Varhaiskasvatuksen johdon päivä

Samankaltaiset tiedostot
Sosiaalihuoltolaki uudistaa lapsiperheiden varhaista tukea ja monialaista yhteistyötä

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen 1

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

LASTENSUOJELULAKI JA ARJEN KOHTAAMINEN

Lakiuudistukset Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lastensuojelu Suomessa

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT

Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen?

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Sosiaalihuoltolaki ja opiskeluhuolto

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

Viestejä valvontakentältä

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uudesta sosiaalihuoltolaista tukea asunnottomuustyölle. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Lapsiperheiden palvelut

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Uuden sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja vaikutukset vammaispalveluihin Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Aluehallintoviraston keinot sisäilmaongelmien ratkaisuissa. Opetus- ja kulttuuritoimi

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Muutokset lastensuojeluun 2016

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LAPIN KIRJAAMISVALMENTAJIEN VERKOSTOPÄIVÄ Valvontaviranomaisen puheenvuoro Rovaniemi

Miten ottaa huoli puheeksi asiakastapaamisella Viranomaisen näkökulma. Välitä viljelijästä verkostotilaisuus Lauri Poso

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Uusi sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvät muut lainsäädäntöuudistukset Paavo 2 /Suppea ohjausryhmä

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Lainsäädäntömuutosten vaikutukset palvelujen tuottamisessa

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta Kotka Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE

Lapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9.

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

Loimaan. Perhepalvelut

Suojaavatko salassapitosäännökset lasta vai aikuista? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhdessä turvallista varhaiskasvatusta Ulla Peltola 7.9.

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen Sampola

Uusi lastensuojelulaki

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Tietojen luovuttaminen nuorten kanssa tehtävässä yhteistyössä

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere Hanna Heinonen 1

SUOJAAVATKO SALASSAPITOSÄÄNNÖKSET LASTA VAI AIKUISTA?

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalihuoltolain mukaisten tukitoimien soveltamisohje alkaen

Asiakastyön rajapinnat Yleis- ja erityislakien soveltaminen palvelusuunnittelussa

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

LASTENSUOJELULAKI Yhteistyötahojen näkökulmasta. Marraskuu 2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1

Uusi lastensuojelulaki

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Lastensuojelun tukimahdollisuudet Maria Partanen ja Johanna Kotimaa

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Lastensuojelulain toimeenpano

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Transkriptio:

Varhaiskasvatuksen johdon päivä Ajankohtaisia lainsäädäntömuutoksia varhaiskasvatuksen toimialalla hallintolaki (434/2003) 1.9.2014 ja sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 1.4.2015 Lakimies, Ennamaria Kärkkäinen, opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue 1

Hallintolain muutokset voimaan 1.9.2014 Muutos 7 : palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus Uusi 23 a : käsittelyajan määritteleminen Uusi 53 a : hallintokantelun tekeminen Uusi 53 b : hallintokantelun käsittely Uusi 53 c : hallintokantelun johdosta annettava hallinnollinen ohjaus Uusi 53 d : muutoksenhakukielto Lakimies, Ennamaria Kärkkäinen, opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue 2

Hallintolain muutosten tavoitteet (HE) Selkiyttää ja täsmentää hallintokantelumenettelyä Laillisuusvalvonnan tehostaminen ja valvonnan kokonaisvaikuttavuuden lisääminen Takaa riittävän harkintavallan ja joustavuuden kantelujen käsittelyyn Parantaa valvontaviranomaisen tosiasiallisia mahdollisuuksia valvontaan Kanteluratkaisut kohdennetummin asioissa, joissa valvovilla viranomaisille tarve ja mahdollisuus laillisuusvalvonnalliselle reagoinnille Tuottavuus, palvelun laatu ja laillisuusvalvonnan kokonaisvaikuttavuus Käsittelyn joutuisuus riittävin voimavaroin hyvä hallinto 3

53 b hallintokantelun käsittely Valvova viranomainen ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin se hallintokantelun perusteella katsoo olevan aihetta. Jos kantelun johdosta ei ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin, siitä tulee viivytyksettä ilmoittaa kantelun tekijälle. Hallintokantelua käsiteltäessä on noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee. Kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä. Kanteluasiassa annettavaan ratkaisuun ja sen tiedoksiantoon sovelletaan tämän lain säännöksiä. 4

Hallintokantelun käsittely Kaksivaiheinen käsittely: 1. tapauskohtainen harkinta siitä, mihin asiassa ryhdytään (oikeudellinen kokonaisarvio) ja 2. varsinainen käsittely asiassa tarpeellisin toimenpitein (mm. täysimittainen tutkinta, summaarisuus) Huomio asiakkaan kohtelussa (vastaa entistä 4 :n 3 momenttia, 2 luvun laadulliset vähimmäisvaatimukset) Kahden vuoden sääntö: määräajan laskeminen tapauskohtaisesti; vanhentumisajan kuluminen lainvastaiseksi väitetystä viranomaisen toimesta, mutta merkitystä myös sillä, milloin kantelija on saanut tiedon ratkaisusta/toimenpiteestä 5

53 c Hallintokantelun johdosta annettava hallinnollinen ohjaus Valvova viranomainen voi hallintokanteluasiassa antamassaan ratkaisussa kiinnittää valvottavan huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin tai saattaa tämän tietoon käsityksensä lain mukaisesta menettelystä. Jos tätä ei asian kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat huomioon ottaen pidetä riittävänä, valvottavalle voidaan antaa huomautus, jollei kantelun kohteena oleva teko luonteensa tai vakavuutensa perusteella anna aihetta ryhtyä toimenpiteisiin muussa laissa säädetyn menettelyn käynnistämiseksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa kantelun käsittely raukeaa. 6

Hallintokantelut ja ongelmakohdat varhaiskasvatuksen toimialalla Esim. lasten määrä päiväkotiryhmissä, kolmiportaisen tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa, viranhaltijoiden ja vanhempien yhteistyö varhaiskasvatuksessa, henkilöstön pätevyys (huoltajien / työnantajan / työntekijän taholta), päivähoitopaikan sijainti Dokumentointi: AVI suosittelee dokumentoimaan huoltajien kanssa tehdyt sopimukset ja järjestelyt kirjallisesti mahdollisten ongelmatilanteiden ennakoinnin kannalta Hyvä hallintotapa: palvelun asianmukaisuus, neuvontavelvollisuus, hyvän kielenkäytön vaatimus Hallinnon oikeusperiaatteet: yhdenvertaisuus, tarkoitussidonnaisuus, objektiviteetti, suhteellisuus, luottamuksensuoja 7

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) voimaan 1.4.2015 Valmisteltu useita vuosia, rakenteita uudistava Tulee sovellettavaksi asteittain: 1.1.2015 kotipalvelua koskevat säännökset 1.4. 2015 muu lainsäädäntö, paitsi 1.1.2016 lapsen kiireellisen sijoituksen ehtojen tiukkeneminen lastensuojelulaissa, sekä SHL 46, 48 ja 49 :t (Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset, henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus epäkohdista ja toimenpiteet ilmoituksen johdosta) myös monia muita sosiaalihuollon kokonaisuudistukseen olennaisesti liittyviä lainsäädäntöhankkeita 8

Lain rakenne 1 luku Yleiset säännökset 2 luku Hyvinvoinnin edistäminen 3 luku Sosiaalipalvelut 4 luku Sosiaalihuollon toteuttaminen 5 luku Palvelujen laadun varmistaminen 6 luku Muutoksenhaku 7 luku Erinäiset säännökset 9

Sosiaalihuolto on kokonaisvaltaista hyvinvointipolitiikkaa Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuoltolain asemaa keskeisenä yleislakina edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta turvata tuen saantia ihmisen omissa arkiympyröissä Lisäksi laissa määritellään sosiaalihuollon tehtäväkenttää, vahvistetaan ja edistetään monialaista yhteistyötä sekä turvataan sosiaalihuollon toimintaedellytyksiä sen vastuulle ja osaamiseen kuuluvissa tehtävissä 10

Muutos edellyttää: lapsen edun parempaa huomioimista kaikessa viranomaisten ja ammattilaisten toiminnassa erityistä tukea tarvitsevien lasten huomioimista yleisissä palveluissa lisää palveluja yleisiin perhepalveluihin vahvempaa oikeutta palvelujen saamiseen selkeitä pelisääntöjä sosiaalihuollon toteuttamisessa parempaa yhteistyötä eri sektoreiden välillä lastensuojelun ja muiden perhepalvelujen yhteistyötä 11

5 Lapsen etu Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu Kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon; 3) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 4) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen. 12

Lasten kohdalla myös 4 Asiakkaan etu Kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1) lapsen ja hänen läheistensä hyvinvoinnin; 2) lapsen itsenäisen suoriutumisen ja omatoimisuuden vahvistumisen sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 3) tarpeisiin nähden oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen; 4) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; 5) kielellisen, kulttuurisen sekä uskonnollisen taustan huomioimisen; 13

Asiakkaan etu 4 6) toivomuksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen, väylän työelämään sekä osallisuutta edistävän toiminnan; 7) asiakassuhteen luottamuksellisuuden ja yhteistoiminnan asiakkaan kanssa. Huomioitava erityistä tukea tarvitsevat lapset 14

Toimenpiteet varhaiskasvatuksessa (lapsen etu 4 ja 5 ) Oikeanlainen ja oikea-aikainen riittävä tuki Mahdollisuus osallistua omissa asioissa, esim. lasta kuulemalla (esim. kanteluissa tulee selville, että ei ole kuultu lasta) Kielellinen ja kulttuurinen tausta varhaiskasvatuksen puolella: miten on huomioitu ja miten turvataan, ettei vieraannuteta alkuperäisestä kielestä/kulttuurista Esim. päivähoitopalvelujen järjestäminen kieli huomioiden Vaatii ammatillista osaamista yhteiskunnassa Lapsen mielipide: Lapsen tahto informaationa lapsen edusta Käytännössä otettava huomioon mm. lapsen kehitysvaihe, riittävä informointi asiasta, huolellinen harkinta, ei manipulointia, lojaliteettiristiriita 15

3 Erityistä tukea tarvitseva lapsi 1. Lapsi, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai 2. Lapsi, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi = nykyisin lastensuojelun avohuollon piirissä oleva lapsi, jolle riittävät ehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä Omatyöntekijä (tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevä) on sosiaalityöntekijä, joka on nimettävä kunnassa asiakassuunnitelma ja lapsen oikeus tavata omaa työntekijää hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset mm. tukihenkilöt ja -perheet, vertaisryhmätoiminta 16

8 ja 9 Hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen viranomaisten velvollisuutena Kunnallisten viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ja lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä Sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen on välitettävä tietoa asiakkaiden kohtaamista sosiaalisista ongelmista ja lasten ja nuorten kasvuolosuhteista ja annettava virka-apua muille viranomaisille, kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille Käytännön toimenpiteenä: Varattava resursseja kunnassa 17

32 Lapsen ja nuoren mielipide ja toivomukset Sosiaalihuollon tarvetta arvioitaessa, lasta ja nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä sekä sosiaalihuoltoa toteutettaessa lapsen ja nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota Lapselle on turvattava hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla mahdollisuus saada tietoa häntä koskevassa asiassa ja esittää siitä mielipiteensä ja toivomuksensa Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin 18

32 Lapsen ja nuoren mielipide ja toivomukset Mielipiteen selvittämisen yhteydessä lapselle ei saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantaisivat hänen kehitystään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua vrt. lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaissa ei säädetty mahdollisuudesta jättää mielipide selvittämättä Käytännön toimenpiteet: Erityinen huomio lapsen kuulemiseen ja mielipiteeseen kaikessa mikä koskettaa lasta Vaatii ammattitaitoa asian käsittelyssä 19

35 Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Jos henkilö tarvitsee sosiaalihuoltoa, hänet on ohjattava hakemaan palveluja tai otettava yhteys sosiaalihuoltoon Yhteydenottoon tarvitaan suostumus Jos suostumusta ei saada, yhteys sosiaalihuoltoon on kuitenkin otettava, kun henkilö on kykenemätön vastaamaan omasta terveydestään ja turvallisuudestaan, tai kyse on lapsen edusta Ohjaus- ja yhteydenottovelvollisuus: terveydenhuollon ammattihenkilöt, sosiaalikuraattorit, sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, hätäkeskuslaitoksen, poliisin, Kelan, työja elinkeinoviranomaisen, ulosottoviranomaisen ja rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa olevat 20

Käytännön toimenpiteet (35 ) Avun tarpeessa olevan aktiivinen ohjeistaminen Esim. päiväkodin johtajan puhelu tai yhteydenottolomake Pehmeämpi lähestymistapa matalan kynnyksen palvelujen kautta, mutta yhteydenotto tehtävä ilman suostumusta lastensuojelulain velvoittavissa tilanteissa Yhteydenottojen lisääminen ja yhteistyö asiakkaan kanssa mahdollisimman pitkään Seuraus: Sivistyspuolen kantelut vähenisivät osallistamisen ja yhteistyön kautta 21

SHL 35 ja lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 ja 25 c :ssä Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen siten kuin SHL 35 :ssä säädetään ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta Lasten päivähoidon palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä (25 ) 22

SHL 35 ja lastensuojeluilmoitus käytännössä HUOM! Lastensuojeluasian vireille tulon kannalta ei ole merkitystä sillä, miten tieto on tullut; vastuu siitä, miten tiedon perusteella lähdetään toimimaan on sosiaalihuollon viranomaisella tavoitteena lisätä ajoissa tehtyjä yhteydenottoja ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa HUOM! Lastensuojeluilmoitus kuitenkin tehtävä viipymättä, jos asianosaiset eivät suostu yhteydenottoon ja LSL 25 :n kriteerit täyttyvät 23

19 Velvollisuus järjestää lapsiperheille kotipalvelua, kun lain edellytykset täyttyvät Lapsiperheillä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista laissa mainittujen syiden vuoksi Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman, tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella Oikeus kotipalvelun saamiseen ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta 24

Esimerkkitilanteita (19 ) Tyypillinen toimintakykyä alentava laissa tarkoitettu syy on uupumus Erityisellä perhetilanteella tarkoitetaan esimerkiksi vanhempien erotilannetta tai tilannetta, jossa toinen vanhemmista on vankilassa tai perheenjäsenen kuolemaa Elämäntilanne voi aiheuttaa tuen tarvetta myös muun omaisen tai läheisen vaikean sairauden tai poismenon johdosta Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on vammainen lapsi, kaksoset tai aikuinen omainen hoidettavana Myös lastensuojelun asiakkaille on järjestettävä tarvittaessa kotipalvelua, vaikka lastensuojelun asiakkuus ei ole edellytyksenä kotipalvelun saamiselle 25

19 :n Kotipalvelun sisältö Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja Toimenpiteet varhaiskasvatuksessa: päiväkodin puolesta ohjaaminen esim. vanhempain keskusteluissa, jos selkeitä edellytyksiä Päiväkodin puolesta suositellaan yhteydenottoa, jos suostumus 26

Uudistus vaikuttaa lastensuojeluun Lastensuojelun asiakasmäärät pienenevät välittömästi, kun palveluja on mahdollista saada myös muuta kautta Ehkäisevien palvelujen lisääminen vähentää muiden palvelujen tarvetta jo lyhyellä aikavälillä Pidemmällä aikavälillä raskaiden korjaavien toimenpiteiden tarve vähenee merkittävästi, kun tukea pystytään antamaan ajoissa 27

Lasta koskeva ilmoitusvelvollisuus laajenee Velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen myös tullille, rajavartiolaitokselle ja ulosottoviranomaiselle (esim. ihmiskauppa) Lastensuojelun ilmoitusvelvollisille viranomaisille ja ammattihenkilöille velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille, kun on syytä epäillä lapsen joutuneen henkeen tai terveyteen kohdistuneen rikoksen uhriksi (kun enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta) Varhaiskasvatuksessa velvoittaa viranhaltijoita 28

KIITOS HUOMIOSTA! Vapaata keskustelua & kysymyksiä 29