KIRJALLINEN KYSYMYS 933/2010 vp Vankien terveydenhuoltopalvelujen turvaaminen Pelson vankilassa Eduskunnan puhemiehelle Pelson vankilasta ollaan leikkaamassa hoitajaresursseja. Hoitajaresurssien vähennystä on perusteltu sillä, että koska Helsingissä on vankeja n. 100 yhtä hoitajaa kohti ja Pelsolla on nyt 40:tä vankia kohti yksi hoitaja, niin sen vuoksi juuri Pelsolta ollaan siirtämässä yksi virka varmuudella etelään. Lisäksi yksi virka pitää siirtää Yli- Tornioon Lapin alueelle ilmeisesti Oulusta käsin hoidettavaksi. Toinen peruste siirrolle on se, että Pelson vankien kierto ei ole niin suurta kuin keskusvankiloissa. On todettu, että Pelso on ns. hoitajilla yliresursoitu. Tästä tulemmekin kysymykseen, minkälaiset mahdollisuudet vangeilla on saada asianmukaista ja laadukasta terveydenhuoltopalvelua, mikäli heidän hoitajaresurssinsa vedetään näin tiukalle koko maassa. Sata vankia hoitajaa kohti alkaa olla todella iso määrä, koska usein myös vankien psyykkisessä ja fyysisessä terveydentilassa riittää runsaasti avun tarvetta puhumattakaan siitä, mten hoitajat jaksavat työssään ja onko heillä mahdollisuutta tehdä vaikuttavaa ja laadukasta hoitotyötä, minkä oletetaan olevan tavoitteena. Tuntuu erittäin ikävältä, että käytäessä Pelson vankilan osalta asiasta neuvotteluita perustiedot eivät tule esille kasvokkain käytävässä palaverissa, vaan myöhemmin iltapäivällä tekstiviestillä ilmoitetaan, että sieltä lähtee kaksi hoitajaa. Ei riitä enää ymmärrystä sille, että alan yt-neuvotteluja käydään tällä taktiikalla, tai sitten ei pidä lähteä neuvottelemaan yhtään mitään, elleivät faktat ole esittäjien tiedossa jo neuvotteluun lähdettäessä. Pelson vankilan muutosprosessi on ollut henkilöstölle raskas, ja monenlaiset menettelyt ja toimet myös tehtyjen päätösten jälkeen ovat lisänneet entisestään epävarmuutta vankilan tulevaisuudesta. Nyt onkin paikallaan pitää huolta siitä, että Pelson vankilassa tilanne vihdoin ja viimein rauhoitetaan ja henkilöstön työssä jaksaminen turvataan. Asioista voi neuvotella ja asioista voi kysyä. Toivottavasti joskus myös opittaisiin kysymään, miten asioita voitaisiin laitoskohtaisesti kehittää ja palveluita tehostaa, eikä toimittaisi niin, että tsaarinaikaisen toimintamallin mukaisesti kaikki kehittäminen tapahtuu ylhäältä annettuna ja suunnitellut säästötkin pitkällä aikajänteellä kääntyvät kasvaviksi kuluiksi, kun arjen asiantuntijoiden vuosikymmenten tietotaitoa ei ole muutosprosessissa hyödynnetty. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa, että vankien terveydenhuoltopalvelut turvataan niin Pelson vankilassa kuin muissakin Suomen vankiloissa riittävästi resursoituina ja laadukkaina, kuinka turvataan asianmukaiset yt-menettelyt, joissa kaikki tarpeellinen tiedonsiirto tapahtuu ensisijaisesti kasvokkain, ei tekstiviesteillä ja Versio 2.0
voidaanko luottaa siihen, että Pelson vankilaan kohdistunut vuosien leikkauslista on vihdoin saavuttanut päätepisteensä ja toiminta voidaan rauhoittaa ja henkilöstön työssä jaksaminen turvata kohtuullisen pysyvästi, vai onko edelleen olemassa joitain suunnitelmia toiminnan alasajamiseksi? Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2010 Merja Kyllönen /vas Minna Sirnö /vas Jyrki Yrttiaho /vas 2
Ministerin vastaus KK 933/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 933/2010 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa, että vankien terveydenhuoltopalvelut turvataan niin Pelson vankilassa kuin muissakin Suomen vankiloissa riittävästi resursoituina ja laadukkaina, kuinka turvataan asianmukaiset yt-menettelyt, joissa kaikki tarpeellinen tiedonsiirto tapahtuu ensisijaisesti kasvokkain, ei tekstiviesteillä ja voidaanko luottaa siihen, että Pelson vankilaan kohdistunut vuosien leikkauslista on vihdoin saavuttanut päätepisteensä ja toiminta voidaan rauhoittaa ja henkilöstön työssä jaksaminen turvata kohtuullisen pysyvästi, vai onko edelleen olemassa joitain suunnitelmia toiminnan alasajamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tuottavuusohjelman edellyttämät henkilötyövuosisäästöt tulevat Rikosseuraamuslaitoksessa toteutumaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti vuoden 2011 loppuun mennessä. Oikeusministeriön hallinnonalan kaikilla sektoreilla myös Rikosseuraamuslaitoksessa on kuitenkin välttämätöntä jatkaa tuottavuuden parantamista valtiontalouden heikkenevän tilanteen takia. Tämä tarkoittaa olemassa olevien resurssien uudelleenkohdentamista. Marraskuussa 2010 oli Etelä- Suomen rikosseuraamusalueella keskimäärin yksi sairaanhoitohenkilöstön virka 53:a vankia kohden, Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella yksi virka 48:aa vankia kohden ja Itä- ja Pohjois- Suomen alueella yksi virka 40:tä vankia kohden. Tavoitteena on tasata alueellisesti ja myös valtakunnallisesti vankien terveydenhuollon resursseja ottaen huomioon vankimäärien kehitys ja myös vankien tarvitsemien sairaanhoitopalvelujen tarve. Tavoitteena on taata vangeille samat terveydenhuoltopalvelut kuin muillekin kuntalaisille. Tämän normaalisuusperiaatteen vahvistamiseksi oikeusministeriössä tullaan selvittämään vankiloiden terveydenhuollon siirtämistä osaksi yleistä terveydenhuoltojärjestelmää. Myös kuntouttavien palveluiden järjestämisessä selvitetään mahdollisuudet liittää ne osaksi yhteiskunnan yleistä palvelutarjontaa. Hallituksen iltakoulussa 21.1.2009 tekemän linjauksen mukaisesti Pelson vankila jatkaa toimintaansa vuoden 2012 alusta 120-paikkaisena suljettuna vankilana. Pelson vankilan laitoskeittiön ja sellirakennusten perusparannusten on määrä valmistua vuoden 2013 lokakuussa. Tällä hallituskaudella ei ole tiedossa muita rakenteellisia muutoksia. Oikeusministeriössä on panostettu henkilöstön jaksamiseen muutostilanteissa. Henkilöstömuutosten tukiryhmässä on laaja hallinnonalan henkilöstön edustus, ja ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Rikosseuraamuslaitoksessa on käynnistetty kaikille esimiesasemassa oleville tarkoitettu johtamiskoulutus, jonka tavoitteena on johtamisen parantamisen kautta tukea henkilöstön työssä jaksamista. Yhteistoimintamenettelyn toimintatavat ja niistä päättäminen kuuluvat Rikosseuraamuslaitokselle. Yhteistoimintamenettelyssä noudatetaan yhteistoiminnasta ja työsuojelusta Rikosseuraamuslaitoksessa 30.12.2009 solmittua sopimusta. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2010 Oikeusministeri Tuija Brax 4
Ministerns svar KK 933/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 933/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst m.fl.: Hur tänker regeringen säkerställa att hälsovårdstjänsterna garanteras för fångarna både i Pelso fängelse och i övriga fängelser i Finland med tillräckliga resurser och hög kvalitet, hur garanteras sakliga samarbetsförfaranden där all nödvändig informationsförmedling sker i första hand ansikte mot ansikte, inte genom SMS-meddelanden och går det att lita på att den nedskärningslista som har riktats mot Pelso fängelse i flera år äntligen har nått sin kulmen och verksamheten kan lugnas och personalens ork i arbetet tryggas på ett skäligt bestående sätt eller finns det fortfarande några planer på att lägga verksamheten ner? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: De besparingar i årsverken som produktivitetsprogrammet förutsätter nås vid Brottspåföljdsmyndigheten enligt uppställda mål före utgången av 2011. Det är ändå nödvändigt att på alla sektorer inom justitieministeriets förvaltningsområde också vid Brottspåföljdsmyndigheten fortsätta förbättra produktiviteten på grund av de försämrande statsfinanserna. Detta innebär en omriktning av de existerande resurserna. I november 2010 fanns det inom Södra Finlands brottspåföljdsregion i genomsnitt en tjänst inom sjukvårdspersonalen för 53 fångar, inom Västra Finlands brottspåföljdsregion en tjänst för 48 fångar och inom Östra och Norra Finlands region en tjänst för 40 fångar. Målet är att regionalt och även på riksnivån utjämna resurserna för hälsovården för fångarna med beaktande av utvecklingen av fångantalet och sjukvårdstjänster som fångarna behöver. Målet är att fångarna garanteras samma hälsovårdstjänster som övriga kommuninvånarna. För att stärka denna normalitetsprincip kommer det vid justitieministeriet att utredas om hälsovården för fångar kan överföras så att den blir en del av det allmänna hälsovårdssystemet. Också i fråga om ordnandet av rehabiliteringstjänster kommer det att utredas om de kan bli en del av samhällets allmänna serviceutbud. Enligt de riktlinjer som regeringen gjorde i sin aftonskola den 21 januari 2009 fortsätter Pelso fängelse sin verksamhet från ingången av 2012 som ett slutet fängelse med 120 platser. Ombyggnaden av storköket och cellbyggnaderna i Pelso fängelse ska bli färdiga i oktober 2013. Det finns ingen kännedom om andra strukturella ändringar under denna regeringsperiod. Vid justitieministeriet har man satsat på personalens ork i arbetet i förändringssituationer. Stödgruppen för personaländringar har en bred representation av förvaltningsområdets personal och gruppen sammanträder regelbundet. Vid Brottspåföljdsmyndigheten har det startats utbildning i ledarskap som är avsedd för alla som innehar en chefställning och som syftar till att med hjälp av bättre ledarskap stöda personalens ork i arbetet. Handlingssätten i samarbetsförfarandet och beslut av dem ankommer på Brottspåföljdsmyndigheten. I samarbetsförfarandet iakttas det avtal som slutits den 30 december 2009 5
Ministerns svar om samarbete och arbetarskydd vid Brottspåföljdsmyndigheten. Helsingfors den 7 december 2010 Justitieminister Tuija Brax 6