I I I I I I I I I I I I I I [1 I I I I

Samankaltaiset tiedostot
Kimolan kanavahanke. Tilannekatsaus Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

Kimolan kanava. Vesiväylän ja satamien kehittäminen Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, DI & KTM

Esa Sirkiä, dipl.ins. / MKL Väylänpito Itä-Hämeen liiton vesiliikenneseminaari 2008 Heinola

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

Kimolan kanava. Vesiväylän ja satamien kehittäminen Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, DI & KTM

Kimolan vesiväylähanke

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Valtion sulku- ja avokanavien sekä avattavien siltojen liikennekaudet

KALASTUSALUEIDEN ALAMITTAPÄÄ KESKI-SUOMESSA SUOMESSA (TILANNE SYKSYLLÄ 2007) JÄRVITAIMENTYÖRYHMÄ, Kapeenkoski

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

LUONTOLAUKAA KODAT&LAAVUT


Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä


Merenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 10/ KANAVIEN AUKIOLOAJAT

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E Tampere

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

LIITE 8 Päijänne-Saimaa kanava. Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Patorakenteiden periaatekuvia

49 Perhonjoen vesistöalue

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Liikennevirasto MÄÄRÄYS Antopäivä: Dnro: 2220/100/2013

Päijänteen säännöstely - Kymijoen juoksutus

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna

44 Lapuanjoen vesistöalue

JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0 TÄSMÄSELVITYKSET SUURET JÄRVET ASUMISMAHDOLLISUUTENA

LUPAPÄÄTÖS Nro 44/04/1 Dnro Psy-2003-y-149 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 35/Ym/72 myöntänyt

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

Tiesuunnitelmassa esitetyt maantiet ja niihin liittyvät järjestelyt esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti:

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Väestö väestö kasvaa tasapainoinen väestörakenne

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola

Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen Laukaan kunnassa

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot SU

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3

PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013

Kiinteän padon pysyttäminen Valkeispurossa Valkeisenjärven vedenkorkeuden nostamiseksi,

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Suomen Matkailijayhdistyksen. haaraosaston. Jyväskylän. Matkaopas. matkustaville. Keski-Suomcssa. v Jyväskylässä Hinta 10 p.

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Päätös Nro 17/2014/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/113/04.09/2011

RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

Kuusveden venereitin määrääminen yleiseksi paikallisväyläksi Kuusvedellä, Laukaa.

PÄÄTÖS Nro 68/06/1 Dnro ISY-2006-Y-79 Annettu julkipanon jälkeen Särkilammen lintuveden kunnostaminen, Multia ja Pylkönmäki.

Merenkulkulaitos 6/

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET

Vedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

KIMOLAN KANAVAN SUUNNITTELU

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Uusittava pato sijaitsee Mikkelin kaupungin Kalevankankaan ulkoilu- ja luontoalueella Hanhilammesta laskevan Hanhijoen Tampinkosken niskalla.

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kotimaista säätövoimaa vedestä

LAUKAAN KUNTA Sivu 1 / 6 Perusturvaosasto

Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Vähäjoki KAARINA. TURKU Linnankatu. Vanhalinna. Ravattula. Loukinainen. 1 km. Halistenkoski. Halistentie. Koroisten muinaismuistoalue.

TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla

Maantie 185 Pernon ja Ihalan eritasoliittymien parantaminen, Turku

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

KESKI-SUOMEEN. Kirjoittanut

57 Siikajoen vesistöalue

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Transkriptio:

on [1 KE TELEEN-PÄJÄNT EEN KANAVA Selostus yleissuunnitelmasta ja siihen liittyvistä vaihtoehdoi sta YLESTÄ Keiteleen-Päijänteen kanavan yleissuunnitelrnaan sisältyy vielä vaihtoehtoja välillä Paatela-Kuusa.. Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole esteenä kanavatyön aloittamise lie. Ns. Sumlaisten suunta on alustavissa tarkasteluissa osoittautunut selvästi Kuusan-Kapeekosken-Paatelan suuntaa kalliimmaksi. Tämän takia Sumiaisten suuntaa ei ole selvitetty samantasoisesti pääsuunnan kanssa. KANAVONTS UUNNTELMA Pää suunta Keiteleen-Päijänteen kanava yhdistää toisiinsa Pielaveden- Keiteleen väylän, jonka pituus on noin 195 km ja Päijänteen-Kuusankosken väylän, jonka pituus on noin 25 km. Keiteleen ja Päijänteen tasoero on noin 21 in. Kanavareitti kulkee neljän eri tasolla olevan järven Kuhnamon, Vatian, Saraveden ja Leppäveden kautta. Näiden järvien välillä on lyhyet koskijaksot tai rakennetut voimalaitokset. Keiteleeltä laskeudutaan ensin lähellä Suolahtea olevan Paatelan sulkukanavan kautta Kuhnamon tasoon. Kuhnamon ja Vatiajärven välisen Kapeekosken ohituksessa kaksi päävaihtoehtoa: - Ns. tasavesivaihtoehdossa rakennetaan Kapeekoskeri viereen avokanava, jolloin Kuhnamon ja \Tatian vedc-npin-- nat asettuvat lähes samalle tasolle. Tasavesivaihtoehdoista on tarkemmin selvi 1:etty sellainen ratkaisu, jossa Kuhnamon vedenkorkeus pidetään nykyisellään ja Vatian vedenkorkeutta nostetaan. Tasavesivaihtoehto

ja voidaan toteuttaa myös siten, että Kuhnamoa lasketaan jonkin verran ja Vatia nostetaan lähes samalle tasolle. - Ns. luonnonmukaisessa vaihtoehdossa Kapeekosken viereen rakennetaan sulkukanava, jolloin Kuhnamon ja Vatian vedenkorkeudet voidaan pitää nykyisellään. 2. Vatian ja Saraveden välillä on Kuusaankoski. Koski ohitetaan sen itärannalle rakennettavalla Kuusan sulku- kanavalla. Ns. tasavesivaihtoehdossa pidetään Kuusaan- kosken virtaama entisellään huolimatta Vatian veden-- pinnan noususta joko patoamalla koski ja tekemällä pa- toon juoksutusaukot tai rakentamalla koskeen pohjapato tai -patoja. Jälkimmäisessä tapauksessa koski tavallaan suurenee, sillä kosken putouskorkeus kasvaa ja virtaama pysyy entisellään. Mikäli koski padottaisiin, olisi luonnollista, että Kuusan vesivoima myös hyödynnettäi -sun. Ns. luonnonmukajsessa vaihtoehdossa koski voidaan säilyttää nykyisellään. Kuhnamon ja Vatian suurten veden- korkeusvaihteluiden pienentämiseksi kanavoinnin yhteydessä olisi järkevää nostaa hiukan alimpia vedenkorkeuksia ja laskea tulvanaikaisia vedenkorkeuksia. Tämä voitaisiin toteuttaa pohjapadoilla ja sulkujen kautta tapahtuvilla tulvajuoksutuksilla. -laskeudutaan Kuhankosken voimalaitoksen Saravedestä läheisyyteen rakennettavassa sulussa Leppäveden tasoon edelleen Vaajakosken sulussa Vaajakosken voimalaitoksen ohi Päijänteen tasoon. Liitteenä olevissa piirustuksissa on osoitettu lähemmin sulkujen, kanavien ja väylien paikat. Ns. Sumiaisten suunta Ns. Sumiaisten kanavasuunta alkaa Kuokanjoen kannaksen puhkaisulla Keiteleen ja Sumiaisten välillä. Tämän jälkeen -J tulee lähes 8 km:n pituinen kanavaosuus Lahnajärven ja Vetolansuon kautta Uuraisille, joka on Keiteleen tasossa.

Uuraisilta reitti jatkuu joko Myllylanden kanavan-nurmijärven-mannilan kanavan kautta Kuusvedelle tai Laajan- Mannilan kanavien kautta Kuusvedelle. Kuusvesi on likimain Saraveden tasossa. Tälle reitille tulisi vain yksi sulku. Edellisessä tapauksessa sulku tulisi Myllylanden kanavaan jälkimmäisessä tapauksessa Mannilaan. Kuusvedeltä reitti ja jatkuu Tarvaalankosken kautta Saravedelle ja yhtyy Paatelan- Kuusan kautta kautta suunniteltuun kanavareittiin Laukaan kirkonkylän kohdalla. MTOTUS- JA KUSTANNUSTETOJA Keitele-Päijänne kanava suunnitellaan siten, että se 3 m:n syvyisenä täyttää uiton ja proomuliikenteen vaatimukset. Suunnittelussa varaudutaan siihen, että kanava voidaan tarpeen mukaan syventää 4 m:n syvyiseksi. Sulkumitat: - pituus = 11 m - leveys = 16 m - vesisyvyys = 4 m Avokanavat: - vähimmäisleveys 25 m - vesisyvyys = 3 m (tarpeen mukaan 4 m) Keiteleen-Päijänteen kanavan kustannusarvio on vuoden 1981 hintatasossa noin 1 milj, markkaa. Em. kustannusarvio liittyy pääsuuntaan ja ns. tasavesivaihtoehtoon. Ns. luonnonmukainen vaihtoehto, jossa Kapeekosken kohdalle rakennetaan sulkukanava maksaa noin 8,3 milj, markkaa enemmän kuin tasavesivaihtoehto. Lisäksi tasavesivaihtoehdon voimalaitoshyödyksi on arvioitu 69 milj. markkaa (8,7 MW/43 GWh/a) 3.

P- U U Keiteleen-Piijänteen kanavan rakennuskustannukset ns. Sumiaisten suunnan kautta ovat noin 3 milj, markkaa suuremmat kuin Paatelan-Kuusari suunnalla. 15. 5.1981/TVH/TR 4

L TTEET: LuTE 1: Yleiskartta LTTEET 2-5: Kanavoinnin yleissuunnitelmakartat 1:1 - Keitele-Saravesi, "Tasavesivaihtoehto" - Keitele-Saravesj, "Luonnonmukainen vaihtoehto" - Saravesi-Leppävesi - Leppävesi-Päijänne LTTEET 6-7: Kanavoinnin reittiselvitys 1:2 "Surniaisten vaihtoehto" - Keitele-Kuusvesj - Kuusvesi-Saravesi LTTEET 8-1: Porrastus ja vedenkorkeudet - "Tasavesivaihtoehto" - "Luonnonmukainen vaihtoehto" - "Sumiaisten vaihtoehto"

a 1. = T = _ - - a -= _ r - - a = = d= (= = = - ' a - A - å - 1= ' = KETELEEN - PA/JÄNTEEN KANAVONT TE '

99.9 1. 98.85 KETEL EEN - PAJANTEEN KA NAVONT PORRASTUS / 4 SULKUKANAVAA - 95. l 91.8-91.6 11 9.8 9., 85.6 vedenkorkeudet NF -tasossa 85. 84.2 Cl) cd) -.3 j 8.2 78.8 77.7 -J q) :- 75. LuTE 8

LllE 9 99.9 - ioo.a 98.85 1 ---- --1 - - KETEL EEN - PAJÄNTEEN VONT KANA PORRASTUS / 5 SULKUKANAVAA 4.. - 95. 93.57 92. 91. h 8 9.39 89.5 (jj 9. 84.2 85. vedenkorkeudet NN tasossa Cr) 8.2 -----1 8. 78.8 77.7.-J :- 15.

99.9 1. 98.85 KETEL EEN - PAJÄNTEEN KANAVONT PORRAST(JS / 5 SULKUKANAVAA 4. 95. 93.51-92. tjj 14j 91. 9.39 9. i ii - 85.6 ------. 1] C) 85. 84.2 ------1 vedenkorkeudet NN tasossa - 81L J _fl Cr) C', 8.2 -- -H 8. 78.8 : 17.7 : :- 75. LillE 9

1P - L- 1. 98.85 98.85 KETELEEN - PÄJÄNTEEN KANAVONT SUMASTEN VAHTOEHTO PORRASTUS 4.. 4..o 95. C,) 9. c c -J 85.61 -± 85.GOj 842 85. : Cl) il 815 8U.2 C,) -3 8. vedenkorkeudet NN -tasossa 18.8 :- 75. LillE lo