimerkiksi maitotuotteiden kotimaisen tuotannon supistuttua niiden tuonti on alkuvuonna kasvanut selvästi. Lisäksi muun muassa lääkkeiden ja kosmetiikan sekä elektronisten laitteiden tuonti on pysynyt tänä vuonna kasvussa riittävän tai kilpailukykyisen kotimaisen tuotannon puuttuessa. Kaupan lisäksi kotitalousvetoinen kysyntä on näkynyt rakentamisessa. Vaikka koko rakentamistuotanto supistuikin tammisyyskuussa hieman vuotta aiemmasta, uusia asuntoja valmistui reippaasti vuotta aiempaa enemmän. Asuntorakentamisen kasvu on ollut vielä selvästi keskimääräistä nopeampaa Moskovassa ja Pietarissa. Lisäksi kaupan kohtalaisen suotuisa kehitys on tukenut toimitilarakentamista esim. liike- ja varastotilojen osalta. Etenkin asuntorakentamisen positiivinen kehitys on heijastunut myös rakentamiseen liittyviin teollisuudenaloihin. Erityisesti puurakentamiseen liittyvien tuotteiden tuotanto on alkuvuonna kasvanut nopeasti, mutta myös muita rakentamisessa käytettyjä materiaaleja kuten sementtiä, lasia ja maaleja on tuotettu hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Öljyn ja kaasun tuotannossa maltillista kasvua Sekä raakaöljyn että maakaasun tuotantomäärät kasvoivat tammisyyskuussa noin prosentilla vuotta aiemmasta. Myös öljytuotteiden tuotanto on pysynyt tänä vuonna kasvussa yhtenä harvoista jalostavan teollisuuden sektoreista. Öljytuotteiden tuotantoa on suunnattu pääosin vientiin ja niiden vientimäärä kasvoikin tammi-syyskuussa lähes 10 %. Kun tuotannon kasvu on kuitenkin jäänyt maltilliseksi, kotimaiset toimitukset ovat supistuneet. Öljytuotteiden kotimainen kysyntä on kuitenkin jatkanut kasvua, mikä on nostanut hintoja selvästi. 14

Vientikysyntä on tukenut myös maakaasun tuotantoa, ja Venäjän kaasutoimitukset Eurooppaan kasvoivat alkuvuonna. Kaasuntuotannon kasvu on kuitenkin ollut pienempien tuottajien varassa, sillä Gazpromin tuotanto supistui hieman. Gazpromin osuus Venäjän kaasun tuotannosta on tänä vuonna jäänyt 70 prosentin tuntumaan. Gazpromin tuotannolliset investoinnit ovat tänä vuonna myös supistuneet selvästi vuotta aiemmasta, mikä on osaltaan heijastunut joidenkin teollisuudenalojen kehitykseen. Investointivetoisilla toimialoilla kehitys heikompaa Vaisuinta kehitys on ollut investointeihin nojaavilla toimialoilla ja investointitavaroiden tuotannossa. Investoinnit ehtivät Venäjällä hädin tuskin saavuttaa kriisiä edeltäneen tasonsa viime vuoden lopulla, kun ne jo kääntyivät laskuun. Tänä vuonna investoinnit ovat supistuneet vähitellen ja tammi-syyskuussa niitä tehtiin runsaan prosentin verran vähemmän kuin vuotta aiemmin. Investointien heikkoon kehitykseen on vaikuttanut julkisen sektorin ja monien valtion omistamien suuryritysten investointien supistaminen, mutta myös yksityisen sektorin yritysten investointihalukkuus on ollut vähäistä epävarmojen talousnäkymien johdosta. Näkymien merkittävää kohentumista ei liene lähitulevaisuudessakaan luvassa, sillä tuoreimpien kyselytutkimusten mukaan teollisuusyritysten 130 120 110 100 90 80 70 60 2008 2009 2010 2011 2012 2013 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Vähittäiskauppa Teollisuustuotanto Rakentaminen Kuvio 1. Toimialojen kehitys Venäjällä, volyymi-indeksi (100 = 2008 keskiarvo, kausitasoitettu) Lähde: Rosstat 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Elintarvike Kemia Metalli Koneet Kulkuneuvot Kuvio 2. Eräiden jalostavan teollisuuden toimialojen kehitys Venäjällä, volyymi-indeksi (100 = 2008 keskiarvo, kausitasoitettu) Lähde: Rosstat luottamus on edelleen hieman heikentynyt ja tuotannon kasvua lähikuukausina odottavien yritysten osuus on supistunut. Myös yritysten investointisuunnitelmat ovat pysyneet matalalla tasolla. Investointivetoisista toimialoista koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus on tänä vuonna kehittynyt heikoimmin. Koneiden tuotanto on supistunut yli 6 % vuotta aiemmasta muun muassa metsä- ja maatalous- sekä maanrakennuskoneiden vähentyneen valmistuksen vuoksi. Koneenrakennuksen epäsuotuisa kehitys heijastaa pitkälti vähentynyttä kysyntää, sillä sekä metsätalouden että muun kuin asuntorakentamisen tuotanto on tänä vuonna supistunut hieman. Osittain tuotannon supistuminen voi heijastaa myös sen heikkoa kilpailukykyä, sillä joidenkin koneiden tuontimäärät ovat pysyneet edelleen kasvussa. Monet koneiden valmistajat ovatkin vaatineet valtion tukitoimia alan tuotannolle vedoten WTO-jäsenyyden tuomiin ongelmiin. Henkilöautojen tuotanto on supistunut tänä vuonna selvästi selvänä poikkeuksena useimmista muista kotitalouksien kysynnän vetämistä toimialoista. Autojen tuotanto kasvoi kuitenkin hyvin voimakkaasti vuoden 2009 kriisin jälkeen aina viime vuoden lopulle asti. Kysynnän taittuminen kriisinjälkeisen nopean kasvun jälkeen on näkynyt myös autokaupassa, sillä autojen myynti on supistunut selvästi. Autojen tuonti on vähentynyt vielä kotimaista tuotantoa voimakkaammin, sillä tammi-elokuussa autoja tuotiin Venäjälle jopa 20 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Monet maat ovatkin valittaneet Venäjän tähän mennessä vain tuontiautoihin kohdistaman kierrätysmaksun syrjivyydestä. Myös metalli- ja metsäteollisuuden tuotanto on supistunut tänä vuonna. Metalliteollisuuden tuotanto supistui tammi-syyskuussa pari prosenttia vuotta aiemmasta. Metalliteollisuuden kehitystä on vaikeuttanut sekä vaisu vientikysyntä että vientihintojen lasku, ja Venäjän metallivienti onkin supistunut selvästi alkuvuonna. Ainakin värimetallien tuotannossa investointeja on kuitenkin lisätty erityisesti raaka-aineiden hankintaan. Metsäteollisuudessa taas puutavaran vienti on hieman kasvanut, mutta se ei ole riittänyt pitämään koko tuotantoa kasvussa. Sellu- ja paperiteollisuuden tuotanto supistui jopa 7 % vuotta aiemmasta. H 15

Talousuutisia Venäjä laatii arktista kehitysohjelmaa Venäjällä laaditaan parhaillaan vuoteen A 2020 ulottuvaa arktisten alueiden kehityssuunnitelmaa. Aluekehitysministeri Igor Sljunjajev kertoi aiemmin, että vuodet 2014 2020 kattavan kehitysohjelman kokonaisinvestoinnit ovat 1 800 miljardia ruplaa (noin 40 miljardia euroa), josta kolmannes tulisi valtion varoista ja loput muun muassa venäläisten suuryhtiöiden investointeina. Rahaa aiotaan käyttää esimerkiksi satamien rakentamiseen ja kunnostamiseen, rautateiden ja sähkölinjojen rakentamiseen, kaupunkien kehittämiseen sekä ympäristönsuojelutoimiin luonnonvaroja hyödynnettäessä. Ennakkotietojen mukaan arktisiksi alueiksi ollaan luokittelemassa kokonaisuudessaan Murmanskin alue, Nenetsia, Jamalin Nenetsia ja Tšukotka sekä osittain Sahan tasavalta (Jakutia), Krasnojarskin aluepiiri ja Arkangelin alue. RBK, Rossijskaja gazeta/el/8.11.2013 Ulkomaalaiset pääsemässä arktiseen öljy- ja kaasubisnekseen Ulkomaalaisten öljy-yhtiöiden osallistuminen öljyn ja kaasun tuotantoon Ve- A näjän arktisilla alueilla tulee mahdolliseksi vuoden 2014 alusta. Venäjän tavoitteena on houkutella alueelle modernia ulkomaista teknologiaa. Tammikuussa voimaan astuva laki antaa valtiollisille Gazpromille ja Rosneftille oikeuden palkata ulkomaista öljy-alan asiantuntemusta. Yhteistyökumppaneikseen ne voivat valita sekä venäläisiä että ulkomaalaisia yrityksiä. Valittu partneri saa tuoda projektiin omat alihankkijansa. Rosneftillä ja Gazpromilla on Venäjällä yksinoikeus mannerjalustan öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämiseen. Venäjälle perinteisesti tärkeimmät Länsi- Siperian ja Uralin alueen öljyvarannot hiipuvat. Viime vuosina onkin otettu käyttöön uusia öljykenttiä muun muassa Sahalinilla. Lupaavimmat uudet esiintymät ovat maan pohjoisosissa ja arktisilla alueilla. Pitkät välimatkat ja ankara ilmasto tekee esiintymien hyödyntämisestä kuitenkin kallista. Gazprom ja Rosneft tuskin pystyisivät kehittämään aluetta omin voimin, ja ulkomaalaisten öljy-yhtiöiden hallussa olevat uudet teknologiat ovat erittäin tervetulleita. Moscow Times, BOFIT/8.10.2013/MR Gazprom menettämässä LNG-kaasun vientimonopolin Venäjän hallitus on vienyt duuman käsittelyyn lakiehdotuksen, joka vapauttai- A si nesteytetyn maakaasun eli LNG-kaasun viennin. Tähän saakka LNG-kaasua on voinut viedä vain Gazprom. Lakiehdotuksen mukaan vientilupa voidaan myöntää jatkossa myös niille yhtiöille, jotka ovat jo päättäneet rakentaa nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen sekä valtioenemmistöisille yhtiöille, joita hallinnoivat kaasuesiintymiä merialueilla. Käytännössä Gazpromin kilpailijoiksi ovat tulossa Rosneft, Novatek ja Zarubežneft. Rosneft ja yhdysvaltalainen Exxon suunnittelevat nesteytettyä maakaasua valmistavan tuotantolaitoksen rakentamista Sahalinille. Novatek rakentaa vastaavaa laitosta Jamalin niemimaalle. Zarubežneftin lisenssiin sisältyy LNGlaitoksen rakentaminen. Raaka-ainelähteeksi on ehdotettu ns. Murmanskin maakaasuesiintymää. Idea on mielenkiintoinen, sillä se tarjoaisi Barentsinmerellä vaihtoehdon lykkääntyneelle Štokmanin kaasuhankkeelle. Gazeta.Ru/EL/31.10.2013 Kuva Gazprom Harmaan talouden osuus kasvaa Venäjällä Noin joka viides työelämässä mukana oleva venäläinen sai viime A vuonna pimeää palkkaa. Harmaan talouden laajuus lähenee asiaa tutkineen Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin mukaan jo vuoden 2008 ennätyslukemia. Ongelman odotetaan pahenevan entisestään, jos talous ei lähde elpymään. Rosstat laskee harmaan talouden piirissä toimiviksi kaikki, joiden työpaikka ei ole valtion rekisterissä. Kyse on noin 14 miljoonasta venäläisestä. Heistä 12 miljoonalle pimeä työ on pääasiallinen tulonlähde. Kauppa, maatalous ja rakennustoiminta ovat harmaan sektorin toimialoista yleisimmät. Pimeitä töitä tekevät Venäjällä etenkin alle 24-vuotiaat. Työntekoon liittyvien lakisääteisten velvoitteiden vältteleminen on tavallisempaa kaupungeissa kuin maaseudulla. Kommersant/MR/24.10.2013 16

Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Kiinalaiset investoivat Venäjälle miljardeja Kiinalaiset laskevat investoivansa Venäjälle vuoteen 2020 mennessä A ainakin 12 miljardia dollaria. Kiinalaiset kiinnittävät varojaan etenkin infrastruktuurin parantamiseen liittyviin hankkeisiin, asuntorakentamiseen, korkeaan teknologiaan ja kaivosteollisuuteen. Asuinrakentamiseen kiinalaiset sijoittavat viitisen miljardia dollaria. Investointisuunnitelmat olivat esillä Venäjän ja Kiinan pääministerien perinteisessä tapaamisessa Pekingin talousfoorumissa. Južnyi Federalnyi/MR/23.10.2013 Investoijien etu voitolla rinnakkaistuontiasiassa Venäjän ensimmäinen varapääministeri Igor Šuvalov arvioi nyt, A että rinnakkaistuonnin vapauttaminen Venäjälle ei tapahdu ennen vuosia 2018 2020. Rinnakkaistuonnilla tarkoitetaan sitä, että maahantuojan ei tarvitse hankkia lupaa tavaramerkin haltijalta. Venäjän kilpailuviraston mukaan rinnakkaistuonnin salliminen laskisi hintoja ja vähentäisi tavaramerkillä varustettujen tuotteiden harmaata tuontia. Monet Venäjälle investoineet yritykset puolestaan näkevät, että rinnakkaistuonnin vapauttaminen aiheuttaisi taloudellisia riskejä Venäjälle tuotantoa siirtäneille yrityksille. Šuvalov painotti investoijien suojaa osallistuessaan lokakuussa ulkomaisia investointeja käsittelevän neuvoston istuntoon. Hän kertoi, että maan hallituksessa on eriäviä näkemyksiä rinnakkaistuonnin vaikutuksista Venäjälle investoineihin yrityksiin. Šuvalov vakuutteli, että Venäjä ei tee asiassa äkkinäisiä päätöksiä. Markkinoilla on kuitenkin syytä varautua kilpailun kiristymiseen esimerkiksi siitä syystä, että rinnakkaistuonti vapautettaisiinkin ennen vuotta 2018. Kommersant, RBK/EL/22.10.2013 Venäjä nousi Doing Business -listalla 19 sijaa A Venäjä nousi tuoreimmassa Maailmanpankin Doing Business -rankingissa sijalle 92. Vuosittaisessa vertailussa on mukana kaikkiaan 189 kansantaloutta. Tuoreimmassa rankingissa Venäjä ohitti muun muassa Kiinan. Viime vuonna Venäjä oli sijalla 111. Maailmanpankin mukaan Venäjällä on edistytty etenkin sähkönsaannissa ja omaisuuden rekisteröinnissä. Venäjän presidentti Vladimir Putin asetti vuonna 2012 tavoitteeksi, että Venäjä nousee Doing Business -vertailussa vuoteen 2018 mennessä sijalle 20. Vedomosti, Maailmanpankki/EL/29.10.2013 17

Gallup Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Mieleenpainuvin Venäjään liittyvä lahjakokemuksesi? Kuva Shutterstock Jalkapallon MM-stadioneja ei kilpailuteta alueilla Venäjän urheiluministeriö on saamassa oikeuden päättää itsenäisesti vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen stadionien rakennuttamisesta. Ministeriö aikoo valita stadionien toteuttajat ilman kilpailutusta. Yhteensä sata miljardia ruplaa eli noin 2,3 miljardia euroa maksavat stadionhankkeet olivat alkuperäisten suunnitelmien mukaan tulevien kisapaikkakuntien aluehallinnon komennossa. Päätösvallan siirtyminen ministeriölle tarkoittaa sitä, että stadionien rakennuttamista ei kilpailuteta alueellisesti, vaan urakat jaetaan Moskovassa. Seitsemän uutta stadionia nousevat Volgogradiin, Kaliningradiin, Nižni Novgorodiin, Donin Rostoviin, Samaraan, Saranskiin ja Jekaterinburgiin. Yhden stadionin hinnaksi on laskettu noin 14 miljardia ruplaa eli vajaat 320 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Kazanin jo rakennetun stadionin yhden katsojapaikan hintalapuksi muodostui seitsemisen tuhatta euroa. Euroopassa yhden katsojapaikan rakentaminen maksaa keskimäärin kuusi tuhatta euroa. Rakennustöitä valvomaan ei olla perustamassa Sotshin olympialaisten rakentamisesta vastuussa olevan Olimpstroin kaltaista valvontamekanismia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakentamista pitää silmällä ainoastaan urheiluministeriö, josta on tulossa myös rakennusurakoiden ainoa tilaaja. Stadionien rakentamisen projektoinnista on jo aiemmin valittu vastaamaan Sport Engineering -niminen yritys. Urheiluministeriö ei aio myöskään järjestää perinteistä kilpailutusta stadionien tekijöistä aikapulaan vedoten. Rakennusurakoiden spekuloidaan menevän Putinin lähipiiriin kuuluville liikemiehille. Esimerkiksi Hartwall Areenan osaomistajiin kuuluvien Arkadi Rotenbergin ja Gennadi Timtšenkon yritysten arvellaan olevan vahvoilla siitäkin huolimatta, että urheiluareenoiden rakentaminen on kaukana miesten harjoittaman liiketoiminnan ytimestä. znak.com,kaliningrad.ru,stadium.ru/mr/25.10.2013 Erik Helin, toimitusjohtaja, Specta Group Täytin hiljattain tasavuosia, ja koska Venäjällä on tapana antaa lahjoja, tiesin, ettei tule onnistumaan, jos kirjoitan kutsuun ei lahjoja, ei kukkia. Päätin pyytää vieraita tuomaan rahaa kirjekuorissa, jotka välittäisin eteenpäin kostromalaisille lapsille koulujen ja tarhojen tarpeisiin. Kerätty summa oli kuitenkin paljon isompi mitä olin arvellut, eikä rahoja voinut välittää alkuperäisellä tavalla, koska se olisi herättänyt kyseenalaista huomiota paikallisesti. Katsoin parhaaksi keskustella asiasta maaherran kanssa ja yhdessä tulimme siihen tulokseen, että on järkevintä perustaa hyväntekeväisyysrahasto, josta tulemme vuosittain myöntämään stipendejä paikallisille, minulle tärkeissä asioissa ansioituneille koululaisille ja opiskelijoille. Arto Luukkanen, dosentti, Helsingin yliopisto Olin kerran Joensuussa apuisännöimässä erästä kaupungin tilaisuutta. Oli venäläisiä vieraita. Juttu oli onnistunut. Olin ottanut kovasti selvää vieraista ja osasin esitellä heidät sitten tosi tarkasti yleisölle yhteisessä paneelissa. Kun vieraat kysyivät, että mistä minä niin hyvin heidät tunsin niin kerroin, että olen tehnyt kotityöni. Lähtiessä he sitten antoivat minulle upean Venäjän ortodoksisia kirkkoja käsittelevän teoksen. He myös totesivat tehneensä kotityönsä (olen alun perin teologi). Joka tapauksessa yhteenvetona: venäläiset arvostavat mietittyjä ja erikoisia lahjoja, joiden ei tarvitse olla kalliitakaan. Tärkeintä on huomaavainen ja vieraanvarainen ajatus. Siinä meidän pitäisi ottaa heistä oppia. Aune Immonen, vientipäällikkö, Novita Oy Moskovassa sain kerran lahjaksi noin 40 x 40 cm kokoisen lakkatyöpöydän. Onneksi selvisi, että jalat olivat irti ruuvattavat ja onneksi paluumatkani oli junalla. Suklaa ja samppanja ovat vähän traditionaalisempia venäläisten suosimia lahjoja. Erityisen mieleenpainuva lahja oli saamani mustalla sametilla päällystetty samppanjapullo. Se herätti pitkään yleistä ihastusta ennen kuin raaskin sen korkata. 18

Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta + 7 495 777 34 77 (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 30 konttoria ja toimipistettä 12:ssa Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 19

Mahdollisuuksia Terveet elämäntavat ovat Teksti Einari Lumijärvi Kuvat Shutterstock Venäjä käynnisti aiemmin tänä vuonna terveydenhuollon uuden kehitysohjelman. Maan terveystilastot eivät ole kaikilta osin mairittelevia. Terveiden elämäntapojen buumi on kuitenkin ollut vakaassa kasvussa jo monen vuoden ajan. Venäjän hallituksen käynnistämä terveydenhuollon uusi kehitysohjelma kattaa vuodet 2013 2020. Terveydenhuolto oli myös yksi neljästä aiemmasta kansallisesta kehitysohjelmasta, joita toteutettiin vuosina 2006 2012. Kolme muuta ohjelmaa olivat koulutus, asuminen ja maatalouden kehittäminen. Uuden terveydenhuollon kehitysohjelman läpiviemiseksi on laskettu tarvittavan 33 triljoonaa ruplaa (noin 750 miljardia euroa). Rahoitus tulee sekä valtion että alueiden budjeteista siten, että suurin osa budjettirahasta on peräisin alueiden kassoista. Kehitysohjelmassa on useita eri alaryhmiä kuten sairauksien ennaltaehkäiseminen ja terveellisten elämäntapojen edistäminen, innovatiivisten diagnostiikka- ja hoitomenetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen, äitiyshuollon turvaaminen, kuntoutuksen ja kuntoutuskeskusten kehittäminen, terveydenhuollon työvoiman saannin turvaaminen, terveydensuojelun kansainvälisten suhteiden kehittäminen sekä terveydenhuollon valvonta ja arviointi. Ohjelman pääpaino on sairauksien ennaltaehkäisemisessä, terveellisten elämäntapojen edistämisessä ja varhaisessa diagnostiikassa. Heikot terveysluvut Vakavien kuolemaan johtavien sairauksien määrä on kasvanut Venäjällä merkittävästi viimeisen reilun 20 vuoden aikana. Sydän- ja verisuonisairauksien mää- rä on kaksinkertaistunut. Pahanlaatuisten kasvainten määrä on lisääntynyt 60 prosentilla. Liikuntakyvyttömyyteen johtavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat kaksinkertaistuneet. Yleisimmät sairaudet ovat hengityselinsairaudet ja verenkiertojärjestelmän sairaudet. Elinajanodote oli Venäjällä viime vuonna 70,3 vuotta. Uusissa EU-maissa elinajanodote oli 6,5 vuotta ja vahoissa EU-maissa 12,5 vuotta pidempi kuin Venäjällä. Miesten odotettavissa oleva elinikä Venäjällä oli 64,3 vuotta ja naisten 76,1 vuotta. Työikäisten miesten korkea kuolleisuus on merkittävin tekijä alhaiseen elinajanodotteeseen. Terveydenhuollon kehitysohjelman yhtenä tavoitteena on nostaa kansalaisten elinajanodote 74,3 vuoteen. Syitä terveydenhuollon puutteisiin Kansalaisten terveys on oleellinen tekijä työvoimapotentiaaliin kannalta. Terveydenhuollon kehitysohjelman mukaan se on myös valtion vaurauden perusta. Ohjelma listaa useita syitä siihen, miksi terveystilanne Venäjällä on huono. Monilla kansalaisilla ei ole riittävästi motivaatiota terveellisten elämäntapojen noudattamiseen. Tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, riittämätön liikunta ja monet muut käyttäytymiseen liittyvät riskitekijät ovat yleisiä. Biologisia riskitekijöitä ovat muun muassa korkea verenpaine ja kolesteroli. 20