Vuoden Yrittäjää juhlistettiin lokakuussa

Duuni Buumilla Sanssiin 4 2010 Energisenä työuran jälkeenkin Yhteistyötä koulutuskeskuksen kanssa Vuoden Yrittäjää juhlistettiin lokakuussa Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Mikko Simolinna 1 jarvenpaanyrittajat.fi

Tässä autossa on langaton laajakaista!!! Taksi 0400 411 696 Ennakkotilaukset 0400 611 266 Yhdistyksessämme on pitkäjänteistä osaamista Wärtsilänkatu 92, Järvenpää Puh. 010 820 6500, 0400-803 803, Faksi 286 443 jarvenpaanromu@kolumbus.fi www.jarvenpaanromu.fi Vastaanotamme myös sähkö-, elektroniikka- sekä akkuromua. Erilaista metalliromua ostetaan päivän hintaan. VOIMAKAKSIKKO PALVELEE Muistathan, että sanomalehti Keski-Uusimaa ja Tuusulanjärven Viikkouutiset muodostavat Voimakaksikon, jonka ilmoituspalvelut yrittäjä saa kätevästi yhdeltä myyjältä. Palveluksessasi ovat ilmoituskonsultit Asiakaspalvelu Paula Julkunen 020 770 3714 Eija Kurvi 020 770 3069 Susanna Ivanoff 020 770 3703 Riitta Pajunen 020 770 3068 Jaana Karttunen 020 770 3064 Jari Murtomäki 020 770 3062 Trafiikkiassistentti Vaula Salmela 020 770 3065 Riitta Kuokkanen 020 770 3095 Päivi Wallin 020 770 3066 Myyntijohtaja Tatu Niutanen 020 770 3060 Kun asiakas ei maksa... Perimme saatavanne! Tehoperintä Oy Sibeliuksenkatu 18, 04400 Järvenpää puh. 0207 280 150 info@tehoperinta.fi www.tehoperintä.fi Kuljetuspalvelut 1 6 henkilölle www.ku-taksipalvelu.fi OPTIKKO- JA SILMÄLÄÄKÄRIPALVELUT Ajan Näkö PALVELEVA YKSITYINEN OPTIKKO www.ajannako.fi Järnefeltinkatu 1, 04400 Järvenpää, puh. 291 9590 Palvelemme: ma pe 10-18, la 10-14, Tervetuloa! LIUKUOVIKAAPISTOT Inaria Studio Tuusula Majavantie 10, 04320 TUUSULA puh. (09) 872 3428, 050-547 4598 www.kalustemarkkinointi.com PAINOTUOTTEET WWW-SIVUT FLASH-BANNERIT LOGOT puh. 040-522 1913, (09) 7252 1522 tuotanto@graafinen-konerivi.fi www.graafinen-konerivi.fi Voimme olla edelleen tyytyväisiä yhdistyksemme toimintaan. Yhdistyksemme saavutti syyskuun puolessa välissä Uudenmaan Yrittäjien suurimman paikallisyhdistyksen aseman. Jäseniä oli tuolloin jo 753. Yhdistykseemme on liittynyt hyvä määrä jäseniä. Tästä huolimatta nettomääräinen jäsenmäärän kasvu on ollut varsin maltillista. Jonkin verran yksinyrittäjiä on siirtynyt ansaitulle eläkkeelle ja valitettavan moni yrittäjä on vielä tänäkin vuonna joutunut lopettamaan liiketoimintansa taantuman jälkimainingeissa. Käytännössä marraskuun alussa jäsenmäärä oli hieman pienempi 745, kun Suomen Yrittäjät tarkisti pois muutamia maksamattomia jäseniä. Yhteistä työsarkaa meillä on Järvenpään kaupungin kanssa. EK mittasi 50 suurimman kunnan elinkeinopolitiikkaa ja yrittäjäystävällisyyttä. Järvenpää sijoittui tutkimuksissa sijalle 26. Maksimipisteet olivat 100. Järvenpää sai pisteitä 51. Tässä valossa meillä on hyvässä mielessä opittavaa naapureilta Keravalta ja Tuusulasta. He sijoittuivat sijoille kolme ja neljä. Järvenpään Yrittäjät on tehnyt usean vuoden ajan pitkäjänteistä työtä yrittäjyyden eteen kaupungissamme. Joukossamme on yksi henkilö, joka on tehnyt erityisen pitkän uran yhdistyksessämme yhteisten asioiden hyväksi. Myönteisen hallitustyöskentelyilmapiirin myötä luontevien suhteiden luominen ja ylläpitäminen Järvenpään kaupunkiin, paikallisiin pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin, YRITTÄJÄ TIEDOTE Julkaisija: Järvenpään Yrittäjät ry Toimitus: Hallituksen jäsenet Suunnittelu ja taitto: Merja Altén, Graafi nen Konerivi Oy Paino: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2010 Kannen kuva: Kia Kämäräinen Ilmoitustilavaraukset: puh. 040-522 1913 Merja Altén, merja.alten@graafi nen-konerivi.fi Osoitelähteet: Järvenpään Yrittäjien jäsenrekisteri ja Järvenpään kaupungin yritysrekisteri. kolmannen sektorin toimijoihin ja seurakuntaan on antanut sen perustan, jolla nyt toimitaan. Julkistimme Vuoden Yrittäjä -juhlassa Ismo Nöjdille myönnetyn kunniapuheenjohtajan arvon. Hän on jatkossa oikeutettu osallistumaan yhdistyksen hallituksen kokouksiin ja käyttämään niissä puheoikeutta. Olemme palkinneet vuosittain erilaisia yrittäjiä ja yrityksiä. Elämisen varjopuolen ja haateiden nostaminen juhlan hetkellä saattaa tuntua merkilliseltä. Yhdistykseemme kuuluu monenlaisia yksityisiä terveyspalveluiden tuottajia. Kaupungin ja yrittäjien yhteistyö yksityisten terveyspalvelujen tuottamisessa on tullut konkreettisesti esille PPP-hankkeen (Puplic Private Partnership) ja PARETO (Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat). Yrittäjät toivovat näiden hankkeiden jatkuvan tulevaisuudessa yhteistyössä entistä enemmän julkisen sektorin kanssa. Valitsimmekin Vuoden Yrittäjäksi yksityisen terveyspalveluita tuottavan Beneprax Oy:n. Olemme jatkaneet viime vuonna alkanutta Duuni Buumi -hanketta. Nuorten työllistyminen ja yrittäjäkasvatus on tärkeä osa yhdistyksemme näkyvyyttä. Yrittäjyyden eteen tehtävä työ on aloitettava nuorista, jotta meillä on tulevaisuudessa vahvaa yrittäjyyttä. Jäsenemme ovat hyödyntäneet yhdessä nuorten kanssa Sanssikorttia. Projekti jatkuu jälleen hieman uudelleen brändättynä. Nyt puhumme Duuni Buumilla Sanssiin -hankkeesta. Nuorten vastapainoksi tarvitsemme yhdistykseemme kokemuksen tuomaa osaamista. Monet yrittäjät jäävät eläkkeelle ja etääntyvät yhdistyksemme toiminnasta. Useat luopuvat myös jäsenyydestä. Tämän johdosta tietotaitoa "katoaa" yhdistyksestämme aivan turhaan. Suomen Yrittäjillä on mahdollisuus seniorijäsenyyteen. Mahdollisuutta on käytetty varsin niukasti. Tämän aktivoimiseksi käynnistämme vuonna 2011 oman kampanjan, jolla itsensä senioriksi kokeva työelämässä tai eläkkeellä oleva yrittäjä voi tarjota tavalla tai toisella omaa osaamistaan jäsenten hyödyksi. Käytännön toimia mietimme hallituksen vaihtokokouksessa heti vuoden aluksi. Ota yhteyttä mikäli sinulla on ideaoita tai näkemystä tähän asiaan. Vuonna 2011 jatkamme edelleen keskittyen Vaikuttamiseen, Verkostoitumiseen ja Virkistäytymiseen. Jarkko Åström puheenjohtaja 2 3

DUUNI BUUMILLA Menestyksekäs nuorten Duuni Buumi -työharjoittelukampanja jatkuu Järvenpäässä. Hyödynnä myös SANSSI-palkkatuki työllistäessäsi nuoren työsuhteeseen. DUUNI BUUMI -TYÖHARJOITTELU Duuni Buumi -nuori voi olla oivallinen harjoittelija yritykseenne. Ilmoita yrityksesi harjoittelupaikka TE-toimistoon. Nuoret ovat tulevaisuutemme työntekijöitä! SANSSIIN Nuorissa on tulevaisuus annetaan heille mahdollisuus välitetään yhdessä! Lisätietoja Duuni Buumi -harjoittelupaikan ja SANSSI-työpaikan voit ilmoittaa TE-toimistolle, josta voit myös saada lisätietoa Leena Rekonen, puh: 010 607 2426 tai Päivi Kemp, puh: 010 607 2441. Lisätietoa Sanssista myös www.sanssi.fi Duuni Buumi -työharjoittelusta antaa lisätietoja Järvenpään Yrittäjät ry., Sari Hämäläinen, puh: 040 534 2999. Järvenpään kaupungin lisätuki nuorten työllistämiseen: Olli Keto-Tokoi, puh: 040 315 2566. SANSSI-PALKKATUKI Työnantaja voi saada palkkatukea nuoren työllistämiseen työsuhteeseen. Tuen määrä ja kesto määräytyvät tapauskohtaisesti. Kun harkitset nuoren palkkaamista, ota yhteyttä TE-toimistoon. Sanssi-tuen lisäksi Järvenpään kaupungilta on mahdollisuus saada tukea järvenpääläisen nuoren työllistämiseen. Järvenpään kaupunki Graafinen Konerivi Oy Nuorten terveisiä työnantajille Osallistuin Suomen Ylioppilaslautakuntien liiton ja työterveyslaitoksen järjestämään työseminaariin "Nuoret ehjinä työelämään". Valtionvallan tervehdyksen tilaisuuteen toi peruspalveluministeri Paula Risikko. Hän kertoi lapsuudestaan kuinka oli leikkinyt "kiirusta", äiti oli kampaamo- ja isä kuljetusalan yrittäjä. Pienelle lapselle työelämästä saatu kuva ei ollut kovin ruusuinen. Toiveammattina oli kuitenkin kuorma-autokuski, joka ulkomaan liikennettä harjoittaessaan pyörittäisi lauttamatkoilla kampaamoa. Työseminaarissa käytiin mielenkiintoinen virikepaneeli missä osallisena oli nuoria Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitosta (SAKKI), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitosta (SAMOK) sekä Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL). Paneelissa kuten muutenkin päivän aikana tuli todetuksi se, että nuorten kuva työelämästä on hyvin rikkonainen. Kansallinen nuorisotutkimus 15/30 Research kertoo, että työelämä pelottaa nuoria. On pelkoa, epävarmuutta, jännitystä jopa ahdistusta. Se miksi kuva työstä on tämän kaltainen, johtunee paljon myös meistä vanhemmista, millaisen kuvan me annamme omille lapsillemme. Uskon, että monen meidänkin lastemme leikki voisi olla tuo "kiirus", kuten Paula Risikolla oli lapsena. Panelistit olivat kaikki sitä mieltä, että opiskelun ja työelämän tulisi enemmän kohdata toisiaan, niitä ei tulisi eriyttää varsinkaan silloin, kun ollaan opiskelemassa johonkin tiettyyn ammattiin. Työharjoittelujaksot ovat tärkeitä nuorille, siellä he pääsevät oikeasti näkemään millaista työn tekeminen, tietty ammatti todellisuudessa on. On kyseessä sitten yläkoulun TET-jakson oppilas tai toisen asteen opiskelija joka tulee työharjoitteluun, tulee heidät ottaa vastaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kuulin juuri yhdeltä 9-luokkalaiselta kuinka hän meni TET-jaksolle erääseen paikalliseen liikkeeseen. Kukaan ei häntä tervehtinyt, ei esitellyt eikä sen koomin ohjeistanut työhön. Kaveri jonka piti olla samaisessa paikassa, ei ilmestynyt ollenkaan, häntä ei kysellyt opettaja eikä myöskään työnantaja. Tai tradenomiksi opiskeleva nuori, jonka harjoittelujakso kesti kaksi kuukautta, teki vanhan arkiston tuhoamista koko harjoittelun ajan. En yhtään ihmettele, että työelämä pelottaa nuoria jos tämä on kuva minkä annamme työstä. Nuoren ja uuden työntekijän tai harjoittelijan perehdyttäminen on aikaa vievää, mutta se aika kannattaa käyttää. Harjoittelun tai työjakson jälkeen nuori on yrityksemme käyntikortti parhaassa mahdollisessa tapauksessa työntekijä yrityksessämme tai työmme jatkaja. NUOREN KOHTAAMINEN TYÖPAIKALLA Järvenpäässä ja Uudellamaalla olen päässyt valmentamaan 15 25-vuotiaita nuoria työelämään. Näissä valmennuspäivissä käydään läpi mm. toisen ihmisen kohtaamista, sitä miten antaa itsestään parhaan mahdollisen kuvan ja ensivaikutelman. Hyvä pohjatyö on paras lähtökohta. Puhutaan puhtaudesta, vaatteiden siisteydestä ja pukeutumisesta yleensä. Tervehtimiseen ja kättelyyn käytämme aikaa. Silmiin katsominen toiselle puhuessa vaatii myös harjoittelua. 'Kiitos', 'ole hyvä', 'anteeksi' ovat sanoja, joiden merkitystä pohdimme yhdessä. Yksinkertaisia asioita, joilla on todella suuri merkitys. On ollut melko häkellyttävää huomata kuinka nämä yksinkertaiset asiat eivät olekaan niin selviä. Nuoret itsekin toteavat saavansa näistä keskusteluista ja harjoitteista todellisia työkaluja omaan arkeensa. Jokaisessa valmennuksessa nuorten parista nousee kysymys; miksei näitä asioita valmenneta myös aikuisille! Asiasta keskusteltuamme kuulen monelta kuinka he eivät tunne itseään tervetulleiksi työharjoittelupaikalle tai he kokevat saavansa huonoa palvelua vain siksi, että ovat nuoria. Me aikuiset olemme näiden nuorten esikuvia. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sanoo vanha sanontakin. Tässä toivoisinkin meiltä kaikilta ryhdistäytymistä. Muistellaan itse niitä ensimmäisiä työpaikkakokemuksia kuinka jännitti ja ei oikein tiennyt mitä pitäisi tehdä ja kynnys uskaltaa kysyä oli korkea. Toisen ihmisen arvostava kohtaaminen on lähtökohta. Kättely, esittely, myös työkavereiden esittely madaltaa kynnystä nuoren kohdalla tarttua hommiin ja kysyä silloin, kun ei tiedä miten tulee toimia. Nämä ensimmäiset työkokemukset ja harjoittelut ovat omiaan muokkaamaan nuoren käsitystä työstä. Ikävän usein kuulen myös työnantaja puolelta sitä, että ei ne nuoret osaa tai ovat laiskoja. Voin kertoa, että ei se nuori tai työharjoittelija mene rikki, jos asioista sanoo ja opastaa reilusti. Jos hommia ei ole riittävästi, osallistuta nuori katsomalla mitä itse teet. Tämä kertoo paljon eri ammateista ja Nuoret ehjänä -työseminaarissa myös nuoret itse peräänkuuluttivat sitä, että pääsisivät oikeasti näkemään mitä se tietty ammatti tai työ todellisuudessa on. Meidän työnantajien on välillä myös hyvä pysähtyä ja katsoa peiliin. Millaisen kuvan annamme työpaikastamme, ammatistamme ja millaisen kuvan nuori saa yrityksestämme. Antoisan työharjoittelun jälkeen on nuori yrityksenne käyntikortti, kokemuksia vaihdetaan niin oppilaitoksessa kuin kavereidenkin kesken. Mikäpä parempaa mainosta yrityksestä tai työpaikasta kun viesti on positiivinen he ovat kaikki varmasti tulevia tai jo olevia asiakkaitamme. DUUNI BUUMILLA SANSSIIN NUORTEN TYÖLLISTÄMISEN III VAIHE Panelistien yksi toive oli myös paikallisten toimijoiden yhteistyö. Tässä vaiheessa pääsin kertomaan kaikille Järvenpään Duuni Buumista, missä paikallisten toimijoiden; kaupungin, Työ- ja elinkeinotoimiston ja yrittäjien yhteistyö tuottaa todellista hedelmää. Syksyllä 2009 alkanut Duuni Buumi tuotti 120 harjoittelusopimusta toukokuun 2010 loppuun mennessä. Duuni Buumi jatkuu edelleen! Sen kautta voit tarjota nuorelle harjoittelupaikan. Kun työt sujuvat ja huomaat, että nuori on sopiva yritykseenne, voit palkata nuoren Sanssi-palkkatuella. Työnantaja voisi saada palkkatukea nuoren työllistämiseen työsuhteeseen. Sanssi-tuen lisäksi Järvenpään kaupungilta on mahdollisuus saada tukea järvenpääläisen nuoren työllistämiseen. Tähän mennessä Sanssi -palkkatuen myötä 29 nuorta on saanut työpaikan Keski-Uudellamaalla. Kaupungin lisätukea on hakenut 10 yritystä. Annamme mielellämme lisätietoja ja vastaamme mahdollisiin kysymyksiinne. Sanssi-tuesta saat lisätietoja myös www.sanssi.fi -sivuilta. Järvenpään Yrittäjät ry, Sari Hämäläinen puh. 040-5342 999, sari.hamalainen@masari.fi 5

Energisenä työuran jälkeenkin Pääsin viettämään mukavan aamupäivän juuri eläkkeelle jääneen yrittäjäpariskunnan Urpo ja Kaarina Rannan kanssa. Urpo (69 v.) ja Kaarina (63 v.) viettivät kolmatta virallista eläkeaamua yhdessä Piuku-kissansa (13 v.) kanssa. Elämää verotilin kanssa Aiemmissa kirjoituksissani verotilistä olen toivonut, että verotilin ongelmat helpottaisivat kesään mennessä. Nyt lienee siirrettävä tähtäintä jouluun. Kevään ja kesän aikana on ilmennyt useita ongelmia, jotka johtuvat joko sovellutusohjelman keskeneräisyydestä tai sen matemaattisesti loogisesta, mutta käytännölle vieraasta toimintatavasta. Myös internet-yhteyden epävarmuus on aiheuttanut viivästysseuraamuksia. Kolarikorjaamo & Automaalaamo T. Kurvinen Oy Kolarikorjaukset Autorobot-oikaisulaittein Muovikorjaukset Maalaukset (36 kk:n takuulla) Palvelemme ma pe 7.30 17.00 Ahertajankatu 3, PL 24 04441 JÄRVENPÄÄ www.tkurvinen.fi Puh. (09) 283 120 WORLD LEADERS IN AUTOMOTIVE FINISHES Yrittäjäpariskunnalle ensimmäiset aamut, kun ei ole tarvinnut nousta kukonlaulun aikaan, ovat olleet nautinnolliset. Eniten hämillään on ollut perheen kissa. Ennen Piuku vietti päivät yksinään kotona, mutta nyt pari päivää pariskunta onkin ollut kissan seurana. Siinä on katilla totuttelemista! Nyt he nauttivat joutilaisuudesta, rauhallisista aamuista, käyvät kaupassa ja kävelyllä, nukkuvat päikkärit, tekevät ruokaa ja katselevat televisiota. Pariskuntahan jäi osa-aikaeläkkeelle jo vuosi sitten. Alkuun muutaman päivän työviikko toimikin, mutta viime kesästä alkaen oltiinkin taas töissä joka päivä. Kyllä se tässä iässä jo tuntuu ja huomaa, että ei ole enää ihan yhtä jaksavainen kuin ennen, toteaa Urpo Ranta. Iän myötä myös pitkät päivät ja työtunnit väsyttävät kroppaa ihan eri tavalla kuin nuorena. Yrittäjävuosien, viimeisen 35 vuoden aikana, oli mahdollisuus viettää kaksi kertaa neljän viikon yhtäjaksoinen loma, se tuntui juhlalta, nyt tämä loma vain jatkuu, naurahtaa iloinen Kaarina. Näin parin virallisen eläkepäivän jälkeen tuntuu hyvältä kun on aikaa itselle ja saa nauttia omasta kodista. Pidemmän päälle voi kuitenkin aika käydä pitkäksi ja seurallinen pariskunta tulee hakeutumaan jonkin harrastuksen ja virikkeiden pariin. Asiakkaat, yhteistyökumppanit ja tavarantoimittajat ovat niitä, joita pariskunta kaipaa jo nyt. Sosiaalinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on ollut sitä parasta työelämässä ja tulemme varmasti kaipaamaan toisia ihmisiä ympärillemme, toteaa pariskunta yhteen ääneen. Kaikilla eläkkeelle jäävillä ei välttämättä ole sitä kumppania, joka jäisi pois työelämästä samaan aikaan. Moni siirtyy tähän elämänvaiheeseen yksin. Järvenpään Yrittäjien hyvänä yhteistyökumppanina on ollut Järvenpään Opisto. Opetusministeriö on myöntänyt Järvenpään Opistolle hankerahoitusta laatu- ja kehittämistyölle vuosille 2010 2011, jonka kohderyhmäksi opisto on valinnut seniorit, ikäihmiset. Järvenpään Opisto kehittää uusia kurssiideoita senioreille ja samalla etsii uusia tapoja viedä kurssitoimintaa ikäihmisten toimintaympäristöihin. Tavoitteena on myös löytää uusia yhteistyötahoja ja pyrkiä kehittämään alueellista yhteistoimintaa eri toimijoiden kanssa. Järvenpään Yrittäjät on mielellään mukana tässä kehittämistyössä. Nyt opisto tarjoaa senioreille liikuntakursseja, kielikursseja, musiikkia ja tanssia. Meneillään on myös Muistiterveyttä arkeen -kurssi yhteistyössä Miina Sillanpään säätiön kanssa. Järvenpään Opisto pilotoi muistikurssia, joka on tarkoitus levittää valtakunnallisesti kansalais- ja työväenopistoihin. Moni yrittäjä ja myös yritysten työntekijät ovat eläkeiän kynnyksellä ja uusi elämä on tavallaan alkamassa. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeätä, että työn jättämä tyhjiö tulee täyttymään mukavilla, aktiivisilla ja mielen virkeänä pitävillä harrastuksilla ja ennen kaikkea sosiaalinen kanssakäyminen muiden ikätovereiden kanssa pysyy yllä. Voisin hyvinkin lähteä kokeilemaan kuntosaliliikuntaa, kun olisi kiva ryhmä, enkä Senioriyrittäjät Kaarina ja Urpo Ranta nauttivat eläkkeelle jäätyään kiireettömistä aamuista, omasta kodista ja ulkoilusta. tuntisi itseäni ulkopuoliseksi, sanoo Kaarina. Mitä sinä, tai mitä teidän yrityksenne ikääntyvät, eläkeiän kynnyksellä olevat haluaisitte uuteen elämänvaiheeseen? Nyt meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpään Opiston tarjontaan. Kerro ideasi meille tai suoraan opistolle osoitteeseen jarvenpaanopisto@jarvenpaa.fi Opiston tarjontaan pääset tutustumaan www.jarvenpaa.fi /jarvenpaanopisto -sivujen kautta. Järvenpään Opiston kevätkauden ohjelma ilmestyy vuoden vaihteessa ja sieltä löytyy useita lyhytkursseja ja vähän pidempiäkin, joihin voi ilmoittautua mukaan. Järvenpään yrittäjäyhdistys toivoo myös, että yrittäjät jotka ovat siirtyneet eläkkeelle, eivät jättäisi yhdistyksemme toimintaa, vaan pysyisivät omien mahdollisuuksien mukaan toiminnassa mukana. Teillä on paljon arvokasta tietoa ja taitoa, jonka välittäminen nuoremmille on tärkeää. Toivomme, että näemme teitä jatkossakin Järvenpään Yrittäjien tapahtumissa! Järvenpään Yrittäjät ry Sari Hämäläinen sari.hamalainen@masari.fi Näihin ongelmiin, tai paremminkin vain niistä johtuviin viivästysseuraamuksiin on verotilipalvelussa luvattu oikaisua, kunhan tehdään kirjallinen vaatimus. Ongelma vain on, kuka sen tekee. Yrittäjällä harvoin on aikaa tai verotilituntemusta kirjelmän laatimiseen. Kun työ annetaan tilitoimiston kirjanpitäjän tehtäväksi, syntyy siitä yrittäjälle lasku. Ilmaisia palveluitahan ei ole, palkka on maksettava jokaiselta tunnilta, jonka kirjanpitäjä töitä tekee. On kohtuutonta, että yrittäjän tulee maksaa saadakseen verotilijärjestelmän tekemä virhe oikaistua. Oma lukunsa ovat ne sentit, jotka pyörivät verotilillä, kun oma-aloitteiset verot on maksettu päivää ennen tai jälkeen yleisen eräpäivän. Näiden järkevää käsittelyä kirjanpidossa tulee pohtia. Senttejä suurempi rahallinen ongelma on alv-palautusten hidas käsittely. Aiemmin saatoimme valvontailmoituksella siirtää kuukauden alv-palautuksen kuitattavaksi seuraavan kuukauden arvonlisäverosta. Nyt teoriassa voimme kuitata myös työnantajasuorituksia alv-palautuksista, mutta käytännössä tilanne on toinen. Negatiivinen alv, eli se palautettava määrä, voi olla selvittelyssä kuukausia, pisin tapaamani palautus koski maaliskuuta ja on edelleen auki tätä kirjoitettaessa syyskuun lopulla. Selvittelyn ajan verotili on miinuksella ja selvittelystä on pieni maininta tekstin joukossa. Jos yritys tarvitsee urakkatarjoukseen verotiliotteen, niin ns. puhdasta otetta ei saa. Samoin, jos tarvitsee otteen heti yleisen eräpäivän jälkeen, ei sitä voi tilata vaivattomasti verotoimiston kotisivuilta, vaan pitää jonottaa puhelinpalveluun. Verotilille maksetuista summista verottaja voi kuitata muita kuin oma-aloitteisia veroja. Verotiliotteella voi yllättäen olla velkasaldo, kun sinne maksetut suoritukset onkin kohdistettu vanhoihin rästeihin. Verotiliotteen seuraaminen onkin aina tärkeää, mutta erityisesti silloin, kun tiedetään olevan vanhoja maksurästejä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoden 2012 alussa, siis 15 kuukauden kuluttua, verotiliä laajennetaan koskemaan myös ennakkoveroja. Toivoa sopii, että alkuajan ongelmat on siihen mennessä saatu poistettua ja ohjelmapäivityksiin on saatu riittävästi taloudellisia resursseja. Leena Rekola-Nieminen Etuyrittäjyys helpottaa arkeasi Keskitä raha-asiasi meille. Saat käyttöösi yrityksesi oman pankkineuvojan asiantuntemuksen. Hänen kanssaan voit hoitaa niin omat kuin yrityksesi pankkija vakuutusasiat nopeasti sekä vaivattomasti. Soita Yrityspalveluumme 0200 2121 ma pe 8 18 (pvm/mpm) ja varaa meille aika. Sibeliuksenkatu 15 Järvenpää 0200 2121 nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi ÄÄNENTOISTO, VALAISTUS, VIDEO... KONSERTTEIHIN, SEMINAAREIHIN, JUHLIIN JNE... info@aanimaisema.fi 09-2711296 www.aanimaisema.fi Nordea Pankki Suomi Oyj 6 7

SEPA muuttaa maksamisen tänä vuonna Onko yrityksesi valmistautunut SEPA-muutoksiin? Yhtenäinen euromaksualue SEPA (Single Euro Payments Area) vaikuttaa kaikkiin Suomessa toimiviin yrityksiin ja yhteisöihin, kun maksamisen käytännöt yhdenmukaistuvat Euroopassa. Suurimmat SEPA:sta hyötyjät ovat kansainvälisesti toimivat yritykset, mutta muutokset koskevat koko Suomen yrityskenttää. Kotimaiset tilinumerot muuttuvat ja maksuaineistojen muoto muuttuu SEPA:n myötä tilisiirrossa tapahtuu kaksi merkittävää muutosta: kotimaiset tilinumerot muuttuvat kansainväliseen IBAN ja BIC -muotoon ja maksuaineistot muuttuvat ISO 20022 XML -muotoon. Juhlapalvelua jo yli 20 vuotta! Tilausravintola Taistelukoulun upseerikerho, Rantatie 66, Tuusula Puhelin 29 111 80 asiakaspalvelu@pitomer.fi Golf on yrittäjän henkireikä HYVÄ, että yrittäjät ovat innostuneet golfista. Pitää löytää aikaa myös itselle, sanoo Järvenpään kaupungin kehitysjohtaja Minna Karhunen. Karhunen itse pelaa 30 kierrosta kesässä. Usein kierros taittuu leppoisasti yhteistyökumppanin kanssa. Se on erinomainen tapa tutustua ihmisiin. Sen jälkeen asioiden hoito on paljon helpompaa. MINNA KARHUSELLE golf on opettanut epäonnistumisen sietämistä. Myös kisaaminen on verissä. Tilinumerojen muuttuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yritysten ja yhteisöjen tuli lisätä omille laskulomakkeilleen pankkiyhteystiedot IBAN ja BIC -muodossa 1.7.2010 mennessä. Lisäksi kaikki järjestelmiin viedyt maksunsaajien kotimaiset tilinumerot tulee päivittää uuteen muotoon, selventää maksuliikepäällikkö Sari Sirola Sampo Pankista. Viime perjantaina järjestettiin ensimmäistä kertaan Järvenpään Yrittäjien golfmestaruuskisa. Talman mahtavassa syyssäässä oli 21 yrittäjää kolopaloa kesyttämässä. Tästä tulee perinne. Kiertopalkinto on jo hankittu, sanoo Järvenpään Yrittäjien sihteeri Jussi Mäkelä. Mäkelä aloitti golfi n kaksi vuotta sitten. Pian hän huomasi, että aloittelevalle golffarille on moni kenttä kiinni. Siitä sisuuntuneena hän päätti järjestää kisan, johon kaikki pääsevät pelaamaan. Pyrin pelaamaan kerran viikossa, usein asiakkaiden kanssa. En ole itse asiassa varma olenko pelannut yhtään kierrosta ilman asiakasta tai yhteistyökumppania, muistelee Mäkelä. Yhä useampi kauppa tehdään mukavasti luonnon helmassa JUSSI MÄKELÄ pelaa viikottain golfi a asiakkaiden kanssa. Kentällä tutustuu hyvin ihmisiin. Ne yritykset, jotka maksavat laskujaan yksittäin verkkopankissa, voivat käyttää joko kansallista tilinumeroa tai IBAN-muotoista tilinumeroa vuoden 2011 loppuun saakka, jonka jälkeen vain IBAN-tilinumero kelpaa. Yritysten, jotka lähettävät maksunsa aineistoina pankkiin, tulee siirtyä käyttämään kansallisten maksuaineistojen sijaan ISO 20022 XML -maksuaineistoja. Siirtymäaika päättyy 31.12.2010, jonka jälkeen pankeilla on mahdollisuus jatkaa poistuvien palveluiden tarjoamista erityispalveluina vuoden 2011 loppuun asti. Myös Mäkelä on huomannut golfin voiman liike-elämässä. Neljän tunnin kierroksella oppii tuntemaan ihmisen aivan toisella tavalla kuin kiiltävän kokouspöydän ääressä. Sosiaalisuus on golfin yksi parhaista puolista. Niin, golf on kuin yrittäminen pienoiskoossa. Tarvitaan hyvä avaus, bunkkerin vaikeudet pitää voittaa päättäväisen tarkasti ja lopussa pallo putataan hallitusti kuppiin. Ja sama uudestaan. Teksti ja kuvat: Pekka Mommo päätoimittaja Vartti Uusimaa Yrityksillä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa SEPA-siirtymän hoitamiseen: ne voivat joko hankkia XML-aineistoja muodostavat taloushallinnon ohjelmistot tai kansallisten maksuaineistojen muuntopalvelun XML-muotoon. Aineistojen muunto XML-muotoon ja tilinumeroiden muunto IBAN ja BIC -muotoon kuuluvat esimerkiksi Sampo Pankin oman pankkiyhteysohjelman, Sampo Linkin, SEPA-versioon, Sirola kertoo. Mistä lisätietoja SEPA:sta? Lisätietoja SEPA:sta ja sen vaikutuksista saa esimerkiksi Finanssialan Keskusliitosta ja omasta pankista. Yrityksen taloushallinnon järjestelmiin liittyvissä asioissa auttavat ohjelmistotoimittajat. Sampo Pankin asiantuntijat auttavat yrityksiä kaikissa SEPA:an liittyvissä kysymyksissä. Meiltä asiakkaat saavat myös esimerkin yrityksen SEPA-siirtymäsuunnitelmasta, joka helpottaa yrityksen toimenpiteiden suunnittelua, lupaa Sirola. 8 JRFIX MONIMERKKIHUOLTO Laurilantie 9 04410 Järvenpää Puh. 010 271 0080 www.jrfix.fi HUOLTO JA TARVIKKEET KAIKKIIN MERKKEIHIN MYYMME JA HUOLLAMME KOPIOKONEET, TULOSTIMET, FAKSIT, TIETOKONEET, PAPERISILPPURIT PPURIT Järvenpään Yrittäjien jäsenet saavat kestoetuna 10% verottomasta työveloituksesta. Edellyttää maksettaessa voimassa olevan jäsenkortin esittämistä. Ei jälkihyvitystä. TOIMISTOTEKNIIKAN ERIKOISLIIKE HUOLTO JA TARVIKKEET KAIKKIIN MERKKEIHIN - WinWin.fi kaikki hallintopalvelut tehokkaasti ja edullisesti Tilitoimisto WinWin Oy 010 425 0190, Kartanontie 12, Järvenpää A S I A N A J O T O I M I S T O RISTO KÄRJÄ OY Sibeliuksenkatu 23 C 26, 04400 Järvenpää puh. (09) 291 1922, fax 271 5789 risto.karja@asianajotoimisto.inet.fi Kiinnitystarvikkeet, työkalut, työvaatteet ja -jalkineet. Meiltä myös Suomi-tikkaat! Vanha yhdystie 17, 04430 Järvenpää Puh. 292 2797, fax 292 2796 Avoinna arkisin 8.00 17.00 www.uudenmaanpultti.fi 9

Teksti ja kuvat: Minna Vuorio Illan isännät Jarkko Åström ja Erkki Kukkonen ottivat vieraat vastaan. Juhlatunnelma nousi katonrajaan viimeistään silloin, kun järvenpääläistä tanssiseura Cavalieria edustava kilpatanssipari Mona Pietilä ja Jouni Knaapinen saivat esiintymisvuoron. Ohjelmassa oli sekä tyylikästä vakiotanssia että räiskyvää lattarimenoa. Meelis Papp kiitteli juhlapuheessaan etenkin omaa perhettään mutta myös yhteistyökumppaneitaan. Tanssiesiintyjät pääsivät myös puheenjohtaja Jarkko Åströmin haastatteluun. Vuoden Yrittäjää juhlistettiin lokakuussa Yrittäjäviikon perinteistä Vuoden Yrittäjä -juhlaa vietettiin asiaankuuluvin seremonioin tunnelmavalaistulla Järvenpäätalolla. Juhlan keskipisteenä oli luonnollisesti Vuoden 2010 Yrittäjäksi valittu psykiatria- ja psykoterapiakeskus Benepraxin toimitusjohtaja Meelis Papp. Beneprax on ymmärtänyt hyvin sen, että verkostoitumisessa ja yhdessä yrittämisessä on voimaa. Yritys on pyrkinyt yhteistyöhön muun muassa kaupungin sekä toisten yritysten kanssa ja on ollut samalla mukana kehittämässä terveyspalveluita, painotti Järvenpään Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Åström valintaa. Benepraxin toimitilat sijaitsevat Järvenpään keskustassa. Yrityksen katon alla työskentelee noin 15 itsenäistä ammatinharjoittajaa; psykiatreja, psykoterapeutteja ja muita mielenterveyden ammattilaisia. Yritys on toiminut Järvenpäässä 5 vuotta. Järvenpään Yrittäjien edellinen, pitkäaikainen puheenjohtaja Ismo Nöjd nimitettiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Buffet-illallispöydän upea kattaus tarjosi jokaiselle mieleisiään vaihtoehtoja. 10 11

JÄRVENPÄÄN YRITTÄJÄT ry:n HALLITUS 2010 TAPAHTUMAKALENTERI 2010 JOULUKUU TrainCo Työnohjausta ammattitaidolla ja asiantuntevasti työhyvinvointia edistäen. Sinikka Ikonen, työnohjaaja ikoset.sinikka@kolumbus.fi puhelin 0400 812 823 10.12. Aamubrunssi klo 8.30 10.00, yhteistyössä Järvenpään seurakunta. Tilaisuus järjestetään seurakuntasalissa, kirkkotie 1-3. Huomaa muuttunut päivämäärä. Sibeliuksenkatu 27 04400 JÄRVENPÄÄ puhelin 279 0840 vko 50 Sähköinen tiedote jäsenille www.kiinteistomaailma.fi Jarkko Åström Puheenjohtaja www-sivujen ylläpito Foral Design Oy Puh. 2794 8320 jarkko.astrom@foral.fi Sari Hämäläinen Varapuheenjohtaja masari Oy Puh. 040-358 9922, 040-534 2999 sari.hamalainen@masari.fi Erja Saarelainen Varapuheenjohtaja Narikka Oy Puh. 050-524 4618 erja.saarelainen@narikka.eu Tammikuun alussa hallituksen vaihtokokouksessa pohditaan tapahtumia tulevalle vuodelle niin vanhoin kuin uusinkin voimin. Uudet hallituksen jäsenet otetaan heti täysillä ideointiin mukaan ja paljonhan meillä on jo suunnitteillakin. Seuraava Yrittäjätiedote ilmestyy keväällä, mutta seuraa heti tammikuun puolivälistä alkaen tapahtumatiedotuksia kotisivuiltamme sekä tietysti sähköisiä jäsentiedotteitamme. ZPS-, hydrauliset-, magneetti- ja vakuumikiinnittimet metalliteollisuuden tarpeisiin myy TS-Import Oy Ota yhteyttä 050 550 6852 tai ts-import@ts-import.com www.jarvenpaanyrittajat.fi Ismo Nöjd Tili- ja Lakiasiaintoimisto Nöjd Oy Puh. 0400-463 417 ismo.nojd@elisanet.fi Johanna Blom Järvenpään Lukko Oy Puh. 020 7437 560 johanna.blom@jarvenpaanlukko.fi Olavi Ruohomaa Veranda Interio Puh. 050-340 4433 olavi.ruohomaa@verandainterio.fi ASIANAJOTOIMISTO J. RAJAMÄKI OY Tuusula-Järvenpää-Mäntsälä Vartti Keski-Uusimaa siellä missä Sinäkin. Me palvelemme: Anne Helander p. 040 527 2381 Ullamaria Vehviläinen Me Kalustajat Oy Puh. 040-707 8850 uma@mekalustajat.fi Henri Ulan Laattapiste Collection Järvenpää Puh. 020 788 0710 henri.ulan@lpc.fi TOIMIHENKILÖT Päivi Koponen Koposka Ky Puh. 040-748 4447 paivi.koponen@onnistuja.fi Yrityskaupat ja sopimukset Sukupolvenvaihdokset Riita- ja työsuhdeasiat Vahingonkorvaus- ja yhtiöoikeus Helena Kalske p. 040 709 6294 Matti Hänninen p. 040 512 7880 Jussi Mäkelä Sihteeri Fennia Puh. 0400-218 322 jussi.makela@fennia.fi Leena Rekola-Nieminen Rahastonhoitaja Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Puh. 2790 730 leena.rekola-nieminen@rantalainen.fi Minna Vuorio Tiedottaja Viestintätoimisto Sofiel Puh. 040 843 5059 minna@sofiel.fi Merja Altén Yrittäjätiedotteen taitto ja ilmoitusvaraukset Graafinen Konerivi Oy puh. 040-522 1913 merja.alten@graafinen-konerivi.fi Sibeliuksenkatu 15 B, JÄRVENPÄÄ (09) 271 5507 Fax (09) 271 0523 Keskustie 4 B, MÄNTSÄLÄ (019) 687 1670 asianajotoimisto@rajamakico.fi Vartti tavoittaa jo 61 600 lukijaa Keski-Uudellamaalla! Valitse paikallinen media, jota lukee 72% alueen yli 15-vuotiaista. Vartin lukijatutkimus 2009 (puhelinhaastattelu N=156) Innolink Research Oy KYSY LISÄÄ MYYNTIPALVELUSTAMME! (09) 122 4460 61 600 lukijaa ei voi olla väärässä. 12 13

Teksti: Anna-Kaisa Ihalainen Kuvat: Timo Porthan Yritysyhteistyötä koulutuskeskuksen kanssa "Koulutuskeskuksessamme opetetaan opiskelijoita myös näiden työvälineiden käyttöön. Tiedätkö, minkä alan ammattilaisista on kyse?" 14 Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus on iloinnut yhteistyöstä Järvenpään Yrittäjät ry:n kanssa. Yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa on ollut koulutuskeskukselle tärkeää. Yhteistyötä on tehty jo useamman vuoden ajan ja viime vuodet erityisesti Mahis työhön -projektin (2008 2011) puitteissa. Yhteistyötä yrittäjäjärjestön kanssa olemme tehneet monella tavalla: osallistumalla yrittäjien aamukahveille, FirmaJameihin, viestimällä työssäoppimispaikoista jne. Olemme tehneet Mahdollisuuksien Taloamme tutuksi yrittäjille ja yrittäjiltä saaneet viestiä ja kuulumisia työelämästä. Yhteistyö on usein kiteytynyt työssäoppimiseen. Työssäoppiminen on osa koulutusta ja siinä harjoitellaan oman ammattialan tehtäviä työpaikalla. Koulutuskeskuksena tarvitsemme yhteistyötä yrittäjien kanssa, jotta opiskelijat saavat hyviä työssäoppimisen kokemuksia. Yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia, niin opiskelijaa, koulutuskeskusta kuin yrittäjää: Tulevan kevään 2011 työssäoppija voi olla seuraavan syksyn uusi työntekijä. Työssäoppiminen on hyvä väylä opettaa tulevalle työntekijälle työtehtävät ja perehdyttää talon tapoihin. Projektimme päättyy helmikuussa 2011. Kiitämme kaikkia yrittäjiä ja järjestöä hyvästä yhteistyöstä. Toivomme, että yhteistyö jatkuu edelleen ja uusi vuosi tuo mukanaan uusia yhteistyökumppaneita! 1 2 3 Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus on Invalidiliiton ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos, joka järjestää ammatillista peruskoulusta sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta, lisäksi ammatillista lisäkoulutusta. Koulutuskeskus toimii myös ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskuksena. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon kulttuurialalla luonnontieteiden alalla matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla tekniikan ja liikenteen alalla yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla Lisätietoa Mahdollisuuksien Talosta http://www.ijkk.fi Mahis työhön -projekti (2008 2011) on ESR-rahoitteinen projekti, jota on valvonut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Projektissa yhteistyökumppaneina ovat toimineet Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Amisto ja Järvenpään kaupunki. Projektissa on tehty tiivistä yritysyhteistyötä Järvenpään Yrittäjät ry:n kanssa. Työllistämiseen on mahdollista saada tukea! Mahis työhön -projektin julkaisuna on juuri ilmestynyt Työllistämisen tuet ja palvelut -esite työnantajalle. Työnantaja voi saada TE-toimistosta tietyin edellytyksin tukea palkkauskustannuksiin ottaessaan töihin työttömän työnhakijan. Tukimuotoja ovat mm. Sanssi-kortti Palkkatuki Työolosuhteiden järjestelytuki Lisätietoa tuista TE-toimistosta. Esitettä voi tilata projektipäälliköltä: anna-kaisa.ihalainen@ijkk.fi Yhteistyöterveisin, projektipäällikkö Anna-Kaisa Ihalainen ja koko koulutuskeskuksen väki. Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Mikko Simolinna Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi on valittu hallituksen puheenjohtaja Mikko Simolinna Pukkilasta. Hän voitti vastaehdokkaansa, entisen puheenjohtajan Jarkko Wuorisen äänin 1331 801. Ilman yrittäjää ei ole yritystäkään. Uuden Yrittäjän Omaturvan avulla suojaat yrityksesi ja samalla toimeentulosi sekä perheesi tilanteissa, joissa joudut yllättäen sairaus lomalle tai työkyvyttömäksi. Soita puhelinpalveluumme 01019 5101 (ma pe 8 18), niin kuulet lisää. Lisätietoja myös osoitteesta tapiola.fi/omaturva Jos olet alle 45-vuotias Suomen Yrittäjien jäsen, kysy lisää jäseneduista. Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola. Mikko Simolinna on ICT-alan yrittäjä. Hän siirtyi palkkatyöstä yrittäjäksi perustamalla vuonna 1986 kollegansa kanssa ohjelmistoyrityksen Pääkaupunkiseudulle. Yritystoiminta on laajentunut useaan otteeseen. Nykyisin toiminta on kansainvälistä ja Simolinnan yritykset toimivat Helsingin ja Espoon lisäksi, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Yritysten asiakkaita ovat isot pörssiyhtiöt ja julkishallinnon yksiköt. Myytävät tuotteet ja palvelut koostuvat isojen tietomassojen käsittelyyn tarkoitetuista vaativista ohjelmistoratkaisuista ja niiden kehittämisestä. Tällä hetkellä Simolinna toimii yritystensä hallitusten puheenjohtajana. Simolinna on ollut mukana yrittäjäjärjestössä vuodesta 1988 alkaen. Viime vuosina hän on toiminut Suomen Yrittäjien hallituksen jäsenenä, Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajana ja Pukkilan Yrittäjien puheenjohtajana. Hänellä on ollut myös lukuisia kunnallisia ja maakunnallisia luottamustehtäviä. Simolinna asuu Itä-Uudellamaalla Pukkilassa. Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme aikuista lasta, joista vanhin tytär Lina toimii vähittäiskaupan yrittäjänä Amsterdamissa (www.kauppa. nl). Simolinnan harrastuksiin kuuluvat riistanhoito, metsästys ja metsänhoito. Lisäksi hän laskettelee ja samoilee erityisesti Suomen Lapissa. 15

Keravalaistumassa Muutin Keravalle vuosi sitten ja sen myötä olen alkanut katsoa järvenpääläistä elämän menoa ulkopuolisen silmin. Keravalaisuus minussa on vielä aivan alkutekijöissään. Miljöö, jossa asun, on minulle ihanteellinen: vanhoja, kunnostettuja taloja, isot, tilavat pihat sekä luonto lähellä. Lentomelu onkin ainoa miinus, mutta onneksi siinäkin on vain aamu- ja iltapäiväruuhkat, eikä jatkuvaa liikennettä. Kesäaikaan pihalla ollessa meteli vaivaa enemmän. Sanovat, että siihen tottuu. Monessa muutossa olen saanut huomata, että suonissani virtaa myös evakon lapsen veri; rakennan kodin sinne, missä kulloinkin olen ja tilanteisiin sopeutuminen lähtee nopeasti liikkeelle. Koti on minulle enemmänkin mielentila kuin fyysinen paikka. Olen myös miettinyt tuntemiani ihmisiä, jotka ovat asuneet suurimman osan elämäänsä samassa talossa tai ainakin samalla paikkakunnalla. Miltä sellainen elämä mahtaa tuntua? Järvenpäästä jäin kaipaamaan ennen kaikkea järven rantaa. Rantapuisto on ainutlaatuinen paikka kaupunkilaisille hyödyntää puistoa kaupungin keskustassa. Kuinka monen uusmaalaisen kunnan keskusta sijaitsee järven rannassa? Ranta-alueen palvelujen tarjonta on mielestäni kuitenkin kesken. Mitä palveluja alueella voisi olla, joita asukkaat kaipaavat ja löytäisivät tiensä sinne? Tuusulanjärvi eri vuodenaikoina tarjoaa monenlaisia elämyksiä ja myös siksi liiketoimintamahdollisuuksia yrittäjille. Yleensä ottaen, onkohan matkailun merkitys Järvenpäässä ymmärretty parhaalla mahdollisella tavalla? Mitä sellaisia palveluja tarvitaan Järvenpäähän, joiden perässä tullaan kauempaakin? Juna vie (ja tuo) nopsasti sekä Järvenpäästä (että Keravalta) suuntaan, jos toiseen. Junarata on suuri plussa jättää auto tarvittaessa kotiin, ei parkkiongelmia! Firmat etsiytyvät mielellään junaradan varteen. Työskentelen pääkaupunkiseudulla toimitilavälitysalalla ja on mielenkiintoista seurata, millä kriteereillä toimitiloja haetaan. Aina toiveena ovat helpot ja hyvät kulkuyhteydet sekä työntekijöille että asiakkaille. Syntyy väkisinkin keskittymiä. Töitäni teen Helsingistä käsin. Toimitilamarkkinat ovat virkistyneet ja ulkomaiset sijoittajatkin tulleet takaisin. Tyhjillään olleet tuotanto- ja varastotilat ovat löytäneet vuokralaisensa. Isoja toimistotiloja saneerataan pienemmiksi toimistoyksiköiksi, koska niille on nyt kovasti kysyntää. On myös monia toimialoja, joille ei tällä hetkellä löydy sopivia toimitiloja ollenkaan. Toisaalta on alueita, joissa on runsaasti varsinkin toimistotiloja, joita ei halua kukaan. Minun onkin nykytilanteessa aika siirtyä Järvenpään Yrittäjien rivijäseneksi ja luovuttaa paikkani paikalliselle yrittäjälle. Järvenpään Yrittäjien hallituksessa toimiminen on ollut todella antoisaa aikaa ja olen yrittänyt pitää ääntä hyvinvoinnin puolesta. Yrittäjälle omasta terveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää, koska fi rman toiminta sekä oma toimeentulo ovat monella yrittäjällä kiinni jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Omalle 6-vuotiselle yrittäjän taipaleelleni mahtuu sekä omasta vakavasta loukkaantumisesta toipuminen että läheisen vakava sairaus ja kuolema. Noina aikoina oli aivan pakko miettiä, miten huolehtii kaiken keskellä itsestään. Vasta jälkikäteen ymmärrän, kuinka todella kovia aikoja ne olivat. Myöskään ilman lähipiirin tukea ja rukouksia en olisi jaksanut niitä kun ei korvaa mikään muu! Kiitos Teille, jotka olette antaneet vuosien varrella palautetta palstastani. Voimia, jaksamista ja lämpimiä ajatuksia yrittäjän arkeesi! Koposka paivi.koponen@onnistuja.fi OLEN LUOPUMASSA YRITYSTOIMIN- NASTA LAPSENI HYVÄKSI. KYSEESSÄ ON KOMMANDIITTIYHTIÖ, JOSSA OLEN VASTUUNALAISENA YHTIÖMIEHENÄ. SOVELLETAANKO TÄSSÄ TAPAUKSESSA LUOPUMISEN VEROTUKSEEN NS. SUKUPOLVENVAIHDOSSÄÄNNÖKSIÄ? Yritysten sukupolvenvaihdosten veronhuojennussäännökset löytyvät perintö- ja lahjaverolain 55 57 :stä. Niissä määritellään, missä tapauksissa veronhuojennuksen saa ja miten huojennus määritetään. Perussäännös on PerVL 55, jonka mukaan osa perintö- tai lahjaverosta jätetään verovelvollisen pyynnöstä maksuunpanematta jos 1) veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä; 2) verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa perintönä tai lahjana saadulla maatilalla tai näin saadussa yrityksessä; ja 3) kohdassa 1 tarkoitetusta yrityksestä tai sen osasta määrätyn veron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa. Lisäksi edellytyksenä on että luovutettava osuus maatilasta tai yrityksestä on vähintään 1/10 koko maatilan tai yrityksen osakkeista tai osuuksista. Eli jos luovutuksen kohteena oleva yhtiöosuutesi käypä arvo kommandiittiyhtiöstä muodostaa vähintään 1/10 koko yrityksen käyvästä arvosta ja em. kohdat 1 3 täyttyvät, sovelletaan yhtiöosuutesi luovutukseen huojennussäännöksiä. Edellytyksenä on myös, että yhtiössä on harjoitettu yritystoimintaa välittömästi ennen luovutusta eli kyseessä on toimiva yhtiö. Huojennussäännöksen soveltaminen ei ole riippuvainen luopujan ja jatkajan sukulaisuussuhteesta, joten termi sukupolvenvaihdoshuojennus on tässä mielessä hieman harhaanjohtava. Hieman yksinkertaistaen huojennus merkitsee, että lahjoitettaessa yhtiöosuus jatkajalle, ei sitä lahjaveroteta täydestä arvostaan vaan 40 %:iin varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain mukaan lasketusta käyvästä arvosta. Normaalisti lahja verotetaan täydestä arvostaan (käyvästä arvosta). Jos yhtiöosuutta ei anneta lahjaksi, vaan luopuja haluaa siitä korvauksen, muttei täyttä hintaa, mahdollistaa huojennussäännös yhtiöosuuden myymisen tavallista alemmalla kauppahinnalla ilman lahjaveroseuraamuksia. Normaalissa vastikkeellisessa luovutuksessa ostajaa lahjaverotetaan käyvän hinnan ja kauppahinnan erotuksesta jos kauppahinta on ¾ tai vähemmän käyvästä hinnasta. Sukupolvenvaihdoskaupassa riittää, että kauppahinta on enemmän kuin 50 % käyvästä hinnasta, esim. 51 %, jolloin käyvän arvon ja kauppahinnan erotuksesta ei määrätä lahjaveroa lainkaan. Jos esim. 300.000 euron arvoinen omakotitalo myydään lapselle hintaan 180.000 euroa (60 %) käyvästä arvosta, maksaa ostaja lahjaveroa 120.000 eurosta, jolloin veron määrä on 13.410 euroa. Jos samanarvoinen yritysomaisuus, johon soveltuu huojennussäännös, myydään samaan hintaan, ei käyvän arvon ja kauppahinnan erotuksesta tule lahjaveroa lainkaan, koska kauppahinta ylittää 50 % käyvästä arvosta. Huojennussäännökset pitää tuntea tarkoin ennen sukupolvenvaihdoksen toteuttamista, jonka vuoksi sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja useimmiten asiantuntijan käyttämistä apuna ainakin suunnitteluvaiheessa. Simo Heikkinen Keski-Uudenmaan Osuuspankki, lakimies Kun haluat lisää tietoa OP-Henkivakuutuksen vapaaehtoisista eläkevakuutuksista käy osoitteessa op.fi/elakeratkaisut Kun haluat lisää tietoa OP-Henkivakuutuksen vapaaehtoisista eläkevakuutuksista, soita 010 254 2505* tai käy osoitteessa op.fi/elakeratkaisut *Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0821 /puhelu + 0,059 /minuutti (alv 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0821 /puhelu + 0,169 /minuutti (alv 23%) Meiltä löytyy tietoa ja taitoa Kotiavaimet Autonavaimet Postilaatikot ja kilvet Ovikilvet Heloitus Mekaaninen ja sähköinen lukitus Ovensulkijat ja automatiikka Kulunvalvonta Video- ja hälytyslaitteet Murto- ja sirpalesuojakalvot Räätälöityjä ratkaisuja! oletpa sitten rakentaja, remontoija tai muuten vaan avaimet hukassa! Alhotie 14, Järvenpää puh. 020 743 7560 avoinna ark. 8 17, la 10 14 Päivystys: 040-536 8000 www.jarvenpaanlukko.fi Toimistomme palvelee Teitä palkanlaskennasta kirjanpitoon sekä verotuksesta taloushallinnon konsultointiin. Hyödynnämme uusinta teknologiaa ja tarjoamme sähköisiä palvelumuotoja asiakkaidemme taloushallinnon tehostamiseksi. TALOUDEN ASIANTUNTIJA Pretax Järvenpää Oy Sibeliuksenkatu 18, 04400 Järvenpää Puh 09-280 455 Fax 09-288 101 tarja.ikalainen@pretax.net Lisätietoja konsernistamme: www.pretax.net ABLOY VALTUUTETTU 16 17

Vuoden 2010 alusta on käynnissä jäsenhankintakilpailu. Tavoitteena on hankkia mahdollisimman monta jäsentä ja tietysti saada heistä aktiivisia toimijoita. Kilpailun voittaja on se henkilö, joka on henkilökohtaisesti hankkinut eniten uusia jäseniä tai on selkeimmin tehnyt menestyksellistä jäsenhankintatyötä. Kannustuspalkintona yhdistyksemme lahjoittaa Flamingo Spahan kahden hengen hemmottelupaketin. Kilpailun tuloksena liityneet jäsenet tulee ilmoittaa sähköpostilla yhdistyksemme siteerille Jussi Mäkelälle, jussi.makela@fennia.fi Vuokra-asuntoja Järvenpäästä, Keravalta, Vantaalta, Helsingistä, Espoosta, Tampereelta ja Oulusta. Lisätiedot ja hakemukset www.uudenmaanvuokra-asunnot.com, e-mail: info@uudenmaanvuokra-asunnot.com ja puh. 0400-800745 S.Harjuvaara Tmi 286894 Helsingintie 10 04400 Järvenpää Lopullisena tuomarina toimii yhdistyksen hallitus. 745 JÄSENMÄÄRÄ LOKAKUUN LOPUSSA 2010 VUOKRALLE TARJOTAAN Tervetuloa Järvenpään Yrittäjien jäseneksi Anselmin Ajo Tmi Astute Consulting Ky Cremix Oy DataSky Oy Eeva Heikkonen Tmi EJT-Team Finnlaskenta Oy Heikki Sahari Tmi Järvenpään Kotihoitajat Oy Kahvilasi Oy, Lounaskahvila Tyyni Kotipalvelu Päivi Lahti LIVE Helsinki Oy Mementor Suomen Historiapelit/Tieto V.I.P. Oy Tanjan Taikapaja Tili-Lipponen Ky Tilitoimisto Anne Virkki Ky Wise Systems Oy Suomen Taloushallintoliitto ry:n auktorisoitu jäsentoimisto Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A 04400 Järvenpää puh. (09) 279 0730 kirjanpidot tilinpäätökset veroasiat Finntili Oy 18 19

Kari Tapio & Hänen Orkesterinsa Firma Torstaina 4.8.2011 Jamit Maibell & The Misfires OHJELMA 18.00 Tervetulopuheet Viini ja olutmaistiaiset Ruokailu grillistä liha-, kala-, kana- sekä kasvisvaihtoehdoilla 19.30 Kari Tapio & Hänen Orkesterinsa 22.00 Maibell & The Misfires Liput 45:- sis alv 9% + toimituskulut Ennakkomyynti alkaa 1.12.2010 Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään! (K-18) Jannen 3-7.8.2011 www.jannenjamit.fi 20 Jamit www.livelippu.fi 0600 060 060 1,69 min + pvm klo 11-22