S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen)

Samankaltaiset tiedostot
Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke IKKU vuosina

Ikääntyneiden ihmisten gerontologinen kuntoutus IKKU hankkeen tuloksia

2. Oletko vastannut tähän kyselyyn yksin vai jonkun työyhteisösi jäsenen kanssa?

Kelan IKKU-hankkeen toimintatutkimuksen tuloksia

Monitieteisen gerontologisen kuntoutuksen mahdollisuudet ja haasteet. Kelan IKKU hankkeen toimintatutkimuksen tuloksia

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

Kotikuntoustutiimit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella. Kanta-Kauhava Järviseutu Härmät

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde km

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Kuntoutuskurssit 2012

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET sosiaalitoimi 2010

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

Tieto. Hankintayksikkö. Kuvaus. Päättäminen. Versio 1. Julkaisu pm :24. URL

MUUTOSINFO PALTAMO

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu Tampere puh

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu klo 9.

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Etelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston hyväksymä

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston hyväksymä

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

TILASTOKATSAUS 4:2017

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

ja TYK-kuntoutuksen yhdyshenkilöt

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Aikuiskoulutustutkimus2006

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

LOPPURAPORTTI. Palvelutuottajakohtainen koulutus ja mentorohjaus osana IKKU-hanketta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio

Rintamaveteraanien laitoskuntoutusta järjestävät kuntoutus- ja hoitolaitokset vuonna 2018

Työeläkekuntoutus vuodelta Leena Saarnio

Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Kainuu ja SoteDigi sote-tietojen toissijaisen käytön lain pilotti

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

EKSOTE VUOSINA 2017 JA Eksoten kehitystä ajanjaksolla

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Transkriptio:

1 S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) IKKU-hankkeeseen osallistui kaikkiaan 18 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea. Hankevuosien 2009 2012 aikana kuntaverkostossa tapahtui niin hallinnollisia, organisatorisia kuin toimintatapojen muutoksia. Hankkeen kuntoutusta tuottavilla yksiköillä oli myös vaihteleva määrä yhteistyökuntia, joista kuntoutuskursseille osallistujat valittiin (kuviot 1 ja 2). Hankkeen palveluntuottajakohtaisessa kuntaverkostossa ikääntyneen väestön kokonaistilanne vaihteli, ja myös ikääntyneiden kuntalaisten kotona asumisen ja kotihoidon tilanne vaihteli jonkin verran kyseisissä kuntaverkostoissa. Kuvio 1. Hankkeen palveluntuottajat (n = 5) ja yhteistyökunnat (n = 20) vuonna 2009. PALVELUNTUOTTAJAT Avomalli Härmän Kuntoutus Oy KUNNAT Kauhava a Evijärvi Lappajärvi Kyyhkylä Oy ODL Kuntoutus Oy Laitosmalli Kruunupuisto Oy Taukokangas Oy ODL Kuntoutus Oy Juva Mikkeli Oulu Oulunsalo Tyrnävä Savonlinna b Kerimäki Punkaharju Enonkoski Sulkava Parikkala Kalajoki Oulainen Oulunsalo Pudasjärvi Simo Tyrnävä a Kauhavaan yhdistyi vuoden 2009 alussa Ylihärmä ja Alahärmä sekä Kortesjärvi. Yhteistyötahona Evijärven ja Lappajärven osalta toimi terveydenhuollon kuntayhtymä Kaksineuvoinen. b Yhteistyötahona toimi alueen sosiaali- ja terveyspiiri, johon ei kuulu Parikkala.

2 Kuvio 2. Hankkeen palveluntuottajat (n = 5) ja yhteistyökunnat (n = 18) vuonna 2012. Taukokangas Oy (laitosmalli): Oulainen, Kalajoki (Himanka, Merijärvi) ODL Kuntoutus Oy (avo- ja laitosmallit): Oulu, Oulunsalo, Pudasjärvi, Simo, Tyrnävä Härmän Kuntoutus Oy (avomalli): Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi Kruunupuisto Oy (laitosmalli): Enonkoski, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Savonlinna, Sulkava Kyyhkylä Oy (avomalli): Mikkeli, Juva Vuoden 2012 alussa Suomessa oli 336 kuntaa, joten hankkeeseen osallistuneet kunnat edustavat vain 5 %:n kuntaosuutta. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien koko vaihteli yli 140 000 asukkaan kaupungista (Oulu) alle 2000 asukkaan kuntaan (Enonkoski) (Kuviot 3 ja 4). Alle 5 000 asukkaan kuntia oli kuusi, ja 5 000 10 000 asukkaan kuntia oli seitsemän. Keskisuuria kaupunkeja hankkeessa oli neljä (Kalajoki, Kauhava, Mikkeli ja Savonlinna). Hankkeen aikana joissakin kunnissa tapahtui alueellisia yhdistymisiä (esim. Savonrannan yhdistyminen Savonlinnaan sekä Merijärven ja Himangan yhdistyminen Kalajokeen) sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen organisoitumista (Savonlinnan alueen sosiaali- ja terveyspiiri).

3 Kuvio 3. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien väestö (n = 18 hankkeeseen osallistunutta kuntaa) 1.1.2012 tilanteen mukaan. Yli 100 000 as. 6 % < 30 000 as. 22 % Alle 5 000 as. 33 % Alle 10 000 as. 39 % Lähde: Tilastokeskus 18.4.2012. Kuvio 4. IKKU-hankkeen yhteistyökuntien väestöpohja 1.1.2012. Hankekunnat Tyrnävä Sulkava Simo Savonlinna Punkaharju Pudasjärvi Parikkala Oulunsalo Oulu Oulainen Mikkeli Lappajärvi Kerimäki Kauhava Kalajoki Juva Evijärvi Enonkoski 6 462 2 876 3 441 27 585 3 715 8 695 5 664 9 771 7 916 3 436 5 554 17 265 12 616 6 902 2 747 1 566 48 907 143 909 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Asukasmäärä, n Lähde: Tilastokeskus 18.4.2012.

4 Eniten yhteistyökuntia oli laitosmallia toteuttaneella Kruunupuisto Oy:llä, jossa lähes kaikkien hankkeeseen osallistuneiden kuntien toiminta oli organisoitunut alueellisen sosiaali- ja terveyspiirin kautta. Väestöpohjaltaan suurin yhteistyökuntarakenne oli ODL Kuntoutus Oy:n avomallisen kuntoutuksen toteuttajayksiköllä. Tässä suurin hankkeeseen osallistunut kunta oli Oulun kaupunki. Toisaalta hankkeeseen osallistuneista kunnista Oulussa, Oulunsalossa ja Tyrnävällä yli 74- vuotiaiden osuus oli pienin. Lisäksi Tyrnävällä säännöllisesti kotihoitopalveluja saavien osuus yli 74-vuotiaiden ryhmässä oli melko pieni. Taukokangas Oy:n väestöpohja oli hankkeeseen osallistuneiden kuntien osalta pienin. Tästä huolimatta kuntoutujien rekrytointi Taukokankaan kuntoutuskursseille näytti onnistuneen hyvin. Rekrytointiongelmia oli eniten ODL Kuntoutus Oy:n laitosmallin kursseilla. Mahdollisesti yksi syy tähän oli se, että yhteistyökunnissa yli 74-vuotiaiden osuus oli pieni. Kuitenkin kunnissa oli valtakunnan keskiarvoja lähellä olevat kotihoidon asiakasmäärät. (Taulukko 1.) Kuviossa 5 esitetään kaikkien 18 hankkeeseen osallistuneen kunnan yli 65-vuotiaiden osuus vuoden 2012 alussa. Väestön keskiarvo oli vastaavaan aikaa 18,1 %, joten vain kolmessa hankkeeseen osallistuneessa kunnassa yli 65-vuotiaiden osuus oli tätä pienempi (Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä). Suurin yli 65-vuotiaiden osuus oli Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan hankkeeseen osallistuneissa kunnissa (Sulkava, Parikkala, Enonkoski, Punkaharju ja Juva) ja lisäksi Etelä-Pohjanmaalla Lappajärven kunnassa. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien keskiarvo koskien yli 65-vuotiaiden osuutta oli 22,7 %, eli yli 65-vuotiaiden osuus oli selvästi suurempi kuin Suomessa yleensä. Tässä yli 65-vuotiaiden ryhmässä olivat ne eläkkeelle jääneet kuntalaiset, joilta esimerkiksi oli päättynyt työterveyshuolto ja joiden terveyden seuranta ja sairauksien hoito oli siirtynyt kotikunnan vastuulle. Tästä ryhmästä tulevat gerontologisen kuntoutuksen asiakkaat.

5 Taulukko 1. Palveluntuottajien yhteistyökuntien väestömäärä ja yli 65-vuotiaiden määrä 1.1.2012 tilanteen mukaan sekä potentiaalisten 74 90-vuotiaiden kuntoutujien määrä 1.1.2011 aluejaon mukaan. Palveluntuottajat a Hankkeeseen osallistuneiden kuntien väestömäärä 1.1.2012 Yli 65-vuotiaiden osuus % n 74 90- vuotiaat 2011 Härmän Kuntoutus Oy (Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi) Kyyhkylä Oy (Juva, Mikkeli) ODL Kuntoutus Oy/ avo (Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä) Kruunupuisto Oy (Enonkoski, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Savonlinna, Sulkava) Taukokangas Oy (Kalajoki, Oulainen) ODL Terveys Oy/ laitos (Oulunsalo, Pudasjärvi, Simo, Tyrnävä) Yhteensä (18 hankkeeseen osallistunutta kuntaa) 23 448 24,6 5 768 2 907 55 809 23,75 13 255 5 656 160 142 11,27 18 048 9 583 46 960 27,8 13 055 7 028 20 532 19,75 4 055 2 018 28 369 16,85 4 780 2 139 319 027 22,7 58 961 29 331 Koko maa 5 401 267 18,1 - - a Oulunsalo ja Tyrnävä on laskettu vain kerran väestöpohjaan kuuluvaksi, koska molemmat kunnat ovat mukana sekä avo- että laitosmallin kuntoutujavalinnoissa. Lähde: Tilastokeskus 18.4.2012.

6 Kuvio 5. IKKU-hankkeen kuntien yli 65-vuotiaiden osuus 1.1.2012, %. Koko väestön keskiarvo 18,1 %, hankkeeseen osallistuneiden kuntien keskiarvo 22,7 %. % 35 30 25 20 15 10 29,9 23,9 27,2 19,6 22,4 25,1 27,5 20,3 19,9 13,2 9,7 30 23,8 28,1 23,6 23 31,1 10,9 5 0 Kuviossa 6 esitetään IKKU-hankkeen kohderyhmän eli yli 74-vuotiaiden osuudet kussakin 18 hankkeeseen osallistuneissa kunnissa hankevuosina 2009 2011. Jokaisessa kunnassa kohderyhmään kuuluvien osuus kasvoi. Osuudet olivat suurimmat vuonna 2011 Sulkavalla (15,6 %), Enonkoskella (15,1 %) ja Parikkalassa (14,7 %). Suhteellisesti alhaisin potentiaalisten kuntoutujien määrä oli Oulunsalossa (3,3 %), Tyrnävällä (5,3 %) ja Oulussa (5,9 %). Erityisesti IKKU-hankkeessa näiden kuntien ikääntyneillä oli mahdollisuus sekä avo- että kuntoutusmalliseen IKKU-kuntoutukseen. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien väestörakenne vaihteli paljon yli 74-vuotiaiden potentiaalisten kuntoutusasiakkaiden osalta. Vuosina 2009 2011 vähiten potentiaalisia kuntoutujia suhteessa koko kuntaväestöön oli Oulunsalossa (2,7 3,3 %), Tyrnävällä (5,3 %) ja Oulussa (5,8 5,9 %). Eniten potentiaalisia kuntoutujia oli puolestaan Sulkavalla (14,9 15,6 %), Parikkalassa (14,6 15,6 %) ja Enonkoskella (13,9 15,1 %). (Taulukko 2.) Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75-vuotiasta oli vuonna 2010 koko Suomessa noin 11,9 %. Kuviossa 7 kuvataan IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien kotihoidon asiakkaiden osuudet vuoden 2009 lopussa. Eniten kotihoidon piirissä oli Sulkavan ja Enonkosken asukkaita. Vähiten puolestaan kotihoidon asiakkaita oli Oulaisten, Parikkalan ja Kauhavan kuntien yli 75-vuotiaista. Valtakunnallisen tason alapuolelle jäivät myös Kalajoki, Lappajärvi, Oulunsalo, Punkaharju ja Tyrnävä.

7 Kuvio 6. IKKU-hankkeen kuntien yli 74-vuotiaiden osuudet kuntien koko väestöstä hankevuosina 2009 2011, %. 2011 2010 2009 Tyrnävä 5,3 Sulkava 15,6 Simo Savonlinna 10,1 11,2 Punkaharju 13,4 Pudasjärvi 11,6 IKKU-hankkeen yhteistyökunnat Parikkala Oulunsalo Oulu Oulainen Mikkeli Lappajärvi 3,3 5,9 10,0 9,2 14,7 14,0 Kerimäki 11,4 Kauhava 11,7 Kalajoki 9,3 Juva 13,4 Evijärvi 11,9 Enonkoski 15,1 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 % Lähde: Tilastokeskus 18.4.2012.

8 Taulukko 2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien yli 74-vuotiaiden osuudet hankevuosina 2009 2011, %. Hankekunnat Yli 74-vuotiden osuus hankkeeseen osallistuneissa kunnissa Kaikki Miehet Naiset 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Enonkoski 13,9 14,2 15,1 11,4 11,7 12,1 16,3 16,8 18,2 Evijärvi 11,5 11,4 11,9 8,4 8,4 9,0 14,8 14,5 15,1 Juva 12,5 13,1 13,4 9,8 10,4 10,6 15,2 15,8 16,3 Kalajoki 8,9 9,0 9,3 6,7 6,8 7,2 11,1 11,2 11,5 Kauhava 11,3 11,5 11,7 7,9 8,0 8,2 14,7 15,0 15,2 Kerimäki 10,5 11,0 11,4 8,5 8,8 9,1 12,6 13,1 13,8 Lappajärvi 13,7 13,9 14,0 10,3 10,4 11,0 16,9 17,2 16,9 Mikkeli 8,9 9,1 9,2 6,2 6,4 6,6 11,4 11,6 11,7 Oulainen 9,7 10,0 10,0 7,5 7,8 7,9 11,9 12,1 12,0 Oulu 5,8 5,8 5,9 4,0 4,1 4,2 7,4 7,5 7,6 Oulunsalo 2,7 2,9 3,3 2,3 2,3 2,8 3,2 3,6 3,8 Parikkala 14,6 14,6 14,7 10,7 10,7 10,8 18,3 18,4 18,6 Pudasjärvi 10,3 10,9 11,6 8,1 8,7 9,3 12,8 13,3 14,1 Punkaharju 13,4 13,5 13,4 10,4 10,2 10,4 16,5 16,9 16,5 Savonlinna 10,7 11,0 11,2 7,8 8,1 8,3 13,4 13,7 13,9 Simo 8,9 9,5 10,1 7,3 7,7 8,5 10,7 11,3 11,7 Sulkava 14,9 15,1 15,6 11,6 11,8 13,0 18,2 18,5 18,3 Tyrnävä 5,3 5,3 5,3 4,0 3,9 4,2 6,6 6,8 6,5 Lähde: Tilastokeskus 18.4.2012, Erja Ahokas. IKKU-hankkeen aikana kotona asuvia yli 75-vuotiaita oli Kruunupuisto Oy:n kunnista eniten Parikkalassa (93 %) ja vähiten Enonkoskella (83 %) (kuvio 8). ODL Kuntoutus Oy:n kunnista eniten kotona asuvia ikääntyneitä oli Pudasjärvellä, Oulussa ja Oulunsalossa (90 91 %). Toisaalta Simossa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus oli 84,3 %. Härmän Kuntoutus Oy:n kunnista Lappajärvellä kotona asuvien osuus oli myös suhteellisen pieni (85 %).

9 Kuvio 7. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus kaikista 75 vuotta täyttäneistä hankkeeseen osallistuneissa kunnissa 30.11.2009, %. Koko maan keskiarvo 31.12.2010 11,9 %. 25 21,9 22,4 % 20 15 10 5 16,9 13,4 10,1 8,1 15,4 9,8 12,5 5,8 15,2 9,6 7 14 11,6 16,5 14,7 11,4 0 Hankekunnat Lähde: THL, SOTKAnet 18.4.2012. Kuvio 8. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet kaikista 75 vuotta täyttäneistä hankkeeseen osallistuneissa kunnissa 30.11.2009, %. 94 93 % 92 90 88 86 84 83 85,9 88,9 89,8 88,6 88,9 85 89 85,5 90 90,8 91 87,6 86,5 84,3 89,4 88 82 80 78 Hankekunnat Lähde: THL, SOTKAnet 18.4.2012.