Puolivuosikatsaus 1.1. 30.6.2017 Helmi Säästöpankki Oy
HELMI SÄÄSTÖPANKKI OY PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2017 Asiakkaita: 22 725 (22 849) Vakavaraisuussuhde, %: 19,88 (19,57 %) Liikevoitto (1 000 eur): 2 467 (2 509) Koko luotonanto (1 000 eur): 258 185 (223 004), josta välitettyjä luottoja 32 304 (23 552) Tase (1 000 eur): 292 417 (283 216) Oma pääoma ja varaukset (1 000 eur): 34 783 (31 906) Kulu-tuotto suhde: 60,1 % (65,5 %) (suluissa olevat luvut ovat vertailukaudelta 1.1.-30.6.2016) Helmi Säästöpankki Oy:n liiketoiminta on katsauskauden aikana kehittynyt edelleen suotuisasti. Talletuksien ja luotonannon kasvu ovat olleet pankin tavoitteiden mukaisia. Kesäkuun lopussa talletukset olivat 214 246 tuhatta euroa. Talletukset kasvoivat viimeisen 12 kk:n aikana 3,2 %. Koko luotonanto sisältäen välitetyt luotot oli kesäkuun lopussa 258 185 tuhatta euroa. Kasvu viimeisen 12 kk:n aikana oli 15,8 %. Helmi Säästöpankki Oy harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettyjen luottojen ja vastaanotettujen talletusten lisäksi pankki välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. kiinnitysluotot, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalvelut sekä vakuutukset. Pankilla on yhteensä neljä konttoria, Lahdessa, Heinolassa, Padasjoella ja Hollolassa. Nastolan konttorin toiminnat yhdistettiin Lahden konttoriin 31.3.2017. Helmi Säästöpankki Oy palveluksessa on 40 toimihenkilöä. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Helmi Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen. Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä Säästöpankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja Sp-Rahastoyhtiö Oy sekä Säästöpankkipalvelut Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma. Toimintaympäristön kuvaus Globaali talousnäkymä Vuoden 2017 alkupuoliskolla globaalin talouden kasvunäkymät paranivat merkittävästi. Kasvunäkymien parantuminen oli hyvin laajaalaista. Eurooppa ja kehittyvät talouden ovat kiihdyttäneet kasvuaan ja ottaneet kiinni Yhdysvaltoja. Kehittyvien talouksien näkymät ovat vakautuneet viime vuosista ja sijoittajien usko kehittyvien markkinoiden osalta on vahvistunut. Erityisesti Kiinan talouden hallittu kehityskulku on tukenut globaalia talouskasvua ja kauppaa. Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta Kiinan talouteen liittyvät riskit ovat olleet huomion kohteena ja tältä osin odotuksiin nähden positiivinen kehitys on tukenut sijoitustuottoja. Yhdysvalloissa talouskasvu on saavuttamassa meneillään olevan syklin lakipisteen lähivuosina ja on jo nähtävissä merkkejä siitä, että voimakkain kasvu olisi takana päin. Maailman talouskasvu tulee nousemaan yli 3 prosentin tasolle mahdollisesti jo ensi vuonna. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että talouskasvu tulisi saavuttamaan finanssikriisiä edeltävän tason. 1
Euroopassa nähty talouskasvun nousu on kiihtynyt ja merkille pantavaa on myös teollisuuden näkymien elpyminen. Työmarkkinoiden vuonna 2013 käynnistynyt elpyminen on jatkunut ja työttömyysaste on laskenut euroalueella 9,3 prosentin tasolle. Teollisuustuotannon ja bruttokansantuotteen kasvu jatkuivat vakaina vuoden 2017 alkupuoliskolla. Kapasiteetin käyttöaste on noussut korkeimmalle tasolle sitten finanssikriisin ja tämä heijastelee teollisuuden luottamusindikaattoreiden vahvaa nousua. Kotitalouksien tilanne vahvistui ja kuluttajien luottamus on noussut voimakasta vauhtia. Alhainen korkotaso ja energianhinta kasvattavat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Myös asuntojen hintojen nousu ja sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys ovat vahvistaneet kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen. Euroopan keskuspankki valmistautuu rahapolitiikan asteittaiseen kiristämiseen. Muutokset rahapolitiikassa tullaan toteuttamaan asteittain pitkällä aikavälillä, sillä inflaatio-odotukset ovat edelleen alhaisella tasolla eikä toteutunut inflaatio ole noussut odotettua vauhtia. Euroopassa poliittisten riskien merkitys korostui useiden vaalien vuoksi. Ranskan presidentinvaalien tulos kuitenkin oli markkinoille suosiollinen ja vakautti odotuksia Euroopan unionin tulevaisuudesta. Isossa-Britanniassa järjestetyt parlamenttivaalit olivat istuvalle hallituspuolueelle pettymys. Tämä osaltaan voi vaikeuttaa Brexit-neuvottelujen etenemistä tänä ja ensi vuonna. Yhdysvalloissa talouden kasvusykli on jatkunut jo ennätyksellisen pitkään ja vuoden 2017 alkupuoliskolla on ollut jo nähtävissä hidastumisen merkkejä. Työmarkkinoiden tila Yhdysvalloissa on poikkeuksellisen hyvä ja työttömyysaste on laskenut historiallisesti tarkasteltuna alhaiselle 4,3 prosentin tasolle. Kuitenkin uusien työpaikkojen syntyminen on hidastunut. Myös yritysten tuloskasvu Yhdysvalloissa on hidastunut, vaikkakin on edelleen hyvällä tasolla. Alhainen korkotaso ja palkkainflaatio tukevat yritysten tulosmarginaaleja. Teollisuustuotanto jatkaa kasvuaan ja globaalin talouden kasvu näkyy kapasiteetin käyttöasteen nousuna. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin valtakausi alkoi haastavissa merkeissä. Useat lakimuutokset kokivat vastarintaa kongressissa ja odotukset Trumpin uudistusohjelman osalta laskivat merkittävästi. Yhdysvaltojen keskuspankki FED jatkoi rahapolitiikkansa kiristämistä, mutta inflaation hidas nousu Yhdysvalloissa laskee koronnostopaineita. Korkoympäristö Korkotaso on säilynyt matalana eikä merkittäviä muutoksia ole odotettavissa lähiaikoina. Vallitsevan korkokäyrän muoto on hyvin lattea mikä yhdistettynä matalaan perustasoon tuo pankkitoiminnan rahoituskatteelle haasteita. Lisäksi rahoitus-katetta rasittavat likviditeetin sääntelyvaateet (LCR maksuvalmiusvaade) ja Euroopan Keskuspankin negatiivinen talletuskorko. Sijoitusmarkkinat Sijoitusmarkkinoille vuoden 2017 ensimmäinen puolisko on ollut hyvin suotuisa. Yritysten tuloskasvu Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla on yllättänyt positiivisesti mikä on tukenut osakemarkkinoiden tuottoja. Odotuksiin nähden pitkien korkojen alhainen taso ja yrityslainojen kaventuneet riskimarginaalit ovat nostaneet korkosijoitusten tuottoja. Sijoittajien luottamus on ollut hyvin vahvaa mikä näkyy erityisesti volatiliteetti-indeksien historiallisen alhaisena tasona. Poliittisten riskien hälveneminen Euroopassa on osaltaan tukenut osaketuottoja. Seuraava merkittävä riskitekijä on Italian parlamenttivaalit alkuvuodesta 2018. Kehittyvien markkinoiden osalta tuotot ovat olleet poikkeuksellisen vahvoja. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen ja pitkien korkojen lasku ovat tukeneet yritysten kasvunäkymiä. Kehittyvien markkinoiden valuuttaindeksit ovat vahvistuneet vuosia jatkuneet heikentymistrendin jälkeen. Loppuvuoden osalta globaali talouskehitys tulee jatkumaan suotuisana. Sijoitusmarkkinoilla tuotto-odotukset ovat laskeneet korkeiden sijoitustuottojen myötä, mutta tunnistettuja riskitekijöitä on vähemmän kuin vuosi sitten. Kiinan kansantalouden korkeaan velkataakkaan liittyvät ongelmat tai Yhdysvaltojen talouskasvun hiipuminen laskisivat globaalin talouden kasvunäkymiä nopeasti. Tällä olisi myös merkittävä negatiivinen vaikutus osake- ja yrityslainatuottoihin. Yritysten tuloskasvu on kuitenkin hyvällä tasolla tässä tilanteessa osakemarkkinoiden trendinomainen heikentyminen ei ole todennäköistä. Suomen taloustilanne Suomen taloustilanteessa on nähty selkeä käänne parempaan. Parantuneen tilanteen taustalla on investointien ja kulutuksen kasvu sekä viennin voimakas elpyminen. Kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on kohentunut merkittävästi. Kuluttajien luottamus on noussut ennätyksellisen korkeaksi, kun samaan aikaan kotitalouksien säästämisaste on kääntynyt negatiiviseksi. Yritysten halukkuus uusinvestointeihin on noussut mikä näkyy luoton kysynnän kasvuna. Myös yritysten työvoiman kysyntä on kasvanut suotuisasti mikä osaltaan luo odotuksia työttömyysasteen laskusta lähivuosina. Pitkäaikaistyöttömyydessä on nähty laskua ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Konkurssien määrä on laskussa ja erityisesti vientimarkkinoiden elpyminen tukee positiivista kehitystä. Julkisen talouden haasteet kuitenkin ovat edelleen suuret ja hallituksen toimenpiteet rakenneuudistusten eteenpäin viemiseksi ovat jääneet puutteelliseksi. Muutokset poliittisessa rintamassa saattavat heikentää hallituksen toimintakykyä ja osaltaan vaarantaa julkisen talouden vakauttamiseksi suunniteltuja toimenpidehankkeita. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen lisää painetta uudistuksille. Suomen talouden näkymät tulevat kuitenkin parantumaan loppuvuoden aikana ja talouskasvu vuoden 2017 osalta nousee lähelle 3 prosentin tasoa. 2
Asuntomarkkinat Suomessa Asuntokauppaa ohjaavat tekijät (työllisyys, korkotaso ja kuluttajien luottamus) ovat tukeneet positiivista virettä asuntomarkkinoilla. Spekulaatioista huolimatta asuntokauppa Suomessa on kehittynyt ja kehittyy maltillisesti tänä vuonna. Säästöpankkiryhmä ennustaa tälle vuodelle 2-3 prosentin kauppamäärän kasvua. Kiinteistönvälittäjien tekemien käytettyjen asuntojen kauppamäärä kasvoi 0,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tosin voimakas uudisrakentaminen aikaansaa eri paikkakuntien välille suuria eroja kauppamäärissä. Sijoitusasuntokysyntä on jatkunut myös vahvana huolimatta siitä, että joillakin paikkakunnilla on jo ylitarjontaa vuokra-asunnoissa. Ylitarjonta johtuu osittain asuntorahastojen aktiivisesta sijoitustoiminnasta. Uudisrakentaminen on tänä vuonna vilkkainta yli 25 vuoteen, mikä osittain johtuu aiemmin mainittujen asuntorahastojen aktiivisuudesta ostaa suuria määriä asuntoja uudiskohteista. Käytettyjen asuntojen hintojen nousua on tapahtunut pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla Suomessa hinnat ovat laskeneet. Ennustamme käytettyjen asuntojen hintojen nousevan koko maassa noin 1,5-2 prosenttia tänä vuonna. Hintojen nousua hillitsee tarjonnan lisääntyminen voimakkaasta uudisrakentamisesta johtuen. Tammi-kesäkuun tuloskatsaus Helmi Säästöpankki Oy:n tuloskehitys on ollut budjetoitua parempi alkuvuoden aikana. Pankin liikevoitto katsauskaudella oli 2 467 tuhatta euroa (2 509), joka oli 42 tuhatta euroa pienempi kuin vertailukaudella. Liikevoitto oli vuositasolla 1,7 % (1,8 %) taseesta. Pankin korkokate oli katsauskaudella 3 344 tuhatta euroa (3 151). Korkokate kasvoi 6,1 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Korkokatteen kasvuun vaikutti antolainauksen hyvä kasvu sekä korkokulujen maltillinen kehitys. Korkokatetta vahvistivat pitkäaikaisista suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 1 482 tuhatta euroa (1 433). Osinkotuotot olivat 26 tuhatta euroa (64). Palkkiotuottoja kertyi 1 938 tuhatta euroa (1 712). Palkkiokulut olivat 315 tuhatta euroa (330). Nettopalkkiotuottojen kasvu oli 17 %, johon vaikutti mm. antolainauksen hyvä kehitys. Pankki on keventänyt sijoitussalkkuaan alkuvuoden aikana, ja osin tämän johdosta myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 955 tuhatta euroa (551). Pankin hallintokulut olivat 2 876 tuhatta euroa (2 907), tästä henkilöstökulut olivat 1 441 tuhatta euroa (1 697) ja muut hallintokulut 1 435 tuhatta euroa (1 210). Muita hallintokuluja kasvatti mm. atk-kulujen kasvu. Arvonalennukset (19 tuhatta euroa) olivat edelleen budjetoitua alemmalla tasolla. Pankin tase kasvoi vertailukaudesta 3,2 % ja oli 292 417 tuhatta euroa (283 216). Oma pääoma oli katsauskauden lopussa 25 296 tuhatta euroa (23 899). Omaan pääomaan sisältyvä käyvän arvon rahasto oli 1 124 tuhatta euroa (954). Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjattavat käyvän arvon muutokset. Pankin vapaaehtoiset varaukset olivat 9 487 tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 2 762 tuhatta euroa (4 162), josta debentuurilainoja 2 762 tuhatta euroa. Vakavaraisuus ja riskiasema Helmi Säästöpankki Oy:n vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Vuoden 2017 alussa muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Helmi Säästöpankki Oy julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä puolivuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Pankki julkaisee luottolaitoslain ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät vakavaraisuustiedot kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteenliittymän Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän tilinpäätökseen. 3
Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Katsauskaudella luottoriskien määrä on säilynyt ennallaan/kasvanut. Yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia ja nollakorkoisia saatavia pankilla oli 895 tuhatta euroa, mikä on 0,4 % omasta luotonannosta ja takauskannasta. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana näiden määrä oli 548 tuhatta euroa. Arvonalentumisia lainoista ja muista saamisista kirjattiin alkuvuoden aikana -94 tuhatta euroa ja niiden peruutuksia 75 tuhatta euroa. Rahoitusvakausvirasto päätti 24.5.2017 asettaa Säästöpankkien yhteenliittymälle luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 :ssä tarkoitetun alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärän. Alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärä tulee täyttää 31.12.2018 lukien. Vaade koskee vain yhteenliittymätasoa, mutta Rahoitusvakausvirasto arvioi vaateen asettamista jäsenluottolaitostasolla uudelleen vuonna 2018. Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Olennaiset tapahtumat puolivuosikatsauspäivän jälkeen Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan puolivuosikatsauspäivän jälkeiseltä ajalta. Loppuvuoden näkymät Ennakoitua paremman alkuvuoden jälkeen pankin tuloskehityksen arvioidaan hidastuvan loppuvuoden 2017 aikana. Järjestämättömien luottojen ja arvonalennusten määrän pankki ennakoi pysyvän alhaisella tasolla. Pankin loppuvuoden liiketoiminnan arvioidaan kasvavan budjetin mukaisesti. Talouden kehitys pankin nykyistä perusennustetta merkittävästi huonompaan suuntaan tai raha- ja finanssimarkkinoiden vakava häiriintyminen, voi heikentää pankin edellä esittämää liiketoiminnan kehitysennustetta Helmi Säästöpankki Oy Tuloslaskelma (tuhatta euroa) 1-6.2017 1-6.2016 1-12.2016 Korkotuotot 3 711 3 644 7 263 Korkokulut -367-493 -861 Korkokate 3 344 3 151 6 402 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 26 64 80 Palkkiotuotot 1 938 1 712 3 476 Palkkiokulut -315-330 -649 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 1-34 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 955 551 619 Suojauslaskennan nettotulos -3 0-33 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 78 76-24 Liiketoiminnan muut tuotot 212 531 660 Hallintokulut -2 876-2 907-6 118 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -180-149 -381 Liiketoiminnan muut kulut -692-717 -1 310 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -20 525 605 Liikevoitto 2 467 2 509 3 294 Tilinpäätössiirrot -743-393 -1 131 Tuloverot -360-410 -426 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 1 364 1 705 1 738 Tilikauden voitto 1 364 1 705 1 738 4
Helmi Säästöpankki Oy Tase Vastaavaa (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Käteiset varat 642 993 906 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 8 981 8 567 8 464 Saamiset luottolaitoksilta 14 797 21 630 14 330 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 225 880 199 452 211 103 Saamistodistukset 1 632 1 662 1 653 Osakkeet ja osuudet 20 825 27 142 26 385 Osakkeet ja osuudet omistusyhteys- ja samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 9 9 9 Johdannaissopimukset 9 921 13 972 11 822 Aineettomat hyödykkeet 906 785 827 Aineelliset hyödykkeet 6 194 5 998 6 013 Muut varat 63 37 87 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 2 566 2 956 3 145 Laskennalliset verosaamiset 1 13 6 292 417 283 216 284 749 Vastattavaa (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Velat luottolaitoksille 26 846 21 389 18 781 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 224 211 221 517 225 953 Muut velat 2 013 2 297 2 274 Siirtovelat ja saadut ennakot 1 521 1 694 1 403 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 2 762 4 162 2 762 Laskennalliset verovelat 282 252 375 Vapaaehtoiset varaukset 9 487 8 007 8 744 Osakepääoma 5 000 5 000 5 000 Käyvän arvon rahasto 1 124 954 1 478 Muut sidotut rahastot 446 446 446 Vapaat rahastot 17 362 15 794 15 794 Tilikauden voitto 1 364 1 705 1 738 292 417 283 216 284 749 Taseen ulkopuoliset sitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 2 244 2 042 2 071 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 14 478 8 967 10 054 5
Suojaavat johdannaiset Nimellisarvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset 95 000 95 000 95 000 Osakejohdannaiset 3 105 6 628 5 225 Käyvät arvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, positiivinen 9 860 13 960 11 794 Osakejohdannaiset Käypä arvo, positiivinen 60 12 27 Kaikki johdannaissopimukset ovat suojaavia. Vakuudet ja vastuusitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2017 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 1 558 0 0 1 558 Johdannaissopimukset ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 250 0 0 250 Omasta velasta annetut yhteensä 1 808 0 0 1 808 30.6.2016 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 1 558 0 0 1 558 Johdannaissopimukset ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 250 0 0 250 Omasta velasta annetut yhteensä 1 808 0 0 1 808 31.12.2016 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 1 558 0 0 1 558 Johdannaissopimukset ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 250 0 0 250 Omasta velasta annetut yhteensä 1 808 0 0 1 808 Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 32 885 30 305 31 452 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -991-958 -997 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 31 894 29 347 30 455 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 0 0 0 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 0 0 0 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 31 894 29 347 30 455 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 1 168 1 760 1 342 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0-1 0 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 1 168 1 759 1 342 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 33 062 31 106 31 797 Riskipainotetut erät yhteensä 166 299 158 970 162 264 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 136 298 123 639 128 550 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 10 357 17 039 13 639 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 1 381 1 259 1 813 josta operatiivisen riskin osuus 18 263 17 033 18 263 6
Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 19,18 % 18,46 % 18,77 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 19,18 % 18,46 % 18,77 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 19,88 % 19,57 % 19,60 % Alkuvuodesta kertynyt voitto 1 364 tuhatta euroa, josta on vähennetty suunniteltu voitonjako 85 000 euroa, on luettu ensisijaisiin omiin varoihin vakavaraisuussuhdetta laskettaessa. Pääomavaatimus Omat varat Pääomavaatimus * Pääomapuskuri pääomavaatimuksen jälkeen * Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista. Vähimmäisomavaraisuusaste Helmi Säästöpankki Oy:n vähimmäisomavaraisuusaste oli 10,66 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Ensisijainen pääoma 31 894 29 347 30 455 Vastuiden kokonaismäärä 299 251 295 220 289 944 Vähimmäisomavaraisuusaste 10,66 % 9,94 % 10,56 % Lahdessa 4. elokuuta 2017 Helmi Säästöpankki Oy Hallitus 7