TOIKE Toimintakykykeskus maakunnalliseen SOTEen osatyökykyisen polut työhön ja työllisyyteen Välityömarkkinat 03.11.2017 vastaava yl Virpi Heikkinen Kuntoutuksen vastuuyksikkö
TOIKE osana hallituksen kärkihankkeita STM:n vastuulla on 5 hallituksen kärkihanketta. Edistetään terveyttä ja hyvinvointia Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Projekti 7. Polut hoitoon ja kuntoutukseen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) Palvelut asiakaslähtöisiksi Hankkeen tavoitteena on, että osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Projektissa rakennetaan toimintamalli työelämässä oleville ja työelämän ulkopuolelle jääneille hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamiseen sekä varhaiseen työkyvyn tukeen. OSKU-hankkeessa 2013-2015 on kehitetty: toimintamalli, keinovalikoima, työkykykoordinaattoritoiminta. 2 3.11.2017
3 3.11.2017
Osatyökykyinen Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään: ei ole sama kuin osatyökyvytön. Osatyökykyisyys on yksilöllistä sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin monenlaista - esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet tai pitkäaikaistyöttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia joskus tilapäistä Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa. Jos terveys ja muut yksilölliset tekijät ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa, henkilö ei ole osatyökykyinen, vaan työkykyinen Osatyökykyiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. 4 3.11.2017
Perustelut OTE-hankkeelle Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla (yli 50 %), on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa. Osatyökykyisillä on myös muita suurempi riski jäädä työttömäksi. Vamma tai pitkäaikaissairaus estää liian usein työhön paluun tai kokonaan työelämään pääsyn. Kun osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille, osatyökykyisten yhdenvertaisuus lisääntyy ja heidän elämänlaatunsa paranee. Kaiken olemassa olevan työpanoksen hyödyntäminen vähentää myös valtion kustannuksia. 5 3.11.2017
Hankehakemuksen taustalla olevat näkökulmat Työterveyshuolto Työkykyosaamisen keskittyminen Erikoissairaanhoitoon ohjautuvat potilaat saattavat pudota seurannasta Erikoissairaanhoito Sairauden hoitoon ja diagnostiikkaan keskittyminen työkyky jää katveeseen Viipeet, pitkät tutkimusajat ja ketjuuntuvat konsultaatiot eivät tuota terveyshyötyä Kuntoutustutkimuspoliklinikan kokemukset Pitkäaikaistyöttömien asema Pitkäaikaistyöttömät hakevat työkyvyttömyyseläkettä ilman edeltävää kuntoutusta Pitkäaikaistyöttömien on vaikea saada arviota työkyvystään SOTE Uudistuksen tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Palvelut yhdistetään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelut pitää järjestää niin, että ne ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. 6 3.11.2017
SAIRAUS VIKA VAMMA Ajankäytön muuttuminen Vuorokausirytmin muuttuminen Työelämästä poissaolo Toimintakyvyn lasku Univaikeudet Masennus Arjessa selviytymisen vaikeudet KIPU STRESSI Mielialan lasku Ristiriidat perheessä Sosiaalisten suhteiden kaventuminen Harrastuksista luopuminen Tulojen väheneminen Sairaanhoito Muutokset arjessa Päihteiden käytön lisääntyminen Toimeentulovaikeudet Työkykyä ja elämäntilannetta tukevat toimenpiteet tuovat terveyshyötyä pitkittyvässä tilanteessa
TOIKE-hankkeen tavoitteet Löytää työelämään tähtääviä ratkaisuja pitkittyvien sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeiden vaihtoehdoksi Tunnistaa osatyökykyiset. Tuottaa segmentoituja työllisyyttä edistäviä asiakaspolkuja. Kehittää SOTE:en uusi toimintamalli/-käytäntö ja sitä tukeva toimintakykykeskus. Verkottaa perusterveydenhuolto työterveyshuolto erikoissairaanhoito työvoimatoimisto ja muut työllisyyspalvelut työnantajat Kela kuntien sosiaalitoimistot, hakea yhteistä visiota, yhteistä kieltä ja testata erilaisia yhteistyömalleja. Yleistettävyys, 2 maakuntaa, ei sairaussidonnainen 8 3.11.2017 Virpi Heikkinen
Työkyvyn tuen toimintamallin kehittäminen Kliininen toiminta = Toimintakykykeskus Palvelumuotoilu Kehittäjäasiakkaat Verkostotyöskentely Asiakastyöhön liittyvä yhteistyö verkostossa, asennemuutoksen tuki Osatyökykyisen tunnistaminen Infotilaisuudet eri toimijoille, viestintä, asennemuutoksen tuki Asiakastyössä kertyvä tieto palvelukokonaisuuksista Segmentointityövälineet Osatyökykyisen segmentoidut palvelupolut Työpajoissa palvelupolkujen kehittäminen verkoston kanssa Asiakastyössä erilaisten yhteistyömallien kokeilu Osatyökykyisen verkosto Työpajoissa ja yhteisneuvotteluissa erilaisten yhteistyömallien etsiminen ja kokemusten jakaminen 9 3.11.2017
VISIO: Osatyökykyistä tukeva alueellinen verkosto Avainhenkilöt, työkykykoordinaattorit koko verkostossa - esim. Tth:ssa, KELAssa, TE-tstossa, työpaikoilla - Hallitsee kaikki keinot - Tuntee verkoston ja voi koota palvelukokonaisuuden - Tarvittaessa hakee tukea toimintakykykeskuksesta tai työllisyyspalveluiden TYKY-keskuksesta Toimintakykykeskus - Tekee asiakkaille toiminta- ja työkyvynarvioita, antaa ohjausta ja neuvontaa ja /tai kokonaissuunnitelman yhdessä verkoston toimijoiden kanssa - Toimii konsulttina ammattilaisille - Paikkaa ja yhdistää palveluja ei tee päällekkäin jo olemassa olevien palvelujen kanssa Tyky-keskus - toimii työllisyyspalveluissa työkykyä arvioivana ja tukikeinoja etsivänä keskuksena
19.4.2017 11 Asiakkaan rooli Asiakasnäkökulma hankkeeseen Aiempaa aktiivisempi rooli kohteesta toimijaksi Asiakas voi itse päättää hakeutumisestaan toimintakykykeskukseen Asiakkaat otetaan mukaan kehittämiseen Asiakkaan saama hyöty Asiakkaiden palvelupolut jäsentyvät asiakasprofiloinnin avulla Mahdollisuus saada nopeasti ohjausta ja neuvontaa Ohjaus työllisyyttä tukeviin palveluihin/ hoitoon ja kuntoutukseen 11 3.11.2017 Virpi Heikkinen
Muutos toimintakäytännössä Pirkanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla Hankkeen jälkeen osatyökykyinen tunnistetaan osatyökykyisen työkykyä osataan ja kyetään arvioimaan yksilötekijöiden, terveydentilan, työelämän ja osatyökykyistä tukevan keinovalikoiman muodostamassa kontekstissa osatyökykyisellä on käytettävissä tarkoituksenmukaisia koordinoituja palvelupolkuja osatyökykyisellä on halutessaan käytettävissä koordinaattori osatyökykyisen asia on palveluverkoston yhteinen Toimintamallin saaminen pysyväksi edellyttää koordinoivan toimintakykykeskuksen toiminnan jatkamista hankkeen jälkeen. Välivaiheessa vuonna 2019 ennen sotea toimintamalli otetaan käyttöön erikoissairaanhoidon kuntoutuksen vastuuyksikön kuntoutustutkimuspoliklinikalla. Tavoitteena on saada sotesuunnitelmaan toimintakykykeskus maakunnan omaksi toiminnaksi. 12 3.11.2017
MITÄ TEHDÄÄN? TOIKE käytännössä Osatyökykyinen saa tilannearvion työkykynsä mukaisista mahdollisuuksista, ohjausta ja neuvontaa. Ei laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia. Keskus tarjoaa ammattilaisille konsultaatioapua. MITEN PÄÄSEE? Kuka tahansa voi ohjata ilman lähetettä. Asiakas ottaa itse yhteyttä puhelimitse toimintakykykeskukseen ja hänet kutsutaan tarvittaessa vastaanotolle. MITÄ MAKSAA? Käynnit ovat asiakkaalle maksuttomia, ei kuntalaskutusta. MISSÄ? Toimintakykykeskus FinnMedi 5, 7.krs (unipkl:n takana) HENKILÖKUNTA: 2 ensilinjan työntekijää (sos.tt, kuntoutusohjaaja), 2 työterveyslääkäriä, 0.5 psykologia 13 3.11.2017 Esittäjän nimi
Yhteystiedot www.pshp.fi/toimintakykykeskus tulostettava ohje asiakkaalle Soita tai laita sähköpostia ja kysy lisää ma-pe klo 8-15.30 Ensilinjan työntekijä, kuntoutusohjaaja Anne Sundberg, puhelin 050 591 8581 Ensilinjan työntekijä, sosiaalityöntekijä Anni Mäkelä, puhelin 050 592 2129 Työterveyslääkäri Miisa Visakorpi, 050 309 1639 Työterveyslääkäri Sinikka Karhu, 050 348 3041 Psykologi Tuija Cojoc, 050 464 1587 Sähköposti: etunimi.sukunimi@pshp.fi 14 3.11.2017 Esittäjän nimi