HAKUILMOITUS Liikuntatieteelliset tutkimusprojektit Yleiskuvaus Opetus ja kulttuuriministeriö rahoittaa valtion talousarviossa linjattujen liikuntatoimen yhteiskunnallisten vaikuttavuuden tavoitteiden mukaisia liikuntatieteellisiä tutkimushankkeita. Ministeriö on linjannut periaatteet liikuntatieteen rahoitukselle asiakirjassa Linjaukset liikuntatutkimuksen tukemiseksi vuoteen 2017. 1 Vaikuttavuustavoitteissa on teema alueita, joihin tutkimushankkeet jo hakuvaiheessa sijoitetaan ja joiden sisällä hankkeiden edellytetään tekevän yhteistyötä. Yhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi ministeriön järjestämiä seminaareja tai keskustelutilaisuuksia. Opetus ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto seuraavat tutkimusten toteutumista, keskeisiä tieteellisiä tuloksia, niiden soveltamismahdollisuuksia sekä niiden antia liikuntapoliittiseen keskusteluun. Rahoitetun tutkimuksen tulokset on integroitava päätöksentekoon nykyistä paremmin ja suunnitelmallista tutkimusviestintää on pohdittava entistä enemmän jo tutkimussuunnitelmassa. Yksittäisistä tutkimustuloksista ja tiedon sirpaleista tulee siirtyä kohti kokonaisvaltaisempaa näkemystä siitä, miten uusi tutkimustieto sijoittuu alan aikaisempaan tutkimukseen ja miten uusi tieto saavuttaa sekä käytännön hyödyntäjät että tutkijakentän. Opetus ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkimuksen tulee täyttää seuraavat kriteerit: Tutkimus sijoittuu sisällöllisesti tässä hakuohjeessa linjattuihin teema alueisiin. Tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista ja innovatiivista sekä sovellettavuudeltaan hyvää. Biolääketieteellisten tutkimushankkeiden on oltava osa laajempaa monitieteisistä liikuntatieteellisistä tutkimushanketta, tai niiden sovellettavuus käytännön liikuntapoliittiseen päätöksentekoon on oltava hyvä. Lisäksi arvioinnissa ja rahoituspäätöksissä huomioidaan seuraavat asiat: Tutkimuksen monitieteisyys ja yhteistyö liikuntatieteiden sisällä ja muiden tieteenalojen kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti Tutkimuksen muu rahoituspohja Suunnitelma tutkimuksen tiedeviestinnästä ja tulosten jalkauttamisesta sekä hyödynnettävyydestä liikunnan edistämiseen liittyvän päätöksenteon näkökulmasta Liikuntatieteiden tutkimusprojektirahoitusta voivat hakea tutkimusyhteisöt. Tutkimusrahoitusta voi hakea tutkijoiden ja muun tutkimushenkilöstön palkkoihin, tutkimuslaitosten perimiin yleiskustannuksiin sekä muihin kustannuksiin. Liikunnan tutkimusrahoitusta kohdennetaan erityisesti liikunnan yhteiskunta ja käyttäytymistieteellisiin tutkimuksiin sekä monitieteisiin tutkimusprojekteihin. 1 Ministeriö linjaa periaatteet liikuntatieteen rahoitukselle julkaisussaan Linjaukset liikuntatutkimuksen tukemiseksi vuoteen 2017. Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2013/liitteet/okm15.pdf?lang=fi
Hakuaika /uudet tutkimushankkeet: Hakuaika alkaa 1.9.2017 Hakuaika päättyy 27.9.2017 klo 16:15 Hakuaika /jatkotutkimushankkeet: Hakuaika alkaa 23.10..2017 Hakuaika päättyy 24.11.2017 klo 16:15 Käsittely: Päätökset uusista liikuntatieteellisistä tutkimusprojekteista pyritään tekemään maaliskuun 2018 loppuun mennessä. Opetus ja kulttuuriministeriö voi käyttää uusiin ja jatkotutkimusten avustuksiin yhteensä enintään 2 500 000 euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat. Avustuksen tavoite Rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka sijoittuvat seuraavassa määritellyille teema alueille ja joissa pääasiallisena tavoitteena on tuottaa uutta tietoa liikunnan edistämiseen eduskunnan asettamien liikuntapoliittisten tavoitteiden suunnassa. Tutkimusrahoituksen suuntaamisen tarkoituksena on lisätä liikuntapoliittisesti relevantin tutkimuksen määrää, lisätä vuoropuhelua tutkijoiden ja päätöksentekijöiden sekä virkamiesten kanssa, vahvistaa tutkimuksen asemaa päätöksenteon tukena ja sitä myöten lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Teema alueet on linjattu liikunnan toimialalle valtion talousarviossa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuuden tavoitteiden mukaisesti. Tutkimusteemat ja niiden painopisteet ovat toisiaan tukevia tutkimusalueita ja tutkimushankkeet voivat kohdistua usealle teema tai painopistealueelle. Hakemuksia toivotaan erityisesti monitieteisiltä ja laajoilta hankkeilta, jotka voivat kattaa useita painopistealueita. 1. Väestön liikunnan edistäminen Teema alueen yleisenä tavoitteena on selvittää väestön liikunnan edistämiseen liittyviä tekijöitä koko elämänkulussa. Tulosten odotetaan luovan tietopohjaa väestön liikuntaaktiivisuuden lisäämiseksi. Väestön liikunnan edistäminen teema alueen painopisteinä ovat: Fyysisen aktiivisuuden edistäminen eri ikäryhmissä, painopisteenä lapset ja nuoret sekä iäkkäät Liikunnallisen elämäntavan ja liikuntasuhteen rakentumiseen ja rakentumattomuuteen vaikuttavat tekijät Liikuntaa edistävät toimintamallit ja käytännöt eri ikäryhmissä, elämäntilanteissa ja toimintaympäristöissä 2. Liikunnan saavutettavuus ja liikuntakäyttäytymiseen liittyvän polarisaation vähentäminen
Teema alueen yleisenä tavoitteena on selvittää liikunnan saavutettavuuteen ja polarisaatioon liittyviä kysymyksiä. Tulosten odotetaan tuottavan sovellettavaa tietoa liikunnan saavutettavuudesta eri alueilla, liikunnasta syrjäytymisen ja polarisaation ehkäisystä sekä tehokkaiden interventiotoimenpiteiden tuottamisesta. Liikunnan saavutettavuus ja liikuntakäyttäytymiseen liittyvän polarisaation vähentäminen teema alueen painopisteinä ovat: Alueellinen ja paikallinen liikunnan palvelutuotanto sekä aluerakenteen muutosten vaikutukset liikunnan saavutettavuuteen Liikunnasta syrjäytymisen ilmentymät ja syyt Liikunnan tasa arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen 3. Liikunta ja urheilukulttuurin muutokset ja osallisuuden edistäminen Teema alueen yleisenä tavoitteena on selvittää järjestäytyneen liikunnan ja huippu urheilun kohtaamia muutoksia ja haasteita liikuntakulttuurissa. Rahoitettavien tutkimusten odotetaan tuottavan sovellettavaa tietoa liikunnan kansalaistoiminnan muutoksista sekä osallisuuden edistämisestä etenkin sellaisten väestöryhmien osalta, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät. Tietoa odotetaan myös huippu urheilun toimintaympäristön muutoksista sekä asemasta ja arvostuksesta yhteiskunnassa. Liikunta ja urheilukulttuurin muutokset ja osallisuuden edistäminen teema alueen painopisteinä ovat: Liikunnan kansalaistoimintojen muutossuunnat ja osallisuuden edistäminen Eettinen ja yhteiskuntavastuullisen huippu urheilu sekä huippu urheilumenestyksen edellytykset 4. Teema alueita poikkileikkaavat tietotarpeet Liikunnan edistämiseksi ja liikunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisäksi tietoa em. teema alueita poikkileikkaavista kokonaisuuksista. Teema alueita poikkileikkaavia tietotarpeita ovat: Liikunnan edistämisen poikkihallinnollisuuden toteutuminen julkisella sektorilla ja päätöksenteossa Liikunnan edistämistoimien vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan? Hakemusten tieteellinen taso arvioidaan Suomen Akatemian järjestämässä kansainvälisessä arviointipaneelissa. Tämän jälkeen liikuntalain (390/2015) 6 :n ja liikunta asetuksen (550/2015) 2 :n mukaisesti valtion liikuntaneuvosto antaa lausuntonsa liikuntatieteellisistä valtionavustuksista opetus ja kulttuuriministeriölle, minkä pohjalta ministeriö tekee päätökset avustuksista ja tiedottaa asiasta hakijoille Ministeriö huomioi päätöksiä tehdessään hakemuksen saamat tieteellisen tason arviot Suomen
Akatemialta sekä Valtion Liikuntaneuvoston antaman lausunnon hankkeiden liikuntapoliittisesta relevanssista. Ministeriö arvioi päätösharkinnassaan hankkeiden saamaa tieteellisen tason arviota, hankkeiden sijoittumista valituille teema alueille liikuntaneuvoston lausunnon pohjalta, käytettävissä olevia määrärahoja sekä hankkeiden tarpeellisuutta tunnistettujen tietoaukkojen täyttämiseksi. Suomen Akatemialta ja Valtion Liikuntaneuvostolta saadut arviointilausunnot eivät sido opetus ja kulttuuriministeriötä päätöksenteossa. 1. Yleiset perusteet Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin: monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen (Merkityksellinen Suomessa toimintaohjelma) FIN http://minedu.fi/julkaisu?pubid=urn:isbn:978 952 263 404 7 SWE http://minedu.fi/julkaisu?pubid=%20urn:isbn:978 952 263 405 4 sukupuolten tasa arvon edistäminen (OKM:n toiminnallinen tasa arvosuunnitelma 2013 2017) FIN http://minedu.fi/documents/1410845/4011666/opetus +ja+kulttuuriministeri%c3%b6n+toiminnallinen+tasa arvosuunnitelma/8d13d35c e453 44d0 9fec 192bbe8d8b34 SWE http://minedu.fi/documents/1410845/4011666/undervisnings +och+kulturministeriets+operativa+j%c3%a4mst%c3%a4lldshetsplan/543ea2f9 8c56 4f28 a40c 0342b5decd60 kestävän kehityksen edistäminen (Suomi, jonka haluamme 2050 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus). FIN http://kestavakehitys.fi/sitoumus2050 SWE http://kestavakehitys.fi/sv/forstasidan 2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset Opetus ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa. Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 1 mom.): Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä. Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta. Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus. Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
3. Esteitä avustuksen myöntämiselle Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. Opetus ja kulttuuriministeriö voi perustellusta syystä jättää hakemuksen arvioimatta. Asiaa harkittaessa käytetään mm. seuraavia perusteita: Hakemus on yhden täydennyspyynnön jälkeen olennaisilta osin edelleen puutteellinen. Hakija tai hakemus ei täytä haulle asetettuja pätevyys tai muita keskeisiä vaatimuksia. Hakemus kohdistuu tarkoitukseen, jota varten opetus ja kulttuuriministeriö ei myönnä rahoitusta tai hakemus ei kuulu asianomaiseen hakuun. Jos on aivan ilmeistä, ettei hakija muusta syystä voi jätetyn hakemuksen perusteella saada rahoitusta. Hakemus hylätään, jos se saapuu määräajan jälkeen. Miten avustusta haetaan? 1. Uusia tutkimusprojekteja koskevat hakemukset toimitetaan Suomen Akatemian verkkoasiointiin 1. 27.9.2017. Hakemukset liitteineen tulee laatia englanninkielisinä. Avustuksen hakijana on tutkimusyhteisö. Avustuksen hakijaksi merkitään se yhteisö, jossa tai jonka koordinoimana tutkimus pääasiallisesti toteutetaan (suorituspaikka). Tutkimushankkeelle nimetään vastuullinen tutkija, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta ja rahoituksen koordinoinnista. Yksittäisiä väitöskirjatutkimuksia ei rahoiteta, vaan rahoitusta haettaessa väitöskirjatutkimuksen tulee olla osa laajempaa tutkimushanketta. Hankkeita, jotka koostuvat ainoastaan väitöskirjatasoisista tutkimuksista ei myöskään rahoiteta. Opetus ja kulttuuriministeriö ja Suomen Akatemia käynnistivät yhteistyön liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden hakemusten arvioinnissa vuonna 2013. Arviointiyhteistyö koskee ministeriölle osoitettuja uusia valtionavustushakemuksia. Liikuntatieteellisten määrärahahakemusten tieteellisen tason arvioinnissa noudatetaan Akatemian yleisiä arviointikäytäntöjä ja kriteerejä. Akatemia käyttää hakemusten tieteellisinä arvioijina ulkomaisia asiantuntijoita., jotta hakemukset voidaan arvioida kansainvälisesti sekä niiden yhdenmukainen valmistelu ja hakemuskäsittelyn sujuvuus voidaan varmistaa. Hakemuksen liitteet toimitetaan Suomen Akatemian käytäntöjen mukaisesti http://www.aka.fi/fi/a/tutkijalle/hakeminen/liitteet/. Hakemukset liitteineen pyydetään siis jättämään englanniksi, jotta hakemukset voidaan arvioida kansainvälisesti sekä niiden yhdenmukainen valmistelu ja hakemuskäsittelyn sujuvuus voidaan varmistaa.
Pakolliset liitteet: Opetus ja kulttuuriministeriön liikuntatutkimus, liitelomake vuoden 2018 hakuun linkki Tämä (liite 14) kirjoitetaan muusta hakemuksesta poiketen mahdollisuuksien mukaan SUOMEKSI. Tutkimussuunnitelma http://www.aka.fi/fi/a/tutkijalle/hakeminen/liitteet/tutkimussuunnitelma/ Vastuullisen tutkijan ansioluettelo http://www.aka.fi/fi/a/tutkijalle/hakeminen/liitteet/ansioluettelo/ Vastuullisen tutkijan julkaisuluettelo http://www.aka.fi/fi/a/tutkijalle/hakeminen/liitteet/julkaisuluettelo/ Vastuullisen tutkijan suomalainen tutkintotodistus tai englanninkielinen tutkintotodistus ulkomailla suoritetusta tohtorintutkinnosta. Tapauskohtaiset liitteet: Ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu, mikäli työ tai osa siitä suoritetaan ulkomailla Eettisen toimikunnan lausunto (eettiset näkökohdat on aina kuvattava tutkimussuunnitelmassa). 2. Jatkohankkeiden rahoitus: Hakemukset, jotka ovat saaneet vuonna 2016 ja/tai vuonna 2017 ehdollisen päätöksen rahoituksen jatkumisesta vuonna 2018, ja jotka Suomen Akatemia ja valtion liikuntaneuvosto ovat jo arvioineet aiemmin, muodostavat jatkohakemusten ryhmän. Kaikki tähän ryhmään kuuluvat hakemukset käsitellään opetus ja kulttuuriministeriössä. Jatkorahoituksen saaminen edellyttää, että tutkimus on edennyt suunnitelman mukaisesti, ja että eduskunta osoittaa liikuntatieteelliseen tutkimukseen riittävät määrärahat. Hakemukseen on liitettävä selvitys tutkimuksen edistymisestä ja siinä on kuvattava hankkeessa mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Jatkohanke hakemukset toimitetaan ministeriöön 24.11.2017 mennessä. Jatkohankkeiden rahoituksen hakemisesta julkaistaan ministeriön sivuilla erillinen hakuilmoitus haku ja raportointilomakkeineen syyskuussa 2017. Millaisia ehtoja avustusten käyttöön liittyy? Opetus ja kulttuuriministeriön rahoituksella voidaan kattaa sekä hankkeen välittömiä että välillisiä kustannuksia, jotka syntyvät: 1. Tutkimusryhmän tutkijoiden palkkakustannuksista Haettavien palkkojen suuruus tulee mitoittaa tutkimuksen suorituspaikan tavanomaisen palkkaustason mukaisesti. Opetus ja kulttuuriministeriö voi myöntää osan avustuksesta myös apurahana. Apuraha on tarkoitettu tutkijan työskentelyyn ulkomailla sekä ulkomaisen tutkijan työskentelyyn Suomessa. Apurahojen osalta sovelletaan Suomen Akatemian apurahakäytäntöjä ja apurahojen mitoitusta
(http://www.aka.fi/apurahat). Jos apurahalla työskennellään tieteellisessä tutkimuksessa yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahasta aiheutuva työtulo on vähintään 1.274,21 euroa, mikä vastaa vuosiansiona 3 822,63 euroa (vuoden 2017 tasossa), apurahan saajan tulee ilmoittaa apurahastaan Melalle (Maatalousyrittäjien eläkelaitos). Mela perii eläke, tapaturma ja ryhmähenkivakuutusmaksut vakuutuksen voimassaoloaikana eli apurahatyöskentelyn aikana. Sairausvakuutuslain mukaiset maksut perii verottaja jälkikäteen. Nämä lakisääteiset vakuutusmaksut ovat yhteensä n. 15 % työskentelyapurahan määrästä. (Lisätiedot www.mela.fi) 2. Muista kustannuksista Opetus ja kulttuuriministeriö rahoittaa harkinnanvaraisesti myös tutkimushankkeiden muita kustannuksia. Muiden kustannusten ulkopuolelle jäävät suorituspaikan ainakin osittain yleiskustannuksilla kustantamat ja järjestämät perusedellytykset. Muut kustannukset eritellään hakulomakkeeseen selkeästi menolajeittain ja vuosittain: a. aineet, tarvikkeet, tavarat b. kongressi ja kokousmatkat (enintään 5 000 vuodessa) c. muut kulut Tutkimushankkeen hyväksyttävien kongressi ja kokousmatkakustannusten kriteerinä on hyväksytty tieteellinen esitys kongressissa tai kokouksessa (hyväksyntä esitettävä tutkimuksesta opetus ja kulttuuriministeriölle raportoitaessa), keskeinen luottamustoimi järjestävässä yhteisössä tai toimiminen puheenjohtajistossa. 3. Yleiskustannuksista (enintään 15 % myöntöpäätöksestä) Opetus ja kulttuuriministerin avustuksesta enintään 15% voidaan käyttää tutkimushankkeen yleiskustannuksiin, joiden tarkoituksena on kattaa tutkimusrahoitusta saavien hankkeiden perusedellytyksiä. Tavanomaiset perusedellytykset ovat samat kuin laitoksen muilla tutkijoilla eli esimerkiksi työskentely ja laboratoriotilat, laitteet (ml. tietohallinto), tietoliikenne, puhelin, posti, kopiointi ja kirjastopalvelujen käyttömahdollisuus. Valtionavustuslain (688/2001, 6 ) mukaan valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu. Hakemukseen tulee kirjata muualta saatu rahoitus ja tutkimuslaitoksen omarahoitus. Muutokset rahoituksen käytössä Vähäisiin tutkimussuunnitelman muutoksiin ei tarvita opetus ja kulttuuriministeriön vahvistamaa lupaa. Lupa tarvitaan esimerkiksi tutkijan tai suorituspaikan muutokseen, sekä tutkimussuunnitelman merkittävään muutokseen. Vapaamuotoinen muutoshakemus on tehtävä myös muusta tutkimuksen toteuttamiseen oleellisesti vaikuttavasta syystä. Alkuperäisessä hakemuksessa ilmoitetun kustannusarvion menolajit ovat ohjeellisia ja niistä poikkeaminen on sallittua, mikäli se tukee esitetyn tutkimussuunnitelman toteuttamista. Yli 15 prosentin poikkeamista kustannusarviossa tulee kuitenkin olla yhteydessä opetus ja kulttuuriministeriöön. Mikäli avustuksen saaja ei ole käyttänyt saamaansa avustusta sinä aikana, joksi avustus on myönnetty, tulee jäljellä oleva avustus palauttaa opetus ja kulttuuriministeriölle. Avustukselle
Rajoitukset voidaan myöntää myös käyttöajan pidennystä, mutta vain pakottavista syistä. Hakijan tulee tällöin tehdä ministeriölle hakemus perusteluineen avustuksen käyttöoikeuden jatkamisesta, viimeistään 30 vrk ennen avustuksen alkuperäisen käyttöajan päättymistä. Opetus ja kulttuuriministeriö rahoittaa yksittäistä, vuonna 2018 aloitettavaa tutkimushanketta enintään kolmen vuoden ajan, yhteensä enintään 400 000 euron avustusmäärään asti. Valtionavustuslain (2001/688) mukaisesti samalle tutkimushankkeelle ei myönnetä rahoitusta samanaikaisesti sekä opetus ja kulttuuriministeriöstä että Suomen Akatemiasta. Jos laajan tutkimuskokonaisuuden eri osille kuitenkin haetaan rahoitusta sekä opetus ja kulttuuriministeriöltä että Suomen Akatemialta, tulee hakijan osoittaa erilliset hakemuksensa ao. rahoittajille. Hakemusten käsittelyn ehtona on, että rahoittajille osoitetuilla hakemuksilla ei haeta rahoitusta samaan käyttötarkoitukseen. Lisäksi hakemuksissa tulee kuvata tutkimuksen liittyminen laajempaan tutkimuskokonaisuuteen. Lähtökohtana on, että tutkimuskokonaisuuteen liittyvät perustutkimukset suunnataan Akatemian hakuun ja soveltavat tutkimukset opetus ja kulttuuriministeriön hakuun. Tutkimushankkeen rahoituskausi voi alkaa aikaisintaan 1.4.2018. Rahoitusta on oikeus käyttää myöntövuoden ja sitä seuraavan vuoden aikana. Opetus ja kulttuuriministeriö tekee avustuspäätökset viimeistään maaliskuussa 2018. Ministeriö rahoittaa yksittäistä tutkimushanketta enintään kolmen vuoden ajan. Jatkorahoituskausien myöntämisen edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa liikuntatieteellisille tutkimushankkeelle riittävät määrärahat, että valtionavustusta tai määrärahaa saava tutkimus etenee suunnitelmansa mukaisesti, ja että hankkeelle esitetään realistinen jatkosuunnitelma. Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Opetus ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 95% prosenttia avustettavan tutkimushankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä. Valtionavustuksella tuettaviksi haettavien palkkojen suuruus tulee mitoittaa tutkimuksen suorituspaikan tavanomaisen palkkaustason mukaisesti. Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti. Opetus ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 ). Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa
tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä. Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016). Opetus ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa. Miten tuloksista ja avustuksen käytöstä raportoidaan? Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta. Rahoituksen päätyttyä hankkeet toimittavat rahoitusselvityksen ja tutkimusraportin. Selvitys jätetään avustuspäätöksessä ilmoitettuun päivämäärään mennessä osoitteella: Opetus ja kulttuuriministeriö, PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO. Mikäli selvitystä ei pakottavista syistä voida toimittaa opetus ja kulttuuriministeriöön määräajan kuluessa, tulee selvitykselle hakea perusteluineen jatkoaikaa opetus ja kulttuuriministeriöltä vapaamuotoisella hakemuksella tai sähköpostitse. Raportointilomakkeet ovat saatavilla opetus ja kulttuuriministeriön internet sivuilta osoitteessa http://www.minedu.fi kohdasta Avustukset Liikunta Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista, vuodelle 2018 myönnetyistä avustuksista selvitykset voi tehdä OKM asiointipalvelussa. Paperilomakkeilla tehdyistä avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella. Lomakkeet ja liitteet Ministeriö on linjannut periaatteet liikuntatieteen rahoitukselle julkaisussaan Linjaukset liikuntatutkimuksen tukemiseksi vuoteen 2017. Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2013/liitteet/okm15.pdf?lang=fi Hakemuksen liitteet toimitetaan Suomen Akatemian käytäntöjen mukaisesti http://www.aka.fi/fi/a/tutkijalle/hakeminen/liitteet/. Pakolliset liitteet: Tutkimussuunnitelma http://www.aka.fi/fi/a/tutkijalle/hakeminen/liitteet/tutkimussuunnitelma/ Vastuullisen tutkijan ansioluettelo
http://www.aka.fi/fi/a/tutkijalle/hakeminen/liitteet/ansioluettelo/ Vastuullisen tutkijan julkaisuluettelo http://www.aka.fi/fi/a/tutkijalle/hakeminen/liitteet/julkaisuluettelo/ Vastuullisen tutkijan suomalainen tutkintotodistus tai englanninkielinen tutkintotodistus ulkomailla suoritetusta tohtorintutkinnosta. Opetus ja kulttuuriministeriön liikuntatutkimus, liitelomake vuoden 2018 hakuun linkki! Tämä (liite 14) kirjoitetaan muusta hakemuksesta poiketen mahdollisuuksien mukaan SUOMEKSI Tapauskohtaiset liitteet: Ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu, mikäli työ tai osa siitä suoritetaan ulkomailla Eettisen toimikunnan lausunto (eettiset näkökohdat on aina kuvattava tutkimussuunnitelmassa) Avustukseen sovellettavat säädökset: Liikuntalaki (390/2015) Valtionavustuslaki (688/2001) http://www.finlex.fi Lisätietoja Ylitarkastaja Kari Niemi Nikkola, 0295 3 30112, kari.niemi nikkola@minedu.fi[nk1] Osastosihteeri Päivi Wathén, 0295 3 30341, paivi.wathen@minedu.fi Myönnetyt avustukset 2017 2016 2015 2014 2013