VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNISTRATEGIA

VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNISTRATEGIA Kaupunginvaltuuston tammikuun 30. päivänä 2006 hyväksymä. Voimassa 1.2.2006 alkaen. KONSERNISTRATEGIA... 1 1. KONSERNISTRATEGIAN TAVOITE JA TARKOITUS... 1 2. KONSERNIN MÄÄRITTELY... 1 3. KAUPUNGIN EDUNVALVONTA... 3 4. KONSERNIN KEHITTÄMISEN TAVOITE... 3 OMISTAJAPOLITIIKKA... 4 1. OMISTAJAPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT... 4 2. KAUPUNGIN ORGANISAATION SISÄINEN TOIMINTA... 4 2.1 Kaupungin suoraan omistama kiinteä ja irtain omaisuus... 4 2.2 Nettobudjetoitu yksikkö... 5 2.3 Liikelaitos... 5 3. KAUPUNGIN ORGANISAATION ULKOPUOLINEN TOIMINTA... 6 3.1 Osakeyhtiöt... 6 3.2 Kuntayhtymät... 7 3.3 Muut yhteisöt ja yhteistyömuodot... 8 3.4 Muut tuotantotavat... 8 4 OMISTUKSESTA LUOPUMINEN... 9 KAUPUNGIN SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET... 11 1. SIJOITUSTOIMINTA... 11 1.1 Sijoitustoiminnan lähtökohdat... 11 1.2. Kaupungin toimialaan liittyvä sijoittaminen... 11 1.2.1 Sijoittaminen tytär- ja osakkuusyhteisöön...11 1.2.3 Muut sijoitukset...12 1.2.4 Pääoman tuottovaatimukset ja muut tavoitteet...12 1.2.5 Toimialasijoituksilta edellytettävät tuotot...13 1.3 Kassavarojen sijoittaminen... 13 1.4 Tytär- ja osakkuusyhteisöjen oma sijoitustoiminta... 14 2. RAHOITUSTOIMINTA... 14 2.1 Rahoitustoiminnan lähtökohdat... 14 2.2 Tytär- ja osakkuusyhteisöjen rahoitus... 14 3. TAKAUKSET... 15 3.1 Tytäryhteisöjen lainojen takaaminen... 15 3.2 Osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien lainojen takaaminen... 15 3.3 Muiden yhteisöjen lainojen takaaminen... 16 3.4 Tytäryhteisöjen antamat takaukset ja vakuudet... 16 3.5 Tilintarkastajan lausunto... 16 KONSERNIOHJEET SEKÄ JOHTAMISEN JA HALLINNON KESKEISET PERIAATTEET TYTÄRYHTEISÖISSÄ (CORPORATE GOVERNANCE)... 17 1. KAUPUNGIN KONSERNIOHJAUS... 17 2. TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINNALLINEN OHJAUS... 18 2.1 Toiminnan ja talouden suunnittelu... 18 2.2 Toiminnan ja talouden seuranta... 19 2.2.1 Seuranta...19 2.2.2 Omistajan ennakkosuostumuksen hankkiminen...19 2.2.3 Raportointi emoyhteisölle...21 2.2.4 Sitovien tavoitteiden toteutumisen arviointi...21 3. TYTÄR- JA MUIDEN YHTEISÖJEN PÄÄTÖKSENTEON OHJAUS... 21 3.1 Hyvän hallintotavan noudattaminen... 21 3.2 Edustajille annettavat menettelyohjeet... 22 3.3 Edustajien velvollisuudet... 22 4. YHTEISÖJEN HALLITUKSEN JA MUIDEN TOIMIELINTEN VALINTA... 22 4.1 Edustajien valintaperusteet... 22 4.2 Osakeyhtiö... 23 4.2.1 Hallituksen ja toimitusjohtajan valinta ja toimikausi...23 4.2.2 Esteellisyys osakeyhtiössä...24

4.3 Osakeyhtiön hallituksen tehtävät ja työskentely... 24 4.3.1 Hallitus...24 4.3.2 Hallituksen työskentely ja päätöksenteko...24 4.3.2.1 Hallituksen erityisvelvollisuudet...25 4.3.2.2 Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen tehtävät...25 4.4 Osakeyhtiön toimitusjohtajan asema ja tehtävät... 26 4.5 Vastuu osakeyhtiössä... 26 4.6 Kuntayhtymät... 27 4.6.1 Kuntayhtymän toimielinten valinta...27 4.6.2 Esteellisyys kuntayhtymässä...27 4.7 Yhdistykset ja säätiöt... 28 4.7.1 Esteellisyys yhdistyksessä ja säätiössä...28 5. YHTEISÖN HALLINTOELIMEN JÄSENELLE MAKSETTAVAT PALKKIOT... 29 6. YHTEISÖN KIRJANPIDON JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNITILINPÄÄTÖS... 29 7. TILINTARKASTUS JA KONSERNIVALVONTA... 30 8. YHTEISÖN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN... 30 8.1 Sisäinen valvonta... 30 8.2 Valvontavastuu operatiivisessa toiminnassa... 31 8.3 Sisäinen tarkastus... 31 9. TYTÄRYHTEISÖN HALLINNOINTI JA YHTEISET PALVELUT... 31 9.1 Riskienhallinta ja vakuutustoiminta... 31 9.2 Henkilöstöpolitiikka... 31 9.3 Hankinnat... 32 9.4 Tukipalvelujen hankinta ja lakiasiat... 32 9.5 Toimitilojen rakennuttaminen... 32 9.6 Viestintä... 33 9.7 Muut kaupungin strategiat ja ohjeet... 33 KONSERNISTRATEGIAN VOIMAANTULO... 33

1 KONSERNISTRATEGIA 1. KONSERNISTRATEGIAN TAVOITE JA TARKOITUS Konsernistrategian toteuttamisen tavoite on kehittää konsernia kokonaistaloudelliseksi, toiminnalliseksi ja hallittavaksi. Konsernistrategia sisältää toimivallan ja toimintaperiaatteet, joilla johdetaan, ohjataan ja valvotaan konsernia kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Konsernistrategian tarkoitus on liittää konserniin kuuluvat yhteisöt osaksi kaupungin strategista johtamista niin, että varmistetaan kaupungin asettamien tavoitteiden tehokas toteuttaminen. Konsernistrategiassa määritellään omistajapolitiikka eli se missä muodossa ja millä ehdoilla kaupunki voi toteuttaa palvelutuotannon edellyttämän omaisuuden omistamisen ja hallinnan (kaupungin oma organisaatio/konserniyhteisöt/muu yhteistoiminta) ja milloin kaupunki voi käyttää mahdollisuutta luopua omistuksestaan osana omistajapolitiikan toteutusta, sijoitus- ja rahoitustoiminnan periaatteet, eli miten kaupunki sijoittaa pääomaa ja kassavaroja palvelutuotannon edellyttämän omistajapolitiikan toteuttamisen vaihtoehtoihin, ja konserniohjeilla ne periaatteet ja yhtenäiset toimintatavat, joita kaupunki ja kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt ja niissä toimivat edustajat noudattavat konsernin ja siihen kuuluvan yhteisön johtamisessa ja hallinnossa. Konsernistrategian hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus päättää kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti kaupungin omistajapolitiikan toteuttamisesta. Kaupunginhallituksen konsernijaoston tehtävänä on valvoa strategian noudattamista. Konsernistrategian hyväksymisen jälkeen laaditaan ensimmäinen konsernistrategian toteuttamissuunnitelma, jonka hyväksyy kaupunginhallitus. 2. KONSERNIN MÄÄRITTELY Vantaan kaupunkikonserniin kuuluvat kaupunki ja ne osakeyhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt, joissa kaupungilla yksin tai tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta sekä kuntayhtymät ja muut yhteisöt, joissa kaupunki on osakkaana tai jäsenenä. Konsernilla tarkoitetaan emoyhteisön sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa emoyhteisöllä yksin tai yhdessä muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta. Määräysvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta toisessa yhteisössä. Käsitteet määräysvalta sekä tytär- ja osakkuusyritys on määritelty kirjanpitolaissa. Näissä ohjeissa konsernilla tarkoitetaan kuntalain tarkoittamaa

konsernia, josta tulee Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaan laatia konsernitilinpäätös. Tiedekeskussäätiön osalta ohjeita sovelletaan kuitenkin erikseen sovittavassa laajuudessa. Kaupunkikonserni ei ole osakeyhtiölain mukainen konserni, koska osakeyhtiölain mukaan konsernin emoyhtiönä tulee olla osakeyhtiö. Kaupunkikonserni muodostuu seuraavasti: 1. Kaupungin muodostaa a) emo ja b) sen liikelaitokset. Liikelaitokset ovat osa Vantaan kaupungin organisaatiota. Ne eivät muodosta erillistä oikeushenkilöä, vaikka niillä on oma tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma. Liikelaitos on organisatorisesti kaupungin tulosalue. Liikelaitokset määritellään osaksi kaupungin nimettyä toimialaa, ja niiden toiminnasta ja toimivallasta määrätään tarkemmin liikelaitoksen omassa johtosäännössä. Tässä ohjeessa kaupungilla tarkoitetaan kaupunkia ja sen liikelaitoksia. 2. Tytäryhteisöjä ovat sellaiset osakeyhtiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt sekä säätiöt, joissa kaupungilla on yksin tai yhdessä toisen tytäryhteisön kanssa määräysvalta. Kaupungilla on määräysvalta kohdeyhteisössä silloin kun: sillä on enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai sillä on yhtiöjärjestyksen, -sopimuksen tai yhdistyksen, säätiön tai niihin verrattavien sääntöjen nojalla oikeus nimittää tai erottaa enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä taikka enemmistö sellaisen toimielimen jäsenistä, joka nimittää hallituksen tai sillä on sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava määräämisvalta 3. Osakkuusyhteisöjä ovat sellaiset yhteisöt, jotka eivät kuulu tytäryhteisönä konserniin, mutta joissa kaupungilla on merkittävä omistusosuus yhteisöstä ja lisäksi huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa. Tämä tarkoittaa vähintään 20 % omistusta osakepääomasta tai vastaavasta pääomasta ja 20-50 %:n omistusta yhteisön äänimäärästä, jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä. Samoin osakkuusyhteisönä pidetään yhteisöä, johon kaupungilla yhdessä yhden tai useamman tytäryhteisön taikka kaupungin tytäryhteisöllä yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on edellä mainittu merkittävä omistusosuus ja huomattava vaikutusvalta. 4. Muita yhteisöjä ovat kuntayhtymät sekä sellaiset osakeyhtiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt ja säätiöt, joissa kaupungilla ei ole määräämisvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa, mutta joiden osakas tai jäsen kaupunki on. 5. Alakonsernilla tarkoitetaan sitä, että tytäryhteisö on emona osa laajempaa konsernia eli esimerkiksi kaupungin tytäryhtiötä tytäryhtiöineen. 2

Konsernin johdon muodostavat ne viranomaiset, jotka esittelevät, päättävät ja toimeenpanevat konserniyhteisöjä koskevia asioita valtuuston hyväksymän konsernistrategian ja talousarvion sekä johtosääntöjen mukaisesti: kaupunginhallitus ja sen konsernijaosto lautakunnat liikelaitosten johtokunnat kaupunginjohtaja apulaiskaupunginjohtajat, teknisen toimen johtaja ja asukaspalvelujohtaja liikelaitosten toimitusjohtajat Yhteisöjen johdon muodostavat: yhtiökokous hallintoneuvosto hallitus muut toimielimet, kuten osakeyhtiön toimitusjohtaja 3 3. KAUPUNGIN EDUNVALVONTA Kaupungin edunvalvonnan lähtökohtana on, että kaupungin edustajat kaikissa yhteisöissä noudattavat kaupunginvaltuuston hyväksymiä strategisia, taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita sekä kaupunginhallituksen ja muiden toimivaltaisten kaupungin toimielinten ja viranhaltijoiden antamia menettelyohjeita. Tehokkaan edunvalvonnan edellytys on riittävän aikainen tilanteiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen sekä suunnitelmallinen ja määrätietoinen varautuminen edunvalvontatilanteisiin. Edunvalvonnalla saadaan aikaan välittömiä ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia samalla, kun edistetään kaupungin strategisten päämäärien toteutumista. Kaupungin tasapainotettu strategia koskee koko konsernia. Kaikki sen osat ovat käytössä tavoitteen saavuttamiseksi. 4. KONSERNIN KEHITTÄMISEN TAVOITE Konsernia kehitetään siten, että valtuuston asettamat tavoitteet saavutetaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Tämä tapahtuu kaupungin konsernijohdon, konserniyhteisöjen sekä kaupungin eri yhteisöihin nimeämien edustajien yhteistyön ja sitouttamisen sekä onnistuneen omistajapolitiikan avulla. Konsernia kehitetään kokonaistaloudellisemmaksi konsernirakennetta selkeyttämällä.

4 OMISTAJAPOLITIIKKA 1. OMISTAJAPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT Omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä, vaan se on väline palvelujen järjestämiseksi tai tuottamiseksi. Omistajapolitiikka tukee palvelutuotannon lisäksi myös harjoitettavaa elinkeinopolitiikkaa. Kaupungin omistajapolitiikan perusteena on laadukkaiden ja edullisten palvelujen tuottamisedellytysten luominen tai riittävän tuoton saaminen kaupungin pääomasijoituksille. Omistaminen voi olla luonteeltaan myös strategista omistamista siten, että se kohdistuu omaisuuslajeihin tai kohteisiin, joista saadaan taloudellista tai toiminnallista tuottoa pitkällä aikavälillä. Strategisessa omistamisessa korostuu omistamisen elinkaariajattelu. Omistajapolitiikka ulottuu kaupungin suoran omistuksen lisäksi tytärja osakkuusyhtiöihin sekä sellaisiin muihin yhteisöihin, joissa kaupungilla on vaalittavana taloudellisia etuja. Omistajapolitiikan piiriin kuuluu siten koko kaupungin ja kaupunkikonsernin omaisuus omistuksen luonteesta tai organisointitavasta riippumatta. 2. KAUPUNGIN ORGANISAATION SISÄINEN TOIMINTA Kaupunkikonsernin omaisuus on pääasiallisesti kaupungin suorassa omistuksessa, ja omaisuutta hallinnoivat kaupungin toimialat. 2.1 Kaupungin suoraan omistama kiinteä ja irtain omaisuus Rakentamatonta kiinteää omaisuutta hallinnoidaan ja jalostetaan keskitetysti maankäytön ja ympäristön toimialalla. Keskushallinnon toimialaan kuuluva Tilakeskus liikelaitos hallinnoi ja ylläpitää rakennettuja kiinteistöjä (ml. maapohja), huolehtii kaupungin toimitilastrategiasta sekä kaupungin toimitilojen hankkimisesta, hallinnasta, ylläpidosta ja isännöinnistä. Osa omaisuudesta hallinnoidaan sillä toimialalla, jonka tehtäväalaan omaisuus keskeisesti liittyy. Tällaista omaisuutta on esimerkiksi kuntatekniikan yksikön hallinnoima infrastruktuuri, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen hallinnoima kalusto, Vantaan Veden hallinnoimat vesitornit sekä liikuntatoimen hallinnoimat liikuntatilat. Maankäytön- ja ympäristön toimialan hallinnassa ovat rakentamattomat maa-alueet. Keskushallinnon toimialaan kuuluva Asukaspalvelut -tulosalue vastaa kaupungin asuntostrategian valmistelemisesta sekä viranomaistehtävänä asukasvalinnan valvonnasta. Lähtökohtana on, että kaupungin palveluverkoston kannalta merkittävä irtain ja kiinteä omaisuus on kaupungin suorassa omistuksessa, ja Tilakeskuksen toimesta hoidetaan palveluverkoston kannalta olennaiset ulkopuolisilta ostettavat omaisuuspalvelut. Vantaan kaupungin suorassa omistuksessa pidetään tai kaupungin suoraan omistukseen hankitaan pääsääntöisesti seuraavat omaisuuserät: omaisuus, joka on välttämättä tarpeen kaupungin omien toimintojen ylläpitämiseksi ja hoitamiseksi

5 omaisuus, jonka hankinta ei ole muilla keinoilla taloudellisesti perusteltua omaisuus, jota ei voida tai jota ei tulla myymään vaan, joka säilyy suurella todennäköisyydellä kaupungin omistuksessa koko taloudellisen ja teknisen käyttöikänsä (esimerkiksi katualueet ja niillä olevat rakennelmat, puistot ja vastaavat) 2.2 Nettobudjetoitu yksikkö Vantaan kaupunki käyttää nettobudjetointia niiden yksiköiden kohdalla, joiden toiminta ei ole luonteeltaan liiketoimintaa ja jotka kattavat omin lähinnä sisäisin veloituksin pääosan omista kustannuksistaan. Nettobudjetointi on kaupungin sisäistä laskentaa, jossa nettobudjetoidun yksikön omaisuus on kaupungin suorassa omistuksessa mutta johon kohdistetaan omaisuuden tuottovaatimus sisäisenä kuluna. Nettobudjetointia voidaan käyttää välivaiheena siirryttäessä liikelaitos- tai osakeyhtiömuotoiseen toimintaan. Nettobudjetoituja yksiköitä ovat esimerkiksi tilapalvelut, varikko, ruokapalvelut, elintarvike- ja ympäristölaboratorio, musiikkiopisto ja Varia. Vantaan kaupunki noudattaa nettobudjetoitujen yksiköiden kohdalla seuraavia periaatteita: nettobudjetointia sovelletaan ainoastaan niihin yksikköihin, joiden taloudellista tulosta halutaan erikseen seurata yksiköllä tulee olla mahdollisuus omin toimenpitein vaikuttaa tuloihinsa ja menoihinsa yksikölle on mahdollista kohdistaa sitä koskevat pääomakustannukset toiminnan tuotoilla on katettava kaikki tai merkittävä osa syntyvistä kustannuksista toiminnalle asetetaan mitattavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 2.3 Liikelaitos Kaupungin liikelaitoksia ovat tällä hetkellä Vantaan Vesi, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Vantaan työterveys ja Tilakeskus. Liikelaitos kuuluu kuntalain mukaisesti kaupungin organisaatioon ja sen hallinto järjestetään johtosäännöin, kuten kaupungin muukin hallinto. Kaupunginvaltuusto asettaa liikelaitokselle palvelutavoitteet sekä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Liikelaitos on organisatorisesti kaupungin tulosalue. Liikelaitoksessa noudatetaan samaa sisäistä toimintapolitiikkaa kuin kaupungin muussa hallinnossa. Liikelaitos on taloudellisesti eriytetty yksikkö, jolla on oma tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma. Liikelaitoksen tulee maksutuloillaan kattaa omat kulunsa ja pitkällä aikavälillä myös investointinsa. Liikelaitoksen luonteeseen kuuluu siten tietty taloudellinen itsenäisyys. Kaupunki seuraa liikelaitosten taloudellista tu-

losta erikseen osana kaupungin kokonaistulosta. Liikelaitoksia seurataan myös tasevaikutusten kautta. Liikelaitosten tulee olla osa kaupungin palvelutoimintaa tai sitä keskeisesti palvelevaa tukitoimintaa. Liikelaitos sopii tilanteisiin, joissa kaupunki haluaa suoraan ohjata ja seurata toimintaa siten, että syntyvää tulosta voidaan verrata vastaavan toimialan yrityksen toimintaan. Siten liikelaitos mahdollistaa selkeiden taloudellisten tuottovaatimusten asettamisen. Kaupunki käyttää liikelaitostamista ensisijaisesti niiden yksikköjen kohdalla, jotka myyvät tuotteitaan ja/tai palveluitaan omille ja ulkopuolisille asiakkaille mutta joiden tulos halutaan sisällyttää kaupungin omaan vuositulokseen. Sen sijaan yksikköä, jolla ei ole omia myyntituottoja, ei pääsääntöisesti muuteta liikelaitokseksi. Kaupunki voi perustaa liikelaitoksen silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää eli halutaan perustaa taloudellisesti eriytetty yksikkö, jolla on oma tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma. Vantaan kaupunki noudattaa liikelaitosten kohdalla seuraavia periaatteita: 6 liikelaitoksella on sisäisiä ja ulkoisia myyntituloja, joihin se voi itse vaikuttaa myyntitulojen tulee kattaa toiminnan kustannukset ja pitkällä aikavälillä myös investoinnit emo saa sijoittamalleen pääomalle käyvän tai muutoin määrittämänsä tuoton liikelaitoksen tulee toimia normaalein liiketoimintaperiaattein liikelaitoksen kassahallinta ja sijoitustoiminta hoidetaan keskitetysti kaupungin rahoitustoimessa voimassa olevien johtosääntöjen määräysten mukaan liikelaitokselle ei myönnetä itsenäistä lainanottovaltuutta eikä se saa pantata omaisuuttaan 3. KAUPUNGIN ORGANISAATION ULKOPUOLINEN TOIMINTA 3.1 Osakeyhtiöt Kaupunki voi omistaa tai olla osakkaana asunto-osakeyhtiössä, kiinteistöosakeyhtiössä sekä muussa osakeyhtiössä. Osakeyhtiömuoto tulee kysymykseen etenkin silloin, kun yksikkö toimii selkeästi kilpailluilla markkinoilla ja myy palvelujaan merkittävästi ulkoisille asiakkaille taikka kun kysymys on hankintayksiköiden välisestä yhteistyöstä, jolloin pääasiallinen osuus palveluista myydään yhtiön omistajina toimiville hankintayksiköille kuten kunnille, kuntayhtymille tai valtiolle (sidosyhteisö eli ns. in-house yhtiö). Vantaan kaupunki noudattaa osakeyhtiöiden kohdalla seuraavia periaatteita:

7 osakeyhtiömuotoista toimintatapaa käytetään silloin, kun toiminta on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti mahdollista hoitaa kunnan hallinnollisen organisaation ulkopuolella tai kun toimintaan osallistuu kaupungin lisäksi ulkopuolisia tahoja palvelut on tarkoituksenmukaista tuottaa ns. in-house yhtiön toimesta yhteistyössä naapurikuntien tai kuntayhtymien kanssa toiminnan tuotot kattavat kaikki kustannukset ja ne kertyvät myynti- tai pääomatuloista kysymyksessä on liiketoiminta, jossa toiminta tapahtuu kilpailluilla markkinoilla ja kilpailuolosuhteissa toiminnalle asetetaan selkeät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle toiminnan tulosta ja kannattavuutta verrataan vastaavien yhtiöiden tuloksiin kaupunki voi laajentaa yhtiön toimintaa ja palveluvalikoimaa kaupunki voi tarvittaessa fuusioida ja tehdä rakenneratkaisuja omistamilleen yhtiöille kaupunki pyrkii saamaan yhtiöön ulkopuolista rahoitusta, liiketoiminnan asiantuntemusta ja/tai kumppaneita kaupunki voi tarvittaessa osittain tai kokonaan luopua omistuksestaan yhtiössä 3.2 Kuntayhtymät Kaupunki tuottaa osan peruspalveluistaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetustoimessa kuntayhtymien kautta. Osa kuntayhtymistä perustuu lainsäädäntöön ja osa vapaaehtoisuuteen. Pääpaino kuntayhtymissä on tuotettavissa palveluissa. Omaisuudella luodaan ainoastaan edellytykset palvelutuotannolle. Kuntayhtymien perustaminen on niihin liittyvän hallinnon moniportaisuuden ja omistajapolitiikan hankalan toteuttamisen vuoksi mahdollista vain poikkeuksellisesti, kun muiden vaihtoehtoisten toimintamuotojen käyttö ei ole perusteltua. Vantaan kaupunki noudattaa kuntayhtymien kohdalla seuraavia periaatteita: kuntayhtymiin voidaan organisoida pääsääntöisesti peruspalveluiden toteuttamistehtäviä. Liiketoiminnan tai omistamisen luonteista toimintaa ei organisoida kuntayhtymämuotoon

8 kaupunki edellyttää saavansa kuntayhtymiin sijoittamalleen pääomalle kohtuullisen taloudellisen ja/tai toiminnallisen tuoton. Toiminnallista tulosta verrataan, mikäli se on mahdollista, kunnan oman palvelutuotannon tulokseen. Kuntayhtymältä edellytetään selvää taloudellisten tai toiminnallisten tulosten mittausjärjestelmää. 3.3 Muut yhteisöt ja yhteistyömuodot Muiden kuin edellä mainittujen toimintamuotojen osalta kaupunki noudattaa seuraavia periaatteita: Säätiöt: kaupunki osallistuu säätiöihin vain poikkeustapauksissa perusteellisen harkinnan jälkeen ja tällöinkin vain, mikäli säätiö harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa ja ellei muita organisointitapoja ole mahdollista käyttää. Säätiömuotoinen toiminta ei ole omistuksen organisointitapa, sillä säätiömuotoisessa toiminnassa kaupunki luovuttaa sijoituksensa säätiölle mutta voi ainoastaan rajallisesti vaikuttaa säätiön päätöksentekoon. Yhdistykset: kaupunki on jäsenenä yhdistyksissä vain poikkeustapauksessa silloin, kun kaupungin palvelutuotannolle on jäsenyydestä hyötyä esimerkiksi tiedon tuottamisen kannalta. Avoimet ja kommandiittiyhtiöt: kaupunki ei ole pääsääntöisesti mukana avoimissa tai kommandiittiyhtiöissä eikä myöskään osuuskunnissa. Projektit: kaupunki hakee aktiivisesti kansallista ja EU:n projektirahoitusta kehittämisprojekteille. Projektien hallinnoinnissa noudatetaan voimassa olevia johtosääntöjä ja ohjeita. Muu yhteistyö: kaupunki osallistuu edunvalvonnan ja peruspalveluiden järkevän toteuttamisen sekä kuntien välisen yhteistyön toteuttamisen vuoksi erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin useimmiten vapaamuotoisiin yhteistyöfoorumeihin ja tilaisuuksiin, kuten pääkaupunkiseudun yhteistyöhön, Helsingin seudun yhteistyöhön ja Eurocities verkostoon. 3.4 Muut tuotantotavat Uusien toimintatapojen käyttöönotto on tapa tehostaa pääoman käyttöä. Tällaisia kaupungin käytettävissä olevia vaihtoehtoisia toimintamalleja ovat muun muassa yhteistyö kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kanssa, erityisesti palvelujen yhteiskäyttö, yhteistyö kuntien ja yksityisen sektorin kanssa, erilaiset elinkaarimallit, ostopalvelut, palvelusetelit, käyttöomaisuuden vuokraus, yksityistäminen, kunnan tukema vapaaehtois- tai omaistyö sekä harrastus- ja vapaaehtoispohjaisten toimijoiden tukeminen avustuksin. Merkittäviä uusia toimitiloja suunniteltaessa selvitetään pitkäaikaisten vuokrasopimusten mm. elinkaarimallin käyttö vaihtoehtona suoralle omistukselle. Uusien toimintatapojen vertailu kaupungin omaan toimintaan edellyttää kattavaa kustannuslaskentaa ja kustannustietoisuutta myös omasta toiminnasta, jolloin

on huomioitava sekä aiheutuvat käyttökustannukset että niiden tasevaikutukset ja pääomakustannukset. Vantaan kaupunki käyttää näitä toimintatapoja kuntalaisten palveluja turvaavasti ja/tai täydentävästi silloin kun se on henkilöstövaikutukset huomioiden taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista 9 4 OMISTUKSESTA LUOPUMINEN Kaupunki käyttää osana omistajapolitiikan toteutusta myös mahdollisuutta luopua omistuksestaan. Omistuksesta luopumalla kaupunki voi vapauttaa pääomia. Omaisuudesta luovuttaessa on lähtökohtana vapautuvan pääoman entistä tehokkaampi käyttö. Kun omaisuudesta luovutaan, on omaisuuden arvo tällöin siitä saatava myyntihinta, joka saattaa poiketa huomattavastikin sen tasearvosta joko ylös- tai alaspäin. Myyntitilanteessa on käytettävä hyväksi myös mahdollisuudet kehittää toimintoja ja tuotantovälineitä mahdollisia luovutuksensaajia kiinnostaviksi ja näin nostaa niiden arvoa. Kaupungin omaisuudesta valtaosa on sellaista, jonka realisointi edellyttää pitkää valmisteluaikaa. Omistuksesta luopumisesta päätettäessä tulee ottaa huomioon, onko kyseiseen investointiin saatu valtionapua ja millaisia rajoitteita tämä asettaa luopumiselle. Huomioitava on lisäksi toiminnan muutoksen vaikutukset verotukseen (erityisesti arvonlisävero ja varainsiirtovero) ja laskentatoimeen (kuten poistot). Lisäksi huomioidaan yhtiö- ja sopimusoikeudelliset seikat. Vantaan kaupunki noudattaa omistuksesta luopumisen kohdalla seuraavia periaatteita: omistuksesta luopumisen perusteina ovat pääsääntöisesti toiminnalliset syyt: omistus ei palvele kaupungin perustehtävää eli palvelujen järjestämistä kuntalaisille, kaupungin strategisia tavoitteita tai omaisuudesta luopuminen vähentää kaupungin käyttömenoja taikka vapauttaa pääomia tai järkeistää toimintaa taikka omistuksesta luopumiselle on muu perusteltu syy. omaisuuden realisointi tapahtuu markkinaehtoisesti ja markkinahinnoin kiinteän omaisuuden tai osakkeiden myynnistä saatavat varat käytetään pääasiallisesti maanhankintaan, investointeihin ja/tai rahoituskustannusten alentamiseen lainsäädännön muuttuessa tai muusta toimintaympäristön muutoksesta johtuvasta syystä kaupungin harjoittama toiminta joutuu siinä määrin taloudellisen riskin alaiseksi, ettei ole järkevää sitoa verovaroja toimintaan jos omaisuudesta ja omistuksista luopuminen merkitsee myös palvelutuotannon siirtymistä kaupungilta ulkopuolisille toimijoille, on palvelujen turvaamisen kuntalaisille oltava korostetusti esillä asiaa ratkaistaessa

10 luovutusta valmisteltaessa selvitetään henkilöstön asemaan vaikuttavat seikat ja mikäli henkilöstövaikutuksia on, käydään YT-menettelyn mukaiset neuvottelut.

11 KAUPUNGIN SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1. SIJOITUSTOIMINTA 1.1 Sijoitustoiminnan lähtökohdat Kaupungin sijoitustoiminnan tuotot käytetään kaupungin peruspalvelujen ja niitä tukevien toimintojen kustannusten kattamiseen. Kaupungin rahoitus- ja sijoitustoimintaa hoidetaan kaupunginvaltuuston jäljempänä hyväksymien yleisperiaatteiden mukaisesti. Sijoitustoiminta jakaantuu 1) toimialasijoittamiseen 2) kassavarojen sijoittamiseen Vantaan kaupungin toimialasijoittamisen on edistettävä kaupungin keskeisiä palvelutehtäviä, elinkeinopolitiikan kehittämiseen liittyviä tavoitteita sekä kaupungin henkilöstön saatavuuteen tähtääviä toimenpiteitä. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunki voi osallistua yhteisöjen rahoitukseen pääomasijoittajana tai antolainojen taikka takausten muodossa siten kuin nämä periaatteet on määritelty jäljempänä. Toimialasijoittamiseen kuuluvaa omaisuuden suoraa omistamista on käsitelty edellisessä luvussa. Kassavarojen sijoitustoiminnassa on otettava huomioon kaupungin maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaaminen. Kassavaroilla tarkoitetaan maksuliikennevaroja ja kassaylijäämää. Maksuliikennevaroja ovat rahalaitosten käyttötileillä olevat varat sekä käteisvarat. Kassaylijäämällä tarkoitetaan varoja, jotka eivät määrittelyhetkellä ole sidottu maksuliikenteen ylläpitoon. 1.2. Kaupungin toimialaan liittyvä sijoittaminen 1.2.1 Sijoittaminen tytär- ja osakkuusyhteisöön Pääsääntöisesti kaupunki sijoittaa varojaan tytär- tai osakkuusyhtiöön osakepääomana tai muina omaan pääomaan rinnastettavina instrumentteina. Kaupunki voi sijoittaa yhtiöön myös apporttina luovutettavaa omaisuutta. Apportilla tarkoitetaan osakkeiden maksamista muutoin kuin rahalla. Kaupunki sijoittaa yhtiöön uutta pääomaa pääasiallisesti toiminnan laajentumisen tätä edellyttäessä. Kaupunki ei salli sellaista tilannetta tai ole mukana hankkeissa, joissa toiminnan huonoa tulosta korjataan ainoastaan omistajan lisäsijoituksilla. Mikäli tähän kaupungin edun turvaamiseksi joudutaan, kaupunki edellyttää myös muiden osakkaiden panostusta sekä korjaavien toimenpiteiden suunnitelmaa ja toteutusta. Kaupunki ei yksin ilman erityisiä perusteita kanna taloudellista vastuuta yhtiöstä, jossa se on vähemmistöosakkaana tai kun mukana on muita merkittävällä panoksella olevia osakkaita. Mikäli näin tehdään muiden osakkaiden omaisuuden suhteellisen arvon tulee vastaavasti alentua.

12 Vantaan kaupungin panostus yhtiöön määritellään seuraavien periaatteiden pohjalta: kaupunki selvittää ennen yhtiön perustamista tai siihen osakkaaksi ryhtymistä yhtiön liiketaloudelliset toimintaedellytykset kaupunki selvittää ennen sijoituspäätöksen tekemistä yhteisöön kuuluvien tai siihen tulevien muiden sopimuskumppaneiden taloudelliset ja toiminnalliset taustat kaupungin panostus selvitetään yhtiötä perustettaessa tai osakkeita ostettaessa kaupungin etu varmistetaan osakassopimuksessa 1.2.3 Muut sijoitukset Kaupunginhallitus päättää kaupungin omistamien osakeyhtiöiden perustamisesta, tytär- tai osakkuusyhtiöiden osakkeiden ja osuuksien ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja merkitsemisestä sekä pääomalainoista. Nämä asiat valmistellaan kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Kaupunginvaltuusto päättää takauksista kaupunginhallituksen valmistelusta. Kaupunki ei toimi aktiivisena sijoittajana arvopaperimarkkinoilla. Kaupunki voi tehdä sijoituksia eettisesti hyväksyttäviin kohteisiin, myöntää lainaa, avustuksia tai takauksia sellaisiin hankkeisiin, jotka edistävät kaupungin peruspalvelujen tuottamista ja ylläpitoa tai jotka edistävät kaupungin elinkeinopolitiikan päämääriä tai alentavat kaupungin kustannuksia. Myönnettäessä lainaa, avustuksia tai takauksia varmistetaan, että toimenpiteellä ei ole kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Sijoituspäätöksen tekemisen perustana on edellä kohdassa 1.2.1 Sijoittaminen tytär- ja osakkuusyhteisöön esitetyt periaatteet. Kaupunki voi avustaa kolmansia tahoja oman pääomanehtoisesti taikka muuten kuten rakentamalla kunnallistekniikkaa tai muuta infrastruktuuria, mikäli hanke tukee edellä mainittuja päämääriä. Yksityiskohtaiset ehdot päättää kaupunginhallitus tapauskohtaisesti. Yksittäiset sijoituspäätökset valmistellaan kaupunginhallituksen konsernijaostossa ja päätetään kaupunginhallituksessa. Takauspäätökset tekee kaupunginvaltuusto. 1.2.4 Pääoman tuottovaatimukset ja muut tavoitteet Käytössä olevalle pääomalle asetetaan palvelu- ja/tai tuottovaatimuksia. Oman toiminnan kustannuksissa on otettava huomioon pääoman hinta ja siitä aiheutuvat kustannukset. Tällaisen omaisuuden käytön tehokkuutta on arvioitava edullisuusvertailujen ja erilaisten toimintamallien vaihtoehtoiskustannusten avulla. Maksurahoitteisen palvelutuotannon käytössä olevalle omaisuudelle luonnollinen tuottovaatimus on sitoutuneelle pääomalle saatava korko ja poistot.

13 Kaupungin omaisuuden hoidon lähtökohtana on omaisuuden kunnon ja käyttökelpoisuuden säilyttäminen ja se, että tuotantovälineet vastaavat kulloinkin ajan tarpeita. Omaisuuden käytölle asetettavat muut kuin taloudelliset tavoitteet liittyvät esimerkiksi palvelujen saatavuuteen ja laatuun ja määritellään kaupungin talousarviossa ja -suunnitelmassa. 1.2.5 Toimialasijoituksilta edellytettävät tuotot Vantaan kaupunki asettaa toimialasijoituksilleen seuraavat periaatteelliset tavoitteet: sijoitusta tehtäessä asetetaan taloudelliset ja toiminnalliset tuottotavoitteet, joiden tulee olla pitkäjänteisiä ja pääsääntöisesti koko sijoitusajan kattavia taloudelliset ja toiminnalliset tuottotavoitteet asetetaan omaisuuslajeittain keskimääräisinä tavoitteina sekä omaisuuden hallintomuodoittain yhteisökohtaisesti kilpailluilla markkinoilla toimivien yhteisöjen osalta, jotka myyvät palveluja ulkopuolisille, kaupunki edellyttää pääsääntöisesti vähintään toimialan keskimääräistä tasoa vastaavaa taloudellista tuottoa toiminnallisten tavoitteiden määrittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota silloin, kun taloudellisen tuoton merkitys on vähäinen ja kun yhteisö tuottaa palveluita kaupungille itselleen tuottotavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan puolivuosittain konsernijaostolle/kaupunginhallitukselle/kaupunginvaltuustolle neljännesvuosiraportoinnin yhteydessä. 1.3 Kassavarojen sijoittaminen Kaupungin kassavarat sijoitetaan tuottavasti ja sijoituksen pääoman turvaten. Sijoitukset voidaan toteuttaa suorina korkosijoituksina, kuten määräaikaistalletukset, pankkien liikkeelle laskemat sijoitustodistukset, kuntien ja rahalaitosten liikkeelle laskemat kuntatodistukset, hyvän luottokelpoisuuden omaavien yritysten (vähintään luottoluokitus BBB- sijoitushetkellä) velkapaperit taikka rahastosijoituksina. Kaupungin varojen sijoittamisessa voidaan käyttää ulkopuolisia varainhoitajia. Ulkopuoliset varainhoitajat kilpailutetaan. Sijoitustoiminnan osapuolilta edellytetään riittäviä resursseja ja luotettavuutta toimia kaupungin kumppanina pitkällä aikavälillä. Kassavaroja voidaan sijoittaa myös euroalueen euromääräisiin korkoinstrumentteihin tai rahastoihin kotimaisia sijoituksia vastaavilla ehdoilla.

14 1.4 Tytär- ja osakkuusyhteisöjen oma sijoitustoiminta Tytäryhteisöjen oma sijoitustoiminta järjestetään kaupungin rahoitustoimen kautta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti. Rahoitustoimi määrittelee ne menettelytavat, joiden mukaan tämä sijoitustoiminta järjestetään. Periaatetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen kohdalla. Poikkeuksen edellä mainitusta periaatteesta myöntää ja peruuttaa kaupunginhallitus. Poikkeusmenettelyn piirissä on toistaiseksi Vantaan Energia Oy. Poikkeuksen saaneet yhtiöt voivat tehdä omia sijoituksia kaupunginhallituksen hyväksymissä puitteissa. Näillä yhtiöillä tulee olla omat ohjeensa sijoitustoiminnasta sekä sen raja-arvoista. Yhtiöiden tulee raportoida sijoituksistaan kaupunginhallitukselle kuuden kuukauden välein ja pyytää ennakkosuostumus merkittäville sijoituksilleen. 2. RAHOITUSTOIMINTA 2.1 Rahoitustoiminnan lähtökohdat Kaupungin rahoitustoiminnalla tarkoitetaan kaupungin oman toiminnan rahoittamista sekä osallistumista tytär-, osakkuus- tai muiden yhteisöjen rahoitukseen merkitsemällä osakkeita, korottamalla peruspääomaa, myöntämällä lainaa, avustuksia tai takauksia. Edellä kohdassa 1.2 on käsitelty tarkemmin kaupungin toimialaan liittyvää sijoittamista. Kaupungin oman rahoitustoimen periaatteet on määritelty kaupungin johtosäännöissä ja niiden nojalla annetuissa ohjeissa. Kaupungin konserniyhteisöjen keskinäinen lainananto, omaisuuden vierasvelkapanttaus sekä keskinäiset takaukset eivät ole sallittuja, poikkeuksena alakonsernin sisäiset toimenpiteet kaupunginhallituksen luvalla. 2.2 Tytär- ja osakkuusyhteisöjen rahoitus Tytäryhteisöjen tulee hyväksyä vuosittain rahoitussuunnitelma oman rahoitusja pääomahuoltonsa järjestämiseksi. Kaupungin tytäryhtiöiden rahoitus- ja pääomahuolto toteutetaan kaupungin rahoitustoimen toimesta tai ohjeiden mukaan. Kaupunki voi myöntää yhtiön lainarahoitukseen takauksen ja se kilpailuttaa yhtiön tarvitseman rahoituksen ja toteuttaa pääomahuollon järjestämisen. Kaupunki voi myöntää pitkäaikaista lainaa tytär- ja osakkuusyhtiölle pääasiallisesti oman pääoman luontoisesti. Lähtökohtana on kaupungin oman edun turvaaminen. Lainansaanti edellyttää myös muita toimenpiteitä toiminnan ja kaupungin panostuksen turvaamiseksi. Muiden lainojen kuin pääomalainojen osalta kaupunki edellyttää lainalle vakuuden, ja lainan ehdot vastaavat normaalin rahalaitosluototuksen ehtoja. Kaupunki voi myöntää laina-ajaltaan alle yhden vuoden pituisia tilapäisluottoja tytär- ja osakkuusyhtiöille noudattaen kaupun-

ginhallituksen antamaa ohjetta (kaupunginhallituksen päätös 26.1.2004 18). Lainan ehtojen ja vakuuden osalta sovelletaan edellä mainittua tapauskohtaisesti harkiten. Poikkeuksen edelliseen muodostavat kaupungin asuntolainarahaston kautta myönnettävät luotot, joiden kohdalla noudatetaan asuntolainarahaston sääntöjä ja erikseen vahvistettuja lainojen myöntämisperusteita, sekä sosiaalinen luototus, jonka kohdalla noudatetaan po. rahaston sääntöjä. Kaupungin tytäryhtiöiden keskinäinen lainananto ei ole sallittua. Yhteisen konsernitilin käyttö on kuitenkin mahdollista. Kaupungin ja tytäryhtiöiden käyttöön luodaan yhteinen konsernitili. Konsernitilistä vastaa ja sen käyttöä ohjeistaa rahoitus -tulosalue. 15 3. TAKAUKSET Kaupunki voi myöntää tapauskohtaisesti 1) omavelkaisia takauksia 2) täytetakauksia 3) toissijaisia takauksia Kaupungin takauksen myöntämisestä, takausprovisiosta ja vastavakuudesta päättää kaupunginvaltuusto. Muista ehdoista sekä takausprovision määrästä päättää kaupunginhallitus pannessaan täytäntöön kaupunginvaltuuston päätöstä. Takauspäätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on lainvoimainen. Kaupunki voi myöntää takauksia tapauskohtaisesti noudattaen edellä kohdassa 1.2.3 Muut sijoitukset ja tässä luvussa määriteltyjä periaatteita. 3.1 Tytäryhteisöjen lainojen takaaminen Vantaan kaupunki voi myöntää takauksen tytäryhteisön raha- tai rahoituslaitoslainoille seuraavien periaatteiden mukaisesti: takaus voidaan myöntää kaupungin tytäryhteisön koko hankkeelle tai osalle hanketta tarvittavalle lainan määrälle takaukset myönnetään kohdekohtaisesti tai limiittimääräisenä ennalta määriteltyihin kohteisiin kaupunki vaatii takaukselle panttauskielto- eli ns. negative pledge - sitoumuksen kaupunki vaatii harkinnanvaraisesti vastavakuuden kaupunki perii harkinnanvaraisesti takausprovision 3.2 Osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien lainojen takaaminen Vantaan kaupunki voi myöntää takauksen osakkuusyhteisön tai kuntayhtymän raha- tai rahoituslaitoslainoille seuraavien periaatteiden mukaisesti:

16 kaupunki ei yksin ilman erityisiä perusteita kanna taloudellista vastuuta yhteisöstä, jossa se on vähemmistöosakkaana/omistajana tai kun mukana on muita merkittävällä panoksella olevia omistajia. Mikäli näin tehdään muiden osakkaiden/omistajien omaisuuden suhteellisen arvon tulee vastaavasti alentua pääsääntöisesti takaus voidaan myöntää kaupungin omistusosuutta vastaavan rahalaitoslainan määrälle, mikäli muut omistajat tekevät vastaavan takauspäätöksen oman omistuksensa puitteissa takaus voidaan myöntää koko hankkeelle tai osalle hanketta tarvittavalle lainan määrälle kaupunki vaatii panttauskielto- eli ns. negative pledge sitoumuksen kaupunki vaatii takaukselleen vastavakuuden kaupunki perii takausprovision 3.3 Muiden yhteisöjen lainojen takaaminen Takaus voidaan myöntää myös sellaisen yhteisön hyväksi, jossa kaupungilla ei ole merkittävää omistusta tai se ei ole osakkaana. Takaus myönnetään seuraavien periaatteiden mukaan: takauksen avulla voidaan pienentää kaupungin oman palvelutuotannon järjestämisen tarvetta takaus voidaan myöntää koko hankkeelle tai osalle hanketta tarvittavalle lainan määrälle kaupunki vaatii panttauskielto- eli ns. negative pledge sitoumuksen kaupunki vaatii takaukselle vastavakuuden kaupunki perii takausprovision kaupungin rahoitustoimi kilpailuttaa lainan, poikkeuksen tähän voi myöntää konsernijaosto kaupunki edellyttää tilinpäätöstietojen toimittamista takauksen voimassaoloaikana sekä tilintarkastajan lausuntoa projektin toteutuksen yhteydessä tarvittavan lainan määrästä ja sen käyttämisestä takauksen yhteydessä määriteltyyn toimitaan 3.4 Tytäryhteisöjen antamat takaukset ja vakuudet Tytäryhteisöt eivät saa myöntää takauksia toisille kaupunkikonsernin yhteisöille eikä muille yhteisöille eivätkä ne saa pantata omaisuuttaan muiden yhteisöjen sitoumusten vakuudeksi. Poikkeuksena edellä mainittuun ovat tytäryhteisön alakonsernin sisäiset järjestelyt kaupunginhallituksen luvalla. 3.5 Tilintarkastajan lausunto Yhteisön, jonka lainan vakuudeksi kaupunki on myöntänyt takauksen, on toimitettava ilman eri pyyntöä lainan noston jälkeen tilintarkastajan lausunto siitä, että laina on käytetty takausta anottaessa hyväksyttyyn kohteeseen. Lausunto toimitetaan kaupungin rahoitustoimelle.

17 KONSERNIOHJEET SEKÄ JOHTAMISEN JA HALLINNON KESKEISET PERIAATTEET TYTÄRYHTEISÖISSÄ (CORPORATE GOVERNANCE) 1. KAUPUNGIN KONSERNIOHJAUS Konserniohjauksen osatekijät ovat: koko konsernin edun huomioiminen yhteisölle asetetuista tavoitteista johdettu toiminnan ja talouden suunnittelu, toteuttaminen, seuranta ja raportointi yhteisöjen hallinnossa toimivien kaupungin edustajien toiminnalle esitetyt hyvän hallintotavan vaatimukset yhtenäiset toimintatavat kaikissa yhteisöissä Näitä ohjeita sovelletaan kaupungin ja sen tytäryhteisöjen hallinnossa ja soveltuvin osin muiden yhteisöjen (osakkuusyhteisöt, kuntayhtymät, yhdistykset, säätiöt) hallinnossa. Kaupungin edustajat kaikissa yhteisöissä sitoutuvat toimimaan ohjeiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto päättää konsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet talousarviossa ja suunnitelmassa sekä hyväksyy tilinpäätöksen, joka sisältää kaupungin tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä konsernitaseen liitteineen. Valtuusto tekee strategisesti merkittävät konsernia koskevat päätökset ja päättää konsernin hallinnon järjestämisen periaatteista. Kaupunginhallitus päättää kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti kaupungin omistajapolitiikan toteuttamisesta ja kaupungin edunvalvonnasta. Kaupunginhallitus nimeää, ellei se ole toisin päättänyt, toimivaltansa puitteissa jäsenet ja tilintarkastajat yksityisoikeudellisiin yhteisöihin, jos kaupungilla on siihen oikeus, sekä nimeää edustajat toimituksiin, tilaisuuksiin ja kokouksiin, joissa kaupungin etua on valvottava. Kaupunginhallitus on toimikaudekseen delegoinut lautakunnille yhteisöjen kokousasioiden käsittelyn toimialan tehtäväalueelle kuuluvien yhteisöjen osalta (esim. Lastensuojelun keskusliitto ry). Lisäksi kaupunginhallitus on toimikaudekseen valtuuttanut kaupunginjohtajan tai tämän määräämän edustamaan kaupunkia niiden yhtiöiden yhtiökokouksissa, joiden toimiala on pääasiassa kaupungin maaomaisuuden hankintaa asuntotoimen johtajan tai tämän määräämän edustamaan kaupunkia niiden yhtiöiden yhtiökokouksissa, joissa on asuntotoimen hallinnassa tai valvonnassa olevia asuntoja Tilakeskuksen toimitusjohtajan tai tämän määräämän edustamaan kaupunkia niiden yhtiöiden yhtiökokouksissa, joissa on kaupungin omistamia toimitiloja muiden yhtiöiden osalta kaupunginjohtaja tai tämän määräämä on valtuutettu edustamaan kaupunkia yhtiökokouksessa, jollei kokousta varten ole tarpeen antaa menettelyohjeita

18 Kaupunginhallituksen konsernijaoston tehtävänä on: valmistella kaupunginhallituksen käsiteltäväksi menettelyohjeet kaupunkikonsernin yhtiöiden ja muiden yhteisöjen kokouksissa, pois lukien hallituksen kokoukset, päätettävistä asioista, tehdä esityksiä kaupunkikonsernin yhtiöille, liikelaitoksille ja muille yhteisöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista, valmistella konsernistrategia, joka koostuu omistajapolitiikasta, sijoitustoiminnan periaatteista ja konserniohjeista, ja valvoa sen noudattamista, ja antaa kaupunginvaltuuston hyväksymän konsernistrategian mukaisesti kaupunkikonsernin yhtiöille, liikelaitoksille ja muille yhteisöille toimintaohjeita konsernihallintoon ja sen järjestämiseen liittyvissä asioissa Lisäksi konsernijaoston tehtävänä on käsitellä jäljempänä näissä ohjeissa määritellyllä tavalla raportointi, ohjeiden antaminen ja ennakkosuostumukset. Kaupunginjohtaja päättää kiireellisissä tapauksissa kaupungin edustajan määräämisestä toimituksiin tilaisuuksiin ja kokouksiin, joissa kaupungin etua on valvottava ja sen mielipidettä kuultava, sekä tarvittaessa menettelyohjeiden antamisen. Muiden kaupungin viranhaltijoiden asema konserniohjauksessa on määritelty kaupungin johtosäännöissä. 2. TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINNALLINEN OHJAUS Toiminnallisella ohjauksella tytäryhteisöt liitetään osaksi kaupungin toimintaa siten, että kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen ja voimavarojen tehokas käyttäminen varmistetaan kaikessa toiminnassa. Tavoitteena on yhtenäistää konserniohjauksen kannalta keskeisillä alueilla kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen johtamis- ja hallintokäytännöt ja siten varmistaa, että yhteisöissä toteutuvat asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, tulostietojen oikeellisuus, sisäinen ja ulkoinen valvonta, riskien hallinta sekä hyvä laskenta- ja kirjanpitokäytäntö. 2.1 Toiminnan ja talouden suunnittelu Tytäryhteisön strategista suunnittelua ohjaa kaupungin hyväksytty talousarvio ja suunnitelma. Sen yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyy mahdolliset tytäryhteisöille asetettavat sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tapauskohtaiset muut tavoitteet hyväksyy kaupunginhallitus. Asetettujen tavoitteiden pohjalta yhteisö laatii vuosittain toiminta-, talous-, henkilöstö-, rahoitus- ja investointisuunnitelman. Tytäryhteisöllä tulee lisäksi olla pitkän tähtäyksen talous-, rahoitus- ja investointisuunnitelma.

Mikäli tytäryhteisön toiminnassa tai toimialalla tapahtuu talousarviovuoden aikana sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi asetettujen tavoitteiden saavutettavuuteen, muutoksista tulee välittömästi raportoida konsernijaostolle, joka antaa tarvittaessa toimintaohjeen tilanteeseen. Mikäli nämä muutokset vaikuttavat vasta tulevien vuosien taloudelliseen tilanteeseen, niistäkin tulee informoida konsernijaostoa. Jokaisen tytäryhteisön hallintoelimissä toimivan kaupungin edustajan tulee tuntea ja sisäistää asetetut tavoitteet ja sitoutua toimimaan niiden saavuttamiseksi. 19 2.2 Toiminnan ja talouden seuranta 2.2.1 Seuranta Kaupungin ja tytäryhteisön välillä pidetään vähintään yksi suunnittelu- ja neuvottelutilaisuus (navigointitilaisuus) vuodessa kaupungin ja yhteisön strategioiden yhteensopivuuden varmistamiseksi sekä vuositason toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi. Navigointitilaisuus toteutetaan keskushallinnon apulaiskaupunginjohtajan tai tämän määräämän johdolla ja tilaisuuteen osallistuu apulaiskaupunginjohtajan ja yhteisön toimitusjohtajan lisäksi tarvittaessa sen toimialan edustaja, jonka toimintaan yhteisö lähinnä liittyy. Erikseen päätettävien yhtiöiden osalta navigointitilaisuus käydään kuitenkin konsernijaostossa. Näiden yhtiöiden toimitusjohtajien tulee lisäksi raportoida vähintään neljä kertaa vuodessa yhteisön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta, mahdollista korjaavista toimenpiteistä sekä taluodellisesta asemasta keskushallinnon apulaiskaupunginjohtajalle. Tytäryhteisöjen toiminta, talous-, rahoitus- ja investointisuunnitelmat sekä hallitusten kokousten esityslistat liitteineen ja pöytäkirjat tulee seurantaa varten toimittaa keskushallinnon apulaiskaupunginjohtajalle tai tämän määräämälle vastuuhenkilölle. Liikesalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot käsitellään emoyhteisössä salassa pidettävinä. Keskushallinnon apulaiskaupunginjohtajalla tai tähän tehtävään määrätyllä on lisäksi puhe ja läsnäolo-oikeus yhteisöjen hallitusten kokouksissa. 2.2.2 Omistajan ennakkosuostumuksen hankkiminen Seuraaviin tytäryhteisön toimenpiteisiin tarvitaan konsernijaoston ennakkosuostumus: tytäryhteisön perustamiseen yhtiön jakautumiseen yhtiöjärjestyksen ja sääntöjen muutosten valmisteluun pääomarakenteen muuttamiseen yrityskauppoihin

20 kiinteistökauppoihin ja rakennusprojekteihin osakkeiden merkintään, mikäli osakkeiden ostamista ja omistamista ei ole erityisesti annettu yhteisön tehtäväksi esim. yhtiöjärjestyksessä osakkeiden myyntiin merkittävän irtaimen omaisuuden hankintaan toimintaan nähden tärkeän omaisuuden tai oikeuksien, mukaan lukien immateriaalioikeuksien hankkimiseen, myymiseen tai vuokraamiseen periaatteellisesti tai taloudellisesti merkittäviin sekä pitkäaikaisiin vuokra- ja muihin sopimuksiin kanteen nostaminen ja kanteeseen vastaaminen, kun kysymys on yhtiön talouden ja/tai toiminnan kannalta merkittävästä asiasta periaatteellisesti laajakantoisiin tai taloudellisesti merkittäviin toiminnan muutoksiin toiminta-ajatuksen olennaiseen muuttamiseen toimintaan nähden merkittäviin investointeihin merkittäviin henkilöstöpoliittisiin ratkaisuihin, myös toimitusjohtajan palkkausperusteisiin ja muihin etuihin Lopullinen päätösvalta ja vastuu ennakkosuostumusasiassa on aina yhteisön omalla päätöksentekoelimellä, vaikka päätöstä tehtäessä ennakkosuostumus olisi saatukin. Kaupungin ennakkosuostumus tulee hakea toimenpidettä valmisteltaessa. Mikäli toimenpide on hyväksytty yhtiön talousarvion yhteydessä tai kaupunginvaltuuston tai -hallituksen jo tekemillä päätöksillä, ei uutta ennakkosuostumusta tarvitse pyytää. Velvollisuus hankkia ennakkosuostumus on tytäryhteisön toimitusjohtajalla tai vastaavalla. Hallituksen puheenjohtajan velvollisuus on valvoa, että asiaa hallituksen kokouksessa päätettäessä ennakkosuostumus on sitä ennen haettu ja kirjataan päätökseen. Konsernijaosto voi yksittäistapauksissa siirtää ennakkosuostumuksen antamisen kaupunginhallituksen ratkaistavaksi. Konsernijaosto valmistelee ne asiat, joissa ennakkosuostumuksen antaminen kuuluu kaupunginhallituksen toimivaltaan. Muiden kuin tytäryhteisöjen tulee edellä mainituissa asioissa informoida konsernijaostoa sen päättämällä tavalla. Informoinnista vastaa kaupungin edustaja yhteisössä.

21 2.2.3 Raportointi emoyhteisölle Tytäryhteisöt raportoivat asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta emoyhteisölle näiden ohjeiden mukaisesti ja konsernijaoston tarkemmin päättämällä tavalla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Erikseen päätettävien yhteisöjen osalta raportointi suoritetaan kaupunginvaltuustolle. Raportointi tapahtuu kesäkuun lopun tilanteen mukaisesti elokuussa sekä vuoden lopun tilanteen mukaisesti keväällä valmistuvassa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Raportointi voi tapahtua muulloinkin. Raportointi tapahtuu pääsääntöisesti tätä tarkoitusta varten laadittavan lomakkeiston avulla. Kulloinkin käytössä olevat lomakkeet ovat saatavilla kaupungin rahoituksesta ja talouspalvelukeskuksesta. 2.2.4 Sitovien tavoitteiden toteutumisen arviointi Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kaupungin tarkastuslautakunnalla, sen yksittäisellä jäsenellä tai toimielimen valmistelijalla ei ole oikeutta saada tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja suoraan tytäryhteisöjen toimielimiltä tai vastuuhenkilöiltä. 3. TYTÄR- JA MUIDEN YHTEISÖJEN PÄÄTÖKSENTEON OHJAUS Konserniohjeissa määritellyt periaatteet edustajista, heidän velvollisuuksistaan ja menettelyohjeiden noudattamisesta koskevat osakeyhtiömuotoisten tytäryhtiöiden lisäksi myös kaupungin edustajia kaupungin osakkuusyhtiöissä ja muissa yhteisöissä (yhdistykset, säätiöt, kuntayhtymät). Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa tätä ohjetta täydentäviä ja tarkentavia toimintaohjeita konsernihallintoon ja sen järjestämiseen liittyvissä asioissa. 3.1 Hyvän hallintotavan noudattaminen Yhtiön ja muun yhteisön tulee noudattaa hyvää hallintotapaa toiminnassaan. Tämä tarkoittaa toimimista avoimesti, rehellisesti ja vastuuntuntoisesti siten, että yhtiö ja muu yhteisö on lakien ja säännösten edellyttämällä tavalla organisoitu ja rekisteröity organisoidaan, sen toiminta suunnitellaan, johdetaan ja harjoitetaan noudattaen ammatillisia, liiketalouden ja lainsäädännön vaatimuksia hoitaa varojaan huolellisesti, tuottavasti ja taloudellisesti Lisäksi yhtiön ja muun yhteisön hallinto on oltava riittävän tarkkailun alainen.

22 Yhteisö toimii avoimesti ja tiedottaen. Lähtökohtana on oikean ja rehellisen kuvan antaminen yhteisöstä omistajalle ja ulkopuoliselle arvioijalle. 3.2 Edustajille annettavat menettelyohjeet Kaikissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuus- ja muut yhteisöt, toimivien kaupungin edustajien tulee noudattaa kaupungin toimivaltaisen viranomaisen (kaupunginhallitus, konsernijaosto tai muu johtosäännössä määrätty) antamia ohjeita. Ohjeet voidaan tarvittaessa yksilöidä valtakirjalla tai pöytäkirjanotteella. Lähtökohtana on, että ottaessaan vastaan luottamustehtävän yhteisössä edustaja sitoutuu noudattamaan saamiaan ohjeita. Yksittäiset ohjeet eivät saa olla ristiriidassa yhteisöä koskevien säännösten kanssa. Konserniyhteisössä noudatetaan aina, myös mahdollisissa ristiriitatilanteissa, voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kaupungin kokonaan omistamissa yhteisöissä kaupungin ja tytäryhteisön välillä ei voi olla ristiriitaa. Silloin kun yhteisössä on myös muita omistajia, yksinomaan kaupungin edun huomioon ottaminen ei aina ole mahdollista. Edustajan tulee noudattaa osakassopimusta ja kaupungin antamia menettelyohjeita. Ristiriitatilanteet ratkaistaan ensisijaisesti yhteisössä ja mikäli se ei onnistu, omistajan välisissä neuvotteluissa, joihin konsernijaosto antaa toimintaohjeet ja nimeää neuvottelijat. Kiireellisissä tapauksissa menettelyohjeet antaa ja edustajan nimeää kaupunginjohtaja tai keskushallinnon apulaiskaupunginjohtaja. 3.3 Edustajien velvollisuudet Yhteisöihin nimetyiltä kaupungin edustajilta edellytetään: aktiivisuutta yhteisön toiminnan kehittämisessä perehtymistä yhteisön toimintaan kaupungin toiminnalle asettamien tavoitteiden tuntemista kaupungin antamien ohjeiden tuntemista ja noudattamista raportointia ja yhteydenpitoa kaupunkiin Kaupungin edustajat valvovat kaupungin toiminnallisia ja taloudellisia etuja ja toimivat siten, että kaupunginvaltuuston päättämät strategiset tavoitteet voidaan toteuttaa. Edustajat noudattavat mahdollisesti erikseen annettavia ohjeita. Edustajien tulee olla pyydettäessä asiantuntijoina kaupungin käytettävissä yhteisön asioita käsiteltäessä. 4. YHTEISÖJEN HALLITUKSEN JA MUIDEN TOIMIELINTEN VALINTA 4.1 Edustajien valintaperusteet Yhteisön hallintoelimen jäsenillä tulee olla jäljempänä näissä ohjeissa tarkemmin kuvattu kelpoisuus sekä yhteisön toiminnan luonteen ja laajuuden edellyttämä riittävä asiantuntemus. Ainakin osalla nimettävistä jäsenistä tulee olla liiketaloudellista ja/tai yhteisön toimialan tuntemusta. Lisäksi jäseniä nimettäessä

on varmistuttava, että yhteisön muiden omistajien ja, jos yhteisön toimiala sitä edellyttää, eikä eturistiriitoja ole, myös keskeisten yhteistyökumppanien intressit ja asiantuntemus otetaan huomioon. 23 4.2 Osakeyhtiö Osakeyhtiöitä koskevia periaatteita noudatetaan myös asunto-osakeyhtiöissä ja kiinteistöyhtiöissä sekä soveltuvin osin muissa yhteisöissä. 4.2.1 Hallituksen ja toimitusjohtajan valinta ja toimikausi Hallituksella on keskeinen tehtävä yhteisön hallinnon ja valvonnan järjestämisessä ja yhteisön johtamisessa. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten lukumäärä, tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain ja/tai asunto-osakeyhtiölain sekä yhtiöjärjestyksen sekä mahdollisen osakassopimuksen mukaisesti. Hallitus/ Vantaan edustaja hallituksessa edustaa kaupunkikonsernin johtoa yhteisön hallinnossa ja sen toiminta on osa omistajaohjausta. Hallituksen jäseneksi, varajäseneksi, tai toimitusjohtajaksi valittavan tulee olla hyvämaineinen ja sopiva tehtävään. Hallituksen jäseneksi, varajäseneksi tai toimitusjohtajaksi ei voida valita vajaavaltaista tai liiketoimintakiellossa taikka konkurssissa olevaa henkilöä. Tytäryhteisökohtaisesti on harkittava, onko eturistiriitojen kannalta estettä valita hallituksen jäseneksi yhteisön kanssa kilpailutilanteessa toimivan tai asiakkaiden edustaja. Hallituksen kokoonpanossa on vältettävä tilanteita, joissa hallituksen jäsenet ovat esimies alaissuhteessa keskenään. Hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi valittavalta on ennen valintaa saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään sekä konserniohjeiden noudattamiseen. Hallituksen jäsenet ja mahdolliset varajäsenet valitsee kaupunginhallituksen tai sen päättämän muun viranomaisen antaman menettelyohjeen mukaisesti yhtiökokous tai hallintoneuvosto. Jäsenmäärästä ja toimikaudesta on määräykset yhtiöjärjestyksessä ja lisäksi mahdollisessa osakassopimuksessa. Hallituksen toimikausi on pääsääntöisesti kaupunginhallituksen toimikauden pituinen mutta voi olla myös muulla tavalla määräaikainen tai toistaiseksi jatkuva. Jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä tai uutta jäsentä valittaessa toisin päätetä, toimikausi päättyy uuden jäsenen valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus tai sen jäsen voi erota tehtävästä ennen toimikauden päättymistä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle. Eroilmoitus toimitetaan yhtiön hallitukselle ja kopio siitä kaupunginkansliaan. Hallitus tai sen jäsen voidaan erottaa tehtävästään ennen toimikauden päättymistä. Erottamisesta päättää se toimielin joka on hänet tehtävään valinnut. Hallituksen jäsenen tehtävän tullessa avoimeksi kesken toimikauden, sijalle tulee varajäsen tai hallituksen muiden jäsenten tulee huolehtia siitä, että uusi jäsen valitaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallitus tai yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallintoneuvosto valitsee toimitusjohtajan. Yhtiön tulee kuulla konsernijaostoa toimitusjohtajan valinnasta ja palkka-

uksen ehdoista. Toimitusjohtajalta on ennen valintaa saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. Se toimielin, joka on valinnut toimitusjohtajan päättää myös hänen erottamisestaan. Erottaminen tulee voimaan välittömästi, jollei päätetä myöhemmästä ajankohdasta. Mikäli toimitusjohtaja eroaa tehtävästään, eroaminen tulee voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle. 4.2.2 Esteellisyys osakeyhtiössä Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa yhtiön hallituksessa osallistua hänen ja yhtiön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn eikä myöskään ottaa osaa yhtiön ja kolmannen välistä koskevan asian käsittelyyn, mikäli hänellä on odotettavissa siitä sellaista etua, joka on ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Edellä mainittua sovelletaan myös oikeudenkäyntiin tai muuhun puhevallan käyttämiseen. Hallituksen jäsen on yhteisöjääviyden vuoksi esteellinen kaupungin päätöksenteossa käsittelemään yhtiön asioita. 24 4.3 Osakeyhtiön hallituksen tehtävät ja työskentely 4.3.1 Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä valitsee ja erottaa toimitusjohtajan määrittää toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot ja hyväksyy kirjallisen toimitusjohtajasopimuksen huolehtii, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty päättää aina yhtiön toiminnan kannalta epätavallisista, periaatteellisista ja laajakantoisista toimenpiteistä ohjaa, tukee ja valvoo määräyksin ja ohjein toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön päivittäisjohtamista siten, että hallituksella on riittävä ja ajantasainen kontrolli ylimmän johdon tehtävä- ja vastuualueista sekä yhtiön sisäisestä tilasta huolehtii yhtiön osake- ja osakasluetteloista edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimen sekä kantaa ja vastaa yhtiön puolesta oikeudessa. Yhtiöjärjestyksessä voi olla tarkempia määräyksiä oikeudesta toiminimen kirjoittamiseen kutsuu koolle yhtiökokouksen ja valmistelee yhtiökokouksen päätettävät asiat 4.3.2 Hallituksen työskentely ja päätöksenteko Hallitus työskentelee ja tekee päätöksensä hallituksen kokouksissa. Puhelin- ja sähköpostikokoukset ovat sallittuja vain poikkeustapauksissa, jolloin ne rinnastetaan tavanomaisiin kokouksiin. Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa. Hallituksen kokouksista on laadittava pöytäkirja, jonka kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi hallituksen siihen nimeämä jäsen allekirjoittavat. Pöytäkirjat

on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Kokousasiat esitellään ja päätetään kirjalliseen materiaaliin perustuen. Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä enemmän kuin puolet sen jäsenistä, mikäli yhtiöjärjestyksessä ei vaadita suurempaa määrää. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estynyt, on hänen tilalleen mahdollisesti tulevalle varajäsenelle varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut, ellei yhtiöjärjestyksen tai osakassopimuksen mukaan päätökseen vaadita määräenemmistöä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Hallituksen puheenjohtajan valinnassa äänten mennessä tasan puheenjohtaja valitaan arvalla. 4.3.2.1 Hallituksen erityisvelvollisuudet Hallituksen tulee vuosittain varmistaa ja saattaa myös omistajan tietoon se, että kaikki yrityksen toimintaan liittyvät säännökset on otettu huomioon ja tieto muutoksista on pidetty ajan tasalla koskien mm. 25 kaupparekisterimuodollisuuksia yhtiön julkisia velvoitteita verojen ja lakisääteisten maksujen suorittamista kirjanpidon ajantasaisuutta 4.3.2.2 Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen tehtävät Hallituksen toimivalta on lueteltu kohdassa 4.3.1. Hallituksen puheenjohtajalta ja jäseneltä edellytetään valmistautumista kokouksiin. Tämä tarkoittaa, että he ovat tutustuneet esityslistaan ja oleellisiin taustakysymyksiin ennen kokousta. Toimitusjohtajan tulee huolehtia, että hallituksen jäsenille on annettu riittävä etukäteisinformaatio. Hallituksen puheenjohtaja huolehtii siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa tai jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii johtaa hallituksen työskentelyä ja toimii kokouksessa puheenjohtajana sekä huolehtii siitä, että kokouksesta pidetään pöytäkirjaa huolehtii omalta osaltaan siitä, että edellä näissä ohjeissa mainituista asioista on ennen hallituksen lopullista päätöstä hankittu konsernijohdon ennakkosuostumus huolehtii siitä, että tämän ohjeen mukainen raportointi toteutuu Hallitustehtävään valitun tulee tutustua ainakin seuraaviin asiakirjoihin

26 yhtiöjärjestys mahdollinen osakassopimus toimintaan vaikuttavat muut merkittävät sopimukset ja sitoumukset tilinpäätös ja mahdolliset osavuosikatsaukset viime vuosilta hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat viime vuosilta lait ja säännökset, jotka ovat tärkeitä yhtiön toiminnalle hallituksen mahdollinen työjärjestys tai työsuunnitelmat organisaatio myös johtohenkilöiden taustat ja pätevyys 4.4 Osakeyhtiön toimitusjohtajan asema ja tehtävät Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty huolehtii siitä, että edellä näissä ohjeissa luetelluista asioista hankitaan ennen yhtiön sisäistä päätöksentekoa riittävän ajoissa konsernijohdon ennakkosuostumus huolehtii siitä, että yhtiön prokurat (valtuutus toimia päämiehen puolesta ja kirjoittaa toiminimi) ovat kaupparekisterissä ajan tasalla edustaa yhtiötä tehtäviinsä kuuluvissa asioissa huolehtii siitä, että tämän ohjeen mukainen raportointi toteutuu 4.5 Vastuu osakeyhtiössä Osakeyhtiössä vastuu voidaan jakaa kahteen osaan: rikosoikeudelliseen vastuuseen ja vahingonkorvausvastuuseen. Osakeyhtiölaissa (OYL) on rangaistussäännöksiä osakeyhtiörikoksesta ja rikkomuksesta. Rangaistavaa osakeyhtiörikoksena on OYL 16 luvun 8 mukaan tiettyjen lain säännösten noudattamatta jättäminen (esimerkiksi yhtiön varojen lain vastainen jakaminen ja pääomalainan pääoman palauttamista, koron tai muun hyvityksen maksamisesta tai vakuuden antamisesta koskevan säännöksen rikkominen). Osakeyhtiörikkomuksesta on kyse OYL 16 luvun 9 :n mukaan esimerkiksi yhtiökokouksen pöytäkirjan nähtävillä pitämistä koskevan säännöksen rikkomisessa sekä osake- ja osakasluettelon pitämisen tai nähtävillä pitämisen laiminlyönnissä ja mm. tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkomisessa. Osakeyhtiölain 15 luvun 1 :n mukaan perustaja, hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhtiölle. Sama koskee vahinkoa, joka tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla on aiheutettu osakeomistajalle tai muulle henkilölle.

27 Yhtiön hallituksen jäsenen on edellä mainitun vuoksi perehdyttävä toimintaa koskevaan lainsäädäntöön huolella. 4.6 Kuntayhtymät 4.6.1 Kuntayhtymän toimielinten valinta Kuntayhtymien hallintoon ja päätöksentekoon sovelletaan kuntalakia, kuntayhtymän perussopimusta sekä kuntayhtymän sääntöjä. Kuntayhtymissä ylintä päätösvaltaa käyttää joko yhtymäkokous tai kuntayhtymän perussopimuksessa määrätty jäsenkuntien valitsema toimielin, joka on yleensä valtuusto. Näissä tapauksissa on kuntayhtymissä on ylimmän päättävän toimielimen lisäksi hallitus. On myös mahdollista, että kuntayhtymässä on vain yksi toimielin, hallitus. Näiden toimielinten toimivallasta ja valinnasta on määräykset kuntayhtymän perussopimuksessa ja kuntayhtymän johtosäännöissä. Pääsääntöisesti kaupunginvaltuusto valitsee perussopimusten mukaisesti kuntayhtymien valtuuston jäsenet. Kaupunginhallitus valitsee yhtymäkokousedustajat. Valtuustojen ja hallitusten jäsenet on nimetty puolueiden piirien sopimuksilla. Huolimatta nimeämistahosta, on kaikkien Vantaata edustavien noudatettava näitä konserniohjeita sekä kaupungin antamia menettelyohjeita kuntayhtymien toimielinten kokouksissa. Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säädetään kuntalaissa siten, että kuntayhtymän toimielimiin on vaalikelpoinen henkilö, joka on vaalikelpoinen jäsenkunnan luottamustoimeen (henkilön kotikunta on jäsenkunta, henkilöllä on jossakin kunnassa äänioikeus po. vaalivuonna, henkilö ei ole holhouksen alainen). Toimielimessä ei kuitenkaan voi toimia kuntayhtymään pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö tai valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä. Vaalikelpoinen kuntayhtymän muuhun toimielimeen kuin valtuustoon tai yhtymäkokoukseen ei myöskään ole henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa asemassa sellaisessa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jolle toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävistä asioista ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Johtokuntaan tai toimikuntaan voidaan kuitenkin valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin tai jonka kotikunta ei ole kuntayhtymän jäsenkunta. Perussopimuksessa voidaan sopia, että kuntayhtymän muun toimielimen kuin yhtymäkokouksen jäsenten tai varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mitä edellä määrätään osakeyhtiön hallituksen jäsenen ja puheenjohtajan velvollisuuksista ja hallituksen työskentelystä koskee soveltuvin osin myös kuntayhtymää. Kuntayhtymän kokouskäytännöistä on määräykset kuntayhtymän omassa hallintosäännössä. 4.6.2 Esteellisyys kuntayhtymässä Esteellisyydestä kuntayhtymässä noudatetaan hallintolain säännöksiä, kuten kunnissakin.

Yhteisöjääviyden perusteella jäsenkunnan viranhaltija tai luottamushenkilö, joka on kuntayhtymän hallituksen jäsen, on peruskunnassa esteellinen valmistelemaan, käsittelemään ja esittelemään asioita, joissa kuntayhtymä on asianosainen tai jossa sille on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Esteellisyys koskee tilanteita, joissa kuntayhtymän ja peruskunnan edut ovat selkeästi ristiriitaisia keskenään. Yhteisöjääviyden perusteella on kunnan edustaja (peruskunnan kunnanhallituksen jäsen tai esittelijä) kuntayhtymän hallituksessa esteellinen, kun kunta on asianosainen tai intressentti. Tämä esteellisyys voi koskea esimerkiksi oikeustoimea, jossa on tai ristiriitatilanteita kuntayhtymän ja sen jäsenkunnan välillä. Kuntayhtymän rakenteesta johtuen päätöksenteossa on yleensäkin asetelma se, että kunnilla on hyötyä tai vahinkoa tehtävistä päätöksistä. Esteellisyyttä ei sen takia synny, jos kaikki jäsenkunnat saavat hyötyä päätöksestä tai saavat siitä vahinkoa yhtäläisin perustein. Esteellisyyden edellytyksenä on se, että jokin jäsenkunta saa erityistä hyötyä tai kärsii erityistä vahinkoa. 4.7 Yhdistykset ja säätiöt Yhdistysten hallinnosta ja kokousmenettelystä on määräykset yhdistyslaissa ja yhdistyksen omissa säännöissä. Säätiön hallinnosta ja kokousmenettelystä on vastaavasti määräykset säätiölaissa ja säätiön säännöissä. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen hallituksen nimeää yhdistyksen kokous. Säätiön hallituksen ja toimielinten valitsemistapa määräytyy säätiön sääntöjen mukaan. Kaupunginhallitus nimeää kaupungin kokousedustajan ja antaa menettelyohjeen hallituksen jäsenen nimeämiseksi, ellei se ole delegoinut tätä päätösvaltaa lautakunnalle. Edustajien on noudatettava näitä konserniohjeita sekä kaupungin antamia menettelyohjeita yhdistyksen/säätiön kokouksessa ja hallituksen kokouksessa. Mitä edellä määrätään osakeyhtiön hallituksen jäsenen ja puheenjohtajan velvollisuuksista sekä kokousmenettelystä koskee soveltuvin osin myös yhdistyksiä ja säätiöitä. 4.7.1 Esteellisyys yhdistyksessä ja säätiössä Yhdistyksen jäsen ei saa yhdistyksen kokouksessa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa. Säätiön toimielimen jäsen tai säätiön toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja säätiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa koskevan asian käsittelyyn. Hän ei saa myöskään ottaa osaa säätiön ja kolmannen henkilön välistä oikeustointa koskevan asian käsittelyyn, mikäli hänellä on siitä odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa säätiön edun kanssa. Tätä sovelletaan myös oikeudenkäyntiin ja muuhun puhevallan käyttöön. Edellä mainittu koskee myös jäsenen asiamiestä tai edustajaa. 28

29 Yhdistyksen ja säätiön hallituksen jäsen on yhteisöjäävin vuoksi esteellinen kaupungin päätöksenteossa käsittelemään yhteisön asioita. 5. YHTEISÖN HALLINTOELIMEN JÄSENELLE MAKSETTAVAT PALKKIOT Yhteisön hallituksen palkkioista päätetään vuosittain yhteisön kokouksessa. Tytäryhteisön kokousedustajan tehtävänä on huolehtia, ellei kaupunginhallitus ole menettelyohjeissa toisin päättänyt, että tytäryhteisöjen toimielinten palkkionmaksussa noudatetaan Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymää luottamushenkilöiden palkkiosääntöä seuraavin täsmennyksin: tytäryhteisöjen toimielinten puheenjohtajat ja jäsenet rinnastetaan kokouspalkkioiden osalta luottamushenkilöihin tytäryhteisöjen hallitus tai muu vastaava toimielin rinnastetaan Vantaan kaupunginhallitukseen muut toimielimet rinnastetaan ryhmään lautakunnat, valiokunnat, toimikunnat, neuvottelukunnat jne. vuosipalkkioita maksetaan tapauskohtaisesti, huomioiden yhtiön koko ja toimiala, kaupunginhallituksen yhtiökokousta varten antaman menettelyohjeen mukaisesti puheenjohtajalle ei makseta erillispalkkiota toimitustunnilta Kuntayhtymillä on omat palkkiosääntönsä, joita noudatetaan kaupungin edustajien palkkioihin. 6. YHTEISÖN KIRJANPIDON JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNITILINPÄÄTÖS Yhteisön hallituksen on huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kirjanpidon tulee olla kirjanpitolaissa määriteltyjen määräaikojen mukaisesti ajan tasalla ja se tulee säilyttää lain mukaisen määräajan. Lisäksi tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien tulee järjestää kirjanpitonsa niin, että sen perusteella voidaan laatia kuntalain edellyttämä konsernitase. Tytäryhtiöiden tulee huomioida tilinpäätöksessä poistoihin, vero- ja tulossuunnitteluun liittyvät näkökohdat sekä osinkopolitiikka myös konsernin edun näkökulmasta. Tytäryhteisöjen tulee antaa kaupungin talouspalvelukeskukselle konsernitaseen laadintaan liittyvät kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan säännösten ja ohjeiden mukaiset tiedot talouspalvelukeskuksen pyytämässä muodossa ja sen antaman aikataulun mukaisesti. Tytäryhteisöjen kirjanpito tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan keskittämään yhteen kirjapitotoimistoon taikka mikäli mahdollista kaupungin talouspalvelu-

keskuksen hoitoon. Keskittämisellä voidaan saavuttaa mm. kustannussäästöjä sekä parantaa konsernihallintaa. Kirjanpitopalveluiden hankinta tulee toteuttaa hankintalainsäädännön edellyttämällä tavalla. 30 7. TILINTARKASTUS JA KONSERNIVALVONTA Mikäli kaupungilla ei ole oikeutta nimetä yhteisön tilintarkastajaa, voi kaupunki kuitenkin edellyttää ehtona osallistumiselleen tai sijoitukselleen yhteisöön ko. nimitysoikeutta. Tytäryhteisöjen tilintarkastus tulee järjestää po. yhteisöä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Tytäryhteisöjen tilintarkastajat kilpailutetaan valtuustokausittain siten, että kaikissa tytäryhteisöissä on sama tilintarkastusyhteisö tai tytäryhteisöt on jaettu tarkoituksenmukaisiin ryhmiin siten, että kullekin ryhmälle voidaan valita oma tilintarkastusyhteisö. Edellä mainittu mahdollistaa saman tilintarkastusyhteisön valitsemisen tytäryhteisön ja kaupungin tilintarkastajaksi. Kaupungin sisäisellä tarkastuksella on oikeus kaupunginjohtajan toimeksiannon mukaisesti tarkastaa tytäryhteisöjen toimintaa. Tarkastusta varten yhteisöjen tulee antaa tarpeelliset tiedot ja avustaa tietojen saamisessa. Tytäryhtiön ja soveltuvin osin osakkuusyhtiön tilintarkastajan tulee laatia tilintarkastuskertomuksen lisäksi yhteisön tilaa yksityiskohtaisemmin kuvaava ja toiminnan kehitysehdotuksia sisältävä erillinen tilintarkastusmuistio. Tilintarkastajan lausunto tulee pyytää myös edellä tässä ohjeissa mainittujen kaupungin takausten yhteydessä. 8. YHTEISÖN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 8.1 Sisäinen valvonta Sisäinen valvonta on olennainen osa hyvän johtamisen ja hallinnon periaatetta. Valvonnan avulla varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan, toiminta on lakien, ohjeiden ja päätösten mukaista, voimavarat ovat tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu sekä johdon saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Yhteisön hallituksen ohella toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu yhteisön sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen toimivuuden varmistamisesta. Sisäinen valvonta voidaan jakaa operatiivisessa toiminnassa tapahtuvaan valvontaan ja sisäiseen tarkastukseen.

31 8.2 Valvontavastuu operatiivisessa toiminnassa Toimitusjohtajan ja muiden esimiesten vastuulla on sisäisen valvonnan rakenteiden luominen. Lisäksi heidän on jatkuvasti seurattava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä tarpeellisiin toimenpiteisiin aina, kun lainsäädännön tai sisäisten ohjeiden vastaista tai muutoin epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. 8.3 Sisäinen tarkastus Näkyvä osa yhtiön ohjaus- ja valvontajärjestelmää on sisäisen tarkastuksen toiminto, jota hallitus ja toimitusjohtaja voivat käyttää toteuttaessaan valvontavelvollisuuttaan Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi sisäisen valvonnan järjestelmiä ja riskienhallintaa, toimintojen lain- ja päätöksenmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, resurssien tehokasta ja taloudellista käyttöä sekä johtamisessa ja päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuutta. Lisäksi se antaa tarvittaessa näihin liittyvää neuvontaa. Tytäryhtiöillä on mahdollisuus käyttää kaupungin sisäistä tarkastusta oman sisäisen tarkastuksensa järjestämisessä. 9. TYTÄRYHTEISÖN HALLINNOINTI JA YHTEISET PALVELUT 9.1 Riskienhallinta ja vakuutustoiminta Emon ja tytäryhteisöjen riskienhallinta järjestetään noudattaen yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa. Riskienhallinnassa on toteutettava yhteisön ja kaupungin yhteistä vakuutuspolitiikkaa. Kaupunginhallitus voi antaa erikseen ohjeet yhtenäisen riskienhallinnan toteuttamisesta, joiden noudattamiseen tytäryhteisöt sitoutuvat. Vantaan kaupungin hankkimaan vakuutusturvaan sisältyvät myös tietyin rajoituksin tytäryhteisöt. Vakuutukset kilpailutetaan kerralla kaupungin toimesta. Tytäryhteisöjen vakuutustarpeet huomioidaan kilpailutuksessa. Konsernin vakuutuksia hoitava vakuutusmeklari huolehtii osaltaan konsernin vakuutusten kattavuudesta. Tytäryhteisöjen tulee varmistua, ettei olemassa olevassa vakuutusturvassa ole päällekkäisyyttä ja tästä aiheudu tarpeettomia kuluja. Yhteisöjen tulee huolehtia toimielinten jäsenten vastuuvakuutuksista. 9.2 Henkilöstöpolitiikka Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupungin henkilöstöstrategian linjauksia. Henkilöstöhankinnassa tytäryhteisöjen tulee ottaa huomioon konsernin sisäiset henkilöstön siirtomahdollisuudet.

32 Mahdolliset toimitusjohtajasopimukset laaditaan kaupungin henkilöstökeskuksen ohjeiden ja mallien mukaisesti. 9.3 Hankinnat Kaupungin ja tytäryhteisöjen tulee toimia hankinnoissa ensisijaisesti yhteistyössä toteuttamalla hankinnat yhteishankintana aina silloin kun se on mahdollista. Hankintojen yhteydessä tulee hyödyntää kaupungin hankintakeskuksen palveluja. Vantaan kaupungin kaikissa tytäryhteisöissä tulee noudattaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä sekä Vantaan kaupunginhallituksen hyväksymiä Vantaan kaupungin yleisiä hankintaohjeita seuraavin täsmennyksin: tytäryhteisö rinnastetaan Vantaan kaupunkiin hankintoihin liittyvä toimivalta (mm. tarjouspyyntöjen allekirjoitus, hankintapäätös, tilaus) määräytyy tytäryhteisön hallituksen tai vastaavan toimielimen päättämien toimivaltarajojen mukaisesti laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ei koske tytäryhteisön asiakirjoja Kaupungin tarjouspyynnöt ja puitesopimukset tulee laatia siten, että ne sisältävät, mikäli mahdollista, tytäryhteisöjen oikeuden sopimuksen mukaisten hankintojen suorittamiseen. 9.4 Tukipalvelujen hankinta ja lakiasiat Tukipalveluja hankkiessaan tytäryhteisöjen tulee ensin selvittää kaupungin sekä konsernin muiden yhteisöjen tarjoamat palvelut sekä niiden kilpailukykyisyys muihin käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin nähden. Tukipalveluja ovat mm. tietohallinto, kirjanpito, palkanlaskenta, koulutus, puhelinvaihde, painatus ja monistus, ruokahuolto, hankintatoiminta, konekeskus, tilapalvelut ja lakiasiat. Kaupungin omistamien yhtiöiden tulee olla kaupunginkanslian lakiasioiden yksikköön yhteydessä aina kun yhtiöllä ilmenee tarvetta lakiasiain palveluiden hankkimiseen. Yhteisöjen tulee huolehtia, että sopimukset tehdään kirjallisesti ja ovat ehdoiltaan yhteisölle edullisia, myös sopimusasioissa tulee tarvittaessa olla yhteydessä kaupunginkanslian lakiasioihin. 9.5 Toimitilojen rakennuttaminen Tytäryhteisöt noudattavat toiminnassaan soveltuvin osin kaupungin erikseen hyväksymää toimitilastrategiaa.

33 9.6 Viestintä Vastuu ulkoisen ja sisäisen viestinnän toimivuudesta kuuluu viime kädessä yhteisöjen toimivalle johdolle. Asianmukaisen viestinnän järjestämiseksi on varattava riittävät resurssit. Ulkoinen viestintä tulee järjestää yhteistyössä kaupungin viestinnän tulosalueen kanssa. Tytäryhteisöissä tulee noudattaa mahdollisimman pitkälle Vantaan kaupungin viestintästrategiaa. Yhteisöjen mahdollisia omia verkkosivuja ja -tiedottamista on kehitettävä kaupungin verkkotoimituksen linjausten mukaisesti helppokäyttöisiksi ja yhä vuorovaikutteisemmiksi. Sivustojen rakentamisessa on hyödynnettävä mahdollisimman paljon konsernikäyttöön ostettuja ohjelmistolisenssejä. Kaupungin omaan atk-verkkoon kuuluvissa yhteisöissä viestintään tulee käyttää kaupungin intranetiä, jolloin tiedottamista voidaan suunnata koko kaupunkikonserniin. 9.7 Muut kaupungin strategiat ja ohjeet Tytäryhteisöjen tulee soveltuvin osin noudattaa kaupungin hyväksymiä strategioita sekä ohjeita. KONSERNISTRATEGIAN VOIMAANTULO Tämä ohje tulee voimaan 1.2.2006 alkaen. Ohje käsitellään tytäryhteisön yhtiökokouksessa tai vastaavassa muussa ylintä päätösvaltaa käyttävässä hallintoelimessä sekä yhteisön hallituksessa tai vastaavassa hallintoelimessä ja se hyväksytään tytäryhteisöä sitovaksi. Kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt voivat päättää noudattaa näitä ohjeita soveltuvin osin, kuitenkin niin että nämä ohjeet sitovat ao. yhteisön toimielimissä Vantaan kaupunkia edustavia henkilöitä. Tällä konsernistrategialla kumotaan aikaisemmat kaupungin omistajapolitiikkaa, sijoitustoimintaa ja konserniohjeita koskevat päätökset.