Espoon hiippakunnan hiippakuntavaltuusto on kirkkolain 17 b luvun 5 :n nojalla hyväksynyt työjärjestyksen Espoossa toukokuun 27 päivänä 2004.

Transkriptio

1 1 LIITE 1 Espoon hiippakuntavaltuuston työjärjestys Espoon hiippakunnan hiippakuntavaltuusto on kirkkolain 17 b luvun 5 :n nojalla hyväksynyt työjärjestyksen Espoossa toukokuun 27 päivänä Hiippakuntavaltuuston kokoontuminen Hiippakuntavaltuustolla on vuosittain vähintään kaksi kokousta. Hiippakuntavaltuusto hyväksyy hiippakunnan edellisen tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion sekä käsittelee kirkolliskokoukselle menevät aloitteet. KL 17 a: 3 Jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä, toimielimen koolle kutsumisesta, puheenjohtajan tehtävistä, asioiden käsittelystä, päätösvaltaisuudesta, esteellisyydestä, äänestämisestä, ratkaisuvallan siirtämisestä, vaalikelpoisuudesta ja vaalin toimittamisesta hiippakunnan toimielimessä on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä seurakunnan toimielimiä varten säädetään. Hiippakuntavaltuuston kokousrytmin määrää tilinpäätösten käsittelyaikataulu ja talousarvion valmisteluaikataulu. Tämä painottaa kokoukset kevätkauteen. Myös aloitteiden käsittelyn on tapahduttava helmikuussa pidettävässä hiippakuntavaltuuston kokouksessa jotta ne ehtisivät toukokuun kirkolliskokoukseen. Kun kokouskulut hiippakuntavaltuuston kokouksesta ovat varsin huomattavat, niin muita kokouksia pidetään vain erityisestä syystä. Kokouksen kutsumisesta koolle päättää hiippakuntavaltuusto edellisessä kokouksessaan tai tuomiokapituli. Tuomiokapitulin on valmisteltava valtuuston asiat. Kokousaikataulu on sovitettava koko kirkon tilinpäätöksen ja talousarvion valmisteluaikatauluun sekä hiippakunnan muuhun toimintaan. Tuomiokapituli myös tiedottaa kokouksesta seurakunnille. 2 Aloitteiden vireillepano Hiippakuntavaltuuston jäsenen ja seurakuntien aloitteet on lähetettävä tuomiokapitulille viimeistään kuusi viikkoa ennen kokousta. Myöhemmin lähetetyt aloitteet siirtyvät seuraavaan kokoukseen. Aloitteen tulee sisältää ehdotus ja siihen kuuluva lyhyt perustelu. KL 17 b:1 1 mom. 5 kohta Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on

2 2... 5) käsitellä kirkkoneuvostojen, yhteisten kirkkoneuvostojen ja seurakuntaneuvostojen sekä tuomiokapitulin ja hiippakuntavaltuuston jäsenten sille tekemät aloitteet KL 20:9 1 mom. Piispainkokouksella, kirkkohallituksella ja hiippakuntavaltuustolla on oikeus tehdä esityksiä sekä edustajalla aloitteita kirkolliskokoukselle. Niiden käsittelemisestä täysistunnossa ja valiokunnissa sekä äänestämisestä ja vaalin toimittamisesta määrätään kirkkojärjestyksessä. Tarkempia määräyksiä niistä voidaan antaa työjärjestyksessä. Aloitteiden käsittely kuuluu helmikuun varsinaiselle hiippakuntavaltuuston kokoukselle, jotta ne ehtivät toukokuun kirkolliskokoukseen. Aloitteiden käsittelyaika on työjärjestyksessä asetettava riittävän pitkäksi, jotta tuomiokapituli ehtii valmistella asian. Asia on ensin annettava jollekin valmisteltavaksi, tehtävä valmistelutyö ja sen on vielä ehdittävä käsitellä tuomiokapitulissa ennen kokouksen esityslistan lähettämistä. Kuuden viikon aika on ehdoton minimi. Aloitteita voi lähettää muulloinkin kuin ennen hiippakuntavaltuuston kokousta. Aloitteet käsitellään seuraavassa hiippakuntavaltuuston kokouksessa. Pelkästään aloitteiden käsittelyä varten kokousta ei käytännössä kutsuta koolle. 3 Puheenjohtajat ja sihteeri Toimikauden ensimmäisessä kokouksessa valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan tulee olla maallikko. Toimikauden ensimmäisen kokouksen avaa iältään vanhin valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittu. Sihteerinä toimii tuomiokapitulin tehtävään määräämä viranhaltija. Pääsääntöisesti puhetta johtaa puheenjohtaja. Kokousten pitkittyessä puheenjohtaja voi varapuheenjohtajan kanssa sopia vuorottelusta. 4 Kokouskutsu ja esityslista Hiippakuntavaltuuston kokoontumisaika ja paikka on kokouksen puheenjohtajan tai tuomiokapitulin toimesta ilmoitettava jäsenille, läsnäolo-oikeutetuille ja hiippakunnan seurakunnille hyvissä ajoin ennen kokousta. Kokouksen esityslista lähetetään osanottajille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kun valtuutetulla on tilapäinen este, hänen tulee ilmoittaa siitä tuomiokapitulille, josta hänen varajäsenelleen on viipymättä lähetettävä kutsu kokoukseen. Kutsu on toimitettava, mikäli mahdollista, kirjallisesti. Sen jälkeen kun valtuusto on hyväksynyt esteen, varajäsen ryhtyy toimimaan estyneen tilalla. KJ 7:3 1 mom. Milloin seurakuntavaaleilla valitun toimielimen jäsen on tilapäisesti estynyt saapumasta kokoukseen, hänen on viivytyksettä ilmoitettava siitä toimielimen puheenjohtajalle. Saatuaan jäseneltä tai muuten luotettavan tiedon esteestä, puheenjohtajan tulee kutsua varajäsen hänen sijaansa.

3 3 KJ 7:3 3 mom. Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Kokouskutsu koskee paitsi hiippakuntavaltuuston jäseniä, niin se vaikuttaa myös seurakuntien hallintoelinten kokousaikatauluihin aloitteiden käsittelyn vuoksi. Kokousten ajankohta on kiinteiden kokousten osalta aloitteiden käsittelyn vuoksi tiedettävä poikkeuksellisen aikaisin. Muut kokoukset on kuitenkin voitava järjestää lyhyemmällä varoitusajalla. Tuomiokapitulin on valmisteltava valtuuston asiat. Kokousaikataulu on sovitettava koko kirkon tilinpäätöksen ja talousarvion valmisteluaikatauluun sekä hiippakunnan muuhun toimintaan. Tuomiokapituli myös tiedottaa kokouksesta seurakunnille. Hiippakuntavaltuuston jäsen ilmoittaa tilapäisestä esteestä tuomiokapitulille, josta lähetetään kutsu varavaltuutetulle. 5 Kokouksen alkutoimet Hiippakuntavaltuuston kokouksen alussa pidetään alkuhartaus, jonka jälkeen toimitetaan nimenhuuto. Kun nimenhuuto on toimitettu, puheenjohtaja toteaa, onko kokous laillisesti kutsuttu koolle ja päätösvaltainen. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen kuuluu puheenjohtajan tehtäviin. Tässä poiketaan kirkkovaltuuston mallityöjärjestyksen ilmaisusta. 6 Pöytäkirjan tarkastajat Hiippakuntavaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Valtuusto voi erikseen päättää, että pöytäkirja tai sen osa tarkastetaan heti. Jos pöytäkirjantarkastajien suorittamassa tarkastuksessa pöytäkirjan sisällöstä jää vallitsemaan erimielisyys, valtuusto tarkastaa pöytäkirjan tältä osin seuraavassa kokouksessa. 7 Läsnäolo kokouksessa Valtuutetut sekä läsnäolo- ja puheoikeuden nojalla kokoukseen osallistuvat istuvat kokouksessa puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. Valtuutetun, joka ei ole ollut saapuvilla nimenhuudossa, on ilmoittauduttava puheenjohtajalle, ja pöytäkirjaan on merkittävä, minkä asian käsittelyn aikana hän on

4 4 saapunut. Samoin on meneteltävä, jos valtuutettu poistuu kesken kokouksen. Jos kokouksesta poistunut valtuutettu saapuu uudelleen kokoukseen, hänen on tällöinkin välittömästi ilmoittauduttava puheenjohtajalle. Kokouksessa läsnä oleviksi katsotaan ne valtuutetut, jotka pöytäkirjan mukaan ovat kokoukseen saapuneet eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita ei muuten julkisesti todeta kokouksesta poissa oleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä uuden nimenhuudon, jossa ilmoittautuneet katsotaan siitä lähtien kokouksessa läsnä oleviksi. Sanotun nimenhuudon jälkeen sovelletaan, mitä edellä 1 ja 2 momentissa on määrätty. 8 Asian käsittely Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei hiippakuntavaltuusto toisin päätä. Asioiden käsittelyn pohjana on tuomiokapitulin ehdotus. Asioiden valmistelusta ja päätösten perustelusta säädetään hallintolaissa. Työjärjestyksessä ei ole tarpeen antaa seikkaperäisiä määräyksiä asioiden valmistelusta. KJ 19:1 1 mom. 5 k. Kirkon tehtävän edistämiseksi hiippakunnassa tuomiokapitulin tulee, jollei kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä ) valmistella asioita hiippakuntavaltuustolle 9 Puheenvuorojen käyttö Asian käsittelyn alettua valtuutetulla on oikeus pyytää puheenvuoroa paikaltaan seisomaan nousten, kättä nostamalla tai muulla selvästi havaittavalla tavalla. Jos puheenvuoroja pyydetään yhtaikaa, puheenjohtaja määrää, missä järjestyksessä puheenvuorot saadaan käyttää. Puheenjohtajalla on oikeus antaa piispalle tai hänen estyneenä ollessa tuomiokapitulin nimeämälle jäsenelle puheenvuoro ennen muita puheenvuoroja. Jos valtuutettu tahtoo vastata puheenvuoroon ja hän on tätä pyytänyt joko tuon puheenvuoron aikana tai heti sen päätyttyä, puheenjohtaja voi oikeuttaa hänet käyttämään lyhyen puheenvuoron ennen aikaisemmin pyydettyjä puheenvuoroja. Sellaisessa vastauspuheenvuorossa saa esittää vain selvityksiä ja oikaisuja toisen puheenvuoron johdosta tai vastineen siinä esitettyyn väitteeseen.

5 5 Valtuutetun on esitettävä puheenvuoronsa paikaltaan tai istuntosaliin sitä varten asetetulta puhujapaikalta. Jos puheenjohtaja niin vaatii, niin muutosehdotukset, ponnet ja muut esityslistasta poikkeavat ehdotukset ja aloitteet on jätettävä kirjallisena. KJ mom. 5 kohta KJ 7:4 Kirkon tehtävän edistämiseksi hiippakunnassa tuomiokapitulin tulee, jollei kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä ) valmistella asioita hiippakuntavaltuustolle Toimielimen kokouksessa käsiteltävän asian esittelyn jälkeen on varattava tilaisuus keskustella asiasta. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi. Milloin päätös on yksimielinen tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtajan on todettava päätös. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Tämän jälkeen hänen on saatettava toimielimen hyväksyttäväksi äänestystapa ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestys sekä tehtävä äänestysesitys siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestys on toimitettava julkisesti joko nimenhuutoäänestyksellä tai puheenjohtajan määräämällä tavalla. Milloin äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudon mukaan, on vaadittaessa tai, jos äänestys puheenjohtajan mielestä ei ole antanut selvää vastausta, toimitettava nimenhuutoäänestys. Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on kirkkolain 7 luvun 4 :n 2 momentin ja 25 luvun 10 :n mukaan todettava päätökseksi tullut mielipide. Jos puheenjohtaja katsoo, että päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistön kannatus, hänen on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. KL 7:4 1 ja 2 mom. Päätösvaltaisuus, äänestäminen ja vaalit Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Seurakunnan toimielimessä äänestetään esityksestä ja kaikista kannatetuista vastaehdotuksista asettamalla kaksi kerrallaan vastakkain siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee enemmistön kannanoton. KL 7:5 1 ja 2 mom. Esteellisyys Kirkkovaltuuston jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) esteellisyyttä koskevassa säännöksessä tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen sanotun säännöksen mukaan rinnastettavaa henkilöä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan osallistuessa itseoikeutettuna seurakunnan muun toimielimen kokoukseen häneen sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään. Jollei [kirkkolain] 25 luvun 5 :n 1 momentista muuta johdu, muiden luottamushenkilöiden sekä seurakunnan viranhaltijoiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa on siitä säädetty. Virka-, työ- tai muu vastaava suhde seurakuntaan tai seurakuntayhtymään ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä tai viranhaltijaa esteelliseksi hallintoasiassa, jossa seurakunta tai seurakuntayhtymä on asianosainen, jollei hän palvelussuhteensa perusteella ole esitellyt tai muutoin vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa. KL 25:10 Tasaäänet

6 6 Äänien jakautuessa äänestyksessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Kurinpitoasioissa ratkaisee kuitenkin se mielipide, joka on lievempi. Jos vaaleissa äänet tai vertausluvut menevät tasan, ratkaisee arpa. Jos virka tai luottamustoimi täytetään ehdollepanon perusteella, äänten mennessä vaalissa tasan valituksi tulee se, joka on asetettava ehdolle toisen edelle. 10 Puheenvuorojen rajoittaminen Kokous voi päättää, että yksittäisen asian käsittelyssä rajoitetaan puheenvuorojen pituutta. KL 25:6 Kokouksen johtaminen ja puheoikeuden rajoittaminen Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä kirkollisen toimielimen kokouksessa. Mikäli jäsen käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä käyttäytymään asianmukaisesti. Jos hän ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi määrätä hänet poistettavaksi. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Jäsenellä on puheoikeus käsiteltävänä olevassa asiassa. Jäsenen on puheessaan pysyttävä asiassa. Jos jäsen puheessaan poikkeaa asiasta, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos jäsen ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi kieltää häntä jatkamasta puhetta. Jos valtuutettu ilmeisen tarpeettomasti pitkittää puhettaan, puheenjohtaja voi asiasta huomautettuaan kieltää häntä jatkamasta puhettaan. 11 Asian pöydällepano Työjärjestyksessä tai muussa ohje- tai johtosäännössä voidaan antaa kokouksen kulun turvaamiseksi tarpeellisia määräyksiä jäsenten puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa. Mitä edellä säädetään toimielimen jäsenestä, koskee myös sitä, jolla on lakiin tai sen nojalla annettuun säännökseen tai määräykseen perustuva läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Jos keskustelun kuluessa tehdään ehdotus asian pöydällepanosta, jolloin asia käsitellään myöhemmin uudelleen ilman uutta valmistelua, tai asia ehdotetaan palautettavaksi uutta valmistelua varten tai tehdään jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, ja tätä ehdotusta on kannatettu, on seuraavien puhujien puheenjohtajan kehotuksesta kohdistettava lausuntonsa tähän ehdotukseen ja päätös siitä tehtävä, ennen kuin enempää keskustelua itse asiasta sallitaan. Jos tällainen ehdotus hyväksytään, puheenjohtajan tulee keskeyttää asian asiallinen käsittely. Jos ehdotus hylätään, käsittely jatkuu.

7 7 12 Vaalit Vaalit toimitetaan enemmistövaalina. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa on kuitenkin noudatettava suhteellista vaalitapaa, jos sitä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi vähintään yhden ehdokkaan ja, jollei kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä tai kirkon vaalijärjestyksessä toisin säädetä. Vaali toimitetaan umpilipuin, jollei jostakin vaalista yksimielisesti toisin päätetä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Milloin enemmistövaali toimitetaan umpilipuin, valtuuston puheenjohtajan on kutsuttava vähintään kaksi valtuutettua avustamaan vaalitoimituksessa. Valtuutettujen on kirjoitettava vaalilippuihin valittavien nimet ja tarpeen mukaan ammatit niin selvästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta henkilöistä, joita tarkoitetaan. Vaalilipussa saa olla enintään niin monta nimeä, kuin siinä vaalissa on valittavia. Valtuutetut antavat äänestyslippunsa nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä. Vaalilippu on taitettava siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslippu on mitätön, jos siitä ei selvästi ilmene, ketä ehdokasta tarkoitetaan, tai jos siinä on äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaankuulumaton merkintä. KL 7:4 3mom. Päätösvaltaisuus, äänestäminen ja vaalit Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa on kuitenkin noudatettava suhteellista vaalitapaa, jos sitä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi vähintään yhden ehdokkaan. KL 7:4 3 ja 4 mom. äänestysmenettely, ks. edellä 10 :n alla. Tuomiokapitulin maallikkojäsenen vaali toimitetaan suljetuin lipuin enemmistövaalina. Vaalissa äänestetään samalla kertaa jäsentä ja tämän ensimmäistä ja toista varajäsentä. 13 Tuomiokapitulin maallikkojäsenen valinta ja ehdollepano kirkkohallitukseen valittavasta jäsenestä Hiippakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen tuomiokapitulin maallikkojäsenen ja kaksi varajäsentä toimikautensa ensimmäisessä toukokuun kokouksessa. Äänestyksessä vaalilippuun kirjoitetaan enintään kolme nimeä. Kolme eniten ääniä saanut muodostavat ehdollepanon äänimääriensä muodostamassa järjestyksessä.

8 8 KVJ 3:8 Tuomiokapitulin maallikkojäsenen vaali toimitetaan suljetuin lipuin enemmistövaalina. Vaalissa äänestetään samalla kertaa jäsentä ja tämän ensimmäistä ja toista varajäsentä. KJ 22:1 2 momentti Kustakin hiippakunnasta valitaan yksi maallikkojäsen hiippakuntavaltuuston tekemän ehdollepanon perusteella. Maallikkojäsenen vaalia varten hiippakuntavaltuusto asettaa ehdolle kolme maallikkoa. Kysymyksessä on henkilövaali, joten se voidaan määrätä suoritettavaksi lippuäänestyksellä. Ehdollepano sitoo kirkolliskokousta. Kirkolliskokous joutuu ottamaan huomioon valittavan kirkkohallituksen koostumuksen kokonaisuutena, joten muun kuin ehdollepanon ensimmäisellä sijalla olevan valinta on hyvin mahdollista. Suhteellista vaalia ei voida käyttää, koska valtuutettujen on voitava vapaasti kirjoittaa kolmen ehdokkaan nimi vaalilippuun. Hiippakuntavaltuuston koko huomioon ottaen on hyvin mahdollista, että vaalissa tulee ehdokkaille yhtä suuria äänimääriä. Näiden osalta on suoritettava arvonta, jotta ehdollepanojärjestys saadaan selville. Ehdollepanojärjestyksellä on merkitystä, jos kirkolliskokouksessa äänet menevät tasan. Äänestystapa voisi olla myös sellainen, että valtuutetut antavat äänensä I, II ja III sijalle. Tällöin äänet voidaan laskea kuten piispanvaalissa aikaisemmin. Jos tämä tapa otettaisiin työjärjestykseen, niin määräyksen sanamuoto voidaan ottaa kirkkolain nyt jo kumotusta säännöksestä. Hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen toimikauden alkaminen samanaikaisesti merkitsee sitä, että hiippakuntavaltuusto tekee ehdollepanon toimikautensa viimeisenä vuonna. Vuonna 2004 hiippakuntakokous vielä suorittaa tuon vaalin. Hiippakuntavaltuusto tekee ehdollepanon ensimmäisen kerran vuonna Hiippakuntavaltuuston koko huomioon ottaen on hyvin mahdollista, että vaalissa tulee ehdokkaille yhtä suuria äänimääriä. Näiden osalta on suoritettava arvonta, jotta ehdollepanojärjestys saadaan selville. Ehdollepanojärjestyksellä on merkitystä, jos kirkolliskokouksessa äänet menevät tasan. Tuomiokapitulin maallikkojäsen ja varajäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vaalissa on äänioikeus hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenillä. (KL 19:3.2) 14 Suhteellinen vaali Suhteellisen vaalin osalta hiippakuntavaltuusto noudattaa kulloinkin kirkkohallituksen antaman kirkkovaltuuston mallityöjärjestyksen määräyksiä. Suhteellista vaalia voidaan ajatella käytettävän hiippakunnallisia johtokuntia valittaessa. Tämä ei kuitenkaan ole kovin todennäköistä. Tämän vuoksi viittaus käytettävissä olevaan kirkkovaltuuston mallityöjärjestykseen on hiippakuntavaltuuston toimintaa ajatellen riittävän täsmällinen. Viittaus supistaa työjärjestyksen sisältöä huomattavasti. 15 Hiippakuntavaltuuston pöytäkirja Hiippakuntavaltuuston pöytäkirja kirjoitetaan suomeksi. Hiippakuntavaltuuston pöytäkirjaan merkitään 1) kokouksen aika ja paikka; 2) nimenhuudossa läsnä olleet sekä myöhemmin tulleet ja ennen kokouksen päättymistä poistuneet valtuutetut sekä henkilöt, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa: 3) kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä;

9 9 4) selostus kokouksen koollekutsumisesta sekä kokouksen toteaminen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi; 5) valtuutetut, jotka on valittu pöytäkirjan tarkastajiksi; 6) estyneiksi todetut valtuutetut ja heidän varamiehensä sekä mahdolliset esteellisyydet; 7) kustakin käsitellystä asiasta esittely ja päätösehdotus: 8) tehdyt ehdotukset ja niiden kannattaminen sekä äänestysjärjestys äänestysmenettelyineen; 9) äänestykset ja tehdyt päätökset mainitsemalla päätöksen teossa annetut äänimäärät, kun äänestys on toimitettu nimenhuudolla tai enemmistövaalien ollessa kyseessä on toimitettu umpilippuäänestys, sekä suhteellisten vaalien osalta vaalin tulos; 10) valtuutetun eriävä mielipide, mikäli hän sitä haluaa, 11) hyväksytyt toivomusponnet; 12) muut kokousta ja sen kulkua selvittävät seikat; sekä 13) valitusosoitukset KJ 7:6 Toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. Sillä, joka on ollut kokouksessa asiaa päättämässä tai esitellyt asian, on oikeus esittää päätöksestä eriävä mielipiteensä. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Jos eriävän mielipiteen esittäjä tahtoo saada perustelunsa pöytäkirjaan liitetyiksi, hänen on annettava ne kirjallisina sihteerille viimeistään pöytäkirjaa tarkastettaessa. KJ 7:7 Toimielimen toimituskirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri, jollei ohje- tai johtosäännössä ole määrätty toisin. Pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi puheenjohtaja tai sihteeri taikka muu ohje- tai johtosäännössä määrätty henkilö. 16 Kustannusten korvaaminen Hiippakuntavaltuuston kokouksiin osallistuville korvataan aiheutuneista kustannuksista samojen perusteiden mukaan kuin kirkolliskokousedustajille.