1 JANAKKALAN SEURAKUNNAN LÄHETYS- JA AIKUISTYÖN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa joulukuun 12 päivänä 2002. 1 Janakkalan seurakunnan tehtävänä on kirkon tunnustuksen mukaisesti viettää messua, julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä muutenkin edistää kristillisen sanoman levittämistä ja lähimmäisen rakkauden toteuttamista kotikunnassa ja eri puolilla maailmaa. Johtokunnan tehtävä on lähetys- ja evankelioimistyön edistäminen sekä yleinen seurakuntatyö aikuisväestön parissa. Lähetystyön tarkoituksena on evankeliumin levittäminen niiden keskuuteen, jotka eivät ole kristittyjä. Lähetystyön keskeisestä tehtävästä määrätään tarkemmin kirkkoneuvoston hyväksy-mässä lähetystyön johtosäännössä. Evankelioimistyössä pyritään erityisesti kutsumaan seurakuntayhteyteen siitä vieraantuneita. Keskeisiä aikuistyön muotoja ovat mm. kinkerit ja muu kylissä tapahtuva toiminta, raamattupiiri- ja muu pienryhmätoiminta, maallikkokoulutus, evankelioimisillat, veteraanityö, syntymäpäiväonnittelut sekä yhteydenpito seurakuntaan muuttaneisiin. LÄHETYS- TYÖN JOHTO- SÄÄNTÖ Seurakunta toteuttaa missionääristä tehtäväänsä 1) varustamalla sanalla ja sakramenteilla seurakuntalaisia lähetystehtävään, joka kasteessa on jokaiselle annettu, 2) huolehtimalla siitä, että seurakunta on avoin, kutsuva ja lähettävä yhteisö, 3) huolehtimalla lähetysvastuun ja missionäärisuuden toteutumisesta seurakunnan opetus- ja kasvatustyössä, 4) ohjaamalla ja varustamalla seurakuntalaisia ja seurakunnan toimintaryhmiä lähetysvastuuseen lähellä ja kaukana, 5) huolehtimalla yhteydenpidosta seurakunnan nimikkolähetteihin ja -kohteisiin ja rohkaisemalla seurakuntalaisia esirukoukseen lähetystyön puolesta, 6) osallistumalla lähetystyön taloudelliseen vastuuseen vapaaehtoisen kannatuksen ja seurakunnan talousarviomäärärahojen avulla sekä solmimalla lähetystyön nimikkosopimuksia, 7) hoitamalla yhteyksiä rovastikunnalliseen ja hiippakunnalliseen lähetystoimintaan, kirkon lähetysjärjestöihin ja kirkon lähetystyön keskukseen ja muihin kirkon kansainvälistä vastuuta toteuttaviin tahoihin sekä 8) käyttämällä lähetystyön kanavina kirkon lähetysjärjestöjä ja kirkon ulkomaanapua.
2 2 Johtokunnan tehtävät Johtokunnan tehtävänä on 1) johtaa ja kehittää sille kuuluvaa työalaa, 2) huolehtia työalansa yhteyksistä muuhun seurakuntatyöhön, 3) huolehtia työalaansa koskevasta koulutuksesta, 4) huolehtia työalaansa koskevasta tiedottamisesta, 5) pitää yhteyttä rovastikunnan, hiippakunnan ja koko kirkon puitteissa työalallaan tapahtuvaan toimintaan, 6) pitää yhteyttä työalallaan toimiviin viranomaisiin, yhteisöihin ja järjestöihin, 7) laatia kirkkoneuvostolle vuosittain kolmea seuraavaa vuotta varten toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus sekä edellisen vuoden toimintakertomus sekä 8) suorittaa muut kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät. KL 7:2 KL 10:4,1 Seurakunnan hallintoa hoitavat kirkkovaltuusto, kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto, johtokun-nat, kappeli- ja piirineuvostot sekä seurakunnan viranhaltijat. Luottamushenkilöitä ovat 1 ja 2 momentissa mainittuihin toimielimiin sekä tilapäisiin toimikuntiin valitut jäsenet ja muut seurakunnan luottamustoimiin valitut henkilöt. Viranhaltijaa, joka lain tai muun säädöksen mukaan on virkansa perus-teella jäsenenä toimielimessä, ei kuitenkaan pidetä siinäkään tehtävässä luottamushenkilönä. Kirkkovaltuusto voi asettaa enintään toimikaudekseen kirkkoneuvoston avuksi sen alaisia johto-kuntia, joiden tehtävät määritellään kirkkovaltuuston antamissa johtosäännöissä. 3 Johtokunnan ratkaisuvalta Johtokunta päättää 1) toimintasuunnitelman toteuttamisesta ja talousarviomäärärahojen käyttämisestä kirkkoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti, 2) oman työalansa kolehti- ja lahjoitusvarojen käyttämisestä, 3) talousarvion puitteissa oman työalansa tilapäisten työntekijöiden palkkaamisesta sekä 4) toimintaansa tukevien työryhmien perustamisesta. KL 10:4,2-3 Kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä kirkkoneuvoston alaiselle viranhaltijalle voidaan ohje- tai johtosäännössä antaa valta ratkaista kirkkoneuvostolle kuuluvia säännöissä mainittavia asioita, joiden merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä kirkkoneuvostossa on pidettävä tarpeellisena. Asiaa, jota 3 :n 3 momentin mukaan ei saa antaa kirkkoneuvoston jaoston ratkaistavaksi, ei voida antaa johtokunnan päätettäväksi eikä edellä 2 momentissa mainitun luottamushenkilön tai viran-haltijan ratkaistavaksi. 4 Kokoonpano Kirkkovaltuusto valitsee johtokuntaan toimikaudekseen puheenjohtajan ja kolme (3) muuta jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.
3 Johtokunta valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan ja vuosittain sihteerin työalan työntekijöistä. Kirkkoneuvoston keskuudestaan valitsemalla edustajalla, työalan johtavalla teologilla ja työalan työntekijöillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. KL 7:3 Vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimiin on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu seurakunnan konfirmoitu jäsen, 1) jolla 8 luvun 3 :n 1 momentin mukaan on äänioikeus samassa tai jossakin muussa seurakun-nassa; ja 2) joka ei ole holhouksen alainen. Oikeus kieltäytyä seurakunnan luottamustoimesta on henkilöllä, joka on täyttänyt 60 vuotta tai on ollut neljän lähinnä edellisen vuoden ajan seurakunnan luottamustoimessa. Muun kieltäytymisperusteen hyväksymisestä määrätään kirkkojärjestyksessä. Seurakuntavaaleissa ehdokkaaksi asetettavalta vaadittavasta suostumuksesta säädetään 8 luvun 4 :n 1 momentissa. KJ 7:2,2 KJ 7:3, 2-3 Jos muu kuin seurakuntavaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee tai menettää vaalikelpoisuutensa, kieltäytyy tai saa eron 1 momentissa mainitusta syystä, jonka hänet valinnut toimielin hyväksyy, on tämän toimielimen viivytyksettä valittava hänen sijaansa uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos muu kuin 1 momentissa mainittu luottamushenkilö on tilapäisesti estynyt saapumasta kokoukseen, hänen on, jos hänellä on varajäsen, kutsuttava tämä sijaansa. Myös puheenjohtaja voi toi-mittaa kutsun varajäsenelle. Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. KJ 9:3 Oikeus olla kokouksessa läsnä ja ottaa osaa keskusteluun mutta ei päätöksen tekemiseen on 3) kirkkoneuvoston puheenjohtajalla ja kirkkoneuvoston siihen tehtävään valitsemalla jäsenellä johtokunnissa. 5 Kokouksen koollekutsuminen, asioiden käsittely ja päätöksistä tiedottaminen Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kutsu johtokunnan jäsenille on toimitettava kirjallisesti viimeistään kolme (3) päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Tieto kokouksesta on samalla tavalla toimitettava kirkkoneuvoston puheenjohtajalle, kirkkoneuvoston keskuudestaan valitsemalle edustajalle sekä niille viranhaltijoille, joilla on oikeus olla kokouksessa läsnä ja käyttää siinä puhevaltaa. Kiireellinen asia voidaan ottaa päätettäväksi 2 momentissa olevien määräysten estämättä.
4 Johtokunnalle tulevat asiat valmistelee ja kokouksessa esittelee työalan johtava teologi. Esittelijän tulee valmistaa asioista kirjallinen selonteko, joka toimenpide-ehdotuksineen tulee toimittaa johtokunnan jäsenille ajoissa ennen kokousta. Asiat, joilla ei ole laaja-kantoista merkitystä, voidaan esitellä myös suullisesti. Asioiden käsittelystä ja kokouksen menettelytavoista säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. Johtokunnan tekemästä päätöksestä on ilmoitettava kirkkoneuvoston puheenjohtajalle seitsemän päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Kirkkoneuvosto määrää, miten päätös on saatettava sen tietoon. KL 7:4 Päätösvaltaisuus ja äänestäminen Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Seurakunnan toimielimessä äänestetään esityksestä ja kaikista kannatetuista vasta-ehdotuksista asettamalla kaksi kerrallaan vastakkain siten, että vastaus jaa tai ei ilmaisee enemmistön kan-nanoton. KL 7:5 Esteellisyys Kirkkovaltuuston jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintomenettelylain (598/82) esteellisyyttä koskevassa säännöksessä tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen sanotun säännöksen mukaan rinnastettavaa henkilöä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan osallistuessa itseoikeutettuna seurakunnan muun toimielimen kokoukseen häneen sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään. Muiden luottamushenkilöiden sekä seurakunnan viranhaltijoiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylaissa on siitä säädetty. Virka, työ- tai muu vastaava suhde seurakuntaan ei kui-tenkaan tee luottamushenkilöä tai viranhaltijaa es-teelliseksi hallintoasiassa, jossa seurakunta on asianosainen, ellei hän palvelus-suhteensa perusteella ole esitellyt tai muutoin vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa. KL 7:6 Kokouksen julkisuus Kirkkovaltuuston kokoukset ovat julkisia, jollei valtuusto jonkin asian osalta toisin päätä. Muiden toimielinten kokoukset eivät ole julkisia. KJ 7:4 Toimielimen kokouksessa käsiteltävän asian esittelyn jälkeen on varattava tilaisuus keskustella asiasta. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtajan on julistettava keskustelu päätty-neeksi. Milloin päätös on yksimielinen tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheen-johtajan on todettava päätös. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäväksi, ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Tämän jälkeen hänen on saatettava toimielimen hyväksyttäväksi äänestystapa ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestys sekä tehtävä äänestysesitys siten, että vastaus jaa tai ei ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestys on toimitettava julkisesti joko nimenhuutoäänestyksellä tai puheenjohtajan määräämällä tavalla. Milloin äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudon mukaan, on vaadittaessa, tai jos äänestys puheenjohtajan mielestä ei ole antanut selvää vastausta, toimitettava nimenhuutoäänestys. Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on kirkkolain 7 luvun 4 :n 2 momentin ja 25 luvun 10 :n mukaan todettava päätökseksi tullut mielipide. KJ 7:6 Toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoit-taa ja sihteeri varmentaa.
5 Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. KJ 7:7 Sillä, joka on ollut kokouksessa asiaa päättämässä tai esitellyt asian, on oikeus esittää päätöksestä eriävä mielipiteensä. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Jos eriävän mielipiteen esittäjä tahtoo saada perustelunsa pöytäkirjaan liitetyiksi, hänen on annettava ne kirjallisina sihteerille viimeistään pöytäkirjaa tarkastettaessa. Toimielimen toimituskirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri, jollei ohje- tai johtosäännössä ole määrätty toisin. Pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi puheenjohtaja tai sihteeri taikka muu ohje- tai johtosäännössä määrätty henkilö. Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.1.2003 ja sillä kumotaan kirkkoneuvostossa 8.2.1999 hyväksytty lähetyksen- ja yleisenseurakuntatyön vastuuryhmän toimintasääntö.