Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

Samankaltaiset tiedostot
S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

LAUKAA LEPPÄVESI RANTAYLEISKAAVA

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Toivakan Itäisen alueen rantaosayleiskaavan osittainen muutos Särkijärvellä

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

115/ /2017 Tela

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

Määräysnumero Ulkoasu

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.


ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

file:///u:/cad/fiksu2015/base/p/a2000/merkkiluettelo/merkkiluettelo.html

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

PÄIJÄNNE RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA ASIKKALA KAAVAMÄÄRÄYKSET JA MERKINNÄT / /

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

KAAVASELOSTUS,

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LUHANKA. Pien Päijänteen rantaosayleiskaava. Kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset

ALUE ON VARATTU PÄÄSÄÄNTÖISESTI KUNNALLISILLE JA HALLINNOLLISILLE PALVELUILLE.

679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

PIENSAIMAAN OSAYLEISKAAVA

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Loma- ja matkailualue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia.

Oravikoski Paukarlahti Kotalahti osayleiskaava PAUKARLAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SÄRKINIEMEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

KOKEMÄEN KAUPUNKI KOKEMÄENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMI- NEN, PILPPA. Kaavaselostus, luonnos

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Transkriptio:

JAALA ETELÄ- JA LÄNSIOSA RANTAYLEISKAAVA 23.6.2004 Kaavamerkinnät ja määräykset: AO ERILLISPIENTALOJEN ALUE Alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä talousrakennuksia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja rakennusjärjestyksen mukaisesti. AO merkinnän oikealla puolella oleva kauttaviivalla (/) erotettu luku ilmoittaa alueelle sallittujen asuinrakennusten enimmäismäärän, mikäli rakennuspaikkoja on enemmän kuin yksi. Asuinrakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 metriä ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m. ylävesirajaa korkeammalla. Uuden rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 2000 m 2. Yleiskaavassa osoitetulle alle 3000 m 2 suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 300 kerros-m 2 ja yli 3000 m 2 suuruiselle rakennuspaikalle enintään 350 kerros-m 2. Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta. AM MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE Alueelle voidaan rakentaa maa-, metsä- ja kalataloutta sekä niihin soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevia asunto-, tuotanto- ja talousrakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa korkeintaan kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta. Asuinrakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 metriä ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m. ylävesirajaa korkeammalla.

AT AP RA KYLÄKESKUKSEN ALUE Alueella sallitaan maaseutumaiseen kyläkeskukseen kuuluva rakentaminen, kuten liike- ja palvelutilojen, asuntojen, maatilan tilakeskukseen liittyvien rakennusten sekä virkistyskäyttöön tarkoitettujen tilojen rakentaminen. ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE Alueelle voi sijoittaa asuinkäyttöön tarkoitettuja erillisiä pientaloja, kytkettyjä pientaloja sekä rivitaloja. LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saadaan muodostaa loma-asuntojen rakennuspaikkoja RA merkinnän oikealla puolella olevalla kauttaviivalla (/) erotetun luvun osoittaman määrän. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavat sauna- ja talousrakennukset siten, ettei 150 m 2 kokonaisrakennusoikeus ylity ja talousrakennusten määrä ei ylitä kahta. Loma-asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m. ylävesirajaa korkeammalla. Tyhjä ympyrä RA alueilla osoittaa uuden rakennuspaikan ohjeellisen sijainnin. Musta ympyrä osoittaa toteutuneen rakennuspaikan likimääräisen sijainnin. Ranta-asemakaavassa osoitettu, toteutumaton loma-asunnon rakennuspaikka. /s Kohde jolla on erityisiä rakennushistoriallisia arvoja. RA-2 LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa rakentaa kaksi erillistä loma-asuntoa, yhden saunarakennuksen sekä tarvittavat talousrakennukset siten, ettei 150 m 2 kokonaisrakennusoikeus ylity.

Loma-asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m. ylävesirajaa korkeammalla. RA-3 LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa rakentaa kaksi erillistä loma-asuntoa, kaksi saunarakennusta sekä tarvittavat talousrakennukset siten, ettei 200 m 2 kokonaisrakennusoikeus ylity. Loma-asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. ja alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m. ylävesirajaa korkeammalla. RM MATKAILUPALVELUJEN ALUE Alueen maankäyttö ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavalla. Alueille, joille kerrosala on osoitettu, suluissa ilmoitettu luku ilmoittaa alueelle sijoitettavien rakennusten enimmäiskerrosalan. YS TERVEYDENHOITOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN ALUE KL LIIKERAKENNUSTEN ALUE SE V SELVITYSALUE Alueen maankäyttö ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavalla. VIRKISTYSALUE VP PUISTOALUE VL LÄHIVIRKISTYSALUE

VU VIRKISTYSPALVELUALUE VV UIMARANTA-ALUE SL LUONNONSUOJELUALUE Alue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. MRL 43.2 nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen ja muokkaaminen, metsänhakkuu sekä muut alueen ja maiseman luonnontilaa muuttavat toimenpiteet kunnes siitä on muodostettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan laillistumisesta alkaen. Tämän jälkeen alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpidekielto. SL-alueen määräykset eivät koske alueita, joille on perustettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. SL-1 LUONNONSUOJELUALUE, LINTUVESI Kohde on tarkoitus suojella vesilain nojalla. Alueen käytön yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei alueen luonnonarvoja vaaranneta. M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 mom:n perusteella määrätään, että asuin- ja lomarakennuksien rakentamista ei sallita alueella. Alueen rakennusoikeus on siirretty AO, AM, AT, RA ja RM -alueille. Maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen on sallittu. Lisäksi yleiskaava-alueella sijaitsevan, rantaan rajoittumattoman maatilan talouskeskuksen käyttöön saa rakentaa yhden korkeintaan 25 m²:n suuruisen saunarakennuksen vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Saunan alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m. ylävesirajaa korkeammalla. Saunarakennusta ei saa sijoittaa luonnoltaan tai maisemaltaan aralle alueelle.

MU MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON YMPÄRISTÖARVOJA JA/TAI ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 mom:n perusteella määrätään, että rakentamista ei sallita alueella. Alueen rakennusoikeus on siirretty AO, AM, AT, RA ja RM -alueille. Alueen ympäristöarvojen säilyminen on otettava kaikessa alueen käytössä erityisesti huomioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rantamaisemien, geologisesti arvokkaiden harjumuodostumien ja maisemien, kallioalueiden, suoluonnon, rantakosteikkojen sekä luonnontilaisten lehtojen vaalimiseen. MT MAATALOUSALUE Alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 mom:n perusteella määrätään, että rakentamista ei sallita alueella. Alueen rakennusoikeus on siirretty AO, AM, AT, RA ja RM -alueille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen kulttuurimaisemaarvoihin. LV VENEVALKAMA-ALUE LK KANAVA-ALUE LP PYSÄKÖINTIALUE ET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE VESIALUE YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA

VALTATIE TAI KANTATIE SEUTUTIE YHDYSTIE pv-1 VEDENHANKINNALLE TÄRKEÄ POHJAVESIALUE Alue on ympäristökeskuksen luokitusten mukaan I luokan pohjavesialue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaikeuteta tai heikennetä pohjavesivarojen laatua. pv-2 VEDENHANKINTAAN SOVELTUVA POHJAVESIALUE Alue on ympäristökeskuksen luokitusten mukaan II luokan pohjavesialue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaikeuteta tai heikennetä pohjavesivarojen laatua. pv-3 MUU POHJAVESIALUE Alue on ympäristökeskuksen luokitusten mukaan III luokan pohjavesialue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaikeuteta tai heikennetä pohjavesivarojen laatua. NATURA-ALUE SM MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAIS- JÄÄNNÖS Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty ilman lain nojalla saatua lupaa.

ma MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE Alue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (Ympäristöministeriön mietintö 66/1992). Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja kaikessa käytössä tulee erityisesti ottaa huomioon, ettei valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvoja heikennetä. ma-1 MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE Alueella on erityisiä maisemaan liittyviä arvoja. Maiseman erityispiirteet on otettava kaikessa alueen käytössä huomioon. ma-1 MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE Alueella on erityisiä maisemaan liittyviä arvoja. Maiseman erityispiirteet on otettava kaikessa alueen käytössä huomioon. lu LUONTO-OLOSUHTEILTAAN ARVOKAS ALUE TAI KOHDE Alueella on kasveihin tai eläimistöön liittyviä erityisarvoja, joita ei saa vaarantaa. Alueen luonnonolosuhteista johtuvat erityispiirteet on otettava kaikessa alueen käytössä erityisesti huomioon. sk-1 KULTTUURIHISTORIALLISIA-, RAKENNUSHISTORIALLISIA- SEKÄ MAISEMA-ARVOJA OMAAVA ALUE Alueen historialliset ja maisemalliset arvot tulee ottaa huomioon kaikessa alueen käytössä. Alueilla sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja rakennelmat tulee pyrkiä säilyttämään. sk-2 KULTTUURI- JA/TAI RAKENNUSHISTORIALLISIA ARVOJA OMAAVA ALUEEN OSA TAI KOHDE Alueen kulttuuri- ja rakennushistoriaan liittyvät erityisarvot tulee huomioida alueen käytössä ja suunnittelussa. Sa ERILLINEN SAUNARAKENNUS

ALUE, JOLLA ON RANTA-ASEMAKAAVA SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET: Rakennusluvan voi myöntää yleiskaavan mukaisesti RA-, RA-2-, RA-3-, AO- ja AM- alueilla ilman ranta-asemakaavaa. AO, RA, RA-2, RA-3, AM ja RM -alueilla rakennusten sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän suojapuuston jäämiseen rakennusten ja rantaviivan väliin. Rakennuspaikat tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina, voimakasta maanmuokkaamista esim. pengertämistä on vältettävä. Rakennusten julkisivu- ja katemateriaalien tulee olla väritykseltään maisemaan sopivia, kirkkaita tai heijastavia pintoja on vältettävä. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m. ylävesirajaa korkeammalla. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohja- ja pintavesiä pilata. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava joka rakennushankkeen yhteydessä erikseen. Rakennuspaikan koko ja maaperän laatu vaikuttavat jätevesien käsittelytavan valintaan. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua ja muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Sauna- ja pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne voidaan imeyttää maahan vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopivaa ja jonne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon rakennuspaikkaa muodostettaessa. METSÄNHOITOSUOSITUKSET: Maisemallisesti merkittävien rantametsien käsittelyssä noudatetaan erityistä harkintaa.

Rantametsissä käsittelykuviot suositellaan rajattaviksi sopivia maastonmuotoja noudatellen. Hakkuiden suunnittelussa tulee käyttää maaston tarjoamia mahdollisuuksia, jotta maisemanäkymä säilyisi yhtenäisenä. Rantavyöhykkeen leveys suositellaan jätettäväksi niin suureksi, että siitä muodostuu selkeä käsittely-yksikkö. Rantavyöhykkeelle pyritään jättämään lehtipuustoa mahdollisimman paljon. Maisemalle ja monille eläin- ja kasvilajeille tärkeiden lehtipuiden ja aluskasvuston turhaa raivausta on syytä välttää. Uudistaminen pyritään tekemään luontaisesti tiheää siemen- ja suojuspuuasentoa käyttäen aina, kun siihen on edellytyksiä. Rantametsien laajoja avohakkuita ei suositella. Uudisaloille suositellaan jätettäväksi maisemapuita. Pieniä saaria ja niemiä ei tule käsitellä avohakkuilla, mieluummin em. kohteet olisi syytä jättää kokonaan hakkaamatta. Maisemanhoidollisista syistä kiertoajan jatkaminen ja uudistuskypsän metsikön harventaminen voi olla perusteltua. Luonnonsuojelullisesti tai maisemallisesti erityisen merkittävillä alueilla voidaan muuten vajaatuottoista metsikköä pitää kehitettäväksi kelvollisena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rantakallioiden ja hiekkarantojen ympäristöihin. Kitumaiden kalliometsiköille suositellaan erityisen varovaista käsittelyä tai niiden jättämistä luonnontilaisiksi. Normaalista metsäkuvasta poikkeavat maisemallisesti arvokkaat puuyksilöt suositellaan säilytettäväksi. Voimakasta lannoitusta tai maanmuokkausta tulee välttää. M-alueilla peltoviljelyä, nurmetusta tai muuta vastaavaa maanpinnan käsittelyä, joka ei hidasta valumista vesistöön, ei tule ulottaa 10 m lähemmäksi rantaviivaa. Rantavyöhykkeelle tulee istuttaa puu- tai pensasvyöhyke tai muulla tavoin varmistettava riittävän suojavyöhykkeen muodostuminen. Metsäojiin on suunniteltava suodatusvyöhykkeet siten, etteivät ne laske suoraan vesistöön. MUUT SUOSITUKSET: Rakennettavilla alueilla suositeltava käymälä on muu ratkaisu kuin vesikäymälä. Mikäli rannanomistaja aikoo ruopata rantaa, on hänen vähintään kuukautta aikaisemmin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä oltava kirjallisesti yhteydessä kunnan ympäristösuojeluviranomaiseen sekä alueelliseen ympäristökeskukseen.

Järvenpäässä 23.6.2004 KAAVATALO OY Veijo Lievonen dipl. Ins. YKS-120 Jukka Valjakka ins. AMK