on [1 KE TELEEN-PÄJÄNT EEN KANAVA Selostus yleissuunnitelmasta ja siihen liittyvistä vaihtoehdoi sta YLESTÄ Keiteleen-Päijänteen kanavan yleissuunnitelrnaan sisältyy vielä vaihtoehtoja välillä Paatela-Kuusa.. Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole esteenä kanavatyön aloittamise lie. Ns. Sumlaisten suunta on alustavissa tarkasteluissa osoittautunut selvästi Kuusan-Kapeekosken-Paatelan suuntaa kalliimmaksi. Tämän takia Sumiaisten suuntaa ei ole selvitetty samantasoisesti pääsuunnan kanssa. KANAVONTS UUNNTELMA Pää suunta Keiteleen-Päijänteen kanava yhdistää toisiinsa Pielaveden- Keiteleen väylän, jonka pituus on noin 195 km ja Päijänteen-Kuusankosken väylän, jonka pituus on noin 25 km. Keiteleen ja Päijänteen tasoero on noin 21 in. Kanavareitti kulkee neljän eri tasolla olevan järven Kuhnamon, Vatian, Saraveden ja Leppäveden kautta. Näiden järvien välillä on lyhyet koskijaksot tai rakennetut voimalaitokset. Keiteleeltä laskeudutaan ensin lähellä Suolahtea olevan Paatelan sulkukanavan kautta Kuhnamon tasoon. Kuhnamon ja Vatiajärven välisen Kapeekosken ohituksessa kaksi päävaihtoehtoa: - Ns. tasavesivaihtoehdossa rakennetaan Kapeekoskeri viereen avokanava, jolloin Kuhnamon ja \Tatian vedc-npin-- nat asettuvat lähes samalle tasolle. Tasavesivaihtoehdoista on tarkemmin selvi 1:etty sellainen ratkaisu, jossa Kuhnamon vedenkorkeus pidetään nykyisellään ja Vatian vedenkorkeutta nostetaan. Tasavesivaihtoehto
ja voidaan toteuttaa myös siten, että Kuhnamoa lasketaan jonkin verran ja Vatia nostetaan lähes samalle tasolle. - Ns. luonnonmukaisessa vaihtoehdossa Kapeekosken viereen rakennetaan sulkukanava, jolloin Kuhnamon ja Vatian vedenkorkeudet voidaan pitää nykyisellään. 2. Vatian ja Saraveden välillä on Kuusaankoski. Koski ohitetaan sen itärannalle rakennettavalla Kuusan sulku- kanavalla. Ns. tasavesivaihtoehdossa pidetään Kuusaan- kosken virtaama entisellään huolimatta Vatian veden-- pinnan noususta joko patoamalla koski ja tekemällä pa- toon juoksutusaukot tai rakentamalla koskeen pohjapato tai -patoja. Jälkimmäisessä tapauksessa koski tavallaan suurenee, sillä kosken putouskorkeus kasvaa ja virtaama pysyy entisellään. Mikäli koski padottaisiin, olisi luonnollista, että Kuusan vesivoima myös hyödynnettäi -sun. Ns. luonnonmukajsessa vaihtoehdossa koski voidaan säilyttää nykyisellään. Kuhnamon ja Vatian suurten veden- korkeusvaihteluiden pienentämiseksi kanavoinnin yhteydessä olisi järkevää nostaa hiukan alimpia vedenkorkeuksia ja laskea tulvanaikaisia vedenkorkeuksia. Tämä voitaisiin toteuttaa pohjapadoilla ja sulkujen kautta tapahtuvilla tulvajuoksutuksilla. -laskeudutaan Kuhankosken voimalaitoksen Saravedestä läheisyyteen rakennettavassa sulussa Leppäveden tasoon edelleen Vaajakosken sulussa Vaajakosken voimalaitoksen ohi Päijänteen tasoon. Liitteenä olevissa piirustuksissa on osoitettu lähemmin sulkujen, kanavien ja väylien paikat. Ns. Sumiaisten suunta Ns. Sumiaisten kanavasuunta alkaa Kuokanjoen kannaksen puhkaisulla Keiteleen ja Sumiaisten välillä. Tämän jälkeen -J tulee lähes 8 km:n pituinen kanavaosuus Lahnajärven ja Vetolansuon kautta Uuraisille, joka on Keiteleen tasossa.
Uuraisilta reitti jatkuu joko Myllylanden kanavan-nurmijärven-mannilan kanavan kautta Kuusvedelle tai Laajan- Mannilan kanavien kautta Kuusvedelle. Kuusvesi on likimain Saraveden tasossa. Tälle reitille tulisi vain yksi sulku. Edellisessä tapauksessa sulku tulisi Myllylanden kanavaan jälkimmäisessä tapauksessa Mannilaan. Kuusvedeltä reitti ja jatkuu Tarvaalankosken kautta Saravedelle ja yhtyy Paatelan- Kuusan kautta kautta suunniteltuun kanavareittiin Laukaan kirkonkylän kohdalla. MTOTUS- JA KUSTANNUSTETOJA Keitele-Päijänne kanava suunnitellaan siten, että se 3 m:n syvyisenä täyttää uiton ja proomuliikenteen vaatimukset. Suunnittelussa varaudutaan siihen, että kanava voidaan tarpeen mukaan syventää 4 m:n syvyiseksi. Sulkumitat: - pituus = 11 m - leveys = 16 m - vesisyvyys = 4 m Avokanavat: - vähimmäisleveys 25 m - vesisyvyys = 3 m (tarpeen mukaan 4 m) Keiteleen-Päijänteen kanavan kustannusarvio on vuoden 1981 hintatasossa noin 1 milj, markkaa. Em. kustannusarvio liittyy pääsuuntaan ja ns. tasavesivaihtoehtoon. Ns. luonnonmukainen vaihtoehto, jossa Kapeekosken kohdalle rakennetaan sulkukanava maksaa noin 8,3 milj, markkaa enemmän kuin tasavesivaihtoehto. Lisäksi tasavesivaihtoehdon voimalaitoshyödyksi on arvioitu 69 milj. markkaa (8,7 MW/43 GWh/a) 3.
P- U U Keiteleen-Piijänteen kanavan rakennuskustannukset ns. Sumiaisten suunnan kautta ovat noin 3 milj, markkaa suuremmat kuin Paatelan-Kuusari suunnalla. 15. 5.1981/TVH/TR 4
L TTEET: LuTE 1: Yleiskartta LTTEET 2-5: Kanavoinnin yleissuunnitelmakartat 1:1 - Keitele-Saravesi, "Tasavesivaihtoehto" - Keitele-Saravesj, "Luonnonmukainen vaihtoehto" - Saravesi-Leppävesi - Leppävesi-Päijänne LTTEET 6-7: Kanavoinnin reittiselvitys 1:2 "Surniaisten vaihtoehto" - Keitele-Kuusvesj - Kuusvesi-Saravesi LTTEET 8-1: Porrastus ja vedenkorkeudet - "Tasavesivaihtoehto" - "Luonnonmukainen vaihtoehto" - "Sumiaisten vaihtoehto"
a 1. = T = _ - - a -= _ r - - a = = d= (= = = - ' a - A - å - 1= ' = KETELEEN - PA/JÄNTEEN KANAVONT TE '
99.9 1. 98.85 KETEL EEN - PAJANTEEN KA NAVONT PORRASTUS / 4 SULKUKANAVAA - 95. l 91.8-91.6 11 9.8 9., 85.6 vedenkorkeudet NF -tasossa 85. 84.2 Cl) cd) -.3 j 8.2 78.8 77.7 -J q) :- 75. LuTE 8
LllE 9 99.9 - ioo.a 98.85 1 ---- --1 - - KETEL EEN - PAJÄNTEEN VONT KANA PORRASTUS / 5 SULKUKANAVAA 4.. - 95. 93.57 92. 91. h 8 9.39 89.5 (jj 9. 84.2 85. vedenkorkeudet NN tasossa Cr) 8.2 -----1 8. 78.8 77.7.-J :- 15.
99.9 1. 98.85 KETEL EEN - PAJÄNTEEN KANAVONT PORRAST(JS / 5 SULKUKANAVAA 4. 95. 93.51-92. tjj 14j 91. 9.39 9. i ii - 85.6 ------. 1] C) 85. 84.2 ------1 vedenkorkeudet NN tasossa - 81L J _fl Cr) C', 8.2 -- -H 8. 78.8 : 17.7 : :- 75. LillE 9
1P - L- 1. 98.85 98.85 KETELEEN - PÄJÄNTEEN KANAVONT SUMASTEN VAHTOEHTO PORRASTUS 4.. 4..o 95. C,) 9. c c -J 85.61 -± 85.GOj 842 85. : Cl) il 815 8U.2 C,) -3 8. vedenkorkeudet NN -tasossa 18.8 :- 75. LillE lo