Ramirent ja Havator strategiseen yhteistyöhön s. 3

Ramirentin asiakaslehti Nro 2 2010 Ramirent ja Havator strategiseen yhteistyöhön s. 3 08 10 Jättiristeilijä työllisti myös Ramirentiä Telineramilla vilkas vuosi

2 Ramirentin asiakaslehti 2 2010 Pääkirjoitus Työmailla on taas vilkasta Haastavien aikojen jälkeen ilmassa on etenkin tämän syksyn ajan ollut jälleen myönteisiä virtauksia. Se on näkynyt vilkastuneena asiointina Ramirentin toimipisteissä ja koneiden korkeana käyttöasteena. Markkinassa on selkeästi tapahtunut käänne parempaan ja rakennustyömaat ovat taas täynnä työtä. Suhdanteiden aaltoliikkeissä yritykset pärjäävät vahvuuksillaan, ja parhaiten pärjää se, joka ymmärtää asiakkaan tarpeet parhaiten. Myös me Ramirentissä kehitämme ja laajennamme palvelujamme ja tuotetarjontaamme pystyäksemme vastaamaan asiakaskysyntään mahdollisimman hyvin. Meille strategiset kumppanuudet ovat keskeinen osa tätä työtä, ja tässä lehdessä kerromme tarkemmin muun muassa uudesta yhteistyöstämme Havatorin kanssa. Keväällä Havatorin kanssa solmittu strateginen yhteistyösopimus vahvistaa osaamistamme etenkin isojen teollisuusasiakkaiden parissa, koska pystymme hyödyntämään kahden eri yhtiön pitkää kokemusta alalla. Kevitsan monimetallikaivos on yksi ensimmäisiä suuria yhteishankkeitamme Havatorin kanssa. Myös valtakunnallinen toimipisteverkostomme ja laaja tuoteratkaisupalettimme hyödyttävät niin meitä kuin yritys- ja yksityisasiakkaitammekin. Haluamme toimia lähellä asiakkaitamme. Parhaimmillaan asiakkaamme, olivatpa he missä päin maata tahansa, saavat meiltä kaikki tarvitsemansa konevuokrauspalvelut yhdellä kerralla. Tässäkin lehdessä on lukuisia esimerkkejä Ramirentin monipuolisesta toiminnasta eri puolilla Suomea etelästä pohjoiseen. Ramirent on nykyään kansainvälinen yritys ja niin on henkilöstömmekin. Meille osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat tärkeitä ja haluamme heidän viihtyvän ja kehittyvän työssään. Tässä lehdessä saavat puheenvuoron muun muassa kansainväliset osaajamme ja vuoden 2009 Ramilainen. Olemme toimineet rakennuskonealalla jo pitkään tunnemme asiakkaamme ja heidän tarpeensa. Ja juuri nyt näyttää siltä, että maan talous on lähtenyt aidosti kasvamaan. Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan vuoteen. Parhaimmillaan asiakkaamme saavat meiltä kaikki konevuokrauspalvelut kerralla. Menestyksekästä loppuvuotta! Kari Aulasmaa toimitusjohtaja Ramirent Finland Oy Uutta toimitilaa Ramirentin kasvaviin tarpeisiin Ramirent on ottanut uutta toimitilaa käyttöönsä sekä pääkaupunkiseudulla että Tampereen alueella. Teksti: Tuula Wäyrynen / Kuvat: Juha Rahkonen ja Birgitta Salminen Vantaalla Ramirentin käyttöön valmistui syksyn 2010 aikana noin 3400 m 2 :n kokoinen tuotantoja toimistorakennus. Se sijaitsee Hakkilassa noin 3,5 hehtaarin kokoisella alueella. Tiloissa toimii Ramirent Finland Oy:n tila- ja nosturikeskus, ja sinne siirtyivät Rami-tilat ja -kontit sekä Ramicranesin toiminta kokonaisuudessaan. Kaiken kaikkiaan uusissa toimitiloissa työskentelee noin 30 työntekijää. Uudet tilat tehostavat Ramirentin toimintaa ja mahdollistavat toiminnan kasvun. Tilat tarjoavat yhtiön käyttöön aiempaa selvästi tilavammat ja käytännöllisemmät tilat muun muassa isojen laitteiden huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. Pirkkalan palvelukeskus on toiminut noin vuoden. Pirkkalassa palvellaan Myös Tampereen Pirkkalassa Ramirentin käytössä on uudehko palvelukeskus. Yhtiö siirsi alueen palveluja ja toimintoja yhteen isompaan ja toimivampaan kokonaisuuteen tavoitteenaan toiminnan tehostaminen. Pirkkalan alueen erinomaiset logistiset yhteydet sekä mahdollisuus keskittää kalusto yhteen paikkaan helpottaa asiakaspalvelutoimintaa. Palvelukeskuksessa ja sen yhteydessä olevassa konevuokraamossa on lämmintä tilaa yli 1500 neliötä, ja rakennus sijaitsee 2,5 hehtaarin kokoisella alueella. Lisäksi alueella on yhtiön käytössä kylmää varastotilaa sekä iso varastokatos. Toimipiste työllistää noin 20 työntekijää. Pirkkalan uudistilat otettiin käyttöön noin vuosi sitten. l Ramirentin uusi toimipiste otettiin Vantaan Hakkilassa käyttöön syyskuussa.

Ramirentin asiakaslehti 2 2010 3 Jussi Yli-Niemi (vas.) ja Kari Aulasmaa uskovat, että Ramirentin ja Havatorin tiivis yhteistyö näkyy entistä parempana ja laajempana asiakaspalveluna. Ramirent ja Havator aloittivat strategisen yhteistyön Monipuoliset kone- ja laitepalvelut vaativille työmaille Halu poistaa päällekkäisyydet Ramirentin ja Havatorin liiketoiminnoissa oli yksi keskeisiä syitä sille, että yhtiöt päättivät tiivistää yhteistyötään tekemällä viisivuotisen vuokraus- ja yhteistyösopimuksen kuluvan vuoden toukokuussa. Samassa yhteydessä Ramirent osti Havatorin henkilönostinliiketoiminnan. Nyt teollisuuden asiakkaat saavat samassa paketissa käyttöönsä ainutlaatuisen yhdistelmän työmailla tarvittavia koneita ja nostinpalveluja. Teksti: Tuula Wäyrynen / Kuvat: Pekka Kiirala Ramirent Finland Oy:n toimitusjohtaja Kari Aulasmaan mukaan henkilönostinliiketoiminnan ostaminen oli yhtiön strategian mukaista, sillä tavoitteena on laajentaa Ramirentin konetarjoamaa asiakkaille. Olemme tehneet jo pitkään hyvää yhteistyötä Havatorin kanssa, ja yhtiöiden tavoitteet ja toimintatavat ovat hyvin samanlaiset. Meille tämä oli hyvä tapa tiivistää strategista kumppanuuttamme ja vahvistaa samalla asemaamme Suomessa ja etenkin muissa Pohjoismaissa, joissa Havatorin markkina-asema on vahva. Havator-konsernin ydinliiketoimintaa ovat erilaiset projektipalvelut, jotka kattavat nostot, raskaat erikoiskuljetukset, haalaus- ja tunkkauspalvelut, elementtiasennukset sekä satamanosturipalvelut. Nosturipalveluissa Havator on Pohjoismaiden suurin toimija ja raskaissa kuljetuksissa Euroopan 6. suurin palveluntarjoaja. Betonielementti- ja teräsrakenneasentajana yrityksellä on vahva asema Pohjoismaissa. Konsernin toimitusjohtaja Jussi Yli-Niemen mukaan yhtiö haluaa keskittyä ydintoimintojen kehittämiseen. Henkilönostinliiketoiminnassa kilpailu on erittäin kovaa eikä se ole ollut meillä strategisessa fokuksessa. Se oli myös se toiminto, jossa meillä oli päällekkäisyyksiä Ramirentin kanssa. Toisaalta asiakkaamme haluavat usein osana palvelukokonaisuuttamme myös henkilönostimet ja niihin liityvän huolto- ja tankkauspalvelun, joten halusimme varmistaa tämän palvelun jatkossakin. Henkilönostinliiketoiminnan kehittämisen kannalta sen myyminen Ramirentille oli järkevää, hän toteaa. Kaupan myötä Ramirent pystyy tarjoamaan nyt asiakkailleen kaikki mahdolliset nostinpalvelut, olivatpa kyseessä sitten kaikkein raskaimmat nostot tai auto-, torni- tai henkilönostimet. Kattavat palvelut kustannustehokkaasti Sekä Aulasmaa että Yli-Niemi korostavat, että yhtiöiden entistä tiiviimpi konevuokrausyhteistyö tarjoaa etenkin teollisuuden asiakkaille enemmän mahdollisuuksia ja vähemmän työtä oikean laitekannan hankkimisessa työmaalle. Aulasmaan mukaan asiakkaille tästä toimintamallista on aitoa taloudellista hyötyä, sillä kattavat kone- ja laitepalvelut pystytään tuottamaan kustannustehokkaasti yhdestä pisteestä. Nyt pystymme tarjoamaan asiakkaille laajan palvelukokonaisuuden ja räätälöimään sitä asiakkaan tarpeiden mukaan. Palvelu paranee, ja se on aiempaa häiriöttömämpää, painottaa Yli- Niemi. Jussi Yli-Niemen mukaan pitkä yhteistyösopimus takaa toiminnan aidon kehittämisen. Asiakkaan näkökulmasta on käytännössä sama, lähestyykö hän tarjouspyynnöllään Ramirentiä vai Havatoria. Yhtiöiden tekemä yhteistyösopimus ulottuu viiden vuoden päähän, mutta erittäin suurella todennäköisyydellä yhteistyö jatkuu senkin jälkeen. Yli-Niemen mukaan Havatorille oli erittäin tärkeää, että yhteistyösopimus oli riittävän pitkä. Siten se takaa aidon mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun sopimusaikana. Tämänhetkinen trendi on se, että yritykset ulkoistavat konekantaansa yhä enemmän vuokrauspalveluntarjoajille. Se luo meidän liiketoiminnoillemme ja yhteistyöllemme hyvät jatkoedellytykset, Aulasmaa sanoo. Yhdessä vahvempia Yhtiöiden yhteistyö on pantu merkille asiakkaiden keskuudessa. Reaktiot ovat olleet myönteisiä ja yhteistyön syyt on ymmärretty hyvin. Molemmissa yhtiöissä panostetaan aktiivisesti hyvään työturvallisuuteen, koulutukseen, laatuun sekä johtamis- ja ympäristöjärjestelmiin. Asiakkaille tämä näkyy luotettavana palveluna ja kustannustehokkaana toimintana. Kun tarvitaan nopeasti työmaalle suuri määrä kalustoa tai kun kaluston määrä vaihtelee suuresti, pystymme toimimaan nopeasti, kuvailee Yli-Niemi. Kuin yhdestä suusta toimitusjohtajat toteavat, että asiakkaiden näkökulmasta palveluvalikoiman laajuus on ratkaiseva: yhdeltä luukulta saa kerralla enemmän ja edullisemmin verrattuna siihen, että hankkii tarvittavan kaluston osaalue kerrallaan. Yhdessä olemme vahvempia kuin kumpikin erikseen, kiteyttää Aulasmaa. l

4 Ramirentin asiakaslehti 2 2010 KEVITSA Kevitsan monimetallikaivos sijaitsee Lapissa Sodankylän kunnan alueella. Tuotanto käynnistyy vuonna 2012 Kaivoksen eliniäksi on arvioitu 20 vuotta. Kaivoksesta tullaan louhimaan malmia, sivukiveä, nikkeli- ja kuparirikastetta. Kaivos työllistää rakennusvaiheen aikana noin 500 henkilöä ja tuotantovaiheen aikana noin 200 henkilöä. Kevitsan omistaa kanadalainen kaivosyhtiö First Quantum Minerals Ltd, joka on listattu Toronton ja Lontoon pörsseissä. Kevitsan laajan kaivoshankkeen rakennuspäällikkönä toimii Willem du Plessis. Kevitsa on haastava ja kaukana Jo Rovaniemi ja Kuusamo ovat kaukana monien mielestä hyvinkin kaukana. Mutta Sodankylä se vasta kaukana onkin. Sodankylästä kun ajaa nelostietä nokka kohti pohjoista sellaiset kolme poronkusemaa, on edessä uusi liittymä. Mustaa pikitietä vielä seitsemisen kilometriä ja perillä ollaan, Kevitsassa. Perille ei eksy, sinne täytyy mennä. Teksti ja kuvat: E. Räty R ovaniemellä asuessani kävin täällä kalastamassa, metsästämässä ja hillassa. Maisemat ovat minulle hyvinkin tuttuja, selvittää Kevitsan työmaan sinisessä konttorimiljöössä Havatorin toimitusjohtaja Jussi Yli-Niemi. Tänään hän on ajanut työmaalle Torniosta. Kevitsaa Yli-Niemi luonnehtii haastavaksi, monellakin tavalla. Täällä ei ollut infraa. Kaikki on rakennettava alusta asti, rakennukset ja palvelut. Tämä on vielä haastavampi kohde kuin Talvivaara, jossa on sentään Sotkamo ja Kajaani kohtuumatkan päässä. Ramirentin Pohjois-Suomen aluepäällikkö Timo Saarela on startannut kotoaan Kuusamosta jo kukonlaulun aikaan. Kemijärvellä pidetyn palaverin jälkeen matka jatkui tutulle kaivostyömaalle. Jo 2 3 vuotta olen ollut tässä Kevitsa-projektissa. Tämä on vielä vaativampi kuin Talvivaara, joka oli selvästi suurin Ramirentin yksittäinen kohde Pohjois- Suomessa, jossa olen ollut mukana reilusti yli 20 vuoden aikana. Täällä Kevitsassa pääsemme soveltamaan Talvivaaran kokemuksia. Yhteen hiileen Saarela puhuu Ramirentin ja Havatorin yhteisestä paketista ja muustakin yhteistoiminnasta siihen malliin, ettei yhteen hiileen puhaltaminen taatusti jää epäselväksi. Yhteistyökumppani Lemminkäinen vilahtelee puheessa myös niin usein, että kyseessä on merkittävä asiakas ja ympäri Suomen, eikä vaan tässä kohteessa. Lemminkäisen työmaan toimiston ikkunassa oli syyskuun lopulla teksti: Olemme nyt työskennelleet yhtäjaksoisesti ilman tapaturmia 117 päivää. Turvallisuudessa meillä on nollatavoite, Yli-Niemi toteaa. Havatorin projektipäällikkö Tapio Still oli myös mukana Talvivaarassa, samoissa tehtävissä. Täällä Kevitsassa meillä Havatorilla ja Ramirentillä on koko repertuaari koneita ja laitteita asiakkaiden käytössä kustannustehokkaasti. Talvivaaran mallia on Tapio Still (vas.), Kari Nuutinen ja Timo Saarela ovat tottuneet pitkiin kaivosprojekteihin. parannettu ja otettu siitä kaikki oppi irti. Nyt pystymme tarjoamaan entistä paremmin laatua ja kalustoa asiakkaillemme. Keskitetyt palvelut ovat meidän molempien valttikortti. Lemminkäisen Tapio Ansamaa (vas.) ja Ramirentin Raimo Jämsä kulkevat Kevitsaan Oulusta. Pitkiä aikoja, pitkiä matkoja Ramirentin päivittäisestä toiminnasta kaivostyömaalla vastaava Kari Nuutinen naurahtaa, että hänen oma virallinen asuinpaikkansa on Rovaniemellä. Mutta nyt se on kyllä Kevitsa. Täällä on tarkoitus olla hamaan loppuun saakka. Oiskohan vuosi 2014, jos tulis täältä pois? Ramirentin avainasiakaspäällikkö Raimo Jämsä tuntee pohjoisen pitkät etäisyydet jo 25 vuoden ajalta. Oulussahan mulla on pulpettipaikka. Kun aikoinaan ajoin Utsjoen siltatyömaalle, matkaa kertyi yhteen suuntaan 630 640 kilometriä. Piti sitä monelle selvittää, että Helsinki on sata kilometriä lähempänä Oulua. Siihen aikaan minua kutsuttiinkin lempinimellä Aslak. Jämsä pääsi kehittämään tätä projektia tavallaan odotettua aikaisemmin. Talvilomakin siinä siirtyi kysymättä, kun tein ensimmäisen Kevitsan matkan tässä projektissa. Nyt kuljen noin kahden viikon välein täällä. Oulusta Kevitsaan ajaa myös Lemminkäisen työpäällikkö Tapio Ansamaa. Yhteistyötä Jämsän kanssa hän kertoo tehneensä jo vuodesta 1985. Vähintään kaksi päivää viikosta olen täällä. Tilanteen mukaan tässä aikatauluja asetellaan. Tänne kaivostyömaalle nelostieltä tulevan uuden tien, tuon 7,5 kilometrin pätkän, Lemminkäinen asvaltoi. Täällä teemme maatöiden koko infran, pohjat, massanvaihdot ja täytöt. Patoa rakennamme seitsemisen kilometriä ja pelkästään siihen menee maita ja louhosta yli kaksi miljoonaa kuutiometriä. Suuri ja haastava työmaa Kyllä vähemmästäkin datasta desimaalipilkku on hakusessa ja nollasokeus alkaa vaivata. Mutta tämä Kevitsa onkin suuri ja haastava kaivostyömaa. Syyskuun lopulla pelkästään Lemminkäisellä oli Kevitsassa 116 miestä töissä ja seuraavan kuukauden aikana Lemminkäisen vahvuus kiipeää lukemaan 220. Kevitsan kaivoksen pyörittäjänä toimii Kevitsa Mining Oy. Sen omistaa eteläafrikkalainen First Quantum Minerals Ltd. Ykkösmetalli Kevitsassa on nikkeli ja kakkosena kupari. Rakennuspäällikkönä toimii Willem du Plessis, tuttavallisemmin pelkkä Willie. l

Ramirentin asiakaslehti 2 2010 5 Suomen suurimmat tuulivoimalat nousevat Tornioon Suomen suurimmat tuulivoimalat valmistuvat Outokummun Tornion terästehtaan Röytän satama-alueen rantavesiin vuodenvaihteeseen mennessä. Puuska-projekti on noin 50 miljoonan euron investointihanke. Valmistumisen jälkeen kolmannes Suomen tuulivoimakapasiteetista on Perämeren pohjoisosassa. Teksti ja kuvat: Marko Enberg T ähän satama-alueelle ei tule enempää tuulivoimalaitoksia, mutta mahdollisesti tulevaisuudessa merelle nousee näitä lisää. Luvat ovat YVA:n käsittelyvaiheessa, kertoo Puuska-tuulivoimahankkeen työmaapäällikkö Jari Heikkilä Rajakiiri Oy:sta. Tornioon rakennettavien kahdeksan uuden tuulivoimayksikön tuottama sähkömäärä vastaa yli 5 000 kotitalouden vuodessa käyttämää sähkömäärää. Hanke on merkittävä myös Outokummulle, sillä sen Tornion tehdas on Suomen suurin yksittäinen sähkön käyttäjä. Uudet tuulivoimayksiköt ovat identtisiä keskenään. Rakensimme kaikkia kahdeksaa tornia samaan aikaan. Näiden siipien napakorkeus tulee olemaan 100 metrissä. Ramirent toimitti Outokummun tuulivoimahankkeeseen muun muassa muottikalustoa, generaattoreita sekä työmaatilat. Kaikkien tornien ympärillä käytettävistä telineistä huolehti Telinerami. Ensimmäiset parikymmentä metriä tehdään betonista. Sen jälkeen tulee noin 80 metriä korkea terästorni, jonka laitetoimittaja Siemens asentaa, Heikkilä jatkaa. Vaativa maansiirtoprojekti Työt Röytän satamassa käynnistyivät viime vuoden lopulla maansiirtotöillä. Maata on siirrelty kaikkiaan noin 300 000 kiintokuutiota. Kulkuteiden lisäksi on pitänyt rakentaa muun muassa nostoalueet, joilta näitä teräsosia nostellaan ylös kohteeseen. Esimerkiksi peruspulttikehikon asentaminen paikoilleen oli tuollainen 14 tonnin nosto. Maantiivistyksessä käytimme satamakenttätyömailta tuttua pudotustiivistystä. Eli paino pudotettiin noin 12 16 metristä tiivistettävään kohtaan. Kantavuuden piti olla 350 kn neliötä kohti, Heikkilä laskee. Heikkilällä on kokemusta tuulivoiman rakentamisesta. Hän oli mukana myös Ajoksen projektissa. Röytän satamassa rakennamme rantaveteen. Ajoksessa tuulivoimalat tulivat keinosaarille. Ajoksessa runko oli kokonaan terästä. Röytässä runko rakennetaan siis parinkymmenen metrin korkeuteen asti betonista ja siitä ylöspäin teräksestä, Heikkilä opastaa. Tuuliolot haasteelliset rakennusvaiheessa Kohteen tuuliolosuhteet huolestuttivat hieman ennakkoon. Rakennuspaikka on tietysti valittu juuri tuulen takia, mutta rakennusvaiheessa se toi haastetta. Meillä oli merisääpalvelu käytössä kaiken aikaa. Työskentelimme kesäaikaan tuulen mukaan. Jos päivällä oli tuulista, niin teimme töitä illalla tai yöllä, kertoo Keski- Suomen Betonirakenteen työpäällikkö Simo Särkelä. Meillä oli neljä muottitimpuria töissä. Valut jatkuivat syyskuun lopulle asti. Muottia oli kaikkiaan yli 6 000 neliömetriä. Betonia ajettiin Torniosta yhteensä 7 600 kuutiota, laskee Keski-Suomen Betonirakenteen vastaavamestari Pasi Juntunen. Tuulivoimapuiston on tarkoitus tuottaa sähköä vuodenvaihteesta lähtien. l Puuska-projektissa työskentelevät Pasi Juntunen (vas.), Jari Heikkilä ja Simo Särkelä tietävät, miten haasteellisia tuuliolot voivat olla tuulivoimalan rakennusvaiheessa. Tarvittaessa työtä tehdään yöllä, jolloin on tyynempää.

6 Ramirentin asiakaslehti 2 2010 Ramirentin koneita ja laitteita huoltavat Monikansalliset osaajat Ramirent-konsernin palveluksessa Suomessa on yhteensä runsaat 600 työntekijää, joista Ramirent Finland työllistää noin 400 henkilöä, Telinerami noin 200 henkilöä ja Ramicranes runsaat 20 henkilöä. Työntekijöistä noin 20 on taustaltaan ulkomaalaisia, ja he tulevat noin 10 eri maasta. Teksti: Tuula Wäyrynen / Kuvat: Antero Aaltonen U lkomaalaistaustaiset työntekijät ovat olleet Ramirentille arvokas voimavara etenkin niinä noususuhdanteen aikoina, jolloin yhtiön on ollut vaikeaa saada palkatuksi osaavaa työvoimaa esimerkiksi huoltotehtäviin, kertoo henkilöstöasioita hoitava Sarah Ruschetti puoliksi italialainen hänkin. Moni ei-suomalainen ramilainen aloittikin yhtiön palveluksessa neljä viisi vuotta sitten, jolloin suomalaisesta työvoimasta oli pulaa. Moni heistä on Ramirentin palveluksessa edelleen. Tässä jutussa viisi heistä kertoo kokemuksistaan sopeutua Suomeen ja työskennellä Ramirentillä. Kielitaito yhdistää Ulkomaalaisena asettuminen Suomeen ja suomalaisten tapojen ja työkulttuurin oppiminen voi olla haastavaa. Ramirentin ulkomaalaistaustaiset työntekijät korostavat kielitaidon merkitystä sopeutumisen välineenä. Myös huolellinen perehdyttäminen työtehtäviin on tärkeää. Suomalaista johtamisen taitoa, työmoraalia sekä työn tekemisen ja palvelun laatua pidetään hyvänä. Haasteita on osalle aiheuttanut etenkin työsuhteen alussa suomalaisten kollegoiden vaitonaisuus ja tiedon saanti. l AILAR LEHT Kotimaa Viro Suomessa 5,5 vuotta Ramirentin palveluksessa Hyvinkäällä 3,5 vuotta Tuli aikoinaan Suomeen maan paremman palkkatason vuoksi Työtehtävä: erilaisten työmailla käytettävien pienmuottien pesu ja puhdistus UPALI RAJAPAKSHA Kotimaa SriLanka Suomalainen vaimo Asunut Suomessa runsaat viisi vuotta Ramirentin palveluksessa Suutarilassa Helsingissä runsaat neljä vuotta Aiempaa työkokemusta SriLankan ja Suomen lisäksi Saudi-Arabiasta ja Italiasta Työtehtävä: Tarkistaa, huoltaa ja puhdistaa erilaisia asiakkaiden käytössä olleita ja palauttamia maanrakennuskoneita, esimerkiksi kaivureita, kuormaajia. Olen ollut töissä eri kulttuureja edustavissa yrityksissä, niin amerikkalaisissa kuin eurooppalaisissakin yrityksissä ja mielestäni tunnen eri maiden kulttuurien erot hyvin. Ehkä tämän vuoksi minulla ei ole ollut ongelmia työhön sopeutumisessa. Olen buddhalainen, ja uskontomme on samanlainen kaikkialla. Uskontoni on osaltaan helpottanut sopeutumista uuteen kulttuuriin. URMO JOGI Kotimaa Viro Asunut Suomessa lähes 20 vuotta Ramirentin palveluksessa Suutarilassa Helsingissä neljä vuotta. Tuli Suomeen vuonna 1991 Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Työtehtävä: Tarkistaa, huoltaa ja puhdistaa erilaisia henkilönostimia asiakaskäytön jälkeen. Käy lisäksi käy hoitamassa erilaisia huoltotehtäviä työmailla. Yksi suuri ero oman maani työkulttuuriin on tiedon saannissa. Täällä pitää välillä tehdä kauan töitä, että saa käyttöönsä tarvitsemansa tiedon. Toisaalta suomalaiset suhtautuvat työhönsä vakavammin. Kun täällä annetaan työtehtävä, asia yleensä hoidetaan eikä työntekijän perässä tarvitse juosta tarkistamassa, onko asia jo hoidettu. Myös suhtautuminen asiakkaisiin on täällä kunnioittavampaa kuin kotimaassani. Virossa asiakas voi kuulla, että oma mokasi, miksi ostit noin huonon koneen? Minun sopeutumistani työhön on auttanut se, että esimieheni puhuu viroa. Perehdyttäminen työhön oli aikoinaan hyvää ja vaikka en puhu suomea kovin hyvin, olen aina saanut kaiken tarvitsemani avun ja tiedon. Viihdyn täällä Hyvinkäällä hyvin siitä huolimatta, että vaimo ja tytär asuvat edelleen Virossa. Tapaan heitä muutaman kerran kuukaudessa. KRISTJAN TEES Kotimaa Viro Suomessa 5,5 vuotta Ramirentin palveluksessa Hyvinkäällä 3,5 vuotta Tuli aikoinaan Suomeen maan paremman palkkatason vuoksi Työtehtävä: erilaisten työmailla käytettävien suurmuottien pesu, puhdistus ja huolto Ensimmäiset vuodet Suomessa olivat vaikeita lähinnä siksi, että en osannut kieltä. Nyt tilanne on jo toinen; puhun suomea ja viihdyn täällä hyvin. Suomalainen työtahti on rauhallisempi ja palkkataso parempi kuin Virossa. Tunnen, että täällä työntekijä on oikeasti yhtiölle tärkeä. Myös työmaita koskevat säännöt ja ohjeet ovat täällä kohdallaan ja niitä myös noudatetaan, mikä on hyvä asia. SUSA VLADO Kotimaa Kroatia. Tuli Suomeen runsaat 10 vuotta sitten äidin kanssa kiintiöpakolaisena sotaa pakoon. Ramirentin palveluksessa Suutarilassa Helsingissä runsaat neljä vuotta. Työtehtävä: Työskentelee vuokrakoneiden palautuslinjalla ja huoltaa erilaisia isoja ja pieniä vuokrakoneita, esimerkiksi maanrakennuskoneita. Kroatialaiset ovat avoimempia kuin suomalaiset ja ottavat toiseen henkilöön helpommin kontaktia. Toisaalta, kun kielen oppii, tulee suomalaisten kanssa hyvin toimeen. Työporukka on täällä Ramirentillä todella mukavaa ja ammattitaitoista ja viihdyn heidän kanssaan. Myös vastaanotto oli aikoinaan oikein hyvä ja töihin oli helppo tulla varsinkin, kun osasi jo suomen kieltä.

Ramirentin asiakaslehti 2 2010 7 Panu Makkonen, vuoden 2009 ramilainen haluaa tehdä Vastuullisesti valmista Panu Makkosen tiimi Olkiluodossa on kansainvälinen: Madis Arge (vas.), Äts Kaesveld, Kaarel Raamat, Martin Mänd, Juha Cederberg, Taavi Sevostjanov, Panu Makkonen, Vitali Mozeiko ja Holger Kukk. Vielä siinä vaiheessa, kun Telineramin Olkiluodon ydinvoimalaitoksen projekti päällikkö Panu Makkonen ajeli viime kesän alussa Raumalta kohti pääkaupunkiseutua osallistuakseen Ramirentin kesäjuhliin ja samana päivänä pidettävään kehityskeskusteluun, ei hänellä ollut aavistustakaan siitä, että pokkaisi juhlissa itselleen Vuoden Ramilainen 2009 -palkinnon. Valinta tuli hänelle täydellisenä yllätyksenä. Teksti: Tuula Wäyrynen / Kuva: Telinerami Tunnustuksesta on nyt kulunut muutamia kuukausia, ja niiden aikana Makkosen käsitys palkinnon arvosta on koko ajan noussut. Vuoden Ramilainen -nimitys on itse asiassa tunnustus meidän kaikkien telineramilaisten työlle. Lähdimme täällä Olkiluodossa käytännöstä nollasta aikoinaan liikkeelle ja nyt meillä on jo yhteensä noin 70 työntekijää, Makkonen kertoo. Telineramilaisten työ on pitkälti samanlaista kuin muilla työmailla, mutta Olkiluodossa korostuvat erityisen paljon työturvallisuuteen liittyvät asiat. Myös kansainvälisyys erottaa Olkiluodon useimmista työmaista: päivittäisessä työssä englannin kielen taito on välttämätön edellytys sille, että asiat sujuvat. Työn sujuvuus onkin tärkeää, sillä parhaimmillaan työmaalla on ollut useita satoja telineitä 50 000 m 3 : n verran. Suurin erillinen teline on ollut noin 14 000 m 3 :n kokoinen. Vaihteleva työ asiakkaiden parissa motivoi Panu Makkonen aloitti Telineramin palveluksessa vuoden 2005 keväällä. Sitä ennen hän oli Ramirentin palveluksessa Vaasassa. Alun perin yhden päivän komennukseksi tarkoitettu työ Olkiluodon työmaalla on venähtänyt jo viideksi ja puoleksi vuodeksi eikä loppua vielä näy. Perhe muutti runsas vuosi sitten Raumalle, ja Makkoset viihtyvät kaupungissa hyvin. Panu Makkosen mukaan vuodet ovat kuluneet nopeasti mielenkiintoisen työn parissa. Vuoden Ramilainen -palkinnon perusteluissa todettiin muun muassa, että Makkosen luontainen halu palvella asiakkaita on luonut hyviä ja pitkäkestoisia asiakassuhteita. Lisäksi hän on osoittanut laaja-alaista ymmärrystä yhtiön liiketoiminnasta. Myös Makkosen jatkuva kehittämisen meininki oli pantu merkille. Mistä löytyy motivaatio työn tekemiseen? Haluan saada asiat hoidetuksi nopeasti ja tehokkaasti. Pidän siitä, että syntyy valmista. Minulla on myös yrittäjätausta, minkä vuoksi tulosvastuullisuus on tuttua, hän toteaa. Positiivinen palaute kannustaa Panu Makkosen työnkuvaan kuuluu tarjouslaskentaa, työnjohtotehtäviä, laskutusta, työvoiman hankintaa ja tarvittaessa majoituksen ja työlupien järjestelmistä työmiehille. Työajasta arviolta puolet kuluu toimistolla, toinen puoli eri työmailla. Työnjohtotehtävissä hänellä on apuna kolme muuta työntekijää, sillä muutoin hänen aikansa ei riittäisi kaikkeen. Työn vaihtelevuus, monipuolisuus ja tekemisen vapaus ovat asioita, joita Makkonen arvostaa. Myös yhteistyö asiakkaiden kanssa on palkitsevaa, ja asiakastyö viekin suuren osan työpäivistä. Asiakkaista suurin osa on ulkomaalaisia, esimerkiksi saksalaisia ja ranskalaisia. Heiltä saatu positiivinen palaute kannustaa eteenpäin, hän kiittelee. l Ramicranes tähyää ylös Ramicranes elää vahvaa aikaa. Kaluston varaustilanne on hyvä ja näyttäisi jo nyt siltä, että yli puolet kalustosta on kiinni ensi huhtikuussa. Aikaisemman kokemuksen perusteella tämä ennakoi hyvää kysynnän kasvua. Markkinatilannetta kiittelee kaksi toimitusjohtajaa: Rami-Cranes Oy:n uutena toimitusjohtajana vuoden 2010 alussa aloittanut Mikko Mattila sekä Matti Punnonen, joka toimi yhtiön ensimmäisenä toimitusjohtajana vuodesta 1999 alkaen. Teksti: Tuula Wäyrynen / Kuva: Juha Rahkonen Mikko Mattila (vas.) ja Matti Punnonen vaihtoivat lennossa Ramicranesin vetäjän kapulaa kuluneena vuonna. Aina ei nosturivuokrauksessakaan ole mennyt yhtä hyvin. Etenkin 1990-luvun laman kourissa myös tämä toimiala sai kovaa kyytiä, kuten jo tuolloin Ramirent-konsernin palveluksessa työskennellyt Matti Punnonen muistelee. Suurin toiminnallinen muutos Ramirent-historiassa tapahtui kuitenkin silloin, kun yhtiö päätti suunnata liiketoimintansa maahantuonti- ja myyntiyhtiöstä vuokrausliiketoimintaan 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Markkinatuulia haisteltiin tarkkaan ja nyt jälkikäteen voi todeta, että linjaus osui konsernin tulevaisuuden kannalta täysin nappiin, sanoo Matti Punnonen. Joillakin rakennusyrityksillä on vielä käytössään omia nostureita, mutta käytännössä yhä useammat yritykset haluavat vapauttaa koneisiin sitoutuvan pääoman muuhun käyttöön ja vuokraavat tarvitsemansa nosturit ja hissit vuokrauspalveluihin erikoistuneilta yrityksiltä. Kesätyöntekijästä toimitusjohtajaksi Tällä hetkellä Ramicranes on Suomen johtava torninosturivuokraamo, jolla on noin 50 torninosturia sekä yli 60 henkilötavarahissiä vuokrattavana. Ammattitaitoisen henkilökunnan määrä on noin 20 työntekijää, ja he vastaavat koneiden vuokrauksesta, asennuksista, huolloista ja muusta ylläpidosta. Yhtiö toimittaa vuokraamansa nosturit ja hissit työmaalle asennettuna ja käyttökunnossa. Yhden nosturin pelkkä siirtäminen työmaalle vaatii 6 10 rekkakuormaa. Tyypillisesti Ramicranesin laitteita hyödynnetään asuintalojen sekä erilaisten toimitilojen, hallien ja kauppakeskusten uudis- ja korjausrakentamiseen. Toiminta-alueena on koko Suomi. Yhtiön uutena toimitusjohtajana aloitti vuoden alussa Mikko Mattila, joka toimi aiemmin Ramirentin kehityspäällikkönä. Mattilan työura käynnistyi kesätöillä Kehä-Vuokraus Oy:ssa 1980-luvun lopulla. Tein kesäisin aluksi kaikenlaisia apumiehen hommia, pesin ja tarkastin sekä testasin koneita. Ajokortin saatuani kuljetin myös koneita työmaille ja myöhemmin tuurasin toimipisteidenhoitajien kesälomia. Vuonna 1998 Ramirent osti Kehä-Vuokrauksen, Mattila muistelee. Diplomityönsä Mattila teki NCC:lle ja valmistuttuaan DI:ksi 2002 hän jäi NCC:n kalustopuolelle töihin ja päätyi toistamiseen yrityskaupan myötä takaisin Ramirentin palvelukseen vuonna 2004. Hän sanoo päätyneensä rakennuskonealalle, koska ei oikein muutakaan osaa tosin muitakin syitä alan valintaan löytyy. Tämä on siinä mielessä mukava ala, että toimiala itsessään kehittyy koko ajan. Asiakkaiden odotukset kasvavat, vaatimustaso nousee ja edelleen melko nuori toimiala kehittyy vuosi vuodelta. Työpäivät ovat myös hyvin vaihtelevia, eikä tässä olla sidoksissa yhteen paikkaan tai asiaan. Olen myös aina ollut kiinnostunut tekniikasta ja koneista ja lisäksi toimialan ansaintalogiikka kiinnostaa minua, Mattila kertoo. Vahvuutena ammattitaito Ramicranesin vahvuudeksi molemmat miehet nostavat ammattitaitoisen henkilökunnan. Koneita on helpompi hankkia kuin osaavaa työvoimaa. Osaajia ei markkinoilta juuri löydy, olemme käytännössä kouluttaneet kaikki työntekijämme alan huippuammattilaisiksi itse, kertoo Punnonen. Meidän vahvuutemme onkin juuri vahva ammattitaito, ja siksi koneemme pysyvätkin käynnissä työmailla. Siitä huolimatta, että olemme onnistuneet rekrytoinneissamme vähintäänkin hyvin, on uusien osaajien alalle saanti edelleen todellinen haaste, Mattila jatkaa. Ramicranesin asema Suomen markkinoilla on kuitenkin vahva, ja Mikko Mattila kiitteleekin sekä yhtiön toimintakapasiteettia että tunnettuutta, jotka on luotu kuluneiden vuosien aikana. Myönteistä on tällä hetkellä myös se, että tietoisuus koko konevuokraustoimialasta on selkeästi kasvanut viime vuosina. Tasaisesti ylöspäin Mikko Mattilan mukaan juuri tällä hetkellä riittää taas uskoa ja toivoa tulevaisuuteen, kun taloudelliset suhdanteet tuntuvat kulkevan myötätuulessa. Nyt toivomme, ettei talouteen tule mitään suurta uutta notkahdusta, mutta toisaalta emme toivo myöskään mitään suurta piikkiä ylöspäin. Tasainen talouskasvu olisi meille paras vaihtoehto liiketoiminnan kasvattamisen kannalta, Mattila toteaa. Myös Matti Punnonen allekirjoittaa Mattilan toiveen onhan hän nähnyt erilaisten taloussuhdanteiden vaikutukset liiketoimintaan työskenneltyään alalla vuodesta 1978 lähtien. Sekä rautaa että henkilöstöä on helpompi hallita, kun kasvu on tasaista. Se varmistaa myös sen, että asiakkaat voivat luottaa Ramicranesin hyvään hinta laatu-suhteeseen. l

8 Ramirentin asiakaslehti 2 2010 Maailman suurimmat risteilijät rakennettiin Turussa Yli 150 rekkalastillista telinetavaraa ja parisataa nostinta Maailman suurin risteilijä, Allure of the Seas, valmistui syksyllä 2010 STX:n Turun telakalta. Alus on reilu vuosi sitten Turussa valmistuneen Oasis of the Seas -laivan sisaralus. Nämä kaksi alusta ovat Suomen historian kalleimmat yksittäiset vientituotteet. Teksti ja kuvat: Marko Enberg Jättialukset ovat kuin vesillä liikkuvia kaupunkeja, jotka koostuvat useammista kortteleista. Laivoilta löytyvät kylpyläalueet, puistoalueet, yökerhoalueet, jäähalli, lasten ja nuorten alueet, huvipuisto, teatterit ja kaikki muut ylellisyydet. Esimerkiksi laivan suurimman teatterin katsomossa on tilaa 1 400 katsojalle. Kun tarkoituksena on, että tämä on maailman hienoin alus, niin kaikkea pitää löytyä, sanoo STX Turun telakalla työskentelevä Ismo Saukkola. Jättimäinen alus Nyt valmistunut Allure of the Seas on lähes tuplasti isompi kuin Itämeren risteilijät. Valmistunut alus on peräti 361 metriä pitkä ja leveyttäkin on hulppeat 47 metriä. Allure of the Seas nousee ylöspäinkin merilinjasta kaikkiaan 72 metriä. Jättialuksella on 18 kantta, tai tarkempi laskenta osoittaa, että kansia on 17, koska kansi numero 13 puuttuu. Allure of the Seas -laivalle mahtuu 6 360 matkustajaa ja sillä tulee työskentelemään 2 100 henkilökunnan edustajaa. Laivalla on 2 710 hyttiä. Miehistölle on lisäksi 1 181 hyttiä. Juuri valmistuneen aluksen lopullisia laskelmia ei ole vielä julkistettu, mutta edellisen aluksen lasketaan tarjonneen rakennusvaiheessa töitä jopa 12 000 henkilötyövuoden verran. Telineet ja henkilönostimet Ramirentiltä Turun telakka oli todella tärkeä työmaa myös Ramirentille. Kaikki telakan telineet tulivat Telineramilta ja henkilönostimissa STX luotti Ramirentin nostimiin. Telakalla oli myös runsaasti Ramirentin muuta vuokrauskalustoa. Täällä oli kaiken aikaa parisataa nostinta käytössä. Tämä on meidän yksi suurimmista yksittäisistä työmaista nostimien määrissä laskien, kertoo Ramirentin tuotelinjapäällikkö Jussi Muhonen. Kun kaikki nostimet ovat ympäri laivaa, ja jokaisella työllä on oma numerointinsa, niin on siinä mukana pysymistä. Homma on toiminut kuitenkin hyvin. Nostimien saaminen kohteeseen ei ole aina ihan yksinkertaista. Nostimet piti tietysti nostaa laivalle sisälle ja tehtiin meillä nostintöitä myös muun muassa ponttonin päältä ulkona, Saukkola kertoo. Paljon laivanrakennustöitä, meriä ja telakoita nähnyt Saukkola on työskennellyt Turussa koko 2000-luvun. Minulle kuuluvat telineet, nostimet, lvi-palvelut,

Ramirentin asiakaslehti 2 2010 9 Ramirent ja Tammiholma solmivat yhteistyösopimuksen Ramirentin siivouskonetarjoama laajenee Ramirent Finland Oy laajentaa siivouskonetarjoamaansa tiivistämällä yhteistyötään Tammiholman kanssa. Yhtiöt ovat solmineet siivouskoneiden vuokraussopimuksen, minkä ansiosta myös Ramirentin asiakkaat voivat vuokrata käyttöönsä Tammiholman maahantuomia Tennant-lattianpesuautomaatteja. ponttonit, lämmitykset, ilmanvaihto ja vaikka mitä. Laivat ovat tuttuja, kun vuosia tuli seilattua merillä huoltotehtävissä laivan mukana, Saukkola pohtii. Ramirentin Jouko Lähteenmäki (vas.) ja STX Europen Ismo Saukkola kuuluivat niihin satoihin työntekijöihin, joita jättiristeilijä työllisti. Telinealan suurin työmaa Telinerami on huolehtinut Turun telakan kaikista telinetöistä jo vuodesta 2002 lähtien. Jättiristeilijöiden rakennustyöt ovat olleet telinealalla Suomen suurimmat yksittäiset työmaat. Telineramillakin oli kiireisimpään aikaan telakalla töissä 160 telineasentajaa. Telinemateriaalia meillä oli Turun telakalla vilkkaimpaan aikaan kerrallaan kiinni noin 110 000 neliömetriä eli jos se muutetaan täysperävaunullisiksi rekkalasteiksi, niin puhutaan reilusta 150 rekkalastista tavaraa, laskee Telineramin työpäällikkö Matti Koskela. Laivoilla oli paljon mielenkiintoisia yksittäisiä kohteita. Erityisesti jäivät mieleen kauppakäytävän ja teatterin telinetyöt. Kauppakäytävä on 110 metriä pitkä. Sen molemmille sivuille rakennettiin kymmenen metriä korkeat telineet. Telineellä oli leveyttä 20 metriä, koska siinä tehtiin seinien lisäksi myös kauppakäytävän kattoa samaan aikaan, Koskela miettii. Teatteri oli myös mittasuhteiltaan aika massiivinen. Noin 1 400 hengen katsomon päälle tehtiin muun muassa kattotöitä varten telineet, Koskela sanoo. Jättiristeilijä Allure of the Seas lähti STX Turun telakalta lokakuun lopulla. l Teksti: Tuula Wäyrynen / Kuva: Antero Aaltonen Tennant on maailman johtava teollisten siivouskoneiden valmistaja, jonka valikoima kattaa niin pienet laitosimurit kuin myös suuret ulko- ja sisätilojen lakaisu- ja yhdistelmäkoneet. Tennant-lattianpesuautomaatit pesevät ja kuivaavat lattiat puhtaiksi yhdellä kertaa. Koneet soveltuvat erilaisten lattiapintojen pesuun ja niitä käytetään esimerkiksi varastoissa, sairaaloissa ja marketeissa. Tyypillisesti koneita käytetään myös uudis- ja korjausrakennuskohteiden loppusiivoukseen. Koneiden kapasiteetti on 43 ja 50 cm:n työleveydellä muutaman sadan neliömetrin Jarmo Hiltunen näyttää, miten Tennant-lattianpesuautomaatti pesee ja kuivaa lattian puhtaaksi yhdellä työntökerralla. pinta-aloista aina 1500 neliömetrin kokoisen tilan siivoukseen. - Olemme tehneet jo pitkään yhteistyötä Tammiholman kanssa, mutta uusi yhteistyösopimuksemme tiivistää sitä entisestään. Uskomme, että siivouskoneiden vuokraus on kasvava liiketoiminta-alue, jolle löytyy kysyntää myös rakennuskonevuokraamoiden asiakaskunnasta, kertoo tuotelinjapäällikkö Sami Metso Ramirentiltä. Metson mukaan yhteistyösopimuksesta on hyötyä molemmille osapuolille. Tammiholman myyntipäällikkö Jarmo Hiltunen vahvistaa ajatuksen. - Ramirentillä on noin 80 toimipistettä eri puolilla Suomea, minkä ansiosta saamme laitteillemme entistä laajemman markkina-alueen ja lisää näkyvyyttä, hän toteaa. Erityisen hyvin Tammiholman lattianpesukoneet soveltuvat pienille siivousalan yrityksille, jotka toimivat mahdollisesti alihankkijana suuremmille yrityksille. Pienen yrityksen ei ole taloudellisesti järkevää sijoittaa kalliiseen konekapasiteettiin, vaan kustannustehokkaampaa on vuokrata koneet käyttöön tarpeen mukaan. Tammiholma Oy on vuonna 1964 perustettu teollisuuden puhtaanapitoon ja pölynpoistoon tarkoitettujen koneiden ja laitteiden sekä kuluttajille suunnattujen sisustustuotteiden maahantuoja. Yhtiön pääkonttori ja varasto sijaitsevat Helsingissä ja aluekonttorit Turussa ja Jyväskylässä. l Lisätietoja: Tuotelinjapäällikkö Sami Metso, Ramirent Finland Oy, puh. 020 750 3236 Myyntipäällikkö Jarmo Hiltunen, Tammiholma Oy, puh. 040 753 5080

10 Ramirentin asiakaslehti 2 2010 Telineitä ja suojausta satoihin kohteisiin Telineramin teline- ja suojaratkaisut ovat tänäkin vuonna ympäröineet satoja kohteita eri puolilla Suomea. Telineitä ja suojia on tarvittu niin uudisrakennuskohteissa kuin peruskorjauskohteissakin, joiden määrä kasvoi kuluneena vuonna muun muassa valtion myöntämien peruskorjausavustusten ansiosta. Telinerami vuokraa ja asentaa teline- ja sääsuojaratkaisut asiakkailleen kokonaispalveluna, joka sisältää muun muassa suunnittelun, asennukset, purut ja kuljetukset. Koko maan kattava palveluverkosto hoitaa oikeat ratkaisut oikeaan paikkaan oikealla hinnalla. l Teksti: Tuula Wäyrynen / Kuvat: Marko Enberg, Panu Makkonen Olkiluoto, Rauma Aleksanterinkatu, Helsinki Kirkkokatu, Helsinki Energia, Jyväskylä Klippan, Helsinki Käpylän koulu, Helsinki Kuopio Oulu Nykyään henkilönostinten ammattikäytössä vaaditaan työnantajan kirjallinen lupa. Ramirent käynnisti koulutukset aikoinaan vastatakseen osaltaan asiakkaidensa tarpeisiin varmistaa, että työntekijöillä on lain edellyttämät tarvittavat tiedot ja taidot nostinlaitteiden käyttöön. Koulutus palvelee myös Ramirentin omia työturvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Teoriaa ja käytännön harjoituksia Ramirentin koulutuksessa tutustutaan neljänlaisiin erilaisiin nostimiin: sisäkäyttöön tarkoitettuihin akkusaksilavoihin, ulkokäyttöön tarkoitettuihin tukijalallisiin saksilavoihin, ajettaviin puominostimiin sekä hinattaviin puominostimiin. Koulutuspäivä jakaantuu teoriaosuuteen ja käytännön osioon. Aamupäivällä perehdytään lakien ja asetusten vaatimuksiin sekä oikeantyyppisen nostimen valintaan liittyviin tekijöihin. Iltapäivällä asioita kokeillaan käytännössä. Kummankin osion jälkeen on tentti, joka on suoritettava hyväksytyin pistein kortin saamiseksi. Ramirent järjestää myös hammastankonostinkoulutusta. Koulutus on suunnattu lähinnä mastolavojen ja tavarahissien asennuksia suorittaville henkilöille ja työnjohdolle. Tässä koulutuksessa perehdytään asennuksen vaatimuksiin ja asetuksiin. Nostinkoulutus parantaa työturvallisuutta Ramirent on järjestänyt jo kahden vuoden ajan nostinkoulutusta asiakkailleen, omille työtekijöilleen ja opiskelijoille. Koulutukseen on tähän mennessä osallistunut yli 3000 ammattilaista, ja sen tavoitteena on työmaiden turvallisuuden parantaminen. Teksti: Tuula Wäyrynen / Kuva: Ramirent Avoimia ja räätälöityjä koulutuksia Tarvittaessa Ramirent räätälöi koulutuksen asiakkaan toiveiden mukaisesti ja järjestää sen asiakkaan toivomassa paikassa. Ryhmäkoulutuksia ja räätälöityjä koulutuksia koskeviin tiedusteluihin vastaa Kari Koivisto, puh. 020 750 200 Avoimia koulutuksia Ramirent järjestää eri puolilla Suomea. Näistä koulutuksista tiedotetaan yhtiön www-sivuilla: www.ramirent.fi/nostinkoulu. l

Ramirentin asiakaslehti 2 2010 11 Telineramilla ennätysvuosi Jyväskylässä Jyväskylän seudulla Telinerami on tehnyt ennätysmäärän erilaisia sääsuojakohteita. Telinerami otti samalla Keski- Suomessa entistäkin vahvemman jalansijan. Teksti ja kuva: Marko Enberg Syyskuun alussa Telinerami asensi Jyväskylään Viitaniemen ammattikoululle suuren sääsuojan. Viitaniemen peruskorjaus on toteutettu useammassa osassa. Viimeisin, viides osa toteutetaan yli tuhannen neliön kokoisen Telineramin sääsuojan alla. Kohteen pääurakoitsijana toimii NCC Rakennus. Täältä purettiin aluksi vanha katto pois. Katon alla oli betonilaatta, jonka päälle rakennetaan seuraavaksi iv-konehuoneet ja niiden ympärille sitten lopullinen katto, kertoo Telineramin työnjohtaja Sami Anttila. Meidän katon pituus on 42,5 metriä. Jännevälinä on 24 metriä. Sääsuojan kaltevuus on tehty sellaiseksi, että vesi ja lumi tulevat sieltä alas. Pohdimme yhtenä vaihtoehtona jopa rännien rakentamista sääsuojaan, Anttila sanoo. Sääsuojat yleistyneet Jyväskylässä on kuluneena kesänä ollut paljon vastaavia kohteita. Julkisissa saneerauskohteissa vaaditaan nykyisin sääsuojaukset. Ja ovat ne yleistyneet muutenkin. Tälläkin hetkellä meillä on tarjonnassa monia uusia kohteita, Anttila sanoo. Telinerami on tänä vuonna rakentanut Jyväskylän seudulla sääsuojat muun muassa pääkirjastolle, Kyllön terveysasemalle, Kotimäen päiväkodille, Jyväskylän Energian pääkonttorille, Karto Oy:lle, Laukaan päiväsairaalalle sekä muutamille omakotitaloillekin. Suomen oloissa keleistä ei koskaan tiedä, joten onhan se järkevää rakentaa sääsuoja työmaan päälle. Omakotitalokohteissa kyse on kattoremonteista. Yksi kohteista on tulipalossa tuhoutunut talo, joka remontoidaan kuntoon, Anttila miettii. Luonnollisesti Telinerami on rakentanut Jyväskylässä muitakin kuin sääsuojia. Esimerkiksi Keljonlahden uudella voimalaitoksella on kaiken aikaa Telineramin asentajia telinetöissä. l Ramirent monissa kesäriennoissa mukana Teksti: Tuula Wäyrynen / Kuvat: Ramirent Ramirent toimittaa vuosittain kymmeniin erilaisiin kesätapahtumiin laajan määrän eri käyttöön tarkoitettuja koneita, laitteita, työmaatiloja, tapahtumaaitaa sekä sähköistystarvikkeita. Vuoden 2010 kesä oli tapahtumien osalta vilkas: Ramirent näkyi useissa kymmenissä erilaisissa musiikki-, urheilu- ja huvitilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Ramirent sähläsi kadulla Ramirentin sekajoukkue osallistui kesällä 2010 ensimmäistä kertaa katusählykiertueelle. Vaikka alkuturnauksen pelit lähtivät hieman tahmeasti liikkeelle, lunasti joukkue paikan kiertueen lopputurnaukseen, joka järjestettiin Helsingin Kampissa elokuussa. Lopputurnauksen vastustajat olivat sen verran taitavampia ja kun takana oli pitkä automatka Pohjanmaalta, karttui kahdesta ensimmäisestä pelistä vain hyvää kokemusta. Kolmannessa ja viimeisessä pelissä joukkue pisti parastaan ja lopputuloksena oli tasapeli. l TAPAHTUMIA KESÄLLÄ 2010 Hamina Hamina Tattoo Harjavalta Valta Rock Harjavalta Karma Rock Helsinki katusählyn SM-lopputurnaus Helsinki u2:n konsertti Hyrynsalmi Suopotkupallon MM 2010 Hämeenkyrö Hämyfestarit Hämeenlinna Historic Grand Race Hämeenlinna Hämeen Keskiaikamarkkinat Ikaalinen iskelmäparaati Imatra imatra Big Band Festival Joensuu ilosaari Rock Jyväskylä Jyväskylän Jalkapalloklubi Jämijärvi Jämijärven juhannusjuhlat Kaarina saaristo Open -rocktapahtuma Kajaani kalevan Kisat Kauhajoki Nummirock Kouvola (Tykkimäki) EM-Rallicross Lahti summer Up lökäpöksyjen konsertti ja Jazz Tori Lepaa Lepaa 2010 -messut Oulu Qstock 2010 -festivaali Pirkanmaa Pirkan Pyöräily Pori Pori Jazz Pori Aeg Live Sweden Ab/Sonisphere Pori, Yyteri Beach Futis Seinäjoki Provinssirock Seinäjoki seinäjoen Tangomarkkinat Seinäjoki seinäjoen Vauhtiajot Rock & Race Tampere Tammerfest Tampere Tammerkosken Sillalla 2010 Tampere AC/DC:n konsertti Tampere sauna Open Air Tampere kukkaisviikot Tampere-Pirk kalan lentokenttä Tampere International Air Show Turku Ruisrock Turku DBTL (Down by the Laituri) Tuuri Tuuri Miljoonarock, Veljekset Keskinen Uusikaupunki Karjurock Valkeakoski Työväen Musiikkitapahtuma Vantaa Ankkarock Varkaus Varkauden Yrittäjä -tapahtuma Visulahti Jurassic Rock Visulahti Vuokatti Vuokatti Pipefest

12 Ramirentin asiakaslehti 2 2010 Vuoden konevuokraamo Palkinnoksi yhtiön toiminnan onnistuneesta kehittämisestä Ramirentille on myönnetty kansainvälinen "vuoden konevuokraamo" -palkinto. Se ojennettiin yhtiön edustajille Euroopan kone- ja laitevuokrausjärjestön vuotuisessa tapahtumassa, joka järjestettiin toukokuussa Prahassa Tsekissä. l NIMITYSUUTISET Ramirent Finland Oy Kari Ahola on nimitetty Rakennuskoneet ja työmaapalvelut -tuotelinjan työnjohtajaksi. Erkki Norvio -palkinto jaettiin toisen kerran Talousmies palkittiin osaamisestaan Teksti: Tuula Wäyrynen / Kuva: Christian Hatt Kaikkien aikojen toinen Erkki Norvio -palkinto on myönnetty Ramirent Finland Oy:n talousjohtajalle Lauri Matikaiselle. Raati palkitsi Matikaisen kiitokseksi hänen sitoutumisestaan ja kiinnostuksestaan konevuokrausliiketoimintaa kohtaan sekä kehitystyöstään Suomen yhtiön sisällä. Lauri Matikainen on uudistanut yhtiön hallinnointia ja IT-ympäristöä erittäin onnistuneesti. Hänellä on erinomaiset mahdollisuudet tulla todelliseksi konevuokrauksen merkkihenkilöksi, toteaa Ramirentin hallituksen jäsen ja entinen konsernijohtaja Erkki Norvio. Erkki Norvio -palkinto myönnetään työntekijälle, joka on osoittanut erinomaista aloitekykyä Ramirentin liiketoiminnan kehittämisessä ja joka on tunnistettu merkittäväksi voimavaraksi yhtiössä. Palkinnon arvo on 15 000 euroa, ja se on tarkoitus käyttää Ramirentin liiketoimintaan liittyvään lisäkoulutukseen. Palkinto myönnetään nuorille, alle 40-vuotiaille lahjakkuuksille, joilla on ylempi korkeakoulututkinto. Sen tavoitteena on osaltaan kannustaa ja motivoida Ramirentin palveluksessa olevia nuoria työntekijöitä. l Ramin päivää juhlitaan jo 17.12.2010 Tervetuloa nauttimaan kanssamme perinteisestä joulutunnelmasta Ramin päivän aattona perjantaina 17.12.2010. Kaikissa Ramirentin toimipisteissä on jouluinen tarjoilu koko päivän klo 8.00 16.00. Terveisin Ramirentin henkilökunta Tapio Christiansen on nimitetty palvelukoordinaattoriksi Kuopioon. Sami Haikarainen on nimitetty Turun (Urusvuori) toimipisteen esimieheksi. Timo Hiltunen on nimitetty työnjohtajaksi Kuopion palvelukeskukseen. Jari-Pekka Kanto on nimitetty työnjohtajaksi Tornioon. Niko Kivelä on nimitetty palvelukoordinaattoriksi Ouluun. Hannu Kunnari on nimitetty Joensuun toimipisteen esimieheksi. Tero Leino on nimitetty Hyvinkään toimipisteen esimieheksi. Mika Ljufström on nimitetty muottisuunnittelijaksi Suutarilan pääkonttoriin. Jari Niemi on nimitetty Ylivieskan toimipisteen esimieheksi. Isto Nuorkivi on nimitetty projektipäälliköksi Suutarilan pääkonttoriin. Jarmo Petäjäinen on nimitetty Hakkilan kalustokeskuksen kalustokeskuspäälliköksi. Olli Piipponen on nimitetty muottisuunnittelijaksi Suutarilan pääkonttoriin. Mikko Selkälä on nimitetty Hämeenlinnan toimipisteen esimieheksi. Ari Walden on nimitetty työnjohtajaksi Imatralle. Teline-rami Oy Mikko Heljälä on nimitetty projektipäälliköksi Etelä- Suomeen. Juuso Keinänen on nimitetty työnjohtajaksi Siilinjärvelle. Miika Luttinen on nimitetty työnjohtajaksi Ouluun. Heikki Miettinen on nimitetty työnjohtajaksi Imatralle. www.ramirent.fi Päätoimittaja: Kari Aulasmaa Ramirent Finland Oy PL 31, 00751 Helsinki Puh. 020 750 2822 kari.aulasmaa@ramirent.fi Toimitus, lehden osoitteenmuutokset ja tilaukset: Soile Pousár Ramirent Finland Oy PL 31, 00751 Helsinki Puh. 020 750 2840 Faksi 020 750 2882 soile.pousar@ramirent.fi Toimituspäällikkö: Tuula Wäyrynen/Edita Press Oy Ulkoasu: Marjut Vikkula/Edita Press Oy Kannen pääkuva: Pekka Kiirala Painopaikka: Edita Prima Oy, Helsinki, 2010 Painosmäärä: 18 500 Pääkirjoitus: toimitusjohtaja Kari Aulasmaa