JVA:n asukaslehti 2/2011 Koti kauniiksi asukaspisteillä s. 6 JVA 20 vuotta Budjetti 2011 Naapurit huomioon tupakoidessa Piha- ja parvekekilpailun voittajat Lämmitä autosi oikein Kenestä energiaekspertti?
Koteja kaikille JYVÄSKYLÄN VUOKRA-ASUNNOT OY Vapaudenkatu 48-50, 3 krs, PL 193, 40101 Jyväskylä Vaihde (kaupungin vaihde)... 266 0000 www.jva.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi Avoinna: ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 9-17 Faksi, asiakaspalvelu... 266 7065 Faksi, hallinto ja talous... 266 7066 Puhelinpalveluajat (palvelusihteerit, vuokrasihteerit ja asukasisännöitsijät) ma - pe klo 8-10 ja klo 14-15 Asuntohakemukset, vuokrasopimukset irtisanomiset Palvelusihteerit... 266 0115 asiakaspalvelu.jva@jkl.fi Vuokranmaksuasiat Vuokrasihteerit... 266 0117 vuokrasihteerit@jkl.fi Asukasisännöinti: asukasdemokratia, asumisrauha, asukastiedotus Brandt Mervi, Läntinen- ja Korpilahden alue... 266 7069 Lius Sirkka, Keskustan-, Pohjoinen- ja Vaajakosken alue... 266 7082 Toivola Liisa, Itäinen alue... 266 7101 jva.asukasisannointi@jkl.fi Tekninen isännöinti ja kiinteistöjen talous Moisio Vesa, Vaajakosken alue... 266 7086 Kinnari Paul, Itäinen alue... 266 7076 Lemetyinen Osmo, Kuokkalan alue... 266 7081 Sahi Sinikka, Keskustan alue... 266 7094 Salmelainen Timo, Läntinen alue... 266 7074 Salmi Seppo, Pohjoinen alue... 266 7096 Siivoustyönjohto Jaiteh Aila, siivoustyönjohtaja... 266 7071 Asuntotarkastajat... 050 311 8149... 0400 540 031 Tässä numerossa: 20 vuotta JVA:n pihapiirissä... 3 Vuoden 2012 vuokrankorotukset maltillisia... 4 Kenestä energiaekspertti?... 5 Asukaspisteet innostivat koko kodin remonttiin... 6 Piha- ja parvekekilpailu on käyty ja voittajat selvillä... 8 Asukastoiminnan tapahtumakalenteri 2012... 9 Vesa Ahonen... 9 Monipuolinen, ekologinen ja tasavertainen JVA... 10 Joulunajan jätteet oikeaan paikkaan... 11 Naapurit huomioon tupakoitaessa... 12 Auton lämmitys talvisaikaan... 14 Muuttajan siivousohjeet... 14 Ikkunatuuletus... 15 Palovaroitin halpa hengenpelastaja... 15 Pärren joulusinappiresepti... 16 Talous Taloussihteerit Kemppainen Sirpa, ostoreskontra, maksuliikenne... 266 7075 Kytölä Sirkka, kirjanpito... 266 7077 Meriläinen Mervi, ostoreskontra, maksuliikenne... 266 7084 Muhonen Pirjo, kirjanpito, lainat, web... 266 7087 Nykänen Auni, kirjanpito, maksuliikenne... 266 7089 Hallinto Hyttinen Timo, toimitusjohtaja... 266 7073 Kärkkäinen Anu, asiakaspalvelupäällikkö... 266 7078 Myöhänen Arja, talous- ja hallintopäällikkö... 266 7088 Päivärinta Urpo, projektipäällikkö... 266 7093 Tirkkonen Matti, kiinteistöpäällikkö... 266 7100 Painos 8200 kpl ISSN 1459-7497 Päätoimittaja Timo Hyttinen Toimituskunta Liisa Toivola Sirkka Lius Mervi Brandt Anu Kärkkäinen Julkaisija: Jyväskylän Vuokra-Asunnot Oy Taitto: Lari Kemiläinen, Ideavuo Oy Kannen kuva: Reetta Mikkola, Medita Communication Oy Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy 2
Pääkirjoitus 20 vuotta JVA:n pihapiirissä Keväällä perustettiin JVA:n Facebook-sivusto, joka on asukasdemokratiaa, asukastiedottamista ja yhteistyötä edistävä ryhmä kaikille JVA:n asukkaille ja myös faneille. Lisäksi ryhmän tavoitteena on tarjota foorumi JVA:n asukkaiden kokemustenvaihdolle ja omille ideoille paremman asumisen puolesta. Sivuston nimeksi annettiin JVA pihapiiri. Sivusto on saavuttanut suuren suosion ja käyttäjäryhmä kasvaa jatkuvasti. Nyt halusimme laajentaa pihapiiri käsitettä viestinnässä ja muutimme tämän asukaslehden nimeksi JVA pihapiiri, jonka ensimmäistä numeroa siis parhaillaan luet. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta Jyväskylän vuokra-asunnot Oy:n toiminnan aloittamisesta. Vuonna 1992 ensimmäisen toimintavuoden lopussa JVA:lla oli omistuksessaan 371 asuntoa henkilökunnan määrän ollessa viisi. Jyväskylän kaupungilta fuusioiden kautta ja omalla aktiivisella rakennuttamisella asuntomäärä nousi nopeasti ja vakiintui vuosituhannen vaihteessa noin 5 500 asuntoon. Toinen JVA:n vuosikymmen olikin sitten kasvumielessä edellistä rauhallisempi, kunnes tehtiin vuokrataloyhtiöfuusio vuoden 2009 alusta. Tällöin yhtiössä oli noin 7 500 asuntoa ja 48 työntekijää. Nyt näiden muutaman fuusion jälkeisen vuoden aikana on toimintoja yhtenäistetty ja kehitetty. Ensi vuoden toiminnallisena päätavoitteena on vuokratalofuusion yhtenäistämistoimenpiteiden loppuunsaattaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nyt vielä erillään olevat alueelliset pääomantasausryhmät yhdistetään yhdeksi ryhmäksi siten, että budjetointi ja vuokranmääritys vuodelle 2013 tehdään yhdelle koko kaupungin pääomantasausryhmälle. Tällä hetkellä JVA:lla on edelleen noin 7 500 asuntoa, mutta työntekijöitä on kolmannes vähemmän eli 32. Ensi vuosi on siis JVA:n juhlavuosi ja se tulee näkymään myös ensi vuoden toiminnassa. Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa juhlavuoden tapahtumiin kuten muihinkin asioihin tuomalla ajatuksia ja ideoita esille esimerkiksi asukastoimikunnassa tai asukasneuvostossa. Kehottaisin sinua kuitenkin mieluummin rohkeasti kirjautumaan JVA pihapiiri sivustolle ja tuomaan ajatukset ja ideat laajemman ryhmän tietoon! (www. facebook.com/jvapihapiiri) Toivotan kaikille JVA:n asukkaille hyvää joulun odotusta ja menestystä vuodelle 2012. Timo Hyttinen Toimitusjohtaja 3
Asukkaat aktiivisina budjetti-infossa vuoden 2012 budjetin vuokrankorotukset maltillisia JVA:n hallitus on 25.10.2011 vahvistanut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä uudet vuokrat 1.1.2012 alkavalle vuokranmäärityskaudelle. Kuten aiempinakin vuosina, niin myös tänä vuonna asukastoimikunnat ovat antaneet lausuntonsa koskien vuoden 2012 vuokranmääritystä. Vuokranmääritystä käsiteltiin asukkaille järjestetyssä budjetti-infossa 13.9.2011 Agorassa. Runsaasta osanotosta päätellen vuokranmääritys kiinnostaa asukkaitamme. Lainoja JVA:lla on budjettivuoden alussa n. 235,6 miljoonaa euroa ja budjettivuoden lopussa n. 223,0 miljoonaa euroa. Varsinaisia lainoja lyhennetään budjettivuonna yhteensä 10 022 903 euroa. Asuintalovarausta budjetoitiin 0,60 0,70 / m 2 / kk kohdekohtaisesti. Asuintalovarauksesta kertyvä varoja käytetään ensisijaisesti ylläpitävän kunnossapidon rahoittamiseksi. Vuokrien korotuksiin vaikuttaa kustannusten nousu. Lainojen korot ovat pysyneet suhteellisen alhaisena, mikä osaltaan vaikutti siihen, että korotus vuodelle 2012 on maltillinen. Kokonaisvuokra muodostuu hoito- ja pääomakuluista sekä vajaakäytöstä. Keskivuokraksi muodostui 9,99 / m 2 / kk, korotusta voimassa olevaan keskivuokraan tuli n. 3,4 %:a eli 0,34 / m 2 / kk. Korotus on maltillinen asumiskustannusten nousuun verrattuna. Kohdekohtainen vuokranmääritys laadittiin aravakohteille omakustannusperiaatteella eli vuokraa peritään kiinteistön omien hoitokulujen ja tasattujen pääomakulujen verran. Vuoden 2012 keskimääräinen hoitomenovuokra on 5,20 / m 2 / kk. Hoitomenovuokra on kiinteistökohtainen, siihen jokainen asukas voi vaikuttaa omalla asumisellaan. Pääomavuokra on ensi vuonna 4,52 / m 2 / kk. Pääomavuokra muodostuu lainojen koroista ja lyhennyksistä sekä tontinvuokrista ja kiinteistöveroista. Pääomakulut on tasattu koko asuntokannassa pääomantasauskertoimia käyttäen siten, että vanha JVA, maalaiskunta ja Korpilahti ovat kukin omana ryhmänään. Asuntojen vajaakäytön osuus vuokrassa on 0,24 / m 2 / kk. Vajaakäytön budjetoinnilla ennalta ehkäisemme vuokranmäärityskohteen mahdollista alijäämän syntymistä, koska 100 %:n käyttöaste ei ole realistinen. Liikevaihdoksi muodostui n. 49,1 milj. euroa, mikä on 1,5 %:a vuoden 2010 budjetoitua liikevaihtoa suurempi. Kiinteistönhoitoja muita kuluja on budjetoitu 24,3 miljoonaa euroa eli 4,4 %:a edellisvuotta enemmän. Rakennuttaminen ja ylläpitävä kunnossapito Kortepohjan alueelle syyskuussa 2011 käynnistetty Päiväharjun ja Harjutuvan toimintakeskus valmistuu syksyllä 2012. Kohteeseen valmistuu 17 asuntoa ja työ- sekä palvelutiloja yhteensä 2 377 kem2. Kohde vuokrataan Tilapalvelulle pitkällä vuokrasopimuksella. Myös uusia uudisrakennushankkeita pyritään samaan suunnitteluvaiheeseen vuoden 2012 aikana. Ylläpitävän kunnossapidon työt painottuvat melko tasan kaikkien kuuden alueen kesken ja ovat euromääräisesti edellisen vuoden tasolla. Kohteiden työt ovat pääosin kylpyhuone-, keittiö/huoneistosaneerauksia ja rakennusten ulkovaipan kunnostuksia sekä kahden kohteen hissien saneeraus. jva:n talouteen voi Asukaskin vaikuttaa JVA on kaupungin omistama, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Asukkaat osallistuvat JVA:n päätöksentekoon. Vuokra jakautuu kolmeen osaan: hoitomenovuokraan, pääomavuokraan ja asuntojen vajaakäytön osuuteen. Hoitomenot kattavat yli puolet vuokrasta ja niiden suuruuteen asukkaat voivat vaikuttaa muun muassa pitämällä asunnot ja yhteiset tilat siisteinä ja hyvässä kunnossa. Myös asukkaiden veden ja lämmön kulutus heijastuvat vuokraan. Säästäväisyys ei mene hukkaan! 4
Tietoa energiansäästö asioista ja eksperttitoiminnasta löytyy mm. osoitteista: Kenestä energiaekspertti? www.kesto.fi www.motiva.fi www.jenergia.fi www.vattenfall.fi www.lampputieto.fi. JVA:n taloilla on mahdollisuus valita joku asukkaansa talon energiaekspertiksi. Energiaekspertti seuraa talon energiankulutusta ja toimii talon yhteyshenkilönä energiankulutusasioissa, neuvoen asukkaita ja osallistuen talon viihtyvyyden ja taloudellisuuden parantamiseen yhdessä JVA:n kanssa. Energiaekspertti on talon luottamushenkilö, joten toimintatavat sovitaan yhdessä talon asukkaiden (asukastoimikunnan), isännöitsijän ja kiinteistönhoidon kanssa. Energiaekspertin tehtävään aikovalle ja asukaskokoukselle päätöksen tueksi muutama keskeinen asia energiaekspertin ominaisuuksista ja tehtävistä: Energiaekspertin ominaisuuksia Energiaekspertti tarvitsee tehtävässään tervettä maalaisjärkeä, positiivista ajattelua ja ideoita sekä yhteistyökykyä. Energiaekspertti on asukas, joka tuntee talonsa, sen tavat ja on kiinnostunut energia-asioista. Energiaekspertti on yhteistyöhaluinen, päättelykykyinen ja pitkäjänteinen. Energiaekspertti on aktiivinen, kannustava ja sitoutunut, saaden näin talon muutkin asukkaat mukaan järkevään energian käyttöön. Energiaekspertin tehtävät Energiaekspertti seuraa kiinteistön energiankulutusta ja on mukana asettamassa energiansäästötavoitteita. Auttaa asukkaita seuraamaan omia energiankäyttötottumuksiaan. Antaa isännöitsijälle ja kiinteistönhoidolle tietoa talon ja sen asukkaiden tarpeista. Tekee esityksiä asumisviihtyvyyden ja energiatalouden parantamiseksi kotitalossaan. Talon energiaekspertin valitsee asukaskokous kurssin käyneistä ehdokkaista. Esitys halukkuudesta ryhtyä ekspertiksi tehdään asukastoimikunnan puheenjohtajalle, joka laittaa asian asukaskokouksen esityslistalle. Jos talossa ei ole toimikuntaa, päätöksen tekee isännöitsijä, eli esitys tehdään oman alueen tekniselle isännöitsijälle. Kannattaa asettua ehdolle, jos tehtävä tuntuu omalta ja mielenkiintoa ja intoa riittää. Kannattavaa vapaaehtoistyötä Energiaekspertin työ on vapaaehtoistoimintaa, palkkioksi saa hyvän mielen ja omassakin pussissa tuntuvan säästön talon energiakuluissa. JVA palkitsee eksperttejä asukasetujärjestelmän kautta 70 pisteellä kuukaudessa. JVA tarjosi syys- lokakuussa energiaeksperttikoulutusta kaikille aiheesta kiinnostuneille JVA:n asukkaille. Keski-Suomen energiatoimiston järjestämään energiaeksperttikoulutukseen osallistui lähes viisikymmentä asukasta. Koulutukseen sisältyi neljä jaksoa, joissa käsiteltiin energiaekspertin tehtävät ja kiinteistön lämmitys, sähkö, vesi sekä jätehuolto. Koulutus antaa hyvän lähtöpaketin energiaekspertin tehtävään. Energiaekspertin työ muotoutuu tekijän mukaan, ja käytännön tehtävissä ammattitaito kasvaa oli lähtökohta mikä tahansa. Energiaeksperttikoulutusta on tarkoitus järjestää jatkossakin. 5
Omannäköinen koti ei ole vain asunnonomistajien yksinoikeus. Asukaspisteitä kerryttänyt JVA:n asukas voi piristää kotiaan vaikka laminaattilattialla. Asukaspisteet palkitsevat JVA:n asukkaita pikäaikaisesta asumisesta ja innostavat mukaan asukastoimintaan. Ne lisäävät asukkaiden viihtymistä kodeissaan oikeuttaen hankkimaan asumisen tasoa kohottavia tuotteita tai palveluita. Näin myös pitkäaikainen asukas saa kotiinsa kunnostusta ja piristystä omien tarpeidensa mukaan. Keltinmäessä asuvalle Susanna Pasaselle takautuvasti lasketut asukaspisteet olivat iloinen yllätys. Sisustamisesta nauttiva Pasanen oli puolisoineen kunnostanut kotiaan jo aiemmin omaksi ilokseen JVA:n tekemän keittiöremontin jälkeen. Asunnon viihtyvyys on minulle tärkeää. On kiva, kun koti tuntuu kodilta ja on omannäköinen. Välillä on mukava saada Asukaspisteillä saadut etusetelit antoivat Pasasille omatoimiseen remontointiin taloudellista apua ja innostusta. Ensimmäiset etusetelit he käyttivät remonttitarvikkeisiin heti vuonna 2008, kun pisteiden hyödyntäminen oli mahdollista. Nyt valtaosa asunnosta on remontoitu. Koko huoneistossa on laminaattilattia aiemman muovimaton sijasta. Huoneiden seinäpintoja on maalattu ja tapetoitu itselle mieleisillä sävyillä, vuokranantajan remontointia koskevien ohjeiden mukaisesti. Asukaspisteet voi käyttää myös ostoseteleinä, mutta minusta kodin kunnostaminen on parempi ja pitkään ilahduttava vaihtoehto, hän sanoo. Susanna Pasanen toteaa, että kunnostetussa kodissa todella viihdytään paremmin. Lisäksi paikkojen kunnossapito on helpompaa. Susannan sisustuksellinen intohimo, näyttävät Asukaspisteet innostivat koko kodin remonttiin uutta ilmettä huoneisiin, ja me olemme kolmen vuosikymmenen asumisen aikana ennättäneet kuluttaakin pintoja aika tavalla. Haluamme pitää kodista huolta, vaikkei se olekaan oma, Pasanen toteaa. Remontoitu koti ilahduttaa pitkään lamput pääsevät oikeuksiinsa niille sopivassa ympäristössä. Oli tosi helppo alkaa tekemään remonttia, kun etuseteleillä pystyi hankkimaan tarvikkeita ja tapetteja, Pasanen sanoo. Hän toimii aktiivisesti asukastoimikunnan puheenjohtajan tehtävässä, mikä näkyy asukaspisteiden määrässä. Lisäksi pisteitä annettiin takautuvasti pitkäaikaisille asukkaille. Seuraavillekin pistekertymille on Pasasen mielessä jo käyttökohteensa: Eteinen ja makuuhuone kaipaavat vielä uutta maali- ja tapettipintaa. Mutta entä sen jälkeen? Koko kämppä on kohta käyty läpi. Olisi hienoa, että ostoseteleitä voisi käyttää vaikkapa kodinkoneiden uusimiseen. Ainakaan vielä se ei ole mahdollista. Kiertoilmauuni olisi tosi hieno juttu, Pasanen pohtii ja palaa ajatuksissaan keittiöön, mistä koko kotia koskettanut remontointi-into sai alkunsa. Pintaremontti piristi Susanna Pasasen kodin ilmettä. Uudistuneessa kodissa kauniit valaisimet ovat edukseen. 6
Teksti ja kuvat: Reetta Mikkola, Medita Communication Oy Oli tosi helppo alkaa tekemään remonttia, kun etuseteleillä pystyi hankkimaan tarvikkeita ja tapetteja. Asukaspisteet: Paljonko niitä on sinun tililläsi? Pistejärjestelmä on ollut JVA:ssa käytössä vuodesta 2007. Asukaspisteiden kertyminen alkaa asukasetujärjestelmään liittymisestä. Asukasetua voi lunastaa 2,5 vuoden JVA-asumisen jälkeen, vähintään 1000 pistettä kerrallaan. Etu on tarkoitettu käytettäväksi ensisijaisesti asunnon pintaremontointiin omatoimiseen tai JVA:lta tilattuun, tai asumiseen liittyviin tarvikkeisiin tai palveluihin. Etusetelit eivät ole verotettavaa tuloa. Pisteitä kertyy seuraavasti: Pistejärjestelmään liittyminen tuo 500 pistettä. Asumisesta saa 20 pistettä/kk. Kertymä kasvaa asumisajan myötä. Lisäbonukset tavoitevuosista lasketaan järjestelmän käyttöönotosta vuodesta 2007 alkaen. Kolmen vuoden asuminen tuo 500 pistettä ja 10 vuoden asuminen 1000 pistettä kerralla. Vuokran maksaminen ajallaan tuo 10 pistettä kuukaudessa. Vuokran maksamisesta suoraveloituksella saa 10 pistettä kuukaudessa. Osallistuminen asukastoimintaan tuo 25 70 pistettä kuukaudessa. Asukastoimikunnan jäsen saa 25, sihteeri ja taloudenhoitaja 50 ja puheenjohtaja sekä asukasekspertti 70 pistettä kuukaudessa. Talon yhteyshenkilö saa myös 70 pistettä kuukaudessa. 7
Piha- ja parvekekilpailu on Käyty ja voittajat selvillä Tänä vuonna viime vuoden kakkonen Parviaisentie 37 oli pannut kaikkensa likoon ja vei voiton. Toinen sija jaettiin Rasikatu 2:n ja Hakatie 7:n kesken, näin ollen kolmatta palkintoa ei jaettukaan. Kilpailun voittaja Parviaisentie 37:n asukastoimikunta sai tililleen 500 euron rahapalkinnon, toisen palkinnon jakajat saavat kumpikin 300 euroa tililleen. Palkinnot ja kunniakirjat on toimitettu voittajille. 5 - henkinen raati kiersi pihat kahteen kertaan kesän aikana. Ensimmäinen kierros tehtiin heti kesän alussa ja toinen syksyn lähestyessä elokuun lopulla. Pisteitä annettiin kuten aiemminkin viihtyisyydestä ja omatoimisuudesta. Myös pieniin yksityiskohtiin kiinnitettiin huomiota. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvottavan 100 euroa voitti Harjannetie 3. Arvonta suoritettiin yhteistyötoimikunnan palaverissa 6.9.2011. Parvekekilpailuun osallistuneet olivat tänä vuonna panostaneet parvekkeisiin ja valinta oli todella vaikea. Kaikki kilpailuun osallistuneet parvekkeet olivat hyviä. Voittaja on kuitenkin ratkaistava ja tulos on seuraava: 1. Tolkki Eeva, Rasikatu 2, iloinen ja värikäs kokonaisuus 2. Lehtonen Laila, Hilmerinkuja 3, seesteinen tunnelma 3. Halinen Merja, Kirkkotie 17, mielenkiintoisia yksityiskohtia Onnittelemme voittajia ja kiitämme kaikkia osallistuneita! Eeva Tolkin parvekkeen väriloistoa! Keinuva puutarhatonttu Hakatie 7:ssä. Parviaisentie 37. 8
Asukastoiminnan tapahtumakalenteri 2012 Koulutusta: ASUKASTOIMINNAN ABC (Tammikuussa) Asukastoiminnan peruskurssi ensisijaisesti uusille asukastoimikuntien jäsenille, myös vanhat tekijät voivat osallistua. Tilaisuudessa käsitellään JVA:n toimintatavat, asukaskokous ja asukastoimikunta, puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät sekä asukastoimikunnan talousasioiden hoito. TILINPÄÄTÖS-INFO (Huhti-Toukokuussa) Asukastoimikunnille Käydään läpi tilinpäätöksessä huomioitavat asiat. PIHAT JA PARVEKKEET KUKOISTAMAAN; VIHERINFO (Huhtikuussa) Kaikille aiheesta kiinnostuneille. Opastusta piha- ja parvekeistutusten suunnitteluun ja hoitoon. KODIN SISUSTUSIDEOITA (Syksyllä) Kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ideailta, myöhemmin ilmoitettavassa paikassa. Ideoita miten esim. asukaspisteitä voi hyödyntää kodin viihtyisyydeksi. TIEDOTUSTILAISUUS VUODEN 2011 BUDJETISTA (Syyskuussa) Asukastoimikunnille JVA:n budjetoinnin perusteet vuodelle 2011. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan ja keskustellaan vuoden mittaan aluekokouksissa ja JVA:n asukasneuvoston kokouksissa. Muuta mukavaa: KIRPPUTORI (Syksyllä) Kaikille aiheesta kiinnostuneille. JVA:n asukkaiden yhteinen kirpputoritapahtuma. ASUKASTOIMIKUNTIEN PUHEENJOHTAJIEN KOULUTUS/VIRKISTÄYTYMISTAPAHTUMA (Lokamarraskuussa) Asukastoimikuntien puheenjohtajat tai talojen yhteyshenkilöt. Kutsun saaminen edellyttää osallistumista vähintään 3 yhteiseen tilaisuuteen vuoden aikana. Vietämme JVA:n 20-vuotisjuhlavuotta, mikä tuo tullessaan myös jotain mukavaa näiden perinteisten tapahtumien lisäksi. Kaikista tapahtumista tulee kutsu asukastoimikunnan puheenjohtajalle / yhteyshenkilölle hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. Puheenjohtaja välittää tietoa toimikunnan jäsenille. Vesa Ahonen Loppukesästä saimme huolestuttavan viestin JVA:n hallituksen jäsenen, asukasaktiivi Vesa Ahosen saamasta sairauskohtauksesta. Viesti muuttui suruviestiksi pari päivää myöhemmin, 16.8.2011, Vesan menehdyttyä. 1.7.1951 syntynyt Vesa Ahonen oli vain vähän aikaa sitten viettänyt 60-vuotissyntymäpäiviään. Vesa Ahonen oli pitkän linjan asukasaktivisti sekä Jyväskylän maalaiskunnan vuokra-asuntojen että sittemmin JVA:n toiminnassa. Hän kuului molempien yhtiöiden hallituksiin. Vesalle ominaista oli toimia välillä ärhäkkänäkin viestintuojana asukkailta hallintoon päin. Tässä roolissa ehdimme käydä useita antoisia keskusteluja yhtiön toiminnasta yhdistyneen JVA:n hallituskauden aikana. Vesa Ahosella olisi ollut annettavaa toimintaamme vielä vuosia, jollei poislähtökutsu olisi toteutunut näin varhain. Muistoa kunnioittaen, Osmo Kääriäinen JVA:n hallituksen puheenjohtaja 9
Monipuolinen, ekologinen ja tasavertainen Tuore markkinoinnin ja palvelukokemuksen tutkimus kertoo jva:n asukkaiden korkeasta asumistyytyväisyydestä. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa JVA:n nykyisten ja potentiaalisten asukkaiden mielipiteitä ja mielikuvia asumisesta JVA:lla. Vastaajaryhmässä oli sekä nykyisiä asukkaita että potentiaalisia asukkaita. Nykyisten asukkaiden osuus oli 63 % ja potentiaalisten asukkaiden osuus 36 % vastaajista. Tutkimuksen toteutti Innolink research Oy. Tuloksia arvioitiin asteikolla 1 (erittäin huonosti) -5 (erittäin hyvin). Tunnettuuden kartoittaminen JVA:n asuntotarjonta tunnettiin kaikkien vastaajien keskuudessa melko hyvin (39 %), mutta potentiaaliset asukkaat erosivat nykyisistä asukkaista siinä, että he tunsivat asuntotarjonnan heikommin. Yhtiön toiminnan tuntemus oli edelleen hieman asuntotarjonnan tuntemusta heikompaa, sillä 38 % kaikista vastaajista tunsi sen melko huonosti. Toisaalta lähes yhtä suuri osuus, 37,3 %, tunsi yhtiön melko hyvin. Tarkemmin tarkasteltuna nykyiset asukkaat luonnollisesti tunsivat toiminnan huomattavasti paremmin kuin potentiaaliset asukkaat. Viestintä ja markkinointi JVA:n viestintä ei tämän tutkimuksen mukaan ole vielä nykyisellään riittävän näkyvää, sillä 65 % vastaajista ei ollut nähnyt missään JVA:n viestintää. Osasyynä heikkoon tulokseen oli vastaajien elämäntilanteiden vaihtelu. Haastattelussa oli mukana huomattava määrä sellaisia henkilöitä, joilla ei ollut lainkaan muuttotarvetta, jolloin he eivät myöskään olleet seuranneet alueen asuntotarjontaa tai -markkinointia. Voidaan kuitenkin todeta, että tuloksen perusteella viestinnän näkyvyyteen on syytä kiinnittää lisää huomiota. Lehtimainonta oli saavuttanut eniten näkyvyyttä. Se oli tavoittanut 31 % nykyisistä asukkaista ja 20 % potentiaalisista asukkaista. Vastaajista 23 % oli lisäksi sitä mieltä, että myös esitteet olivat onnistuneet viestintävälineinä. Henkilökohtaisiin tiedotteisiin, facebook- ja internetsivuihin suhtauduttiin melko neutraalisti. Tiedottaminen ei saanut niiden tässä tutkimuksessa niiden osalta sen enempää positiivista kuin negatiivistakaan huomiota. Lehtimainonnan, esitteiden ja facebooktiedotuksen osuutta toivottiin lisättävän. Henkilökohtaisten tiedotteiden ja kotisivujen osalta tiedottamisen katsottiin olevan jo nykyisellään riittävää. Mielikuvien kartoittaminen Mielikuvia arvioitaessa hyvä hinta-laatu-suhde, ekologiset arvot ja asukkaiden tasavertainen kohtelu saivat korkeimmat arvosanat (4,2). Uudet asukkaat olivat myös huomanneet asuntotarjonnan monipuolistuneen viime aikoina. Tähän ovat todennäköisesti olleet vaikuttamassa kuntaliitos v. 2009 alussa sekä heinäkuussa 2011 valmistunut uudiskohde Suuruspääntiellä. 10
Tutkimuksen mukaan JVA:n asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä asumiseensa. Uusien asukkaiden mielestä ensikokemukset ja palvelutaso on ollut erittäin hyvä. Tärkein syy muuttopäätökseen JVA:lle oli edullinen vuokra (43 % vastaajista). Edullista vuokraa pidettiin myös tärkeimpänä erottavana tekijänä muihin alueen vuokra-asuntoyhtiöihin nähden. Lisäksi JVA:n luotettavuus koettiin selkeänä erottavana tekijänä (32,5 %). Kaiken kaikkiaan nykyiset asukkaat olivat erittäin tyytyväisiä asumiseensa JVA:lla. Asteikolla 1 (erittäin huonosti) -5 (erittäin hyvin), kaikki toimintaa kuvaavat arvosanat olivat välillä 4,0 4,2, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Asuminen Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:llä Tutkimuksen mukaan JVA:n asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä asumiseensa. Uusien asukkaiden mielestä ensikokemukset ja palvelutaso on ollut erittäin hyvää (53 % vastaajista). Heidän mielestään palvelutaso ja kokemukset ovat vastanneet erittäin hyvin odotuksia (50 % vastaajista). Pitkäaikaistenkin asukkaiden mielestä palvelutaso ja kokemukset ovat olleet 40 % erittäin hyviä ja 43 % melko hyviä. Moni olisikin valmis suosittelemaan JVA:n asuntoa. Kaikista vastaajista 28,6 % oli jo suositellut asumista JVA:lla, 50 % voisi suositella ja 17,1 % voisi suositella tietyin ehdoin. Asukasuskollisuuden ja muuttohalukkuuden arviointi Asukasuskollisuuden todettiin olevan varsin hyvällä tasolla, sillä 86 % nykyisistä asukkaista ei ole mitään syytä muuttaa pois nykyisestä asunnosta. Asunnonvaihtohalukkuus olikin pitkälti sidoksissa elämänmuutoksiin tai asuinympäristöön, jotka synnyttivät yhtiöstä riippumattomia muuttotarpeita. Haastatelluista potentiaalisista asukkaista 22,5 % voisi ehdottomasti harkita muuttamista JVA:n asuntoon ja mahdollisesti muuttohalukkaita oli 40 % haastatelluista potentiaalisista asukkaista. Osalla vastaajista ei ollut lainkaan muuttotarvetta, jolloin he vastasivat kysymykseen torjuvasti. Suhtautuminen JVA:aan potentiaalisena vuokranantajana oli kaiken kaikkiaan varsin myönteistä. Sähköinen asiakaspalautejärjestelmä otettu käyttöön Tutkimuksen ohella valmisteltiin lisäksi sähköisen asiakaspalautejärjestelmän käyttöönottoa. Kyseessä on sähköinen palautelomake, jonka kautta asiakkaat voivat antaa jatkuvaa palautetta asiointikokemuksistaan. Sähköisesti annettu palaute kertyy erilliseen raportointiportaaliin, josta sitä on helppo käydä seuraamassa. JVA jatkaa myös edelleen vuosittaisen asukastyytyväisyystutkimuksen toteuttamista. Sen avulla saadaan kattavampaa tietoa asukastyytyväisyyden eri osa-alueista. Sähköisen palautejärjestelmän roolina on täydentää näkemystä asioinnin ja palvelun sujumisesta sekä mahdollisista kehittämistarpeista. Tutustu ja anna palautetta: https://research.innolink.fi/tutkimus/jyva/121/. Jyväskylän kaupungin jätehuollon ohje: JOULUNAJAN JÄTTEET OIKEAAN PAIKKAAN Lahjapaperit eivät kelpaa paperinkeräykseen, vaan niiden paikka on kuivajäteastioissa. Sinne kuuluvat myös lahjanarut. Siistit lahjapaperit voi myös säästää seuraavaa joulua varten. Alumiinivuoat, tuikkujen, kynttilöiden ja ulkotulien kuoret voi laittaa metallinkeräysastiaan uuden metallin raaka-aineeksi. Hautakynttilät aiheuttavat suuren määrän hyödyntämiskelvotonta muovijätettä. Seurakunnan suosittelevat haudoille monivuotisia lyhtyjä. Kinkun rasva pakataan tiiviisti suljettavaan muoviastiaan ja laitetaan kuivajäteastiaan ei koskaan viemäriin. Joulukuuset kerätään erikseen loppiaisen jälkeen viikolla 2 ja 3. Kuuset haketetaan hyötykäyttöön. Uudenvuoden tinat sisältävät runsaasti ympäristölle haitallista lyijyä. Paras tapa on säästää tinat ensi vuoteen ja valaa ne uudelleen. Tinat voi viedä myös vaarallisen jätteen vastaanottopisteisiin. Räjäyttämättä jääneet raketit eivät turvallisuussyistä kelpaa kuivajätteen joukkoon. Ammuttujen ilotulitusrakettien jäänteet voi laittaa kuivajäteastiaan. Vanhentuneet ja suutariksi jääneet ilotulitteet tulee toimittaa poliisille. 11
Teksti: Reetta Mikkola, Medita Communication Oy Vaikka tupakointi on nykyään aiempaa kuumempi puheenaihe, positiivista kehitystä on havaittavissa. Yhä harvempi tupakoitsija polttaa kotonaan sisätiloissa. JVA:ssa käsitellään tupakan aiheuttamia haittoja kuukausittain. Suuri osa tapauksista ratkeaa keskustellen. Yleensä kyse on siitä, että parveketupakointi haittaa allergiasta tai astmasta kärsivää naapuria tai pikkulapsiperhettä, kertoo JVA:n asiakaspalvelupäällikkö Anu Kärkkäinen. Hänen kaimansa, Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen toteaa, että ulkona tupakointi on ehdottomasti sisätiloissa sauhuttelua parempi vaihtoehto. Sisällä tupakoinnin haitat ovat isompia. Parveketupakointi ei yleensä jätä jälkiä, eikä se aina aiheuta haittaa naapureille. Tupakointi on normaalielämään kuuluvaa toimintaa. Lähtökohtaisesti huoneistossa saa polttaa. Vuokrasopimuksessa vastuu tupakoinnin jättämien jälkien korvaamisesta voidaan siirtää vuokralaiselle, toteaa Kiinteistöliiton päälakimies. Tupakointi vaikuttaa asunnon pintoihin ja kalusteisiin, joiden remontoiminen kuntoon on normaalia siisteysremonttia arvokkaampaa. Muutaman vuoden ajan JVA:n uusiin vuokrasopimuksiin on liittynyt ehto, joka velvoittaa asukkaan korvaamaan tupakoinnista aiheutuneet vauriot ja siivouksen. Asiakaspalvelupäällikkö Anu Kärkkäinen toteaa, että ulkona tupakointikin kuumentaa tunteita, kun natsat tai kääreet eivät tahdo osua roskikseen. Siisteyden suhteen JVA:n linja on selkeä. Roskaaminen on kielletty järjestyssäännöissä. Mitä laki sanoo tupakoinnista? Naapurit huomioon tupakoitaessa Tupakkalaki kieltää tupakoinnin asuinkiinteistöjen yhteisissä ja yleisissä tiloissa, joita ovat mm. rappukäytävät, saunatilat, varastot, kellarit ja ullakot. Lisäksi kiinteistönomistaja voi kieltää tupakoinnin ilmanottoaukkojen läheisyydessä kiinteistön alueella, lasten leikkipaikoilla ja yhteisillä parvekkeilla. Tupakointikiellosta tulee mainita vuokrasopimuksessa. Jotta kieltoon voidaan paremmin puuttua, tulisi sille mainita myös peruste, esimerkiksi allergikoille suunnattu asuminen. Tieto kiellosta on hyvä tuoda esille jo vuokramarkkinoinnissa. JVA:n taloissa tupakointikieltoja ei ole ja tupakointia rajoitetaan vain lain osoittamissa kohdissa. Tupakoijien ja tupakoimattomien naapuruutta helpottamaan JVA:ssa on laadittu talokohtaisia suosituksia, mm. tupakointialueita merkitsemällä. Tupakointialueet ovat yhdessä sovittuja paikkoja, joissa tupakointi ei häiritse asumista. Lähtökohtaisesti tupakointi omalla parvekkeella on sallittua. Mikäli terveysviranomainen toteaa, että tupakointi aiheuttaa terveyshaittaa naapurille voi viranomainen kieltää asunnon haltijalta tupakoinnin huoneistoparvekkeella, kertoo Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen. Terveystarkastaja voi arvioida haitan Jyväskylän kaupungin terveystarkastaja Ari Laitisen mukaan asuntojen tupakansavuhaittoja käsitellään kaupungin ympäristöterveysosastolla muutamia kertoja kuukaudessa. Yhteyttä ottavat yleensä haitan kärsijät. Terveystarkastajat selvittävät asiaa pääasiassa keskustellen ja tarkastuksin. Lisäksi voidaan käyttää nk. hajuhaittaseurantaa ja poikkeustapauksissa mittauksia. Näiden perusteella neuvotellaan tupakoijan, haitan kärsijän ja yhtiön kesken. Tarvittaessa voidaan antaa määräyksiä koskien tupakoijaa tai yhtiötä. Tupakansavu on syöpää aiheuttava hiukkasten ja kaasujen seos. Haitan suuruus riippuu altistuksen kestosta, voimakkuudesta ja toistuvuudesta. Jokainen tapaus arvioidaan omana kokonaisuutena. Haitan arvioinnissa voidaan käyttää tarkastajan havaintojen lisäksi mm. Valviran terveyshaittaindeksiä, kertoo Laitinen. Ulkoilmassa savu laimenee haitattomaksi yleensä suhteellisen pian. Ongelmana on savun kulkeutuminen toiseen asuntoon esimerkiksi parvekkeen raitisilmaventtiilin kautta. Tupakansavun kulkeutumiseen ilman kautta naapurin puolelle on vaikea puuttua. 12
Tupakointi on yksityinen asia, mutta se ei saa aiheuttaa haittaa naapureille. Laki kieltää polttamisen asukkaiden yhteisissä tiloissa. Helsingin alueella terveysviranomainen on tehnyt päätöksiä, joissa tupakointi on kielletty parvekkeella yksittäiseltä asukkaalta terveydensuojelulakiin perustuen. Tältä osin on asukas tehnyt valituksen ja nyt odotetaan Korkeimman hallinto-oikeuden näkemystä asiaan, kertoo Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen. Huoneiston sisällä savun poistuminen riippuu ilmanvaihdon nopeudesta. Asunnossa ilman tulisi vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihdon tai rappukäytävän kautta kulkeutuvien savuhaittojen selvittely on kiinteistönomistajan tehtävä. Asukkaiden on itse huolehdittava ilmanvaihdon oikeasta käytöstä. Tupakansavu aistitaan herkästi. Tämä toisaalta häiritsee ei-tupakoivia, mutta myös auttaa tunnistamaan savun ja vaikkapa tilapäisesti sulkemaan tuuletusikkunan tai raitisilmaventtiilin savua havaittaessa, Laitinen sanoo. Hän muistuttaa, että paras keino välttää naapurista tulevaa tupakansavua on ottaa asia hänen kanssaan puheeksi asialliseen sävyyn. Monesti tupakoija ei ole edes tietoinen aiheuttamastaan haitasta. TUPAKOINTI: KIELLETTYä YHTEISISSÄ TILOISSA Tupakointi on sallittua yksityisissä tiloissa. Laki kieltää sen yleisissä ja yhteisissä tiloissa. Kiinteistönomistaja voi kieltää tupakoinnin yhteisillä parvekkeilla, lasten leikkipaikoilla ja ilmanottoaukkojen edessä. Tupakoinnin kieltäminen on mahdollista vuokrasopimuksessa, mikäli siihen on peruste (es. allergiatalo). JVA:lla kieltoja ei ole. Vuokranantaja voi vuokrasopimuksessa siirtää tupakan aiheuttaneiden vaurioiden korvausvastuun asukkaalle. Yksittäistapauksissa tupakoinnin kieltäminen voi olla mahdollista, jos se aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Haitan arvioi terveystarkastaja. Jos tupakointi häiritsee, ota asia puheeksi. Mikäli asia ei ratkea keskustellen, sitä voidaan pohtia asukastoimikunnassa. Tarvittaessa neuvoa voi kysyä asukasisännöitsijältä. Jos savua leviää ilmanvaihdon tai porraskäytävän kautta, kerro asiasta JVA:lle. Toisten huomiointi ja suvaitsevaisuus kunniaan. Tupakointi on yksityinen asia, mutta se ei saa aiheuttaa haittaa muille. Anu Kärkkäinen. Kuva: Kiinteistöliitto Paras keino välttää naapurin luota tulevaa tupakansavua on ottaa asia hänen kanssaan puheeksi asialliseen sävyyn. Monesti tupakoija ei ole edes tietoinen aiheuttamastaan haitasta. JOS TUPAKANSAVU HÄIRITSEE: TARKISTA NÄMÄ ASIAT Tietääkö tupakoitsija, että savu kulkeutuu naapuriin? Kuinka voisit huomioida muut asukkaat tupakoidessasi? Miettikää ratkaisuja ystävälliseen sävyyn molemmat näkökulmat huomioon ottaen. Olisiko tupakkatauon aika tai paikka soviteltavissa naapureiden elämänrytmiin? Auttaako ikkunan tai oven sulkeminen? Tupakoitsijan osalta parvekelasien avaaminen tupakoinnin ajaksi laimentaa ylöspäin nousevaa savua. Toimiihan ilmanvaihto niin kuin sen kuuluu? Talotuulettimen oikea käyttö kannattaa tarkistaa ohjeista. Olethan muistanut liesituulettimen rasvasuojan säännöllisen puhdistuksen? Puhdistamaton rasvasuoja häiritsee ilmanvaihtoa. 13
auton lämmitys talvisaikaan Moottorilämmitin on laite, joka esilämmittää ajoneuvon moottorin. Moottorin lämmittäminen tapahtuu yleensä lämmittämällä moottorin nesteitä, kuten jäähdytinnestettä tai moottoriöljyä. Tyypistä riippuen, lämmityslaite voi ottaa lämmitysenergiansa sähköverkosta tai ajoneuvon polttoaineesta. Auton moottorilämmittimen oikea käyttö säästää moottoria ja polttoainetta, vähentää kulumista sekä pakokaasupäästöjä. Esilämmitysaikasuositukset Lämmitin on syytä ottaa käyttöön kun lämpötila laskee +5 C asteeseen. Moottorin esilämmitykselle on annettu suositusarvot, jotta oikean lämmitysajan valinta olisi helppoa. Parin tunnin lämmitysaika riittää kovillakin pakkasilla. Ulkoilman lämpötila, C Esilämmityksen aika, h +5-5 ½ -5-10 1-10 -20 2 Lämmittimen tehonsäätö Ajoneuvon ollessa aina kytkettynä tolppaan, voidaan käyttää ajastinkelloa tai pakkasvahtia säätämään moottorin lämmitystä. Ohjelmoitava ajastinkello ohjaa moottorin lämmityksen ajan perusteella. Pakkasvahti ohjaa lämmitystä katkomalla vastuksen virtaa pakkasen määrän mukaan, pitäen kuitenkin ajoneuvon jatkuvasti esilämmityslämpötilassa. Älä lämmitä ajoneuvoasi turhaan jos et aja sillä päivittäin.että ei näin. Verrattuna jatkuvaan lämmitykseen, pakkasvahdin avulla voidaan päästä jopa 40 60% säästöihin lämmityskuluissa. Esilämmityksen etuja Esilämmityksen etuja varsinkin pakkaskeleillä ovat esim. vähentynyt polttoaineen kulutus käynnistystilanteessa, moottorin kulumisen vähentyminen ja helpotus kylmäkäynnistykseen. Moottorin tuottamat päästöt ovat suoraan verrannolliset sen kuluttamaan polttoainemäärään. Esilämmitetty moottori alkaa myös nopeammin lämmittämään ohjaamon sisälämpötilaa, joten sisätilanlämmittimen käyttöä kannattaa välttää. Sisätilanlämmittimen käytöstä täytyy yleensä sopia talokohtaisesti, koska autolämmitysryhmien pääsulakkeet eivät välttämättä ole mitoitettu niin suurille tehoille. Lämmittimen liitosjohto Ajoneuvon lämmittämiseen tarkoitettu liitosjohto on oltava määräysten mukainen (ei minkäänlaisia jatkojohtoviritelmiä). Johtoa ei saa jättää roikkumaan tolppaan, lisäksi tolpan kansi on aina pidettävä lukittuna. MUUTTAJAN SIIVOUSOHJEET Huoneiston irtisanomisen tai vaihdon yhteydessä on huoneistosta poismuuttavan huolehdittava asunnon siivouksesta vähintään alla olevan ohjeen mukaan. Siivoa myös varastosi, parveke ja asuntoon kuuluva piha-alue. Mikäli siivous ei vastaa vaadittua tasoa, tulee vuokranantaja ensisijaisesti pidättämään vakuusmaksusta huoneiston siivouksesta aiheutuneet kulut tai laskuttamaan kulut jälkikäteen. Siivouksessa erityisesti huomioitavaa: Keittiö Kaapistot ovat pestyinä kaikilta pinnoilta, myös pöytätasot ja laatikostot. Liesi ja liesikupu ovat pestyinä kaikilta pinnoilta, myös lieden tausta ja alunen sekä uunipellit ja rasvasuodatin. Jääkaappi ja pakastin on sulatettu ja puhdistettu sekä ovet on jätetty auki. Varmista, että laitteiden virta on katkaistu. Varmista myös, ettei sulamisvesi valu lattialle! Roska-astiat on tyhjennetty ja pesty. Kylpyhuone ja asuntoon kuuluva sauna WC:n istuin, lavuaari, hanat ja lattiakaivo ovat pestyinä huolellisesti. Seinät, lattiat ja saunan lauteet ovat pestyinä. Muut huoneet Kaikki pinnat ovat pestyinä siten, että pinnoilla ei ole pölyä eikä tahroja. Tarrat ja teipit on irrotettava. Kaikki lattiat imuroidaan ja pestään. Tarkasta lopuksi, että asuntoon ei jää tavaroita eikä roskia. Jätekatokseen kuulumaton tavara tulee itse toimittaa kaatopaikalle. Laskutamme jätekatokseen jätetyn tavaran pois kuljettamisesta. Lisäksi on huolehdittava, että kaikki kiinteät lamput ovat toimintakuntoisia, palovaroittimessa on toimiva paristo, sekä pesukoneiden tulo- ja poistoveden liitokset on tulpattu asianmukaisesti. 14
Palovaroitin halpa hengenpelastaja Kenen pitää hankkia palovaroitin? Huoneiston haltija eli asukas on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia. Vuokra-asunnoissa hankintavelvoite on asunnon vuokralaisella, ei asunnon omistajalla. Velvoite koskee kaikkia olemassa olevia asuntoja, yhtälailla vanhoja kuin uusiakin! Mihin velvoite perustuu? Edellä mainittu velvoite perustuu pelastuslakiin ja sisäministeriön asetukseen palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta. Myös JVA:n asukkaan oppaan mukaan palovaroitin on asukkaan kunnossapitovastuulla. Mihin? missä? mitä?... Asunnon jokainen kerros, sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava vähintään yhdellä palovaroittimella. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m2 kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin. Toimiva palovaroitin voi pelastaa monta ihmishenkeä. Tarkista pariston ja laitteen toimivuus säännöllisesti. Palovaroitinta suositellaan myös kaikkiin muihin rakennuksen tiloihin, joissa yövytään joko pysyvästi tai tilapäisesti. Palovaroitinta suositellaan muihinkin yöpymiskäytössä oleviin tiloihin esim. asuntovaunuihin ja veneisiin. Matkapalovaroitin suojaa lomakohteessa, jossa paloturvallisuustaso ei ehkä ole suomalaisen veroinen. Palovaroittimen toiminnan kannalta on tärkeää, että se on sijoitettu oikein. Varoittimien sijoittamiseen liittyviä ohjeita tai muuta tietoa palovaroittimista ja muista turvallisuuteen liittyvistä asioista löydät esimerkiksi seuraavista osoitteista: www.pelastustoimi.fi www.piippaakosinulla.fi Ikkunatuuletus Hyvän ilmanvaihdon hetkellinen tehostuskeino on ikkunatuuletus, voidaan toteuttaa myös kohteissa joissa koneellinen ilmanvaihto. Ikkunatuuletuksen edellytys on tietenkin, että kaikissa huoneissa on kunnolliset tuuletusikkunat. Huoneistoa on syytä tuulettaa sellaisina ajankohtina, jollin ilmanvaihdon lisääminen on tarpeellista. Esim. siivouksen, ruuanlaiton, peseytymisen ja saunomisen jälkeen sekä pyykinkuivatuksen yhteydessä. Ikkunatuuletus onkin syytä tehdä oikein, ristiveto on tehokkain tuuletustapa, sillä pitkäksi aikaa raolleen jätetyt ikkunat lisäävät turhaan energiankulutusta. Runsaallakaan tuuletuksella ei saavuteta sellaisia tuloksia kun oikein säädetyllä ja toimivalla koneellisella ilmanvaihdolla. 15
Hyvää ja rauhallista joulua kaikille asukkaillemme! T: JVA:n henkilökunta Pärre-tontun joulusinappi 1 dl sinappijauhetta 1 dl sokeria 1 dl kermaa 2 munaa Sekoita ainekset kattilassa. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen kunnes se alkaa saostua. Anna kiehahtaa hieman. Kaada sinappi puhtaisiin purkkeihin ja anna maun tasaantua. Halutessasi voit maustaa sinapin 2 ruokalusikallisella konjakkia tai hunajaa, tai 1 teelusikallisella viinietikkaa. Pärre suosittelee lisäämään konjakkia 3 ruokalusikallista ja tekemään heti kaksi annosta kerralla niin sikakin saa sinappihunnun! Pärre on hakenut vaihtelua tähän perusohjeeseen erilaisilla mausteilla: omenasose sopii hyvin kuten myös valkosipuli. Tonttuna Per-Olof Liljeström, Läntisen alueen puheenjohtaja Koteja kaikille