Kuntaliitto tukee kuntia laadun arvioinnissa ja sen kehittämisessä. Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana opetustoimen strategista johtamista Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana strategista johtamista Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Tuloksellisuus 1. Tehokkuus 2. Taloudellisuus 3. Vaikuttavuus Act Check 4. KEHITTÄMINEN Kehittämiskohteet BSC 3. TOIMINNAN ARVIOINTI Itsearviointi Asiakaskyselyt Henkilöstökyselyt 1. SUUNNITTELU Strategia Vuosisuunnitelma 2. TOTEUTUS Varsinainen toiminta Plan Do Laadunhallinta Laatukriteerit Kuntaliiton malli CAF EFQM
20 suurimman kaupungin tuottavuusmittarit kärkihankkeessa käytetään Kouluikkunasta saatavia tunnuslukuja Vertailutietokannan rooli tuloksellisuuden mittaamisessa Perusopetuksessa 60 tuloksellisuusmittaria Lukiokoulutuksessa 58 Vertailutietokannassa mukana olevat kunnat 21.9.2012 Helsinki - Helsingfors 595384 Espoo - Esbo 252439 Tampere - Tammerfors 215168 Vantaa - Vanda 203001 Turku - Åbo 178630 Oulu - Uleåborg 143909 Jyväskylä 132062 Lahti - Lahtis 102308 Kuopio 97433 Kouvola 87567 Pori - Björneborg 83133 Joensuu 73758 Lappeenranta - Villmanstrand 72133 Hämeenlinna - Tavastehus 67270 Rovaniemi 60637 Vaasa - Vasa 60398 Seinäjoki 58703 Kotka 54831 Mikkeli - S:t Michel 48907 Porvoo - Borgå 48833 Nurmijärvi 40349 Rauma 39820 Järvenpää - Träskända 38966 Tuusula - Tusby 37667 Kerava - Kervo 34549 Nokia 32056 Ylöjärvi 30942 Riihimäki 29018 Vihti - Vichtis 28581 Savonlinna - Nyslott 27585 Raahe - Brahestad 22593 Hollola 22020 Heinola 20164 Naantali - Nådendal 18871 Forssa 17833 Uusikaupunki - Nystad 15685 Nastola 15027 Kauhajoki 14191 Ulvila - Ulvsby 13554 Eura 12424 Hattula 9682 Muurame 9438 Loppi 8377 Outokumpu 7377 Pyhtää - Pyttis 5372 Petäjävesi 4065 Toholampi 3485 Hartola 3292
Laadunhallintamallit ja niiden tehtävä Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Laadunhallintaan liittyvien prosessien avulla sitoutetaan organisaation johto ja henkilökunta laadun jatkuvaan parantamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Laadunhallintamallien avulla kohdentamaan arviointi palvelujen tuottamisen kannalta kaikkein oleellisempaan. Laadunhallintamallien avulla pyritään varmistamaan korkeatasoinen laatu ja laadun jatkuva kehittäminen.
Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät EFQM -laadunhallintamalli Toiminta Tulokset Strategiat Henkilöstötulokset Johtajuus Henkilöstö Prosessit ja palvelut Asiakastulokset Keskeiset tulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset Innovatiivisuus ja oppiminen (c) European Foundation for Quality Management CAF Common Assessment Framework TOIMINTA TULOKSET Strategiat ja toiminnan suunnittelu Henkilöstötulokset Johtajuus Henkilöstö Prosessit Asiakas- ja kansalaistulokset Keskeiset suorituskykytulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN Lähde: VM
Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehys Laatutyö perusopetuksessa Perusopetuksen laatukriteerit Rakenteiden laatu Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen laadun parantaminen
Laatuhankkeeseen liittyviä tuloksia Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella laadun arviointityö on palkitsevaa sekä sitouttaa johdon, henkilökunnan ja luottamushenkilöt uudella tavalla laadun parantamiseen. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota laadun arvioinnissa käytettäviin menetelmiin, arviointipäivien toteuttamiseen ja arviointitulosten hyödyntämiseen. Laadun arvioinnin onnistunut toteutus edellyttää hyvää johtamista ja hyviä etukäteisvalmisteluja. Laatuhankkeeseen liittyviä tuloksia Hankkeen aikana lukiokoulutukseen ja varhaiskasvatukseen laadittiin omat laadunhallintamallit. Perusopetuksessa käytettiin valtakunnallisia perusopetuksen laatukriteereitä. Yleisesti käytössä olevista laadunhallintamalleista hankkeessa käytettiin CAF- mallia. Raportissa annetaan käytännön neuvoja laatutyön toteuttamiseksi opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Kuntakohtaisessa osiossa on kuvattu hankkeessa mukana olleiden kuntien kokemuksia opetustoimen laadun arvioinnista ja siitä saatuja tuloksia.
Laatukriteerien toimivuuden arviointia Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella perusopetuksen laatukriteerien viitekehys on toimiva työkalu laadun arvioimiseksi koulutasolla. Se kohdistaa laadun arvioinnin monipuolisesti niihin asioihin, jotka ovat perusopetuksen laadun kannalta keskeisiä. Perusopetuksen laatukriteerien viitekehystä voidaan käyttää myös opetuksen järjestäjätason laadun arvioinnissa. Joissakin kunnissa laatukriteereiden määrää vähennettiin. Joidenkin mielestä neljä kriteeriä kullakin arviointialueella tuntui sopivalta määrältä. Kriteerien määrän vähentämisen koettiin selkiyttävän arviointiprosessin läpivientiä. Lukiokoulutuksen laadunhallintamalli Rakenteiden laatu Toiminnan latu Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Opetussuunnitelmatyö Opetuksen toteuttaminen Oppimisen tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Oppimistulokset ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin Yhteistyö ja kumppanuudet Innovatiivisuus ja oppiminen Suomen Kuntaliitto
Henkilöstökysely Opiskelijakysely Arviointiryhmän arviointi Laatutyöryhmän arviointi
CAF -laadunhallinta Opetus- ja kulttuuriyksikössä CAF Toiminta Tulokset Johtajuus Strategiat ja toiminnan suunnittelu Henkilöstötulokset Henkilöstötulokset Keskeiset suorituskykytulokset Keskeiset Johtajuus Henkilöstö Asiakastulokset Prosessit suorituskykytulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset Innovatiivisuus ja oppiminen Common Assessment Framework CAF -laadunhallinta Opetus- ja kulttuuriyksikössä CAF Vahvuudet Parantamisalueet Opekun itsearviointi 1 Opekun itsearviointi 2 Opekun toimintasuunnitelma 2013 Yksikkökokous Arviointiraportti 10-11/2012 10-11/2012 Laadunhallinnan 2012 toteuttaminen 2013 Arviointipäivä 15.6.2012 Arviointipäivä 25.9.2012 Parantamisalueiden priorisointi Kehittämiskohteiden valinta Kehittämiskohteet Vastuuhenkilöt Mittarit Laadunhallintaprosessi
CAF -laadunhallinta Opetus- ja kulttuuriyksikössä Prosessit 5. Prosessit Ydinprosessit Opetus- ja kulttuuriyksikössä ydinprosessit on tunnistettu ja ne on mallinnettu. Opetus- ja kulttuuriyksikössä on kolme ydinprosessia: 1. Edunvalvontaprosessi 2. Palvelutoimintaprosessi 3. Kehittämistoimintaprosessi Edunvalvontaprosessi on mallinnettu ja vastuutettu. Prosessin kulusta ja sen eri vaiheiden omistamisesta on sovittu. Edunvalvontaprosessin toimivuutta ja tuloksellisuutta seurataan säännöllisesti ja sitä parannetaan jatkuvasti. Edunvalvontaprosessin tueksi on laadittu edunvalvontasalkku, jota kautta seurataan edunvalvontaan liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. CAF -laadunhallinta Opetus- ja kulttuuriyksikössä Prosessit 5. Prosessit Tukiprosessit Ydinprosessien lisäksi yksikössä on seuraavat tukiprosessit 1. Strategiaprosessi 2. Henkilöstöhallintaprosessi 3. Henkilöstön rekrytointiprosessi 4. Maksullinen palvelutoimintaprosessi 5. Laadunhallintaprosessi
CAF -laadunhallinta Opetus- ja kulttuuriyksikössä Prosessit 5. Prosessit Arviointikohdat 5.1 Ydinprosessit ovat toimivia ja niiden kautta saavutetaan hyviä tuloksia. 5.2 Edunvalvontasalkku tukee edunvalvontaprosessin tuloksellista toimintaa. 5.3 Tukiprosessit ovat toimivia ja ne tukevat ydinprosesseja. 5.4 Yksikössä toteutetaan jatkuvaa prosessien tunnistamista, mallintamista ja parantamista
Kuntaliiton muokkaama CAF-malli lukiokoulutukseen Laatutyö lukiokoulutuksessa 8. Yhteiskunnalliset tulokset 8.1 Oppilaitos antaa nuorille laajan yleissivistyksen ja antaa hyvät valmiudet jatkokoulutukseen hakeutumiselle. 8.2 Oppilaitos tukee kokonaisvaltaisesti nuorten ihmisenä kasvua, vahvistaa nuoren itsetuntoa ja myönteistä minäkuvan muodostamista. 8.3 Oppilaitos kasvattaa nuorista kunnon kansalaisia, joilla on valmiudet toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. 8.4 Oppilaitoksella on selkeät toimintatavat syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 8.5 Oppilaitos opettaa nuoria ymmärtämään kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen merkitystä. 8.6 Oppilaitos antaa nuorille valmiudet toimia globaalissa maailmassa.