Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1
Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin tekstissä: Sisällöltään uutta Esitystavaltaan vanhaa 2
Perusrakenne tieteellisessä tekstissä - IMRAD (Otsikko, tekijä(t), tiivistelmä) Introduction (Johdanto) - Miksi tutkimus tehtiin? Methods (Menetelmät) - Miten tutkimus tehtiin? Results (Tulokset) - Mitä tuloksia saatiin? Discussion (Pohdinta) - Mitä tulokset tarkoittavat? (Lähdeluettelo) 3
Tutkielman rakenne (1) Otsikko (Title) Tiivistelmä (Abstract) Sisällysluettelo (List of Contents) Johdanto (Introduction / Background) Kirjallisuuskatsaus (Literature Review) Tutkimuksen tavoitteet (Aims of the Study) Aineisto ja menetelmät (Materials/Patients & Methods) Tulokset (Results) Pohdinta (Discussion) Lähdeluettelo (References) Liitteet (Annexes) 4
Tutkielman rakenne tarkemmin (1) Otsikkosivu Tutkielman sisältöä mahdollisimman hyvin kuvaava mutta ytimekäs otsikko Tiivistelmä 5
6
Tutkielman rakenne tarkemmin (2) Sisällysluettelo Tutkielman kolmannelle sivulle Tulee käydä ilmi eritasoisten otsikoiden suhde Pää- ja alaotsikot on selkeästi erotettava toisistaan Vain kaksi otsikoiden tasoa, vaikka tekstissä tasoja olisikin enemmän. 7
Yksi esimerkki. 8
Tutkielman rakenne tarkemmin (3) Johdanto Tutkimusaiheen lyhyt ja yleisluonteinen esittely Kirjallisuuskatsaus Mitä asiasta jo tiedetään aikaisemman tutkimuksen perusteella? Tutkimuksen tavoitteet Mikä on tutkimusongelma johon haetaan vastausta? Aineisto ja menetelmät Minkälainen tutkimuksen aineisto on? Miten se on kerätty? Mitä analyysimenetelmiä on käytetty? 9
Tutkielman rakenne tarkemmin (4) Tulokset Tulosten esittely tekstinä, taulukoina ja kuvioina Voi olla useita alalukuja ja osuvia otsikoita! Pohdinta Keskeiset tulokset tiiviistettynä Pohdinta tuloksista, mitä ne tarkoittavat, miten ne suhtautuvat verrattuna aiempaan tietoon asiasta? Aineiston ja menetelmän arviointi, mitä hyvää ja huonoa aineistoon liittyy ko. tutkimuksen kannalta? Kadon analyysi. Aineiston edustavuuden tarkastelu, mihin perusjoukkoon tulokset voi yleistää. Jäikö jotain selvittämättä? Jatkotutkimusaiheiden kehittelyä ja virittelyä. Tulosten linkkaaminen kliiniseen käytäntöön tai terveyspoliittiseen keskusteluun Johtopäätökset (Conclusions) Pohdinnan viimeinen kappale, mutta voi myös otsikoida omana lukunaan! Lähdeluettelo Liitteet Tutkimuslomake Tutkimusluvat jne. 10
Viitteiden merkitseminen
Miksi tämä on tärkeätä? Tieteellinen kirjoittaminen on lähteiden käyttöä. Kerrotaan, mistä tieto on hankittu. Lukija havaitsee, mikä on tekijän omaa, mikä lainattua. Annetaan kunnia asian keksijälle. Osoitetaan oppineisuutta eli tunnetaan alan keskeinen tutkimus. Lainaaminen ilman lähteen mainitsemista on plagiointia!!!! Joskus hankala ratkaista, mikä on niin yleinen tieto, ettei lähdettä kaivata. 12
Suositellaan Vancouver järjestelmää (mm. Lääkärilehdessä) Tekstissä lähteet numeroidaan viittausjärjestyksessä tyyliin (2) Lähdeluettelosta lähteet löytyvät numerojärjestyksessä: (2) Vuorenkoski L, Valta M, Helve O. Effect of legislative changes in drug promotion on medical students; questionnaire survey. Medical Education 2008 ;42:1172-7. Viitteiden merkitsemisessä yleensä eniten puutteita - olipa kyse minkä tasoisesta tutkimuksesta tahansa RefWorks oiva apu lähteiden hallinnassa ja lähdeluettelon laatimisessa 13
Miten lähteisiin viitataan tekstissä? Viitata voi joko referoimalla alkuperäistä tekstilähdettä omin sanoin tai suoralla lainauksella eli sitaatilla Suora sitaatti teksti lainausmerkkeihin. (2). Pisteen paikka? Onko samasta lähteestä lainattu 1 vai useampi virke? Jos vain 1 virke: Lääketeollisuuden suora markkinointi opiskelijoille väheni vuoden 2004 lain voimaantulon jälkeen (2). Jos useampi virke: Lääketeollisuuden markkinointi opiskelijoille väheni vuoden 2004 lain voimaantulon jälkeen. Lähes kaksi kolmasosaa lääketieteen opiskelijoista katsoi, että perus-opinnoissa tulisi opettaa enemmän kriittisiä valmiuksia vastaanottaa lääketeollisuuden markkinointia.(2) 14
Erityistilanne Jos kirjoittajan oma teksti ja lähteistä poimittu teksti vuorottelevat niin, että lukijan on vaikea tunnistaa, milloin oma pohdinta loppuu ja lainattu teksti alkaa, on suositeltavaa aloittaa seuraava lause viittaamalla lähteeseen heti lauseen alussa. Esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston (3) mukaan aikuisten miesten tupakointi on Suomessa vähentynyt merkitsevästi. 15
Montako lähdeviitettä pitää olla? 16
Montako lähdeviitettä pitää olla? Vaihtelee tutkimusaiheen, tarkastelutavan jne. mukaan. Ohjeissa suositeltava määrä on 20-30. Tärkeät, keskeiset lähteet kirjallisuusviitteisiin, ei kaikkea, mitä on tutkielmaa varten lukenut, ei edes kaikkea mahdollisesti aiheeseen liittyvää. Tolkuton määrä kirjallisuutta kertoo pikemminkin epävarmuudesta kuin oppineisuudesta. Kovin niukka määrä kertoo laiskuudesta (?) tai uudesta tutkimusalasta. 17