993 vp Kirjallinen kysymys 268 Aittoniemi: Eduskuntavaalien järjestämisestä uuden hallituksen muodostamiseksi Tilanne ammattiyhdistysliikkeen ja hallituksen välisissä neuvotteluissa on ajautunut törmäyskurssille, jonka laskettu aika lienee Alman päivän aikaan kuluvassa kuussa. Syynä on se, että ay-liike ja porvarihallitus puhuvat eri kielillä. Historiallinen totuus siitä, että maata ei voida hallita menestyksellä ilman sosialidemokraattien mukanaoloa hallitusvastuussa ja tulkkina ammattiyhdistysliikkeen suuntaan, on toteutumassa. Sosialidemokraattien mukaantulo hallitukseen on enemmän kuin epätodennäköistä ilman poliittisen kannatuksen uudelleenmittausta. Tarvittaisiin uudet vaalit, mutta tämä on taas mahdotonta ilman pääministerin pyyntöä eduskunnan hajottamisesta. Alenevan kannatuksen pii- naama pääministeri Aho taas ei tätä tee, vaan odottaa jonkinlaista onnenkantamoista varsinaisiin, vuoden 995 vaaleihin saakka. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Olisiko Hallituksen mielestä sittenkin järkevää nykyisessä tilanteessa tunnustaa tosiasiat ja ennenaikaisten eduskuntavaalien kautta pyrkiä laajentamaan hallituspohjaa sosialidemokraattien suuntaan, mikä saattaisi merkitä konsensuksen mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeen kanssa? Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 993 Sulo Aittoniemi 230032
2 993 vp - KK 268 Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 268: Olisiko Hallituksen mielestä sittenkin järkevää nykyisessä tilanteessa tunnustaa tosiasiat ja ennenaikaisten eduskuntavaalien kautta pyrkiä laajentamaan hallituspohjaa sosialidemokraattien suuntaan, mikä saattaisi merkitä konsensuksen mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeen kanssa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kansanedustaja Aittoniemi viittaa kysymyksessään työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välillä toukokuussa käytyihin neuvotteluihin ja ennustaa näiden päätymistä "törmäyskurssille". Työntekijöiden ja työnantajien sekä toisaalta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa, joissa käsiteltiin lähinnä työelämän lainsäädäntöä sekä välillisten työvoimakustannusten alentamista, päädyttiin kuitenkin sopuratkaisuun 9.5.993. Nuorten työllistämisen osalta liittokohtaiset ratkaisut tuli tehdä 7 päivään kesäkuuta mennessä. Näyttää siltä, että tältäkin osin hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välinen neuvottelutulos riittävän kattavasti toteutuu. Tältä osin ed. Aittoniemen esittämä arvio on vanhentunut. Mitä tulee eduskunnan hajoittamiseen ja ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestämiseen, hallitus katsoo, että Suomen talouden ongelmien ratkaisemisen kannalta siitä olisi haittaa eikä hyötyä. Hallituksen toimenpiteet ovat parantaneet Suomen talouden uskottavuutta, mikä näkyy muun muassa korkojen laskuna ja markan arvon vahvistumisena. Hallitus on jatkossakin valmis yhteistyöhön niin koko opposition kuin työmarkkinajärjestöjenkin kanssa maamme talouden suotuisaa kehitystä tukevien ratkaisujen hakemiseksi. Helsingissä 0 päivänä kesäkuuta 993 Pääministeri Esko Aho
993 vp - KK 268 3 Tili Riksdagens Herr Talman I det syfte 37 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 268: Anser Regeringen att det i alla fall i den nuvarande situationen vore fömuftigt att konstatera faktum och att genom förtida riksdagsval försöka bredda regeringsbasen i socialdemokratisk riktning, vilket kunde innebära möjligheter till consensus med fackföreningsrörelsen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Riksdagsman Aittoniemi hänvisar i sitt spörsmål tili förhandlingama mellan arbetsmarknadsorganisationema och regeringen i maj och förutspår att partema kommer på "kollisionskurs" med varandra. Förhandlingama mellan å ena sidan arbetstagama och arbetsgivama och å andra sidan regeringen och arbetsmarknadsor- ganisationema gällde främst arbetslivslagstiftningen samt en sänkning av de indirekta arbetskraftskostnadema. De avslutades dock i en uppgörelse i godo den 9 maj 993. I fråga om sysselsättandet av ungdomar skulle varje organisation fatta beslut senast den 7 juni 993. Det verkar som om resultatet av förhandlingama mellan regeringen och arbetsmarknadsorganisationema även i denna fråga genomförs i tillräcklig utsträckning. I detta avseende är riksdagsman Aittoniemis bedömning av saken föråldrad. Att upplösa riksdagen och ordna förtida riksdagsval skulle enligt regeringens uppfattning vara mera till skada än tili nytta för en lösning av problemen i vår ekonomi. Regeringens åtgärder har förbättrat trovärdigheten i vår ekonomi, vilket märks i att räntoma har sjunkit och markens värde förstärkts. Regeringen är även i fortsättningen redo tili samarbete med såväl hela oppositionen som med arbetsmarknadsorganisationema för att man skall nå sådana lösningar som stöder en gynnsam utveckling av vårt lands ekonomi. Helsingfors den 0 juni 993 Statsminister Esko Aho
993 vp Kirjallinen kysymys 269 Aittoniemi: Hallituksen maatalouspoliittisista tavoitteista EYneuvotteluissa Meneillään olevat neuvottelut Suomen EYjäsenyydestä ovat suomalaiselle maataloudelle kohtalonkysymys. Neuvotteluihin osallistuvien virkamiesten taholta on annettu ymmärtää, että ainakin puolet Suomen maatiloista joutuu lopettamaan viljelytoiminnan mahdollisen sopimuksen tullessa voimaan. Tämä merkitsee samalla myös työttömyyden merkittävää lisääntymistä maataloudesta sekä maatalouskoneiden valmistamisesta ja kaupasta irtaantuvien ihmisten muodossa. MTK:n puheenjohtaja Heikki Haaviston nimittäminen ulkoasiainministeriksi on herättänyt sekavia tunteita. Kysytään, onko Haavisto myymässä Suomea ja maataloutta vai aikaisemman toimintansa ja kannanottojensa mukaan puolustamassa suomalaista maataloutta oheiselinkei- noineen. Toisin sanoen, millä maatalouspoliittisilla uhrauksilla Suomi on valmis hyväksymään EY -sopimuksen. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitkä ovat ne IDinimitavoitteet EYneuvotteluissa maatalouden osalta, jotka Hallitus katsoo voitavan hyväksyä, ja mikä on ulkoasiainministeri Haaviston todellinen rooli Brysselin neuvotteluissa verrattuna hänen toimintaansa MTK:n puheenjohtajana ja maatalousväestön puolestapuhujana? Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 993 Sulo Aittaniemi 230032J