Energiatehokkaat toimistovalaistusratkaisut Motivan julkaisu 2/1999 1
Energiatehokkaat toimistovalaistusratkaisut Markku Norvasuo VTT Rakennustekniikka ISBN 952-5304-01-9 ISSN 1456-4483 Copyright Motiva, Helsinki, 1999 Julkaisusarjan ulkoasu ja taitto: Eija Jaskari, Diktio Oy / Meridian X Oy 2
Esipuhe Motiva järjesti v. 1997-98 kilpailun energiataloudellisista toimistovalaistusratkaisuista tarkoituksena esitellä käytäntöön soveltuvia ratkaisuja, jotka alhaisen energiankulutuksen lisäksi olisivat muutenkin laadukkaita. Tavoitteiden varmistamiseksi ratkaisuille asetettiin joukko laatukriteereitä, jotka niiden olisi täytettävä. Osallistujien tuli toteuttaa ehdotuksensa avotoimistotilaa jäljittelevään peiliseinäiseen huoneeseen, jossa ratkaisujen ominaisuudet mitattiin. Kilpailuun tuli yhdeksän osallistujaa ja ratkaisuehdotuksia yhteensä 23. Niistä kaikki alittivat sallitun tehorajan. Mitatut tehot olivat 4,8-12,0 W/m 2. Vertailun vuoksi toteutettiin myös tavanomainen pienluminanssiasennus, jonka tehonkulutus oli 14,1 W/m 2. Vaikka jokainen kilpailuehdotus ei täyttänytkään kaikkia annettuja laatukriteerejä, monet ratkaisut olivat laadukkaita. Yleisesti pienitehoiset ratkaisut menestyivät kokonaisvertailussa hyvin. Hyvä tulos voitiin saavuttaa erilaisin valaistusperiaattein. Tuloksista voi päätellä, että valaisinmarkkinoilla on tarjolla monia vaihtoehtoja laadukkaan energiaa säästävän valaistuksen toteuttamiseksi. Rakennusten omistajat ja käyttäjät sekä rakennuttajat voivat asettaa selkeät vaatimukset ratkaisujen energiankäytölle ja saada silti paremman lopputuloksen kuin yleisillä vakioratkaisuilla. Energiatehokkaat toimistovalaistusratkaisut on Motivan 1997-98 järjestämä kilpailu, jonka erityisenä tavoitteena on esitellä energiataloudellisia ja samalla laadukkaita, mahdollisimman laajasti käyttökelpoisia toimistovalaistuksia. Hanketta on Motivassa johtanut sektoripäällikkö, dipl.ins. Heikki Härkönen. Asennustilan toteutuksesta sekä mittauksista ja niiden tulostamisesta samoin kuin suuresta osasta muitakin järjestelyjä on vastannut Helsingin ammattikorkeakoulun sähkövoimatekniikan linjan johjaja, dipl.ins. Tapio Kallasjoki. Toimitusjohtaja, dipl.ins. Veikko Ahponen Suomen Valoteknillinen Seura ry:stä on toiminut kilpailussa asiantuntijana ja tuomariston jäsenenä ja avustanut myös järjestelyissä. Kilpailumateriaalin valmistelun sekä raportin toimitustyön on tehnyt erikoistutkija, arkkit., dipl.ins. Markku Norvasuo VTT Rakennustekniikasta. Motiva kiittää työhön osallistuneita. Erityinen kiitos kuuluu kuitenkin kilpailuun osallistuneille, jotka ennakkoluulottomasti jaksoivat muiden kiireidensä lomassa innostua vaikeaksi tiedetystä aiheesta ja monessa tapauksessa vielä kehittää ratkaisujaan kilpailua varten. Olisikin toivottavaa, että rakennusala (erityisesti rakennuttajat, rakennusten omistajat ja käyttäjät) osaisivat arvostaa entistä parempien ja taloudellisempien ratkaisujen kehittämistä ja ottaisivat hankintahinnan lisäksi niiden laadun päätöstensä ja valintojensa perustaksi. Energiatalous ja valaistuksen laatu vaikuttavat suoraan työympäristön laatuun sekä osaltaan rakennuksen elinkaarikustannuksiin, parhaassa tapauksessa kiinteistön arvon säilymiseen. 3
Sisällysluettelo Esipuhe 3 1 Kilpailun tarkoitus 5 2 Kilpailun arvostelu 6 3 Käytännön toteutus 7 4 Ratkaisutavat 8 5 Mittaustulokset 9 6 Liitteet 15 Liite 1 Kilpailuasennuksilta vaaditut ja toivotut ominaisuudet 15 Liite 2 Mittausmenetelmien kuvaus 16 Liite 3 NUTEKin toimistovalaistuskilpailu 18 Liite 4 Asennushuoneen pohjapiirros 19 Liite 5 Peilihuoneen käyttö mittauksissa 20 Liite 6 Kilpailuratkaisujen esittely 21 4
1 Kilpailun tarkoitus Energiatehokkaat toimistovalaistusratkaisut on Motivan järjestämä kilpailu energiataloudellisten toimistovalaistusratkaisujen edistämiseksi. Kilpailun tavoitteena oli löytää korkeatasoisia energiataloudellisia toimistovalaistusratkaisuja, joita voitaisiin esitellä rakennuttajille ja rakennusten omistajille. Oletuksena oli, että tulevaisuudessa rakennusten omistajien ja käyttäjien tyytyväisyys on ratkaisevan tärkeää valittaessa valaistusjärjestelmiä ja että huomio kiinnitetään hinnan lisäksi myös lopputuloksen ja valaistuksen laatuun sekä elinkaariominaisuuksiin. Ratkaisutapa oli muuten vapaa, ja oli myös suotavaa saada erilaisia ratkaisumalleja energiaa säästävän valaistuksen toteuttamiselle. Samalla kun kilpailu tarjoaisi osallistujille tilaisuuden esitellä ratkaisujaan, se voisi toimia myös tuotekehityksen edistäjänä. Kilpailukutsu julkistettiin kesällä 1997 Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenkirjeessä. Ilmoittautumisaika päättyi 15.9.1997. Ilmoittautuessaan osallistujat saivat esittää kilpailua koskevia kysymyksiä, joiden vastaukset postitettiin kaikille osallistujille. Sen jälkeen talvesta 1997 kesään 1998 saakka oli varsinaista kilpailuaikaa, jonka kuluessa kukin kilpailija teki sovitun määrän koeasennuksia samaan annettuun tilaan. Kilpailukutsussa osallistujiksi toivottiin Suomessa toimivia valaisinvalmistajia ja heidän edustajiaan, valaisinten maahantuojia, valaistussuunnittelijoita ja muita asiasta kiinnostuneita. Yhteensä saatiin neljätoista ilmoittautumista (niihin sisältyy kolme pian määräajan jälkeen tullutta, jotka myös hyväksyttiin). Odotetusti pääedustus oli valaisinvalmistajilla ja maahantuojilla. Kilpailuun tuli yhteensä yhdeksän osallistujaa, suurin osa usealla ehdotuksella: Osallistuja ehdotuksia Are Oy 1 Elektroskandia Oy 3 Elektro-Valo Oy 1 EL-Parts Oy 3 Fagerhult Oy 5 Idman Oy 4 Oy Luxo-Boréns Ab 3 SLO Oy 1 Thorn Lighting Oy 2 Yhteensä 23 5
2 Kilpailun arvostelu Kilpailun luonteen vuoksi osallistujille ilmoitettiin, ettei ehdotuksia aseteta arvostelussa paremmuusjärjestykseen. Ehdotusten olisi kuitenkin täytettävä annetut, mittauksin todennettavat vähimmäisvaatimukset. Lisäksi esitettiin toivottuja, laadullisesti suotavia ominaisuuksia, joiden täyttäminen ei kuitenkaan ollut läpäisyn edellytys. Varsinainen arvostelu perustui mittauksiin ja laskelmiin, joiden tulokset tultaisiin esittelemään vertailukelpoisessa muodossa. Lisäksi tuomaristolle varattiin mahdollisuus jakaa kunniamainintoja. Ehdotuksille asetetut vaatimukset on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 1 ja mittausmenetelmät liitteessä 2. Ratkaisujen esittely liitteessä 6 noudattaa varsin tarkasti mittauspöytäkirjan rakennetta. Käytännössä vaatimuksista poikkeamiseen suhtauduttiin melko sallivasti, eikä yhtään ratkaisua hylätty siitä syystä. Poikkeamat ilmenevät ratkaisuja esiteltäessä, jolloin vaatimukset on esitelty mitattujen arvojen rinnalla. Ehdotuksille asetetut laadulliset vaatimukset kuvaavat lähinnä haittojen (häikäisy, liian suuret kontrastinalenemat jne.) määrää. Esteettiset ja viihtyvyysseikat pyrittiin rajaamaan arvostelun ulkopuolelle useasta syystä: ne eivät olleet kilpailun tavoitteen kannalta ratkaisevia. Kilpailussa tärkeimpänä vertailukohtana ovat tavanomaiset, energiaa enemmän kuluttavat ratkaisut. niissä on kysymys myös suunnittelijan näkemyksestä, ja haluttiin nimenomaan esitellä erilaisia ratkaisuja. niiden mittaaminen on hyvin suuritöistä, jos pyritään edustavaan arviointiin. Kriteerien asettamisessa pyrittiin myös vertailukelpoisuuteen NUTEKin Ruotsissa järjestämän vastaavan tyyppisen kilpailun kanssa (ks. liite 3). Kilpailun tuomaristoon kuuluivat: sektoripäällikkö Heikki Härkönen, Motiva toimitusjohtaja Veikko Ahponen, Suomen Valoteknillinen Seura ry. sähkövoimatekniikan linjan johtaja Tapio Kallasjoki, Helsingin ammattikorkeakoulu (aik. Helsingin teknillinen oppilaitos). Tuomariston sihteerinä toimi erikoistutkija Markku Norvasuo, VTT Rakennustekniikka. Asennukset mitattiin Tapio Kallasjoen johdolla Helsingin ammattikorkeakoulussa. 6
3 Käytännön toteutus Kilpailuun osallistuttiin käytännössä tekemällä annettuun asennustilaan koeasennus, joka arvioitiin mittaamalla ja laskennallisesti. Asennustila oli muodoltaan neliömäinen 3,6 x 3,6 m 2 :n huone, jonka korkeus oli 3,0 metriä ja pinta-ala noin 13 m 2. Seinät oli peitetty kehikoihin asennetuilla peileillä 0,70 metrin korkeudelta lattiasta kattoon saakka. Pintojen heijastussuhteet oli määritelty. Huoneessa sijaitsi siirrettävä toimistokaluste, jonka yläpinnalta osa mittauksista tehtiin. Kilpailijan tehtävänä oli sijoittaa kaluste ja valaisinasennus asennustilaan mittauksia varten. Asennustila on kuvattu tarkemmin liitteissä 4 ja 5. Peiliseinäisellä huoneella simuloitiin riittävällä tarkkuudella avotoimistoa, johon on sijoitettu suuri määrä identtisiä työpisteitä. Peilikuvat korvasivat tilan muut valaisimet, jolloin selvittiin yhden työpisteen asennuksilla. Valaisimet piti kuitenkin sijoittaa tilaan melko keskisesti. Valaistustapa oli kilpailijan valittavissa. Oli mahdollista yhdistää suoraa ja epäsuoraa valaistusta samoin kuin yleis- ja työpistevalaistusta. Myös valaisin- ja lampputyyppien sekä valaisinten lukumäärän ja valaisinyhdistelmän valinta oli käytännössä vapaa. Asennustila sijaitsi Helsingin ammattikorkeakoulussa, joka myös huolehti mittauksista. Kilpailijat sopivat järjestäjien kanssa mittauksen ajankohdasta ja toimittivat valaisimet paikalle. Asennuksen suoritti kilpailija itse tai tarvittaessa ammattikorkeakoulu. Alustavien tulosten jälkeen kilpailijalla oli mahdollisuus tarkistaa asennus parempien mittaustulosten saamiseksi ja ilmenneiden ongelmien korjaamiseksi. Mittausten yhteydessä asennus valokuvattiin. Kilpailun lopuksi huonetilaan rakennettiin tyypillinen, yleisesti käytetty näyttöpäätetilojen valaistusratkaisu (nro 24), joka perustui nk. pienluminanssivalaisimiin. Nämä sijoitettiin kattopintaan tasajaolla. Pienluminanssivalaisimen ideana on rajoittaa valaisimen näkyvää luminanssia määrätyn rajakulman yläpuolelta katsottaessa, jolloin valaisinten ei pitäisi kuvastua häiritsevästi ruudulta. 7
4 Ratkaisutavat Mitatuissa 23 asennuksessa käytetyt valaisimet olivat yhtä lukuunottamatta loistelamppuvalaisimia. Yleisin käytetty lamppu oli markkinoilla melko uusi ns. T5-loistelamppu (paksuus 5/8 tuumaa eli 16 mm). Mukana oli myös vakioloistelamppuja ja erilaisia yksikantaloistelamppuja. Yhdessä valaisimessa käytettiin monimetallilamppua. Yleisin valaistusratkaisu oli ripustettu valaisin, joka antaa sekä suoraa että epäsuoraa (katon kautta heijastuvaa) valoa. Näitä oli 16 kpl. Lisäksi vastaavaa periaatetta käytettiin yhdessä lattiavalaisimessa. Pelkästään suoraan valaistustapaan perustui yksi ratkaisu, jossa valaisimet oli integroitu jäähdytyspalkkeihin. Lopuissa kuudessa ratkaisussa yleisvalaistus oli toteutettu epäsuorasti, ja valaistusta oli täydennetty erilaisilla työpistevalaisimilla. Muutama asennus ei läpäissyt täysin annettuja kriteerejä. Yleisimmät ongelmat koskivat liian suurta kontrastinalenemaa työalueella ja liian suurta valaisimen luminanssia. Lisäksi asennuksia mitattaessa ilmeni, että kiiltokuvastumisen välttämiseksi valaisinvalmistaja saattoi ripustaa valaisimen hyvin alhaalle, jolloin työntekijästä piirtyy voimakas varjo työskentelyalueelle monet asennukset oli toteutettu niin, että valaisin oli sijoitettava työalueeseen nähden juuri oikealle paikalle, jotteivat raja-arvot olisi ylittyneet katsekentästä mitattuun luminanssiin vaikutti suuresti se, kuinka leveäkeilaisella luminanssimittarilla luminanssi mitattiin. Kaikki luminanssit mitattiin siksi samalla mittarilla. hyvän kontrastintoiston saavuttamiseksi jouduttiin ne työpistevalaisimet, joiden valonjako ei ollut epäsymmetrinen, kallistamaan melko erikoiseen asentoon. Ratkaisut on esitelty yksityiskohtaisesti liitteessä 6. 8
5 Mittaustulokset Mittaustulokset on esitetty vertailtaviksi kuvien 1-7 pylväsdiagrammeissa ja taulukon 1 lukuarvoina. Yksityiskohtaiset tulokset ovat liitteessä 6 kunkin ratkaisun esittelyn yhteydessä. Kilpailussa asetetut vaatimukset käyvät ilmi liitteen 1 taulukosta 2. Asennuksen teho pinta-alaa kohden Kaikki asennukset jäivät alle sallitun tehorajan. Arvot vaihtelivat välillä 4,8-12,0 W/m 2. Vertailun vuoksi tehdyssä referenssiasennuksessa vastava arvo oli 14,1 W/m 2, joka täyttää perinteiset energiansäästösuositukset. Yllättäen ne asennukset, joissa teho oli pieni, menestyivät vertailussa melko hyvin. Tämä ilmenee myös asennuksen tuottamasta valomäärästä tehoa kohden. Vaadittujen valaistusvoimakkuuksien saavuttamiseksi on jouduttu parantamaan valaistuksen hyötysuhdetta. Eri asennuksissa on kuitenkin eroja siinä, mihin valo on haluttu yleisesti keskittää. Näyttöruudun valaistusvoimakkuus Näyttöruudulle tuleva valaistusvoimakkuus ylitti useimmissa tapauksissa toivotun maksimin. Monissa suoraa ja epäsuoraa valoa antavissa valaisimissa on kuitenkin erilliset kytkimet ylä- ja alavalolle. Valmistajan tarkoituksena lienee, että alavalo sammutettaisiin näyttöpäätetyöskentelyssä. Käytännössä voi kuitenkin olla vaikea erottaa näyttöpäätetyötä muusta toimistotyöstä. Erillinen työpistevalaisin voidaan sen sijaan suunnata niin, että valo ei osu näyttöruutuun. Kontrastinalenemat Kontrastinaleneman saaminen sallittua arvoa pienemmäksi on selvästi ollut hankalin tehtävä, erityisesti työtasolla 2. Suurin alenema on yleensä mitattu aivan työskentelyalueen reunalta, joten tämän arvon merkitykseen voi suhtautua kriittisesti. Toisaalta valaisintoimittaja on saanut sijoittaa työpöydän optimaalisesti valaisimiinsa nähden, mikä normaalitilanteessa on harvoin mahdollista. Jos yhdistettyä suoraa ja epäsuoraa valoa antava valaisin sijoitetaan kiiltokuvastumisalueelle, kontrastinalenema poikkeuksetta ylitti mittauksissa sallitut rajat. Luminanssisuhteet Luminanssisuhteet määräytyvät pitkälti huonepintojen heijastumissuhteiden perusteella. Käytettäessä vaaleaa kattopintaa ja muitakin pintoja (peiliseinät muodostavat koehuoneessa erityistapauksen), ei yleensä esiinny ongelmia. Toisin sanoen vallitsevan hajavalon osuus tilassa on riittävän suuri. 9
Maksimiluminanssit Maksimiluminanssit ylittyivät useissa ratkaisuissa. Yleisimpänä syynä ovat valaisimen sivulle avautuvat aukot, joiden tehtävä useimmissa tapauksissa lienee esteettinen tai arkkitehtoninen, tavoitteena saada valaisin näyttämään valaisimelta. Näyttöpäätetyössä tällaiset aukot, raot ja rei itykset saattavat aiheuttaa häikäisyä ja muita ongelmia. Yhtenä ongelmaa lisäävänä tekijänä on nykyisten lampputyyppien kompakti koko, joka johtaa lampun suureen pintaluminanssiin. Valaistusvoimakkuudet Kontrastinalen. % Luminanssisuhteet Maks.lumin. Huone Kuvaruutu Pienimm. Pisteistä Työsk.al. Näkök. Asennuksen numero Valaistusperiaate Lamput Lampputeho Mitattu tehotiheys, W/m 2 Lukualue 1, lx Lukualue 2, lx Työpöydät keskim., lx Huone keskim., lx Huone minimi, lx Pystypinnat, lx Kuvaruutu, pystyssä, lx Kuvaruutu, kallistettu, lx Lukualue1 Lukualue 2 Lukualue 1 Lukualue2 Näkökohde Lähiympäristö Kaukoympäristö 1 S/E T5 56 4,8 601 364 460 301 156 100 351 462 6 10 5 7 10 7 2 1,3 1 182 182 2 E+s T8+TLC 125 9,8 1017 280 391 276 214 159 181 205 5 14 5 14 10 6 2 2,8 1 715 715 3 E+s T5+TLC 117 11,5 668 441 518 414 341 263 274 344 9 12 9 12 10 7 4 6,6 1 1124 1124 4 E+s TLC 119 10,0 546 241 428 264 167 154 170 134 11 7 11 7 10 8 3 5,0 1 633 633 5 S/E T5 84 7,1 595 432 505 378 244 165 345 434 11 13 11 10 10 7 3 2,6 1 347 347 6 S/E T8 72 5,5 553 365 437 320 188 115 275 383 5 35 4 16 10 7 2 1,0 1 130 130 7 S/E T5 91 7,9 525 306 404 330 272 169 221 267 11 21 11 21 10 7 3 5,0 1 706 706 8 S/E T5 105 9,3 648 491 548 432 319 221 400 497 11 15 8 8 10 7 4 7,4 1 1125 1125 9 S/E T5 105 8,8 604 462 512 422 291 201 358 421 8 20 3 12 10 8 4 3,6 1 473 473 10 S/E T5 105 9,1 572 447 496 428 311 207 330 410 13 42 13 21 10 7 4 3,5 1 505 505 11 E+s T5+TLC 71 5,0 525 474 371 185 158 105 104 120 14 4 5 3 10 5 2 2,6 1 357 357 12 E+s T5+TLC 88 7,0 677 313 428 305 263 185 176 221 14 14 14 14 10 7 3 4,1 1 731 731 13 S/E T5 140 12,0 620 489 523 462 297 275 284 322 10 14 10 14 10 8 4 2,5 1 377 377 14 E+s TLC 146 10,7 646 617 492 330 252 186 163 188 10 5 10 5 10 7 3 11,3 1 1962 1962 15 S/E T5 7,4 520 338 425 334 247 167 253 331 10 23 7 13 10 7 3 7,1 1 927 927 16 S T5 112 9,6 584 518 546 536 518 232 175 237 27 16 19 6 10 8 4 22,4 1 3249 3249 17 S/E MML 70 6,6 892 781 605 263 160 124 115 157 4 2 4 2 10 7 2 3,0 1 633 633 18 S/E T5 84 7,3 518 380 456 367 275 179 265 336 7 20 6 7 10 7 4 4,8 1 605 605 19 S/E T5 56 4,8 536 295 416 298 158 95 270 353 6 16 3 5 10 7 2 2,7 1 378 605 20 S/E T5 84 7,1 603 449 518 394 257 169 374 480 9 12 7 7 10 7 3 2,4 1 354 354 21 S/E T5 105 8,6 667 644 582 444 322 223 342 486 7 15 4 4 10 6 3 4,9 1 817 860 22 S/E T5 91 8,0 654 524 578 401 223 142 239 461 6 10 2 4 10 7 4 0,8 1 176 176 23 S/E T8 108 8,1 528 401 454 342 276 186 231 307 21 16 11 8 10 6 3 2,5 1 325 417 24 S T8 144 14,1 617 475 549 521 450 230 188 275 27 15 22 21 10 7 3 5,6 1 927 927 Vaadittavat ominaisuudet <12 >500 >300 >300 >150 <15 <15 <15 <15 <1000 <2000 Toivottavat ominaisuudet <10 <200 <200 >3 >1 <20 <500 <1000 KESKIARVOT Suora - epäsuora 7,7 583 426 488 377 256 174 302 397 9 19 7 10 10 7 3 3 1 495 519 Epäsuora + suora 9,0 680 395 438 296 232 175 178 202 11 9 9 9 10 7 3 5 1 920 920 Suora 9,6 584 518 546 536 518 232 175 237 27 16 19 6 10 8 4 22 1 3249 3249 Selitykset Valaisutavat: S/E = Suoraa ja epäsuoraa valoa antava yleisvalaisin E+s = Epäsuoraa valoa antava yleisvalaisin täydennettynä työpistevalaisimilla S = Pelkästään suoraa valoa antava yleisvalaisin Lamput; T5 = 16 mm paksu kaksikantaloistelamppu T8 = 25 mm paksu kaksikantaloistelamppu (vakioloistelamppu) TLC = yksikantaloistelamppu MML = monimetallilamppu Työskentelyalue Kaukoympäristö Näkökentässä Ulkopuolella Taulukko 1: Valaisinasennusten ominaisuuksia lukuarvoina. Taulukon arvot on johdettu mittaustuloksista käyttämällä alenemakerrointa 0,9. Niin otetaan huomioon valaisimien ja lamppujen likaantuminen sekä valovirran pieneneminen lampun vanhetessa. Kerroin on tavanomaista pienempi, koska likaantuminen toimistoympäristössä ja iän vaikutus uusien lampputyyppien valovirtaan ovat melko vähäisiä. 10
W/m2 16,0 TEHOTIHEYDET 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Kuva 1: Tehot pinta-alaa kohden eli "tehotiheydet" asennuksille 1-24. lx/(w/m2) 120 VALON MÄÄRÄ / TEHOTIHEYS Yhdistetty suora-epäsuora valaistus 100 Epäsuora + suora valaistus Vain suora valaistus 80 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Kuva 2: Huoneen keskimääräinen vaakatason valaistusvoimakkuus pinta-alayksikölle kulutettua tehoa eli "tehotiheyttä" kohden asennuksille 1-24. Kuviossa on ryhmitelty myös valaistusperiaatteet. 11
lx/(w/m2) 160 140 120 huone lx/(w/m2) T-taso1, lx/(w/m2) T-taso2, lx/(w/m2) Seinät lx/(w/m2) VALAISTUSVOIMAKKUUS/TEHOTIHEYS 100 80 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Kuva 3: Huonepintojen valaistusvoimakkuudet pinta-alayksikölle kulutettua tehoa kohden asennuksille 1-24. luksia 1200 1000 Lukualue 1 Lukualue2 Keskimäärin TYÖTASON VALAISTUSVOIMAKKUUS 800 600 400 200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Kuva 4: Työtasojen valaistusvoimakkuudet asennuksille 1-24. 12
luksia 600 500 Keskiarvo Minimi Pystypinnat HUONETILAN VALAISTUSVOIMAKKUUS 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Kuva 5: Huonetilan valaistusvoimakkuudet asennuksille 1-24. prosenttia 45 KONTRASTINALENEMAT 40 Lukualue1 Lukualue 2 35 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Kuva 6: Kontrastinalenemat asennuksille 1-24. 13
luksia 3500 MAKSIMILUMINANSSIT Näkökentässä 3000 Ulkopuolella 2500 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Kuva 7: Maksimiluminanssit asennuksille 1-24. 14
6 Liitteet Liite 1 Kilpailuasennuksilta vaaditut ja toivotut ominaisuudet Kilpailuun hyväksyttäville valaisinasennuksille asetettiin tiettyjä vaatimuksia. Nämä voidaan jakaa kahteen ryhmään: Vaadittavat ominaisuudet ovat sellaisia, jotka asennuksen olisi ehdottomasti täytettävä. Toivottavat ominaisuudet ovat sellaisia, jotka asennuksen olisi hyvä täyttää, mutta joissa puutteet eivät olleet niin merkittäviä. Näiden ominaisuuksien tarkoituksena oli varmistaa laadukkaan ja käyttäjälle miellyttävän valaistuksen toteutuminen. Niiden lisäksi arvioitiin valaistusasennusten energiatekniset ominaisuudet, joista asennukset varsinaisesti kilpailivat keskenään. Ominaisuus Kriteeri Vaadittu arvo Toivottu arvo Asennettu teho Asennettu valaistuksen kokonaisteho pinta-alaa kohden korkeintaan 12 W/m 2 korkeintaan 10 W/m 2 Valaistusvoimakkuus Häikäisy, luminanssi ja luminanssijakauma Valaistusvoimakkuuden keskiarvo lukualueella 1 Valaistusvoimakkuuden keskiarvo lukualueella 2 Työtason valaistusvoimakkuus pöydän alueella Yleisvalaistus 0,85 m:n korkeudella lattiasta Valaistusvoimakkuus tietokonenäytön kuvaputken kohdalla Luminanssi normaalinäkökentässä Luminanssi normaalinäkökentän ulkopuolella Luminanssivaihtelut työskentelyalueella Luminanssivaihtelut normaalinäkökentässä vähintään 500 lx vähintään 300 lx vähintään 300 lx vähintään 150 lx Kontrastinalenema Lukualueilla 1 ja 2 korkeintaan 15 % Värintoisto ja Ra-indeksi vähintään 80 värilämpötila Värilämpötila korkeintaan 200 lx korkeintaan 1000 korkeintaan 500 cd/m 2 cd/m 2 korkeintaan 2000 korkeintaan 1000 cd/m 2 cd/m 2 korkeintaan 10:3:1 korkeintaan 20:1 2700 4000 K Taulukko 2: Vaadittavat ja toivottavat ominaisuudet. 15
Liite 2 Mittausmenetelmien kuvaus Tehoarvot Valaistusasennuksissa käytettiin stabiloitua jännitettä. Teho mitattiin tehoanalysaattorilla. Pinta-alaa kohti kulutetun tehon raja-arvoksi määriteltiin 12 W/m 2 ja toivottavaksi arvoksi enintään 10 W/m 2. Referenssiasennuksen arvo oli 14,1 W/m 2, joka täyttää perinteiset energiansäästösuositukset. Tehon ja valaistusvoimakkuuksien avulla voidaan laskea valotehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja. Valaistusvoimakkuus Valaistusvoimakkuutta pidetään usein suunnittelun lähtökohtana, onhan se sekä helppo laskea etukäteen että mitata valmiista asennuksesta. Valaistusvoimakkuuden merkitys suunnittelussa on kuitenkin ylikorostunut, ehkä juuri samoista syistä. Vaikka näköaistin toiminta vaatiikin riittävästi valoa, näkemiseen vaikuttavat myös monet valaistuksen laatutekijät. Valaistusvoimakkuudet mitattiin seuraavasti: huoneen horisontaali valaistusvoimakkuus 60 x 60 cm 2 ruuduissa työskentelyalueiden (2 kpl) valaistusvoimakkuus 10 x 10 cm 2 ruuduissa työpöytien valaistusvoimakkuus 12 mittauspisteestä pystypintojen valaistusvoimakkuus 12 pisteestä 120 cm korkeudelta näyttöruudun valaistusvoimakkuus (ruutu sekä pystyasennossa että n. 15 astetta kallistettuna) Osa mittauspisteistä ja huoneen kalustus on esitetty liitteessä 4. Valaistusvoimakkuudelle asetettiin taulukon 2 mukaiset kriteerit, jotka perustuivat lähinnä kansainvälisiin suosituksiin ja Ruotsissa suoritettuun vastaavan tyyppiseen kilpailuun pienhuonetoimistoja varten. Arvosteluperusteilla pyrittiin siihen, että ratkaisut keskittäisivät energiataloudellisesti valon työalueille mutta samalla kuitenkin saataisiin riittävästi valoa myös muualle tilaan. Näin tilavaikutelma olisi miellyttävä ja näköaistille ei asetettaisi kohtuuttomia sopeutumisvaatimuksia. Kontrastinalenema Toimistotyö ja näkeminen yleensäkin perustuu näkökohteessa vallitsevaan kontrastiin. Pahin kontrastia huonontava seikka on kiiltokuvastuminen. Sillä tarkoitetaan valaisimen valoaukon, paljaan lampun tai muun suuriluminanssisen (kirkkaan) pinnan heijastumista näkökohteesta havaitsijan silmään. Kontrastit mitattiin luminanssimittarilla käyttäen nk. standardinäkökohdetta. Mittaukset tehtiin molemmilta työskentelyalueilta. Mittauksissa käytettiin kahta eri periaatetta. Toisessa haettiin pahin tilanne työskentelyalueelta peilin avulla ja toisessa käytettiin viittä työalueelta valittua mittauspistettä. Kuvassa 8 on esitetty työskentelyalue mittauspisteineen. 16
Kuva 8: Kontrastimittauksissa käytetty työskentelyalue. Mittauspisteet on merkitty pyörylöillä. Standardinäkökohteen maksimikontrasti on 98 %. Suurimmaksi sallituksi kontrastinalenemaksi valittiin 15 %, jolloin kontrastin raja-arvoksi tulee 83 %. Tämä vastaa likimain kontrastintoistosuhteen arvoa CRF = 0,91. Suurin sallittu kontrastinalenema on tällöin lähellä Suomen Valoteknillisen Seuran suositusten mukaista kontrastintoistoluokan 2 alarajaa (taulukko 3). Kontrastintoistoluokka 1 CRF > 1,0 Standardinäkökohteen kontrastintoistosuhde 2 0,9 < CRF < 1,0 3 0,75 < CRF < 0,9 Käyttöalueet lukemisessa ja kirjoittamisessa Tilat, joissa pääasiallisesti käytetään kiiltävää paperia, kuten latomot Tilat, joissa kiiltävää paperia käytetään vain ajoittain, kuten tavalliset toimistot ja koulut Tilat, joissa tavallisesti käytetään himmeäpintaista paperia, kuten koulut ja tietyt toimistot Taulukko 3: Suomen Valoteknillisen Seuran kontrastintoistoluokat (lähde: SVS:n Sisävalaistussuositukset, 1982). Luminanssimittaukset Luminanssimittausten avulla varmistuttiin siitä, että katsekentässä olevien alueiden kesken ei esiinny liian suuria luminanssivaihteluja, jotka vaikeuttaisivat silmän sopeutumista. Näkökohteen, kohteen lähiympäristön ja kaukoympäristön luminanssisuhteet eivät saaneet alittaa arvoa 10:3:1. Toisaalta kaukoympäristön kirkkain kohta ei saanut ylittää työskentelyalueen luminanssia yli 20-kertaisesti. Näkökentän alueelta ja näkökentän ulkopuolelta mitattiin myös maksimiluminanssit. Näkökentäksi katsottiin suoraan eteenpäin katsottaessa alue, joka istuvalla ihmisellä jää sivuillepäin 90 asteen, alaspäin 70 asteen ja ylöspäin 50 asteen sektorin sisälle. Näkökentän ulkopuolinen alue määritettiin vastaavalla tavalla, mutta nyt havaitsija sai kääntää katsesuunnan horisontaalitasossa haluamaansa suuntaan. Näkökentässä vaadittava arvo oli alle 1000 cd/m 2 ja toivottava 500 cd/m 2. Vastaavat arvot näkökentän ulkopuolella olivat 2000 cd/m 2 ja 1000 cd/m 2. Luminanssirajoitusten tarkoituksena oli estää häikäisyä ja mahdollisia kiiltokuvastumisia näyttöruudusta. Mittaukset tehtiin luminanssimittarilla, jonka mittauskeilan leveys oli yksi aste. 17
Liite 3 NUTEKin toimistovalaistuskilpailu Vuonna 1994 NUTEK (Närings- och teknikutvecklingsrådet, jonka energiankäyttöä koskevista tehtävistä on vuodesta 1998 vastannut Energimyndigheten) julkisti Ruotsissa raportin huonetoimistojen valaistusta koskeneesta kilpailusta: Belysning på kontor. 34 exempel på god och energieffektiv belysning som uppfyller kraven inom projekt Ljusa Korridorer (NUTEK 1994-11, utgåva 2). Siinä esiteltiin 34 asetetut kriteerit täyttänyttä valaistusasennusta kilpailuun tarjotuista yli 60 ratkaisusta. NUTEKin kilpailu on osaltaan ollut Motivan kilpailun esikuvana. Molemmat kilpailut toteutettiin koeasennuksien avulla, ja energiansäästöä ja valaistuksen laatua koskevat kriteerit ovat varsin samanlaiset. Kuitenkin NUTEKin kilpailussa tarkasteltiin vain yhden työpisteen toimistohuonetta. Motivan tavoitteena on ollut laajemmin käyttökelpoisten ratkaisujen löytäminen. Siksi Motivan kilpailussa jäljiteltiin avotoimiston olosuhteita. Myös NUTEK on ollut kiinnostunut avotoimistoratkaisuista ja on kehitellyt ehdotuksen valaistusjärjestelmien määrittelyä varten. (Pertola, Peter: Technology procurement for lighting systems specifications [proposal], Stockholm, April 1997). Se toimitettiin Motivan kilpailuun ilmoittautuneiden nähtäväksi vaikkei kuulunutkaan kilpailuasiakirjoihin, koska kilpailun kriteerit ovat pitkälle yhteneviä Pertolan ehdotuksen kanssa. Pertolan ehdottama koetila on kuitenkin suuri, kooltaan 15 x 15 m. Keskelle sijoitetaan vastakkain kaksi työpistettä, muuta kalustusta ei ole. Huoneen valaisinvarustus on täydellinen, jolloin valaisinasennuksesta tulee suuritöinen. Tästä syystä Motivan kilpailussa päädyttiin pienemmän, peiliseinäisen asennustilan käyttöön. 18
Liite 4 Asennushuoneen pohjapiirros Kuva 9: Asennushuoneen ääriviiva, kaluste mielivaltaisesti sijoitettuna sekä osa mittauspisteistä numeroituna. Mittakaava 1:25. 19
Liite 5 Peilihuoneen käyttö mittauksissa Asennustila oli muodoltaan neliömäinen huone, jonka kukin sivu oli pituudeltaan 3,6 m. Tilan korkeus oli 3,0 m. Kaikki neljä seinää oli peitetty peileillä siten, että peilien alareunan korkeus lattiasta oli 0,70 m ja yläreuna oli kiinni kattopinnassa. Peililevyt oli asennettu alumiinikehikoihin. Katto oli pinnoitettu valkoisilla, lähes hajaheijastavilla akustointilevyillä (tyyppi Akusto-Karhu KAL-EVA). Peilien alapuolella olevan seinäpinnan, lattiapinnan ja katon heijastussuhteet olivat seuraavat: katto >80% lattia 20 40 % seinien alaosa (peilien alapuolella) 40 60 % peilipinnat (peiliheijastus) >90% pöytäpinnat 30 60 % Peilien avulla tila saatiin jatkuvaksi ja valaistuksen kannalta avotoimistotilaa vastaavaksi. Peilien rajaaman tilamoduulin muodostama työpiste (liikennetiloineen) oli pinta-alaltaan noin 13 m 2. Tämän tilamoduulin heijastukset peilitilassa muodostivat näennäisen neliömatriisin, jossa kalusteet ja valaisimet moninkertaistuvat peilikuvina. Peiligeometrian vuoksi oli asetettava tiettyjä rajoituksia yleisvaloa antavien valaisinten sijoittelulle. Käytettäessä vain yhtä yleisvalaisinta se oli sijoitettava lähelle asennustilan keskipistettä. Useat samanlaiset valaisimet taas oli sijoitettava melko symmetrisesti asennustilan suhteen. Koehuoneessa oli työpisteen kalusteryhmä, jonka kalusteiden järjestystä ja määrää ei saanut muuttaa. Ryhmää kokonaisuutena sai kuitenkin siirtää tilassa haluttuun kohtaan seiniin nähden. Näin keskelle tilaa asennettu valaisin saatiin sijoitetuksi kalusteisiin nähden sopivasti. Kalusteryhmää sai kääntää 90 asteen välein mutta ei asettaa vinosti seiniin nähden. Peilit määrittelivät tilamoduulin lisäksi valaisimien peilikuvien välimatkat. Peilien vuoksi asennustilan pinta-ala (noin 13 m 2 ) vastasi myös tilaan asennettujen valaisimien valaisemaa pinta-alaa. Valaistuksen kannalta on järkevää sijoittaa työpisteet ja valaisimet samoille etäisyyksille toisistaan. Näin muodostuva valaisinten asennustiheys vaikuttaa kuitenkin myös asennustehoon pinta-alaa kohti [mittayksikkö W/m 2 ]. Koska käytettyjen lampputehojen vaikutusta ei voitu kompensoida valaisinten välimatkaa säätämällä, energiatehokkuutta oli syytä mitata myös muulla tavalla. Siksi laskettiin myös valaistusvoimakkuus per pinta-alaa kohden kulutettu teho [mittayksikkö lx/(w/m 2 )]. Näin saatu lukuarvo on periaatteessa epäherkkä asennustiheydelle, sillä tiheyden kasvaessa mittauspinta-ala pienenee mutta samalla myös tuotettu luksimäärä kasvaa. On kuitenkin muistettava, että valaisimien asennustiheyden lisääminen pahentaa kiiltokuvastumishaittoja niissä tapauksissa, joissa yleisvalaistukseen tarkoitettu valaisin antaa myös suoraa valoa. 20
Liite 6 Kilpailuratkaisujen esittely Kilpailuratkaisut on esitelty aukeamittain. Esittely noudattaa sisällöltään mittauspöytäkirjaa. Taulukossa 4 on yhteenvetona esitetty osallistujien asennusten numerot ja asennuksissa käytetyt valaisimet. osallistuja asenn. nro valaisimet Are Oy 16 T5-loistelamppuvalaisin 1x28W 8 Asea Skandia Tenor 3x35W Elektroskandia Oy 9 Asea Skandia Samba 3x35W 10 Asea Skandia Symfoni 1+2x35W T5 Valaisin 3x28 Elektro-Valo Oy 13 Valaisin 2x28 Waldman LKP 258 SEM 160 2 Waldman OT 203 Waldman ISP 254 SEMI20 EL-Parts Oy 3 Waldman OT 209 Waldman LLS455/SE58 4 Waldman OT 209 15 Atelje Lyktan, Fovea 4843-19 17 Atelje Lyktan, S-Light 9280-12 CDM-R 21 Apollo II T5 Fagerhult Oy 22 Semi 200 2x28 T5 Semi 200 1x35 T5 Loop T26 15603 2x36W 23 Loop T26 15602 1x36W 1 Delta ID 21823D TL5 228 HF Idman Oy 5 Futuro 17223 TL5-328 HF 6 Delta ID 21823D - 136 HF 2 kpl 20 Trident 3x28W Valaisinprototyyppi 11 Swan 18W työpaikkavalaisin Valaisinprototyyppi Oy Luxo-Boréns Ab 12 Swan 18W työpaikkavalaisin Oberon lattiavalaisin 14 Swan 18W työpaikkavalaisimia 2 kpl SLO Oy 7 Annell A250 Thorn Lighting Oy 18 Line-C 3x28W 19 Gemini 7517/228/5-16 Taulukko 4: Ratkaisut osallistujittain ryhmiteltynä. 21
Idman Oy Asennus 1 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys Idman Oy Valaisintyyppi 1 Delta ID 21823D TL5 228 HF Valaisintyyppi 2 - Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Philips 28W/830, 2 kpl 28 W (T5-lamppu) k-98 määrä ja teho Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Philips HFP 228 TL5 tyyppi (-tyypit) ASENNUKSEN KUVAUS Yksi ripustettu kaksilamppuinen T5-lampuilla varustettu suoraa ja epäsuoraa valoa antava valaisin. Asennuskorkeus 2100. 22
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 668 lx 534 lx > 500 lx Lukualue 2 404 lx 323 lx > 300 lx Työpöydät 511 lx 409 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 334 lx 267 lx - pienin arvo 173 lx 138 lx > 150 lx Pystypinnat 111 lx 89 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 390 lx 312 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 513 lx 410 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 6 % 5 % < 15 % Lukualue 2 10 % 7 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 155 cd/m 2 Lähiympäristö 108 cd/m 2 Kaukoympäristö 27 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 7 2 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 155 cd/m 2 Kaukoympäristö 202 cd/m 2 Suhteet 1,3 1 < 20:1 näkökentässä 202 cd/m 2 < 500 cd/m 2 katossa valaisimen yläpuolella näkökentän ulkopuolella 202 cd/m 2 < 1000 cd/m 2 katossa valaisimen yläpuolella Asennettu Teho Tehotiheys 4,8 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia Koska valaisin on ripustettu melko alas, istuva henkilö synnyttää varjon työskentelyalueelle, joka pienentää työskentelyalueen 1 keskimääräistä valaistusvoimakkuutta noin 18 %. 23
EL-Parts Oy Asennus 2 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys EL-Parts Oy Valaisintyyppi 1 Waldman LKP 258 SEM 160 Valaisintyyppi 2 Waldman OT 203 Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Philips TLD 58W/840, Philips PL-S 9W/840 k-98 määrä ja teho 2kpl 58W ja 1 kpl 9W Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Osram quicktronic de luxe HF 450-2 tyyppi (-tyypit) elektroninen liitäntälaite ASENNUKSEN KUVAUS Yleisvalaistus toteutettu kaksilamppuisella katon kautta epäsuoraa valoa antavalla loistelamppuvalaisimella. Työalueella 1 lisävalaisimena yhdellä yksikantaloistelampulla varustettu työpistevalaisin. 24
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 1130 lx 904 lx > 500 lx Lukualue 2 311 lx 249 lx > 300 lx Työpöydät 434 lx 347 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 307 lx 246 lx - pienin arvo 238 lx 190 lx > 150 lx Pystypinnat 177 lx 142 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 201 lx 161 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 228 lx 182 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 5 % 5 % < 15 % Lukualue 2 14 % 14 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 284 cd/m 2 Lähiympäristö 177 cd/m 2 Kaukoympäristö 45 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 6 2 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 284 cd/m 2 Kaukoympäristö 794 cd/m 2 Suhteet 2,8 1 < 20:1 näkökentässä 794 cd/m 2 < 500-1000 cd/m 2 katossa valaisimen yläpuolella näkökentän ulkopuolella 794 cd/m 2 < 1000-2000 cd/m 2 katossa valaisimen yläpuolella Asennettu Teho Tehotiheys 9,8 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia Työpistevalaisin saattaa olla tiellä työskenneltäessä, jos se on sijoitettu näissä mittauksissa esitetyllä tavalla, jolloin se antaa parhaan mahdollisen kontrastintoiston työskentelyalueelle. 25
EL-Parts Oy Asennus 3 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys EL-Parts Oy Valaisintyyppi 1 Waldman ISP 254 SEMI20 Valaisintyyppi 2 Waldman OT 209 Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Osram FQ 54W/840, Philips PL-5/840 k-98 määrä ja teho 2 kpl 54 W ja 1 kpl 9 W Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Osram quicktronic QT 1x54 2 kpl tyyppi (-tyypit) StDF 2x639-3-0891E ASENNUKSEN KUVAUS Yleisvalaistus toteutettu kaksilamppuisella katon kautta epäsuoraa valoa antavalla loistelamppuvalaisimella. Työalueella 1 lisävalaisimena yhdellä yksikantaloistelampulla varustettu työpistevalaisin. 26
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 742 lx 594 lx > 500 lx Lukualue 2 490 lx 392 lx > 300 lx Työpöydät 575 lx 460 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 460 lx 368 lx - pienin arvo 379 lx 303 lx > 150 lx Pystypinnat 292 lx 234 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 304 lx 243 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 382 lx 306 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 9 % 9 % < 15 % Lukualue 2 12 % 12 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 190 cd/m 2 Lähiympäristö 125 cd/m 2 Kaukoympäristö 72 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 7 4 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 190 cd/m 2 Kaukoympäristö 1249 cd/m 2 Suhteet 6,6 1 < 20:1 näkökentässä 1249 cd/m 2 < 500 cd/m 2 katossa valaisimen yläpuolella näkökentän ulkopuolella 1249 cd/m 2 < 1000 cd/m 2 katossa valaisimen yläpuolella Asennettu Teho Tehotiheys 11,5 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia 27
EL-Parts Oy Asennus 4 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys EL-Parts Oy Valaisintyyppi 1 Waldman LLS455/SE58 Valaisintyyppi 2 Waldman OT 209 Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Osram Dulux 55W/21-840 2kpl ja k-98 määrä ja teho Philips PL-9W/840 1 kpl Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Osram quicktronic QT 2x55/230-240 DIM tyyppi (-tyypit) StDF 2x679-3-0891E ASENNUKSEN KUVAUS Yleisvalaistuksena itsesäätyvä epäsuoraa valoa katon kautta antava lattiavalaisin, jossa kaksi yksikantaista 55W loistelamppua. Lisäksi työtasolla 1 on 9 W loistelampulla varustettu työpistevalaisin. 28
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 607 lx 486 lx > 500 lx Lukualue 2 268 lx 214 lx > 300 lx Työpöydät 475 lx 380 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 293 lx 234 lx - pienin arvo 185 lx 148 lx > 150 lx Pystypinnat 171 lx 137 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 189 lx 151 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 149 lx 119 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 11 % 11 % < 15 % Lukualue 2 7 % 7 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 140 cd/m 2 Lähiympäristö 107 cd/m 2 Kaukoympäristö 44 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 8 3 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 140 cd/m 2 Kaukoympäristö 703 cd/m 2 Suhteet 5,0 1 < 20:1 näkökentässä 703 cd/m 2 < 500-1000 cd/m 2 Lattiavalaisimen kuvussa näkökentän ulkopuolella 703 cd/m 2 < 1000-2000 cd/m 2 Lattiavalaisimen kuvussa Asennettu Teho Tehotiheys n. 10 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia 29
Idman Oy Asennus 5 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys Idman Oy Valaisintyyppi 1 Futuro 17223 TL5-328 HF Valaisintyyppi 2 Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Philips TL28W/830 T5-lamppuja 3 kpl k-98 määrä ja teho Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Philips HFP 228 TL5 ja Philips HFP 128 TL5 tyyppi (-tyypit) elektroniset öiitäntälaitteet ASENNUKSEN KUVAUS Suoraa valoa ja katon kautta epäsuoraa valoa antava valaisin. Ylöspäin kaksi ja alaspäin yksi 28 W T5-lamppu. Asennuskorkeus h=2200. 30
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 661 lx 529 lx > 500 lx Lukualue 2 480 lx 384 lx > 300 lx Työpöydät 561 lx 449 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 420 lx 336 lx - pienin arvo 271 lx 217 lx > 150 lx Pystypinnat 183 lx 146 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 383 lx 306 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 482 lx 386 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 11 % 11 % < 15 % Lukualue 2 13 % 10 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 149 cd/m 2 Lähiympäristö 109 cd/m 2 Kaukoympäristö 44 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 7 3 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 149 cd/m 2 Kaukoympäristö 386 cd/m 2 Suhteet 2,6 1 < 20:1 näkökentässä 386 cd/m 2 < 500-1000 cd/m 2 katossa valaisimen yläpuolella näkökentän ulkopuolella 386 cd/m 2 < 1000-2000 cd/m 2 katossa valaisimen yläpuolella Asennettu Teho Tehotiheys 7,1 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia Valaisimessa erilliset kytkimet ylä- ja alavalolle. 31
Idman Oy Asennus 6 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys Idman Oy Valaisintyyppi 1 Delta ID 21823D - 136 HF 2 kpl Valaisintyyppi 2 Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Philips TLD 36W/830 vakioloistelamppuja 2 kpl k-98 määrä ja teho Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Philips HF-P 136 TLD 220/240 tyyppi (-tyypit) elektroniset liitäntälaitteet ASENNUKSEN KUVAUS Kaksi suoraa ja katon kautta epäsuoraa valoa antavaa loistelamppuvalaisinta ramppiasennuksessa. Asennuskorkeus h=2100. 32
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 614 lx 491 lx > 500 lx Lukualue 2 406 lx 325 lx > 300 lx Työpöydät 485 lx 388 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 356 lx 285 lx - pienin arvo 209 lx 167 lx > 150 lx Pystypinnat 128 lx 102 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 305 lx 244 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 425 lx 340 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 5 % 4 % < 15 % Lukualue 2 35 % 16 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 144 cd/m 2 Lähiympäristö 102 cd/m 2 Kaukoympäristö 30 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 7 2 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 144 cd/m 2 Kaukoympäristö 144 cd/m 2 Suhteet 1,0 1 < 20:1 näkökentässä 144 cd/m 2 < 500-1000 cd/m 2 Työskentelyalue näkökentän ulkopuolella 144 cd/m 2 < 1000-2000 cd/m 2 Työskentelyalue Asennettu Teho Tehotiheys 5,5 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia 33
SLO Oy Asennus 7 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys SLO Oy Valaisintyyppi 1 Annell A250 Valaisintyyppi 2 Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Osram FH 35W/830 2kpl ja k-98 määrä ja teho Osram FH 21W/830 1 kpl Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Helvar HF T5 121 ja Helvar HF T5 235 tyyppi (-tyypit) elektroniset liitäntälaitteet ASENNUKSEN KUVAUS Suoraa ja katon kautta epäsuoraa valoa antava valaisin. Kaksi 35 W T5-lamppua suunnattu ylöspäin ja yksi 21 W T5-lamppu alaspäin. 34
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 583 lx 466 lx > 500 lx Lukualue 2 340 lx 272 lx > 300 lx Työpöydät 449 lx 359 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 367 lx 294 lx - pienin arvo 302 lx 242 lx > 150 lx Pystypinnat 188 lx 150 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 245 lx 196 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 297 lx 238 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 11 % 11 % < 15 % Lukualue 2 21 % 21 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 158 cd/m 2 Lähiympäristö 112 cd/m 2 Kaukoympäristö 49 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 7 3 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 158 cd/m 2 Kaukoympäristö 784 cd/m 2 Suhteet 5,0 1 < 20:1 näkökentässä 784 cd/m 2 < 500-1000 cd/m 2 Valaisimessa näkökentän ulkopuolella 784 cd/m 2 < 1000-2000 cd/m 2 Valaisimessa Asennettu Teho Tehotiheys 7,9 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia 35
Elektroskandia Oy Asennus 8 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys Elektroskandia Oy Valaisintyyppi 1 Asea Skandia Tenor 3x35W Valaisintyyppi 2 Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Osram FH 35W/830, 3 kpl T5-lamppuja k-98 määrä ja teho Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Helvar HF T5 135 ja Helvar HF T5 235 tyyppi (-tyypit) elektroniset liitäntälaitteet ASENNUKSEN KUVAUS Suoraa ja katon kautta epäsuoraa valoa antava valaisin, jossa kaksi 35 W lamppua ylöspäin ja yksi 35 W lamppu alaspäin. Asennuskorkeus h=2300. 36
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 720 lx 576 lx > 500 lx Lukualue 2 545 lx 436 lx > 300 lx Työpöydät 609 lx 487 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 480 lx 384 lx - pienin arvo 354 lx 283 lx > 150 lx Pystypinnat 245 lx 196 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 444 lx 355 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 552 lx 442 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 11 % 8 % < 15 % Lukualue 2 15 % 8 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 168 cd/m 2 Lähiympäristö 123 cd/m 2 Kaukoympäristö 60 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 7 4 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 168 cd/m 2 Kaukoympäristö 1250 cd/m 2 Suhteet 7,4 1 < 20:1 näkökentässä 1250 cd/m 2 < 500-1000 cd/m 2 Valaisimen kyljessä näkökentän ulkopuolella 1250 cd/m 2 < 1000-2000 cd/m 2 Valaisimen kyljessä Asennettu Teho Tehotiheys 9,3 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia Valaisimen kylkeen muodostuu "valoviiva", josta korkein luminanssiarvo on mitattu. Valmistaja on kilpailun jälkeen muuttanut valaisimen rakennetta, jolloin suurimmaksi luminanssiarvoksi saatiin noin 500 cd/m 2. Valaisimessa on erillinen narukytkin, jolla alavalo voidaan tarvittaessa sammuttaa. 37
Elektroskandia Oy Asennus 9 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys Elektroskandia Oy Valaisintyyppi 1 Asea Skandia Samba 3x35W Valaisintyyppi 2 Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Osram FH 35W/830, 3 kpl T5-lamppuja k-98 määrä ja teho Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Helvar HF T5 135 ja Helvar HF T5 235 tyyppi (-tyypit) elektroniset liitäntälaitteet ASENNUKSEN KUVAUS Suoraa ja katon kautta epäsuoraa valoa antava valaisin, jossa kaksi 35 W lamppua ylöspäin ja yksi 35 W lamppu alaspäin. 38
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 671 lx 537 lx > 500 lx Lukualue 2 513 lx 410 lx > 300 lx Työpöydät 569 lx 455 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 469 lx 375 lx - pienin arvo 323 lx 258 lx > 150 lx Pystypinnat 223 lx 178 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 398 lx 318 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 468 lx 374 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 8 % 3 % < 15 % Lukualue 2 20 % 12 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 144 cd/m 2 Lähiympäristö 109 cd/m 2 Kaukoympäristö 55 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 8 4 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 144 cd/m 2 Kaukoympäristö 525 cd/m 2 Suhteet 3,6 1 < 20:1 näkökentässä 525 cd/m 2 < 500-1000 cd/m 2 Katossa valaisimen yläpuolella näkökentän ulkopuolella 525 cd/m 2 < 1000-2000 cd/m 2 Katossa valaisimen yläpuolella Asennettu Teho Tehotiheys 8,8 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia 39
Elektroskandia Oy Asennus 10 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys Elektroskandia Oy Valaisintyyppi 1 Asea Skandia Symfoni 1+2x35W T5 Valaisintyyppi 2 Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Osram FH 35W/830, 3 kpl 35W T5-lamppuja k-98 määrä ja teho Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Philips HFP 235 TL5 ja Philips HFP 135 TL5 tyyppi (-tyypit) elektroniset liitäntälaitteet ASENNUKSEN KUVAUS Suoraa ja katon kautta epäsuoraa valoa antava valaisin, jossa kaksi 35 W lamppua ylöspäin ja yksi 35 W lamppu alaspäin. 40
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 635 lx 508 lx > 500 lx Lukualue 2 497 lx 398 lx > 300 lx Työpöydät 551 lx 441 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 476 lx 381 lx - pienin arvo 345 lx 276 lx > 150 lx Pystypinnat 230 lx 184 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 367 lx 294 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 456 lx 365 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 13 % 13 % < 15 % Lukualue 2 42 % 21 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 161 cd/m 2 Lähiympäristö 113 cd/m 2 Kaukoympäristö 60 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 7 4 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 161 cd/m 2 Kaukoympäristö 561 cd/m 2 Suhteet 3,5 1 < 20:1 näkökentässä 561 cd/m 2 < 500-1000 cd/m 2 Katossa valaisimen yläpuolella näkökentän ulkopuolella 561 cd/m 2 < 1000-2000 cd/m 2 Katossa valaisimen yläpuolella Asennettu Teho Tehotiheys 9,1 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia 41
Oy Luxo-Boréns Ab Asennus 11 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys Oy Luxo-Boréns Ab Valaisintyyppi 1 Valaisinprototyyppi Valaisintyyppi 2 Swan 18W työpaikkavalaisin Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Osram FH 35W/830 1 kpl ja k-98 määrä ja teho Osram Dulux T/E 18W/41-827 2 kpl Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Osram QT FH 1x35 tyyppi (-tyypit) elektroniset liitäntälaitteet ASENNUKSEN KUVAUS Katon kautta epäsuoraa valoa antava valaisin, jossa yksi 35 W T5-lamppu. Lisäksi molemmilla työtasoilla 18 W loistelampuilla varustetut työpistevalaisimet. 42
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 527 lx 422 lx > 500 lx Lukualue 2 583 lx 466 lx > 300 lx Työpöydät 412 lx 330 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 205 lx 164 lx - pienin arvo 175 lx 140 lx > 150 lx Pystypinnat 117 lx 94 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 115 lx 92 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 133 lx 106 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 14 % 5 % < 15 % Lukualue 2 4 % 3 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 151 cd/m 2 Lähiympäristö 82 cd/m 2 Kaukoympäristö 27 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 5 2 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 151 cd/m 2 Kaukoympäristö 397 cd/m 2 Suhteet 2,6 1 < 20:1 näkökentässä 397 cd/m 2 < 500-1000 cd/m 2 Katossa valaisimen yläpuolella näkökentän ulkopuolella 397 cd/m 2 < 1000-2000 cd/m 2 Katossa valaisimen yläpuolella Asennettu Teho Tehotiheys 5,0 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia 43
Oy Luxo-Boréns Ab Asennus 12 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys Oy Luxo-Boréns Ab Valaisintyyppi 1 Valaisinprototyyppi Valaisintyyppi 2 Swan 18W työpaikkavalaisin Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Osram FH 35W/830 2 kpl ja k-98 määrä ja teho Osram Dulux T/E 18W/41-827 1 kpl Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Osram QT FH 2x35 tyyppi (-tyypit) elektroniset liitäntälaitteet ASENNUKSEN KUVAUS Katon kautta epäsuoraa valoa antava valaisin, jossa kaksi 35 W T5-lamppua. Lisäksi työtasolla 1 18 W loistelampulla varustettu työpistevalaisin. 44
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 752 lx 602 lx > 500 lx Lukualue 2 348 lx 278 lx > 300 lx Työpöydät 476 lx 381 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 339 lx 271 lx - pienin arvo 292 lx 234 lx > 150 lx Pystypinnat 205 lx 164 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 195 lx 156 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 245 lx 196 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 14 % 14 % < 15 % Lukualue 2 14 % 14 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 196 cd/m 2 Lähiympäristö 139 cd/m 2 Kaukoympäristö 51 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 7 3 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 196 cd/m 2 Kaukoympäristö 812 cd/m 2 Suhteet 4,1 1 < 20:1 näkökentässä 812 cd/m 2 < 500-1000 cd/m 2 Katossa valaisimen yläpuolella näkökentän ulkopuolella 812 cd/m 2 < 1000-2000 cd/m 2 Katossa valaisimen yläpuolella Asennettu Teho Tehotiheys 7,0 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia 45
Elektro-Valo Oy Asennus 13 ASENNUKSEN TIEDOT Yritys Elektro-Valo Oy Valaisintyyppi 1 Valaisin 3x28 Valaisintyyppi 2 Valaisin 2x28 Mitattu Valonlähteet, tyypit, luku- Philips TL-5 28W/830 HE 5 kpl T5-lamppuja k-98 määrä ja teho Liitäntälaitevalmistaja(t) ja Helvar EL 1x28HFT5 ja EL 2x28HFT5 tyyppi (-tyypit) elektroniset liitäntälaitteet ASENNUKSEN KUVAUS Kaksi ripustettua T5-loistelamppuvalaisinta, joista toinen 3x28W ja toinen 2x28W. Valaisimet antavat sekä suoraa että epäsuoraa valoa. 46
MITATUT ARVOT VAATIMUKSET Valaistusvoimakkuus Uusarvo Alenemakertoimella 80% Minimi Lukualue 1 689 lx 551 lx > 500 lx Lukualue 2 543 lx 434 lx > 300 lx Työpöydät 581 lx 465 lx > 300 lx Huone - keskiarvo 513 lx 410 lx - pienin arvo 330 lx 264 lx > 150 lx Pystypinnat 305 lx 244 lx > 100 lx Kuvaruutu - ei kallistettu 315 lx 252 lx < 200 lx - kallistus 15 astetta 358 lx 286 lx < 200 lx Kontrastinalenema Lukualue 1 10 % 10 % < 15 % Lukualue 2 14 % 14 % < 15 % Luminanssit Työskentelyalueella Näkökohde 169 cd/m 2 Lähiympäristö 129 cd/m 2 Kaukoympäristö 73 cd/m 2 Enintään Suhteet 10 8 4 10:3:1 Normaalissa näkökentässä Työskentelyalue 169 cd/m 2 Kaukoympäristö 419 cd/m 2 Suhteet 2,5 1 < 20:1 näkökentässä 419 cd/m 2 < 500-1000 cd/m 2 Katossa valaisimen yläpuolella näkökentän ulkopuolella 6180 cd/m 2 < 1000-2000 cd/m 2 Valaisimessa Asennettu Teho Tehotiheys 12,0 W/m 2 <10-12W/m 2 Huomautuksia 47