MUSIIKKIAKATEMIAN SÄVELLYSOPISKELIJAT

PE 10.11.2017 klo 19 TAMPERE-TALON ISO SALI 10.11.2017 TAMPERE FILHARMONIA Ville Matvejeff, kapellimestari Perttu Kivilaakso, sello TAMPERE FILHARMONIA Ville Matvejeff, kapellimestari Perttu Kivilaakso, sello MAGNUS LINDBERG (s. 1958) Vivo TAMPEREEN MUSIIKKIAKATEMIAN SÄVELLYSOPISKELIJAT Minuuttisinfonia I Eetu Lehtonen (s. 1989): Sulakuvia Kuvat: Linnea Kujala, Lotta Liu, Viivi Saarikoski, Sara Suominen, Heidi Latvala II Stefan Stanciu (s. 1982): Zoomailu Kuvat: Silja Seikku, Linnea Kujala, Ida Jääskeläinen, Tom Chydenius III Pietari Kaasinen (s. 1992): Kohta Kuvat: Weke Dunder, Juha-Pekka Hänninen IV Pauli Marttinen (s. 1989): Betonisota Kuvat: Markus Rantala, Lotta Liu OLLI VIRTAPERKO (s. 1973) Romer s Gap, konsertto vahvistetulle sellolle ja orkesterille I II III VÄLIAIKA

UUNO KLAMI (1900 1961) Kalevala-sarja, viisi sävelkuvaelmaa suurelle orkesterille op. 23 I Maan synty II Kevään oras III Terhenniemi IV Kehtolaulu Lemminkäiselle V Sammon taonta Konsertin valot: Jussi Kamunen ja Ville Syrjä Minuuttisinfonian sävellysten ohjaus: Hannu Pohjannoro / Tampereen Musiikkiakatemia Kahdeksasluokkalaisten Taidetestaajien kuvista koottu näyttely on esillä Tampere-talon Talvipuutarhassa ennen konserttia ja konsertin väliajalla. Lisätietoa konsertin esittelytekstissä. Konsertti päättyy noin klo 20.45. Konsertin kaikenlainen taltioiminen on kielletty. Jussi Virkkumaa

Illan kokoonpano Konserttimestari Anton Chausovskii vuorotteleva 1. konserttimestari I viulu Riikka Marttila* Lotta Laaksonen*** tp. Lea Antola Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Katri Nikkanen Jaakko Nordman Istvan Szalay Vitali Torkkeli Kati Tuominen-Heroja Martti Wiklund Hanna Parviainen tp. Vivian Stolt tp. II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Anna Angervo*** tp. Riitta Hallila Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Kaisa Hiilivirta tp. Riikka Alakärppä tp. Alttoviulu Mikhail Slobodjaniuk sooloaltisti György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Marianne Hautakangas Anne Korhonen Taavi Nachtigall Tarja-Leena Saari Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Laurent Corsyn tp. Dmitry Vasilevsky tp. Sello Lauri Kankkunen* Panu Saari*** Reinis Birznieks Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Virpi Välimäki Kontrabasso Jarkko Uimonen* Petri Mäkiharju** Joni Armio*** Pentti Huhtinen Juha Kleemola Tuomo Kinnunen Heikki Lehtinen Huilu Alexis Roman* tp. Malla Vivolin** Nina Johnson*** Oboe Cristian Moré Coloma* Juha Ala** Heikki Pöyhönen*** Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Mark Reding** Janne Pesonen Fagotti Aleksei Dmitriev* Aleksandr Veryukhanov** Marcin Wosinski Käyrätorvi Aleksi Mäkimattila* Pauliina Koskela*** Ismo Ponkala Pasi Tiitinen Timo Ruskeepää Trumpetti Jonas Silinskas* Alessandro Chiavetta** Aki Välimäki*** Tapio Kilpinen Pasuuna Antti Hirvonen* Mikhail Kapustin*** Olavi Hostikka Tuuba Harri Miettunen* Patarummut Tiina Laukkanen* Péter Fodor*** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** Jarmo Niininen tp. Harppu Kirsti Vartiainen* Kosketinsoittimet Ville Hautakangas* tp. * äänenjohtaja ** vuorotteleva äänenjohtaja *** varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen

Ville Matvejeff menestyy niin kapellimestarina, säveltäjänä kuin pianistinakin. Vuoden 2014 alusta hän on toiminut Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina ja saman vuoden syksystä päävierailijana ja musiikillisena neuvonantajana Kroatian kansallisteatterissa HNK Zajc Rijekassa. Hän on vieraillut johtamassa muun muassa Helsingin kaupunginorkesteria, Turun filharmonista orkesteria ja Avanti!-kamariorkesteria sekä Suomen kansallisoopperan ja Malmön oopperan orkestereita. Tampere Filharmoniaa hän johti viimeksi Tampere Biennalessa 2015. Hän on toiminut Turun musiikkijuhlien taiteellisena johtajana vuodesta 2016 alkaen. Säveltäjänä Matvejeff on tehnyt viime aikoina tilausteoksia Suomalaiselle Kamariorkesterille ja Radion sinfoniaorkesterille. Monipuolisen muusikon kiinnostus ihmisääneen näkyy hänen säveltämiensä kuoroteosten määrässä. Matvejeff on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta. Kuva Tuukka Järventausta Perttu Kivilaakso on sellisti ja säveltäjä, joka nykyisin tunnetaan parhaiten rock-yhtye Apocalyptican soolosellistinä. Yhtye on uransa aikana myynyt noin viisi miljoonaa levyä ja kiertänyt liki 60 maassa, kaikilla mantereilla yli tuhannen konsertin verran. Ennen Apocalypticaa Kivilaakso ehti klassisen musiikin puolella esiintyä laajalti niin resitaalein kuin solistinakin. Vuoteen 2005 asti hänellä oli lisäksi virka Helsingin kaupunginorkesterissa. Kilpailumenestyksestä mainittakoon Paulon sellokilpailun kolmas palkinto vuonna 1996. Kivilaakso on suuri oopperan rakastaja, ja sillä saralla hänen kirkkaimpia innoittajiaan ovat Giuseppe Verdi, Richard Wagner sekä Giacomo Puccini. Keväällä 2016 Suomen Kansallisoopperassa kantaesitettiin Kivilaakson ja Eicca Toppisen yhteistyössä säveltämä ooppera Indigo. Monipuolinen muusikko on säveltänyt myös elokuva- ja tietokonepelimusiikkia lukuisia tyylilajeja yhdistellen.

KALEVALAISIA MAISEMIA JA UUSIA IDEOITA Tampere Filharmonian Suomi 100 -syksy jatkuu tänään monipuolisella ohjelmalla, joka yhdistelee uutta ja vanhaa, Kalevalaisia maisemia ja nuoren säveltäjäpolven ideoita. Luvassa on aika hieno kattaus suomalaista musiikkia, hienoja raikkaita uudentyyppisiä teoksia ja toisaalta taas klassikoita, lupaa konsertin kapellimestari Ville Matvejeff. Ensimmäisenä on vuorossa MAGNUS LINDBERGIN Vivo, viime vuonna valmistunut orkesterialkusoitto, joka saa nyt Suomen ensiesityksensä. On aina upeeta saada ohjelmaan ensiesitys, siinäkin mielessä tämä Lindbergin Vivo on hieno tapaus, Matvejeff toteaa. Lindberg on yksi Suomen ja koko Euroopan merkittävimmistä nykysäveltäjistä, ja hänen teoksiaan soitetaan varsin ahkerasti niin meillä kuin muuallakin. Sibelius-Akatemiassa Einojuhani Rautavaaran ja Paavo Heinisen opissa varttunut Lindberg oli 1970-luvulla mukana perustamassa uutta suomalaista nykymusiikkia edistävää Korvat auki -yhdistystä yhdessä muun muassa Kaija Saariahon, Jouni Kaipaisen, Olli Kortekankaan, Jukka Tiensuun ja Esa-Pekka Salosen kanssa. Tässä konsertissa kuultavan teoksen Lindberg sävelsi New Yorkin filharmonikoille. Säveltäjä tiesi, että samassa konsertissa soitettaisiin ranskalaisimpressionisti Maurice Ravelin Daphnis ja Chloé -sarja. Tämä mielessään Lindberg kirjoitti alkusoiton, johon yhdisteli Ravel-vaikutteita omalla ainutlaatuisella tavallaan. Vivo tarkoittaa eloisaa, ja juuri sitä kappale onkin, eloisa ja napakka aloitus konsertille. Lindbergin tyyli on luonnollisesti kokenut aikojen saatossa lukuisia muutoksia, mutta yhtä kaikki hänet on läpi vuosikymmenten tunnettu varsin omanlaisestaan, välillä hurjastakin tavasta kirjoittaa orkesterille, mikä kuuluu tämänkin illan teoksessa. Matvejeff tiivistää alkusoiton luon-

teen: Vivo on räiskyvä orkestraation taidonnäyte orkestraation suurelta mestarilta. Kuplivaa, pirskahtelevaa orkesterimusiikkia. Seuraavana kuullaan NUORTEN SÄVELTÄJÄ- LUPAUSTEN MUSIIKKIA. Tampere Filharmonia on soittanut tällä viikolla ennen iltakonserttia jo tuhansille pirkanmaalaisille ja uusmaalaisille kahdeksasluokkalaisille Suomen Kulttuurirahaston Taidetestaajat-jättihankkeen puitteissa. Taidetestaajia varten tilattiin uusi pikkukappale neljältä Tampereen Musiikkiakatemian sävellysopiskelijalta. Sävellysprojekti käynnistyi alkusyksystä, kun koululaiset ottivat valokuvia ja julkaisivat niitä sosiaalisessa mediassa #tftaidetestaajat-tunnisteella. Sävellysopiskelijat tutustuivat kahdeksasluokkalaisten kuviin, valitsivat niistä puhuttelevimmat ja kirjoittivat sitten kukin minuutin orkesterimusiikkia kuvien pohjalta. Tuloksena on Minuuttisinfonia, neliminuuttinen kokonaisuus, jonka soidessa säveltäjien valitsemat kuvat heijastetaan seinälle orkesterin taakse.. On ollut hauska saada tamperelainen kantaesitys konserttiin! Se on aina hirveen arvokasta antaa nuorille säveltäjille tilaisuus työskennellä ammattiorkesterin kanssa ja saada omia teoksiaan kuuluville, oli ne sitten lyhyempiä tai pidempiä. Minuuttisinfonia on hyvä katsaus siihen, mitä suomalaiset nuoren polven säveltäjät ovat tekemässä, illan kapellimestari toteaa. Kahdeksasluokkalaisten kuvat kuuluvat sävellysopiskelijoiden kirjoittamassa musiikissa. Siellä oli paljon hyviä vaihtoehtoja, erityisen hieno on kuva, jonka päätin ottaa kappaleen loppuun. Siinä saippuakupla kohoaa ilmaan, ja leijailu kuvastuu nyt myös musiikissa, kertoo ensimmäisen osan säveltäjä EETU LEHTONEN. Toisen osan säveltäjä STEFAN STANCIU on valinnut hyväntuulisia kuvia: Siel oli muutama tosi makee, muun muassa sellainen, jossa oli silmälasit. Tämä Taidetestaajat-projekti on sillä lailla mielenkiintoinen, että mä en ole kos-

kaan aikaisemmin säveltänyt kuvista, ja nyt mulla oli laaja kirjo kuvia! Ne kaikki kesäiset kuvat toivat mulle sellaista lempeää ja iloista fiilistä, ja sen pohjalta aloin sitten tehdä tätä biisiä. Kolmannen osan säveltäjä PIETARI KAASI- NEN on päätynyt abstraktimpiin kuviin: Halusin valita kuvat, jotka antaisivat visuaalisen kontekstin musiikille olematta kuitenkaan selkeästi esittäviä otoksia. Lähtökohtani oli luoda kokonaisuus, jossa musiikin ja kuvien tunnelmat sopisivat yhteen viipyilevistä ja utuisista kuvista syntyi näin viipyilevää ja utuista musiikkia. Viimeisen osan kirjoittanutta PAULI MARTTISTA puhutteli karu harmaus: Koululaisten kuvien joukossa oli muutama, joissa oli sellaista harmaata betoniestetiikkaa. Mun tapa säveltää on usein hyvin semmonen improvisoiva, niinpä katsoin niitä harmaita kuvia ja kuvittelin niitä ääniä, joita tuollaisessa rakennusympäristössä voi soida, ja aloin kirjata niitä paperille eri soittimille, mahdollisimman lyöviä, äänekkäitä ääniä ja rumia ääniä varsinkin. Kuivat, terävät ja voimakkaat äänet ovat tärkeässä osassa, siksi käytän paljon lyömäsoittimia. Ja vaskisoittimista, kun ne soittavat tosi lyhyitä ja teräviä ääniä, tulee tosi kuivaa, eräällä tavalla epämusikaalista soundia, joka mun mielestä sopii hyvin kuvaamaan tällaista maisemaa. Seuraavana on vuorossa OLLI VIRTAPERKON Romer s Gap, sellokonsertto, todellinen tapaus genressään. Kapellimestarille ja solistille teos on tullut jo varsin tutuksi: Ville Matvejeff ja Perttu Kivilaakso kantaesittivät konserton Turun filharmonisen orkesterin kanssa elokuussa 2016 ja pienemmän kokoonpanon version teoksesta Jyväskylä Sinfonian kanssa samaisen vuoden syyskuussa. Romer s Gap edustaa hienosti uutta suomalaista konserttomusiikkia. Itse olen ollut sitä tilaamassa Turun musiikkijuhlilla ja Jyväskylässä, ja olen huomannut, että se on teos, joka kiinnostaa ylei-

söä tosi paljon, Matvejeff kertoo. Paitsi konsertto myös solisti on tullut kapellimestarille tutuksi: Pertun kanssa esiintyminen on tuttua ja tiedän, että se on hauskaa. Hän on ihan mahtava kollega lavalla ja huippusolisti, käsittämättömän hieno klassinen taituri. Vaikka hänet tunnetaan ennen muuta sieltä Apocalyptican riveistä, on hän yksi maamme parhaita klassisia sellistejä. Kivilaakson tyyli ja metallimusiikkia soittava selloyhtye Apocalyptica olivatkin konserton säveltämisen alkupiste. Säveltäjä Virtaperko kertoo prosessin käynnistymisestä: Tapasimme Pertun kanssa Apocalyptican treenikämpällä ja kävimme yhden elokuisen päivän aikana perinpohjaisesti läpi sellon efektointiin liittyviä mahdollisuuksia. Näin, miten Perttu käyttää laitteistoaan ja pystyin tutustumaan hänen muusikkouteensa. Virtaperkolla on itselläänkin sellistitausta, ja teoksen työstäminen jatkuikin oman soittimen ääressä: Dokumentoituani treenikämppäsession hankin kotiini vähän Pertun laitteistoa muistuttavan välineistön. Sitten vaan soitin todella paljon. Konserton sello-osuus rakentuikin pitkälti sellon takaa, Pertun muusikkoudesta oppimani ja toisaalta oman muusikkouteni ja säveltäjyyteni pohjalta. Virtaperko ja Kivilaakso tekivät yhteistyötä sävellysprosessin alku- ja loppupuolella. Ihan aluksi Olli tutustui soittajapersoonalleni tyypillisiin maneereihin ja tekstuuriin, jonka olemme Apocalyptican musiikissa havainneet särösellolla toimivaksi. Tämän pohjalta hän teki oman mittavan sävellystyönsä ja konserton valmistuttua vielä kuuntelimme ja fiilasimme yhdessä soundeja, jotka lopulta istahtivat parhaiten tähän teokseen. Asiaa auttoi huomattavasti myös se, että Olli on itsekin alkujaan sellisti, ja hänellä on toisaalta vahva kokemus sähköisen musiikin parista. Näin ollen ymmärsimme ja puhuimme ikään kuin samaa kieltä alusta alkaen, Kivilaakso kertoo.

Syntyi kolmiosainen konsertto, jonka etenemistä säveltäjä kuvailee seuraavasti: Ensimmäinen osa on luonteeltaan esittelevä. Siinä käydään läpi ja kehitellään niitä soinnillisia, temaattisia ja tekstuurillisia elementtejä, joista kappaleen identiteetti muodostuu. Sellon efektiskaala on monipuolinen. Osa päättyy Pertun improvisoimaan, säröllä herkuttelevaan soolokadenssiin. Toinen osa muodostaa sitkeän kymmenminuuttisen kaarroksen, joka esittelee efektoidun sellon lyyrisimpiä, soinnillisimpia ja pehmeimpiä mahdollisuuksia, mutta myös jousen ja kieliä painavien sormien paineen vaihteluiden avulla tuotettavaa hälyä. Kolmas osa on elekieleltään historian toimivaksi osoittava raflaava ja iskevä konserton lopetus. Solisti saa siinä revitellä enemmän kun muissa osissa ja monet Pertulle ominaisista virtuoosisista juoksutus- ja huiluäänitekniikoista pääsevät kukoistamaan. Romer s Gap on yksi esimerkki laajemmasta pyrkimyksestäni uudistaa työni kautta taidemusiikin ilmaisumahdollisuuksien kirjoa. Teosta ei missään nimessä ole ajateltu ns. rock-sinfoniaksi se ei minusta ole edes varsinainen crossover-konsertto. Lähtökohtana on taidemusiikin viitekehys, jota vastaan vahvistettu ja efektoitu sello ja sille ominaiset tekniikat ja musiikilliset eleet asetetaan. Monet näistä eleistä ovat peräisin populaarimusiikin esitystraditioista, sikäli teoksessa tapahtuu väistämättä erilaisten asioiden synteesejä, säveltäjä kertoo. Uuden etsimisestä ja kokeiluista muotoutui lopulta myös nimi teokselle. Paleontologi Alfred Romerin mukaan nimetty termi Romer s gap kuuluu evoluutiobiologian sanastoon ja kuvaa aikaa noin 360 345 miljoonaa vuotta sitten, ajanjaksoa, jolta ei ole säilynyt juuri lainkaan fossiileja. Emme tiedä tuosta ajanjaksosta juuri mitään emme eläimistöstä, emme vallinneista olosuhteista. Tämän kaltainen arvoituksen ja tuntemattoman äärellä oleminen

menee mukavasti yksiin sen kanssa, että alkaa kirjoittaa teosta, jolle ei ole olemassa ilmeistä esikuvaa, säveltäjä kertoo. Virtaperkon poikkeuksellisen monipuolinen kokemus ulottuu aina Ulta Bra -yhtyeessä laulamisesta ja sellonsoitosta muun muassa Tampere Biennalen taiteellisena johtajana toimimiseen ja tilausteosten säveltämiseen lukuisille orkestereille. Niinpä toisinaan miltei päinvastaistenkin käytänteiden yhdisteleminen luonnistuu häneltä. Itselleni määrittelemäni musiikillinen avaruus on laaja. Sen sisällä moni asia on mahdollista, säveltäjä toteaa. Yhden jännittävän tuloksen saamme kuulla tänään. Teos on monipuolinen, kokeellinen, virtuoosinen ja haastava sekä perinteisen teknisesti että efektiensä puolesta. Siitä löytyy hyvä annos sekä klassisempaa modernia sellonsoittoa että särötettyä tiluttelua, pitkiä haikeita kaikumaailmoja, riipivää rujoutta ja rytmiikkaa, solisti Kivilaakso luonnehtii. Sellokonserton ja väliajan jälkeen vuorossa on suomalaisen musiikin merkkiteos, UUNO KLA- MIN Kalevala-sarja. Klami lukeutuu suomalaisen modernismin herkimpiin orkestroijiin. Hän sai oppinsa Helsingissä, mutta ehkä kaikkein eniten hänen säveltäjänluonteeseensa vaikutti oleskelu Pariisissa 1920-luvulla ja tutustuminen niin ranskalaiseen kuin venäläiseenkin musiikkiin. Kansainväliset vaikutteet kuuluvat Klamin musiikissa selvästi, mikä käy ilmi myös tässä orkesterisarjassa, vaikka sen aihe onkin hyvin suomalaiskansallinen. Klami muokkaili Kalevala-sarjaa vuosikausia, yhteensä peräti neljätoista vuotta. Vuonna 1943 valmistuneen lopullisen version viisi osaa perehtyvät Kalevalan kätkemään suomalaisuuteen maisemina, eivätkä niinkään myyttisen historian kertojina. Sibelius oli jo ammentanut väkevällä otteella suureellisista sankaritarinoista muun muassa Kullervossa, nyt oli toisenlaisen näkemyksen ja kuulokuvan vuoro. Ensimmäinen osa, Maan synty, herää tummas-

ta hiljaisuudesta suureen sykkeeseen samaan tapaan kuin ranskalaisen impressionismin ydinhahmon Maurice Ravelin Bolero. Hiljalleen avausosa hiipuu takaisin vyöryilevään sumuun. Sumusta herää toinen osa, ihanan lempeä, laulavaisena versoileva Kevään oras. Kolmantena kuultava nopealiikkeinen scherzo, nimeltään Terhenniemi, on iloluontoisen touhukas luonnonkuva. Neljäntenä kuullaan valtavan haikea Kehtolaulu Lemminkäiselle. Osan kuvaama Kalevalan tapahtuma on suomalaisille tuttu: Lemminkäisen äiti laulaa kuolleelle pojalleen. Kohtaus on innoittanut lukuisia taiteilijoita, mistä Eino Leinon runo ja Akseli Gallen-Kallelan maalaus ovat tutuimpia esimerkkejä. Klamin suhtautuminen on tunteen kuvausta. Hän ei sijoita sävelistöönsä henkilöhahmoja, vaan maalaa yöntumman hiljaisuuden, siinä leijailevan suuren rakkauden ja epätoivon. Osa on kuin pieni surulaulu, joka ilmentää pikemminkin inhimillistä alakuloa, kuin suurta myyttistä tragediaa. Viimeisenä osana kuullaan Sammon taonta, josta erottuu konkreettisia takomisen äänimaisemia. Klamin Kalevala-sarja on suomalaisen orkesterikirjallisuuden perusteos, joka ei kuitenkaan ihan liian usein meillä soi. Se on yksi hienoimpia Kalevala-aiheisia teoksia, sävellys, jossa kuuluu paljon Sibeliuksen perintöä mutta myös Klamin omintakeista, mielenkiintoista, inspiroitunutta sävelkieltä, Matvejeff luonnehtii konsertin päätösteosta. Hän on tyytyväinen niin viikon ohjelmaan kuin kokoonpanoonkin: Odotan tosi innolla tätä konserttia. Orkesterihan on ihan loistoiskussa, todella dynaaminen ja reaktiivinen porukka, soittaa todella hyvin. Tulossa on hienoa musiikin ilotulitusta. Samoilla linjoilla on solisti Kivilaakso: Villen kanssa olemme tehneet yhdessä jo useampiakin proggiksia vuosien varrella, joten äärimmäisen huippua työskennellä taas lahjakkaan ja inspiroivan ystäväni kanssa! Tampereen orkesteri kuuluu toki Suomen johtaviin

bändeihin ja harjoitusten perusteella on odotettavissa hienot iltamat! Muuntautumiskykyinen ja rytmisesti skarppi ryhmä, erittäin miellyttävää yhteistyötä. Teksti Maija Leino TAMPERE FILHARMONIAN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT Lomalinja Oy Medilaser Oy Sasor Oy Visura Oy Vapriikki Pro Orchestra ry TAMPERE FILHARMONIAN YHTEISTYÖKUMPPANIT

TAMPERE FILHARMONIAN KEVÄÄN 2018 KAUSIKORTTIMYYNTI ALKAA KE 15.11. KLO 9 JA YKSITTÄISLIPPUJEN MYYNTI PE 1.12. KLO 8. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA UUDELLE KAUDELLE! SINFONIAKONSERTIT 25/19/12/6/2 KAMARIKONSERTIT 12/6/2 KEVÄÄN KAUSIKORTTI (YKSITYISEEN TAI YHTEISEEN KÄYTTÖÖN) 220/170/105 www.tamperefilharmonia.fi

Birckala 1017 Tursiannotkon viikinkiaikainen hämäläiskylä 9.6.2017 19.8.2018 JA YLI KYMMENEN MUUTA NÄYTTELYÄ YHDELLÄ LIPULLA! ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 / 12/6 WWW.VAPRIIKKI.FI Tampere Filharmonian ystäväyhdistys Täydennä musiikkielämyksiäsi Pro Orchestran kanssa Yhdistyksessämme saat eturivin paikan tutustua Tampere Filharmoniaan ja tuet samalla orkesteria. Toiminta sopii kaikille musiikin ystäville. Jäsentilaisuuksissamme vierailee kiinnostavia taiteilijoita ja järjestämme vuosittain useita musiikkimatkoja. Myyntipisteemme on Tampere-talon toisessa kerroksessa Tampere Filharmonian konserteissa. Tutustu toimintaamme www.proorchestra.fi Liity jäseneksi sivuillamme tai myyntipisteessämme. Jäsentilaisuus torstaina 23.11. John Storgårds ja Joona Pulkkinen Vieraanamme ovat kapellimestari John Storgårds sekä soolosellistimme Joona Pulkkinen. Lopuksi keskustelemme Pro Orchestran toiminnasta. Tule kertomaan toiveitasi ja antamaan palautetta! Yli 25 vuotta toimintaa Tampere Filharmonian rinnalla

Musiikin asiantuntija Minna Lindgren Asiantuntijaopas Anja Hakkarainen 21.-24.3. Minna Lindgrenin matkassa OOPPERAELÄMYKSIÄ PIETARISSA Don Giovanni ja Turandot Katso kaikki musiikkimatkat Mariinskiteatterissa, hurmaava LOMALINJA.FI/MUSIIKKIMATKAT Fabergé ja Venäläisen taiteen museo. Majoittuminen perinteikkäässä hotelli Astoriassa. I HINTA 1 438 TAMPERE 010 289 8100 I HELSINKI 010 289 8102 I RYHMÄT 010 289 8101 Palvelumaksu 23 /varaus. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua. Puhelut 8,35 snt/puh + 17, 17 snt/min. Uusia asuntoja Tampereen keskustaan KOy Tampereen Keidas Puutarhakatu 17 Helppoa asumista Puutarhakadulla. Asuntojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota toimivuuteen ja esteettömyyteen. Sisääntuloaula kahvilalla ja saunaosasto. KOy Vanha Painotalo, Näsilinnankatu 21 Nykyaikaista asumista keskellä kaupunkia. Asunnot on suunniteltu innovatiivisesti ja persoonallisesti. Lisätietoja antaa: Matti Frick, p. 0503482044, matti.frick@visura.fi www.visura.fi

NÄET KYLLÄ ERON. Medilaser Oy on kotimainen, lääkäreiden omistama yksityisklinikka. Tarjoamme korkean teknologian kirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin - myös suuriin miinuksiin ja ikänäköön. Tänään! Konsertin jälkeen jatkoille Sasoriin. Tarjolla pikkupurtavaa hyvän viinin kanssa. Kokoa buffetista sasoriks-lautanen oman makusi mukaan 2 kpl/suupala sasorikseja viiniä ja tunnelmaa Viinitarjouksia: valkkari tai punkku, 24 pullo Tarjous on voimassa vuoden 2017 loppuun SASOR Restaurant & Winebar Yliopistonkatu 50 010 324 6740 www.sasor.fi

www.tamperefilharmonia.fi